Talouskasvu liikkeelle Purra päivän Maaseudun Tulevaisuudessa

Työtä tekevien iso veroale toteutuu – enemmän rahaa käteen ja kasvuun On tärkeää, että kasvumyönteisillä uudistuksilla erityisesti nuoremmille ikäluokille tarjotaan näkymä siitä, että Suomessa on työllä ja yrittämisellä mahdollisuus luoda parempi tulevaisuus itselleen ja lähimmäisilleen, sanoo Riikka Purra kolumnissaan. Riikka Purran mukaan nyt on tullut korkea aika tunnustaa, että valtiojohtoinen talousajattelu vie umpikujaan. Kolumni Riikka Purra Perussuomalaiset on puhunut vuosia sen puolesta, että työn ja yrittämisen verotusta pitää selvästi laskea, jotta talouteen saadaan lisää dynamiikkaa, joka vuorostaan johtaa isompiin verokertymiin. Suomessa on finanssikriisin jälkeen käytetty kaikki mahdolliset valtiojohtoiset toimet talouskasvun luomiseen ja sinnikkäästi uskottu yksittäisten hopealuotien, kuten maahanmuuton tai ilmastotoimenpiteiden, tuovan pelastuksen alennustilasta. Nyt on tullut korkea aika tunnustaa, että valtiojohtoinen talousajattelu vie umpikujaan. Kestävä talouspolitiikka voi rakentua vain markkinatalousmyönteiselle lähestymistavalle samalla huolehtien pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruselementtien säilyttämisestä. Kasvuriihen päätöksillä hallitus pistää täytäntöön perussuomalaisten pitkään tavoitteleman työtä tekevien ison veroalen. Pieni- ja keskituloisten palkansaajien ansiotuloverotusta lasketaan tällä hallituskaudella yhteensä 1,25 miljardilla eurolla. Lapsiperheet hyötyvät työtulovähennyksen lapsikorotuksesta, sekin kaksinkertaistetaan. Samalla ylimpiä marginaaliveroja lasketaan Ruotsin tasolle. Ruotsissa vastaava uudistus on lisännyt huomattavasti hyväpalkkaisten ammattilaisten työllisyyttä eli dynaamiset vaikutukset ovat olleet selvät. Suomessa tämä toimi on aiemmin törmännyt vasemmistoon, jolle on ollut tärkeämpää lietsoa luokkasotaa kuin kannustaa suomalaisia huippuasiantuntijoita ottamaan vastaan lisätyötunteja. Perintöveron alarajaa taas nostetaan 30 000 euroon, ja maksuajalta perittävää korkoa lasketaan. Ruoan alviakin lasketaan – vähän, mutta lasketaanpa kuitenkin. Yhteisöveron lasku 18 prosenttiin antaa yrityksille enemmän liikkumatilaa kasvattaa tuotantoaan ja palkata lisää työvoimaa. Samalla Suomesta tulee kansainvälisesti houkuttelevampi investointikohde, ja madallamme kynnystä ulkomaalaisille yrityksille asettua Suomeen. Erityisesti pienempiä yrittäjiä vastaan hallitus tulee YEL-korjaussarjallaan ja pidentämällä tappioiden vähennysoikeuden 25 vuoteen. Hallitus on sitoutunut tavoitteeseen taittaa julkisen velkasuhteen kasvu vaalikauden loppuun mennessä. Hallitus on sitoutunut tavoitteeseen taittaa julkisen velkasuhteen kasvu vaalikauden loppuun mennessä. Päätettyjä veronalennuksia ei kateta lisävelalla, vaan muun muassa lisäleikkauksilla kehitysapuun, supistamalla valtionhallintoa ja asettamalla lukukausimaksut toisen asteen opiskelijoille, jotka tulevat EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta, sekä erityisesti haittaveroja kiristämällä. Tuntuvalla kasvupaketilla haluamme luoda edellytykset yksityissektorivetoiselle kasvulle. Suomalaiset ovat ahkera ja innovatiivinen kansa, ja meillä on kaikki edellytykset ylittää lähivuosiksi annetut pessimistiset talousennusteet. On tärkeää, että kasvumyönteisillä uudistuksilla erityisesti nuoremmille ikäluokille tarjotaan näkymä siitä, että Suomessa on työllä ja yrittämisellä mahdollisuus luoda parempi tulevaisuus itselleen ja lähimmäisilleen. Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja.

Viikko Pääsiäisestä

‹Sunnuntai 27.4.2025› 1. sunnuntai pääsiäisestä (Quasimodogeniti) Ylösnousseen todistajia Päivän latinalainen nimi quasi modo geniti (= niin kuin vastasyntyneet) on päivän antifonin (1. Piet. 2:2) alkusanoista ja viittaa pääsiäisenä kastettuihin. Kun pääsiäisen jälkeisen viikon vietto ajan mittaan rajoittui pääsiäisen jälkeiseen sunnuntaihin, myös kasteeseen liittyvä velvoitus elää ”uutena ihmisenä” tuli jumalanpalveluksessa esille erityisesti silloin. Kasteen ja tämän sunnuntain yhteys ilmenee myös päivän toisessa latinalaisessa nimessä dominica in albis (= valkoisten vaatteiden sunnuntai, alkuaan pitempi muoto dominica in albis depositis (= pois riisuttujen valkoisten vaatteiden sunnuntai). Kannettuaan koko ”valkoisen viikon” kasteessa saamaansa valkoista vaatetta kastetut pukeutuivat nyt jälleen tavalliseen arkiasuun. Heidän tehtävänsä oli tästä lähtien todistaa jokapäiväisessä elämässään ylösnousseesta Vapahtajasta ja hänessä täyttyneestä Jumalan lupauksesta. Tämä lupaus pysyy lujana silloinkin, kun ihminen heikkoudessaan epäilee sitä. Päivän raamatuntekstit kertovat siitä, että ylösnoussut Jeesus ilmestyi epäileville opetuslapsilleen ja vakuutti heidät ylösnousemuksestaan. Ilo valtasi opetuslapset, kun he kohtasivat Jeesuksen elävänä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Joh. 20:19–31 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 20 Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, sillä he pelkäsivät juutalaisia. Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!” Tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran. Jeesus sanoi uudelleen: ”Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät.” Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: ”Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi.” Yksi kahdestatoista opetuslapsesta, Tuomas, josta käytettiin myös nimeä Didymos, ei ollut muiden joukossa, kun Jeesus tuli. Toiset opetuslapset kertoivat hänelle: ”Me näimme Herran.” Mutta Tuomas sanoi: ”En usko. Jos en itse näe naulanjälkiä hänen käsissään ja pistä sormeani niihin ja jos en pistä kättäni hänen kylkeensä, minä en usko.” Viikon kuluttua Jeesuksen opetuslapset olivat taas koolla, ja Tuomas oli toisten joukossa. Ovet olivat lukossa, mutta yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!” Sitten hän sanoi Tuomaalle: ”Ojenna sormesi: tässä ovat käteni. Ojenna kätesi ja pistä se kylkeeni. Älä ole epäuskoinen, vaan usko!” Silloin Tuomas sanoi: ”Minun Herrani ja Jumalani!” Jeesus sanoi hänelle: ”Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe.” Monia muitakin tunnustekoja Jeesus teki opetuslastensa nähden, mutta niistä ei ole kerrottu tässä kirjassa. Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden.

kANSALLINEN VETERAANIPÄIVÄ kANKAANPÄÄSSÄ

Nyt Kansallisen veteraanipäivän juhlallisuudet Kankaanpäässä alkavat klo 10 messulla kirkossa, josta lähdetään lippuvartion ja seppelpartio jälkeen sankarihaudoille. Kankaanpään nuorisoseuran puhallinorkesteri soittaa. Varsinainen juhla alkaa kahvituksella Seurakuntakodilla seppeleenlaskun jälkeen. T E R V E T U L O A ! Anssi Joutsenlahti Kansallisen veteraanipäivän juhla Seurakuntasalissa su 27.4.2025 klo 12.30 Kahvitus klo 12 alkaen Ohjelma Tervetuloa Anssi Joutsenlahti Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan pj. Isänmaalleni Kankaanpään säv. P. Hämäläinen, san. A. Jokinen Sotaveteraanikuoro Pienet kukkivat kummut Kankaanpään säv. ja san. R. Nyholm Sotaveteraanikuoro Juhlapuhe tykistörykmentin komentaja, everstiluutnantti Tuomas Mäkinen Kotimaani tähdet Kankaanpään Korsutöpinä säv. W. Bochmann, san. Annuli Näky nuotiolla Kankaanpään Korsutöpinä säv. G. de Godzinsky, san. K. Mustonen Ilta Skanssissa Kankaanpään Korsutöpinä säv. ja san. G. Malmsten Juhlapuhe Eelis Erkkilä Kankaanpään yhteislyseo Perinneyhdistyksen tervehdys Olavi Rajala Tammenlehvän Satakunnan perinneyhdistys ry. Seurakunnan tervehdys kirkkoherra Mika Kyytinen Entrée puhallinorkesteri Kapom, R. Ampuja Kankaanpään musiikkiopisto (joht. Eeva Kunnas) Jääkärien marssi puhallinorkesteri Kapom säv. J. Sibelius, san. H. Nurmio Veteraanin iltahuuto Yhteislaulu säv. K. Hämäläinen, sov. T. Laine Maamme Yhteislaulu säv. F. Pacius, A. Kuikka Kankaanpään kaupungin rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta

Puoliväliriihen satoa

Kansanedustaja Miko Bergbom iloitsee duunareiden veronalennuksesta ja esittää vetoomuksen suuryrityksille Hallitus päätti puoliväliriihessä merkittävistä veronalennuksista, jotka kohdistuvat yrityksiin, pieni- ja keskituloisiin sekä korkeimpiin marginaaliveroasteisiin. – Valtion talous on viimeksi ollut ylijäämäinen, kun olen itse ollut ala-asteella. Kaikenlaisia kalliita tukipaketteja ja tulonsiirtoja on kokeiltu, jolla saataisiin talous toipumaa. Ne eivät ole auttaneet, joten on jo korkea aika keventää verotusta, jolla toivottavasti saadaan aikaan lisää työtä ja yrittämistä Suomeen, perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom toteaa. ”Duunari on palkkansa ansainnut” Hallitus keventää hallituskauden aikana ansiotuloverotusta kautta linjan, ja erityisesti pieni- ja keskituloiset sekä lapsiperheet hyötyvät päätöksistä merkittävästi. Puoliväliriihessä pieni- ja keskituloisille suunnatun veronalennuksen hintalappu on valtiolle yli 700 miljoonaa euroa, kun huomioidaan myös työtulovähennyksen kasvattaminen lapsiperheille ja yksinhuoltajille. – Duunari on palkkansa ansainnut – nyt se näkyy myös verotuksessa. Palkasta jää enemmän käteen, ja se kasvattaa ostovoimaa, kannustaa työntekoon ja tuo piristystä kotimarkkinoille. Nyt vahvistetaan uskoa siihen, että omalla työllä voi rakentaa parempaa tulevaisuutta, iloitsee Bergbom. Suuryritykset näyttämään esimerkkiä Bergbom vetoaa suuryrityksiä näyttämään esimerkkiä. Palkansaajien veroalennusten lisäksi myös yrittäjille on luvassa helpotusta yhteisöveron kevennyksen muodossa. Mahdolliset uudet investoinnit hyödyttävät luonnollisesti myös suomalaista alihankkijoiden verkostoa, joka koostuu pienemmistä yrityksistä. – Hallitus on nyt ottanut merkittävän askeleen yritysten suuntaan. Tämä on selkeä viesti: Suomessa yrittämistä tuetaan. Mutta tämä on myös vetoomus – nyt on etenkin suuryritysten vuoro toimia. Investoinneille on luotu uusia, merkittäviä edellytyksiä, ja nyt yritysten olisi saatava investointeja liikkeelle, vaikka maailmantalouden tilanne on tällä hetkellä epävarma. Ilman riskinottoa kasvua ei kuitenkaan synny, Bergbom toteaa. SUOMEN UUTISET

Touhua riittää

Eduskuntaretkellä Jari Koskelan vieraina Kankaanpäästä ja Honkajoen miestenpiiriläiset yht. 30 henkeä. Olimme myös kyselytunnilla. Myös liikenneministeri Lulu Ranne kävi tervehtimässä!

Mukaan veteraanipäivän juhlaan

MUKAAN ENSI SUNNUNTAINA VETERAANIPÄIVÄN JUHLAAN Kansallisen veteraanipäivän juhla Kankaanpäässä Keskuskatu 51 b, 38700 Kankaanpää 27.4.2025 Kankaanpää Kansallisen veteraanipäivän juhla Kankaanpäässä Seppeleenlasku sankarihaudoilla Kankaanpäässä messun jälkeen ja Honkajoella ennen. Kahvitus Kankaanpään Seurakuntasalissa klo 12 ja juhla klo 12.30. Tervetuloa! Tervetuloa Kansallisen veteraanipäivän juhlaan sunnuntaina 27.4.2025! Juhlaa vietetään Kankaanpään seurakuntasalissa (Keskuskatu 51 B). Päivän ohjelma: 🔹 Messu Kankaanpään kirkossa klo 10 ja Honkajoen kirkossa klo 13 🔹 Seppeleenlasku sankarihaudoilla – Kankaanpäässä messun jälkeen, Honkajoella ennen messua 🔹 Kahvitarjoilu seurakuntasalissa klo 12 alkaen 🔹 Juhlatilaisuus seurakuntasalissa klo 12.30 alkaen Pukukoodi: tumma puku, kunniamerkit Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa! – Kankaanpään kaupungin rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta Tapahtuman tiedot Tapahtuma-aika: 12:00-13:30 Paikka: Keskuskatu 51 b, 38700 Kankaanpää, Kankaanpään Seurakuntasali

Emmauksen tien opetuslapset

Tänään 2.pääsiäispäivän evankeliumissa kerrotaan, miten Emmauksen tien opetuslapsilta oli mennyt usko ja luottamus. Elämän pohja oli poissa. Maailma oli sortunut ja tuhoutunut pirstaleiksi. He olivat eläneet siinä toivossa, että Jeesus olisi ollut hän, joka lunastaa Israelin. Myös meidän aikanamme on paljon kärsiviä ihmisiä, joilta usko ja luottamus Jumalaan on kadonnut. Mutta ihme onkin siinä, että Herra lähestyy juuri niitä, joilla on murheellinen henki, ahdistettua ja särjettyä sydäntä hän ei hylkää. Näin hän tuli Emmauksen tien kahden opetuslapsensakin luo, näin hän tulee meidänkin luoksemme tuoden armon ja iankaikkisen elämän sanat ja on kanssamme vaikeimpinakin hetkinä. Me saamme vain olla vastaanottajina, saamme uuden voiman ja uuden pohjan elämällemme. Voimme käyttää vertauksena pimeää käytävää. Nykyajan ihminen voi helposti kokea elämän kuin kulkemisena pimeässä käytävässä, jossa ei valoa näy. Mutta juuri pääsiäisen ylösnousemussanoma on kuin käytävän päässä loistava valo, siellä seisoo itse Jeesus Kristus. Hän on kulkenut pimeän käytävän läpi, mutta hän on voittanut kuoleman ja aloittanut aivan uuden aikakauden toivon ja rakkauden, armon ja anteeksiantamuksen ajan. Niinpä kuuluisan venäläisen kirjailijan Dostojevskin kirjoittaman Karamazovin veljesten lopussa päähenkilö huudahtaa: Sanooko uskonto totta siinä, että me kaikki nousemme kuolleista ja heräämme uuteen elämään ja näemme toinen toisemme. Hän saa vastauksena: Ehdottomasti me nousemme kuolleista, ehdottomasti näemme toisemme ja kerromme iloisina ja riemuiten toisillemme kaikki mitä on tapahtunut. Näin nämä kaksi Emmauksen tien opetuslastakin, joista toinen oli Kleopas, sanoivat myöhemmin: Eikö sydämemme hehkunut innosta, kun hän kulkiessamme puhui meille ja opetti meitä ymmärtämään kirjoitukset?

Olimme Kankaanpään kirkossa

Pääsiäispäivä Kristus on ylösnoussut! Pääsiäispäivänä riemu kaikuu seurakunnassa: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Enkelin viesti saavuttaa tyhjän haudan edessä seisovat opetuslapset. Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet. Hän on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan. Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus on Jumalan Poika. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 24:1–12 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 24 Ensimmäisenä päivänä sapatin jälkeen naiset jo aamuvarhaisella menivät haudalle ja ottivat hankkimansa tuoksuöljyt mukaan. He havaitsivat, että kivi oli vieritetty haudan suulta, ja kun he menivät sisälle hautaan, he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. Kun he olivat ymmällä tästä, heidän edessään seisoi yhtäkkiä kaksi miestä sädehtivän kirkkaissa vaatteissa. Naiset pelästyivät ja painoivat katseensa maahan. Mutta miehet sanoivat heille: ”Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista. Muistakaa, mitä hän sanoi teille ollessaan vielä Galileassa: ’Näin täytyy käydä: Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.’” Silloin he muistivat, mitä Jeesus oli puhunut. Haudalta palattuaan naiset veivät tästä sanan yhdelletoista opetuslapselle ja kaikille muille. Nämä naiset olivat Magdalan Maria, Johanna ja Jaakobin äiti Maria, ja vielä muitakin oli heidän kanssaan. He kertoivat kaiken apostoleille, mutta nämä arvelivat naisten puhuvan omiaan eivätkä uskoneet heitä. Pietari lähti kuitenkin juoksujalkaa haudalle. Kurkistaessaan sisään hän näki ainoastaan käärinliinat, ja hän lähti pois ihmetellen mielessään sitä, mikä oli tapahtunut.

Pitkäperjantaina olin Jämijärven kirkossa

‹Perjantai 18.4.2025› 1. vuosikerta Pitkäperjantai Jumalan Karitsa Pitkäperjantain sanoma julistaa: Kristus on kuollut meidän edestämme. Hänen sovitustyönsä on täytetty. Siksi tämä on suuri päivä kristikunnassa. Monissa kielissä se näkyy jo päivän nimessä. Useissa slaavilaiskielissä ja jopa sukukielissämme unkarissa ja virossa käytetään nimityksiä, jotka merkitsevät ’suuri perjantai’ (esim. vir. suur reede). Kristityn saamaa sovituksen lahjaa kuvastaa myös englannin nimitys Good Friday, ’hyvä perjantai’. Monissa romaanisissa kielissä päivää kutsutaan ’pyhäksi perjantaiksi’ (esim. ransk. Vendredi saint). Saksan kielen nimityksessä Karfreitag taas korostuu Kristuksen ristinkuoleman murheellisuus (kar -osa on vanhaa saksaa ja merkitsee ’surua’). Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsista: långfredag. ’Pitkää’ ilmaisevaa sanaa käytetään perjantain yhteydessä yleisesti vain Pohjoismaissa. Vanhoista lähteistä käy ilmi, että ’pitkää’ on käytetty aiemmin myös anglosaksien keskuudessa (Long Friday). Pitkäperjantain raamatunteksteissä seurataan Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan. Kello 15 voidaan viettää Jeesuksen kuolinhetken muistoa (ks. Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki Jumalanpalvelusten kirjassa). Pitkäperjantain iltajumalanpalvelus taas on perinteisesti omistettu Jeesuksen hautaamiselle, jolla Jumala on pyhittänyt meidänkin hautamme lepokammioksi. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 23:32–46 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 23 Jeesuksen kanssa teloitettavaksi vietiin kaksi muuta miestä, kaksi rikollista. Kun tultiin paikkaan, jota kutsutaan Pääkalloksi, he ristiinnaulitsivat Jeesuksen ja rikolliset, toisen hänen oikealle puolelleen, toisen vasemmalle. Mutta Jeesus sanoi: ”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.” Sotilaat jakoivat keskenään Jeesuksen vaatteet heittämällä niistä arpaa. Kansa seisoi katselemassa. Hallitusmiehiäkin oli siellä ivailemassa Jeesusta. He sanoivat: ”Muita hän kyllä on auttanut - auttakoon nyt itseään, jos hän kerran on Messias, Jumalan valittu.” Myös sotilaat pilkkasivat häntä. He tulivat hänen luokseen, tarjosivat hänelle hapanviiniä ja sanoivat: ”Jos olet juutalaisten kuningas, niin pelasta itsesi.” Jeesuksen pään yläpuolella oli myös kirjoitus: ”Tämä on juutalaisten kuningas.” Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta. Hän sanoi: ”Etkö sinä ole Messias? Pelasta nyt itsesi ja meidät!” Mutta toinen moitti häntä: ”Etkö edes sinä pelkää Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta? Mehän olemme ansainneet tuomiomme, meitä rangaistaan tekojemme mukaan, mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa.” Ja hän sanoi: ”Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.” Jeesus vastasi: ”Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.” Oli jo kuudes tunti. Silloin, keskipäivällä, aurinko pimeni. Pimeys tuli koko maan ylle, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka. Temppelin väliverho repesi keskeltä kahtia. Ja Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran.

Kiirastorstai

Kiirastorstai Pyhä ehtoollinen Kiirastorstai muodostaa pääsiäisjakson käännekohdan. Tuhkakeskiviikkona alkanut katumusaika päättyy kiirastorstain ehtoollisjumalanpalvelukseen. Kuten leipäsunnuntai oli keidas paastonajan sunnuntaiden joukossa, samoin poikkeaa kiirastorstai luonteeltaan hiljaisen viikon muista päivistä. Raamatullisena pääaiheena on ehtoollisen asettaminen. Lisäksi kiirastorstaina on vanhastaan muisteltu Jeesusta, joka pesee opetuslasten jalat. Katolisessa maailmassa kiirastorstai on ollut ripittäytymispäivä. Tähän viittaa sen suomalainen nimikin (ruotsin sanasta skära = puhdistaa; kansanuskomuksissa kiira on myös ollut paha, joka on karkotettu pihapiiristä). Myös latinan nimitys dies viridium (= vihreiden oksien päivä) liittyy ripittäytymisaiheeseen: ehtoollisyhteydestä erotetut otettiin takaisin seurakunnan yhteyteen ja heistä tuli jälleen Kristus-viinipuun tuoreita oksia. Saksan Gründonnerstag (= vihreä torstai) on käännös latinasta. Jotkut ovat selittäneet sen tulevan itkemistä tarkoittavasta sanasta grünen (greinen) ja viittaavan katumuksentekijöiden kyyneliin. Englannin Maundy Thursday viittaa kiirastorstain jalkojenpesuun, joka on päivän viettoon kuuluva kirkollinen seremonia mm. ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa sekä eräissä protestanttisissa yhteisöissä. Se palauttaa mieliin Jeesuksen käskyn, että kristittyjen tulee rakastaa ja palvella toisiaan. Kiirastorstain aihe on kertomus Jeesuksen ja hänen opetuslastensa viimeisestä yhteisestä ateriasta ja pyhän ehtoollisen asettamisesta. Raamatuntekstit avaavat erilaisia näkökulmia alttarin sakramentin sisältöön: uuden liiton ateria, Jeesuksen uhrikuoleman muisto, syntien anteeksiantaminen, kiitos ja ilo, taivaallisen juhlan odotus ja murretun leivän luoma yhteys. Kiirastorstain jumalanpalveluksen päätteeksi alttari voidaan riisua liturgisista esineistä ja vaatteista (ks. kiirastorstain messu Jumalanpalvelusten kirjassa). Alttarin riisuminen aloittaa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäisen, pääsiäispäivän iltaan jatkuvan kolmen päivän juhla-ajan (triduum sacrum, triduum paschale), joka ilmaisee Kristuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen yhteenkuuluvuuden. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 22:14–22 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 22 Kun hetki koitti, Jeesus kävi aterialle yhdessä apostolien kanssa. Hän sanoi heille: ”Hartaasti olen halunnut syödä tämän pääsiäisaterian teidän kanssanne ennen kärsimystäni. Sillä minä sanon teille: enää en syö pääsiäisateriaa, ennen kuin se saa täyttymyksensä Jumalan valtakunnassa.” Hän otti käsiinsä maljan, kiitti Jumalaa ja sanoi: ”Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne. Minä sanon teille: tästedes en maista viiniköynnöksen antia, ennen kuin Jumalan valtakunta on tullut.” Sitten hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.” Aterian jälkeen hän samalla tavoin otti maljan ja sanoi: ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne. Mutta tälle samalle pöydälle ojentaa yhdessä minun kanssani kätensä myös minun kavaltajani. Ihmisen Poika lähtee täältä juuri niin kuin hänen on määrä lähteä, mutta voi sitä, josta tulee hänen kavaltajansa!”

Juhlan tuntua

Kankaanpään Perussuomalaiset ry Tänään muistettiin ihania kahvittajia, Sinikka Aaltonen ja Tuula Juhola❤️. Naiset ovat talkoilleet koko vaalikauden pyyteettömästi. Sydämellinen kiitos🤗! Muistamisen hoiti yhdistyksemme puheenjohtaja Tapio Laurila, sihteeri Nina Majamäki ja kansanedustaja Jari Koskela. Toripäivillä tarjottiin taas makkarat vielä näin vaalien jälkeenkin ja emäännät pulla- ja kakkukahvit PerusPesässä!

Vaalien jälkeinen lenkki

Roktähti Juissi LäskinenTunnin Lenkki Ylläpitäjä Tunnin lenkki ryhmä onnistui kunnallisvaaleissa 100 %:sti, kun kaikki neljä ehdolla olevaa jäsentämme pääsivät läpi. Onnittelut! Tänään myös lenkkeiltiin kymmenen miehen voimin ja tasan kuusikilometriä päästiiin tunnissa. Nyt pidetään yhteislenkeistä Pääsiäistauko ja lenkkeillään omatoimisesti. Seuraava yhteislenkki perjantaina 25.4. klo 17.00. Hyvää Pääsiäistä!🐥🥚🥚 Kuva FB-sivulla Jari, Lauri, Hannu ja mä!

Nöyrä kiitos 107 äänestäjälleni

Nöyrä kiitos 107 äänestäjälleni, torstaitorilla PS:n kiitoskahvit ja makkarat. Tervetuloa!

Palmusunnuntai

Kunnian kuninkaan alennustie, hiljainen viikko alkaa! Herättäjän päivässä Porissa tuotiin tervehdyksiä kesän herättäjäjuhlapaikkakunnalta Salosta. Juhlilla puhuu myös presidentti Sauli Niinistö! 1. vuosikerta Palmusunnuntai Pääsiäisjakso, paastonaika Kunnian kuninkaan alennustie Palmusunnuntain ja 1. adventtisunnuntain evankeliumitekstit kertovat samasta tapahtumasta. Kristuksen julkinen toiminta tähtäsi alusta lähtien hänen elämänsä viimeisiin päiviin. Palmusunnuntain nimi dominica palmarum viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät palmunoksia hänen kulkutielleen. Tämän muistelemiseen on liittynyt tapa tuoda kirkkoihin palmunoksia ja niistä tehtyjä koristeita. Niitä on myös kannettu palmusunnuntain kulkueissa. Pohjoisemmissa maissa on palmunoksien sijasta käytetty pajunoksia. Palmusunnuntaina alkaa kunnian kuninkaan alennustie. Betaniassa voideltu Jeesus ratsasti Jerusalemiin kohti kärsimystä ja kuolemaa, mutta juuri niistä tuli toivon ja voiton merkki, jonka vertauskuvia ovat palmunoksat. Palmusunnuntaina Kristuksen kirkko lähtee seuraamaan hänen elämänsä viimeisiä vaiheita. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta Joh. 12:12–24 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 12 Seuraavana päivänä levisi tieto, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin. Ihmiset, joita oli saapunut juhlille suurin joukoin, ottivat palmunoksia ja menivät häntä vastaan huutaen: - Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä, Israelin kuningas! Jeesukselle tuotiin aasi, ja hän nousi sen selkään, niin kuin on kirjoitettu: - Älä pelkää, tytär Siion, sinun kuninkaasi tulee! Hän ratsastaa nuorella aasilla. Opetuslapset eivät vielä tuolloin ymmärtäneet tätä, mutta kun Jeesus oli kirkastettu, he muistivat, että hänestä oli näin kirjoitettu ja että hänelle myös oli tapahtunut niin. Ne, jotka olivat olleet Jeesuksen mukana, kertoivat, miten hän kutsui Lasaruksen haudasta ja herätti hänet kuolleista. Tämän vuoksi, kuultuaan millaisen tunnusteon Jeesus oli tehnyt, ihmiset lähtivät joukolla häntä vastaan. Fariseukset puhuivat keskenään: ”Näettekö? Mikään ei auta. Koko maailma juoksee hänen perässään.” Niiden joukossa, jotka olivat tulleet juhlille rukoilemaan Jumalaa, oli myös muutamia kreikkalaisia. Nämä tulivat Filippuksen luo - sen, joka oli Galilean Betsaidasta - ja sanoivat: ”Me haluaisimme tavata Jeesuksen.” Filippus meni puhumaan asiasta Andreakselle, ja sitten he molemmat menivät Jeesuksen puheille. Jeesus sanoi heille: ”Hetki on tullut: Ihmisen Poika kirkastetaan. Totisesti, totisesti: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon.”

Jämijärvellä

Perussuomalaisten mainokset Jämijärvellä on revitty moneen kertaan. Tänään ne näkyivät olevan paikallaan, hyvä, ja toivottavasti säilyvät sunnuntaihin vaalipäiväänkin saakka!

Vaalitoripäivillä

Torstaitorilla oli taas hyvä kuhinaa, grillimakkara teki kauppansa ja PerusPesän kahvilassa riitti kävijöitä, sääkin eilisen lähes hirmumyrskyn jäljiltä mukiinmnevä. Illemmalla sitten tuli luvattu lumisade 5-10 cm.

Jari Koskela Satakunnan Kansassa

Kolumnit|Kolumni Kuntavaalit käydään uudessa tilanteessa – keskiössä elinvoima ja sivistys Elinvoimaiset kunnat ja elinvoimainen maaseutu ovat varmin tapa säilyttää lähipalvelut kattavasti koko Suomessa, kirjoittaa Jari Koskela. Jari Koskela Viikon päästä tiedämme, millaisilla poliittisilla kokoonpanoilla Suomen kuntia seuraavat neljä vuotta johdetaan. Nämä ovat ensimmäiset vaalit uudessa tilanteessa, jossa sote-palvelut eivät enää ole kuntien vastuulla. Muutos on valtava, sillä sote-sektori vastasi aiemmin noin puolta kuntien tehtäväkentästä. Hallitusohjelman mukaan ”Kuntien, kaupunkien ja alueiden erilaisuus on suomalaisen yhteiskunnan voimavara”. Nyt ensimmäistä kertaa hyväksytään kuntien erilaistumiskehitys. Tässä kehityksessä ei ole mitään pahaa. Ongelma olisi, jos kuntia yritettäisiin pakottaa samaan muottiin. Annetaan siis Suomen kuntien menestyä niiden omilla vahvuuksilla. Joissain kunnissa vahvuudet ovat alkutuotannossa, toisista muodostuu merkittäviä puhtaan energian keskuksia ja joissain kunnissa suunnataan palvelusektorille. Satakunnan kunnilla vahvuuksia on monia: meillä on sekä laajaa maataloustuotantoa että edellytyksiä puhtaiden teknologioiden kärkimaakunnaksi. Satamiemme ansiosta olemme viennin kannalta keskeinen maakunta. On hyvä muistaa, että elinvoimaiset kunnat ja elinvoimainen maaseutu ovat varmin tapa säilyttää lähipalvelut kattavasti koko Suomessa. Tämä on myös Suomen tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Talouskasvun edellytykset syntyvät kuntakentällä. Sivistys on elinvoiman lisäksi toinen merkittävä kuntien tehtävä. Pisa-tulokset on saatava nousuun. Hallituksen toimet oppimisen tuen lisäämiseksi, älylaitteiden rajoittamiseksi ja 200 miljoonan euron pysyvä lisärahoitus antavat kunnille tähän hyvät mahdollisuudet. Koulutuksen ohella varhaisessa puuttumisessa pitää onnistua, jotta hyvinvointialueille ei kasautuisi niin paljon sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia korjattavaksi. Vielä haluan korostaa kuntien välistä yhteistyötä. Ei ole tarkoituksenmukaista lukkiutua kuntarajojen sisälle, vaan jatkossa tarvitaan laajempaa yhteistyötä yli. Tämä tapahtuu osin luonnollisestikin, koska esimerkiksi työllisyysalueet ylittävät kuntarajat. Yhteistyössä onnistuminen ehkäisee myös painetta tehdä kuntaliitoksia. Kuntavaalit käydään joka kunnassa erikseen ja kunnissa harjoitettava politiikka on hyvinkin erilaista. Siinä missä Helsingin ja Tampereen valtuustoissa keskustellaan paljon jopa valtakunnan politiikkaa, ei Satakunnan pienemmissä valtuustoissa tällaista hallitus-oppositioasetelmaa näy. Yhteistyötä tehdään sujuvasti yli puoluerajojen ja myös pienempiä ryhmiä kuunnellen. Tämä on mielestäni kestävin tie. Toivon, että mahdollisimman moni käy äänestämässä. Äänelläsi on merkitystä, ja se on pieni teko demokraattisen järjestelmämme puolesta. Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.) Äänesi on pieni teko demokraattisen järjestelmämme puolesta.

Vein minäkin Veikko Vennamon mainoksia ja kirjoja

Ajattelin, että maksaisin siitä mitä tahansa” ‒ kansanedustaja keräili baarin täyteen nostalgisia aarteita Juha Mäenpää avasi yleisöltä suljetun museobaarin ovet MT:lle. Entinen osuuskauppa tarjoaa aikamatkan Suomen poliittiseen historiaan. Kansanedustaja Juha Mäenpää istahti vanhalle sohvalle. Pian museobaarissa vietetään perussuomalaisten vaalivalvojaisia. Jouni Hirn Maaseudun Tulevaisuus Ilmajoki Kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) yksityinen kahvibaari kätkee sisäänsä palan Suomen poliittista historiaa. Ahkeraksi keräilijäksi paljastunut poliitikko esitteli kokoelmaansa MT:lle. Ilmajoen Koskenkorvalla sijaitsevaan entiseen osuuskauppaan astuessa tuntuu siltä kuin olisi saapunut 1970-luvun kotoisaan maaseutukuppilaan. Vanhan ajan kahvibaari on nostalgiatrippi myös poliittisessa mielessä. Tulijaa tervehtii SMP:n lippu ja Veikko Vennamon vaalijuliste. Katossa roikkuu Jussi Halla-ahon pahvimainoksia ja seinillä Sulo Aittoniemen vaalipaita sekä Tony Halmeen signeeraamat nyrkkeilyhanskat. ”Olen kerännyt jo vuosikymmeniä kaikenlaista tavaraa, joka on omasta mielestäni kulttuurihistoriallisesti arvokasta. Täällä on esillä lähinnä perussuomalaisten ja SMP:n aikaista vaalitavaraa, mutta varastosta löytyy muidenkin puolueiden mainoksia ja esineitä”, Mäenpää kertoo. Hän on tehnyt löytöjä rompetoreilta, huutokaupoista, nettikirppiksiltä ja navetan ylisiltä. Hän ei ole törmännyt muihin vaalitavaran keräilijöihin, mutta sana keräilevästä kansanedustajasta on kiirinyt. Kerran eduskuntaan saapui Mäenpäälle osoitettu postipaketti, jonka sisältä löytyi IKL:n sinimusta seinäryijy. Musta Pekka -kyltti on peräisin Tampereella toimineesta kahvilasta. Musta Pekka -kyltti on peräisin Tampereella toimineesta kahvilasta. Kuva: Johannes Tervo Vaalimainokset ovat muuttuneet Urho Kekkosen ajoista. Vaalimainokset ovat muuttuneet Urho Kekkosen ajoista. Kuva: Johannes Tervo Mäenpään mukaan keräilyyn ei liity poliittista ideologiaa, vaan se on hänelle hauska ja mielenkiintoinen harrastus. Kokoelman arvokkaimpiin esineisiin lukeutuvat keskustaministeri Eino Uusitalolle (1924–2015) tilaustyönä tehty kaksineuvoinen puukko sekä SMP:n Urho Pohdolle (1915–1995) myöntämä kunniamitali, jossa on puoli kiloa hopeaa. ”Huusin kerran huutokaupasta kepulaisen kunnallisneuvoksen kansallispuvun ja Santeri Alkion tekemän pronssimitalin. Muutaman päivän kuluttua eräs huutokaupassa ollut henkilö soitti ja kysyi, että kiinnostaisiko minua Pohdon mitali. Mielessäni ajattelin, että maksaisin siitä mitä tahansa. Olin etsinyt jo vuosia kyseistä mitalia.” Koskenkorvan raitilla sijaitsevassa puutalossa toimi aiemmin osuuskauppa, puusepänverstas ja huonekalumyymälä. Mäenpää päätyi rakennuksen omistajaksi 15 vuotta sitten. Alun perin hänen ystävänsä oli kiinnostunut vanhasta kiinteistöstä, ja pyysi Mäenpäätä mukaan arvioimaan sitä. ”Kaverini olisi ostanut tämän, mutta hän ei saanut lainaa. Törmäsin sattumalta rakennuksen omistajaan joulupukin museojunassa. Kaupat syntyivät matkan aikana, kun hän hyväksyi aiempaa pienemmän tarjouksen.” Juha Mäenpää osti tämän polkuauton itselleen syntymäpäivälahjaksi viime syksynä. Auton runko on rakennettu Myrsky-hävittäjän lisäpolttoainesäiliöstä. Juha Mäenpää osti tämän polkuauton itselleen syntymäpäivälahjaksi viime syksynä. Auton runko on rakennettu Myrsky-hävittäjän lisäpolttoainesäiliöstä. Kuva: Johannes Tervo Urho Pohdon SMP-mitali on numeroitu seitsemänneksi. Veikko Vennamolle myönnettiin mitali numero yksi. Urho Pohdon SMP-mitali on numeroitu seitsemänneksi. Veikko Vennamolle myönnettiin mitali numero yksi. Kuva: Johannes Tervo Talon yläkerrassa on viisi vuokra-asuntoa. Myös alakerran liiketila oli tarkoitus remontoida asuinkäyttöön, mutta ideasta luovuttiin tiukkojen rakennusmääräysten takia. Kun liiketila jäi tyhjänpantiksi, Mäenpää alkoi sisustaa sitä vanhan ajan tyylillä. ”Tästä ei ollut sijoituskohteeksi ja sain kaupan päälle vielä talonmiesvelvollisuuden. Pidän kahvibaaria sillä silmällä, että joku vielä hullumpi innostuisi pitämään tässä oikeaa kahviota”, Mäenpää naurahtaa. Kahvibaari ei ole avoinna yleisölle. Siihen on saanut tutustua vain vaalitilaisuuksissa. Ilmajoen perussuomalaiset viettävät kuppilassa vaalivalvojaisia myös tulevana sunnuntaina. ”Vaalitilaisuudet lähtivät liikkeelle huumorilla, kun joku tokaisi, että kun kerran isoissa kaupungeissa on vaalikahviloita, niin laitetaan sellainen tänne Koskenkorvallekin. Kun pääsin vuonna 2019 ensimmäisen kerran eduskuntaan, tänne saapui kannattajia pitkän matkan päästä.” Koskenkorvalla asuva Mäenpää ei ole ehdolla kunta- ja aluevaaleissa. Hän on toisen kauden kansanedustaja. Hän on tehnyt omaa vaalityötään pienellä budjetilla ja tee-se-itse-meiningillä. Vaalimainosten pohjina on käytetty muun muassa roskiksesta löytyneitä peltisiä varastohyllyjä. ”Vuoden 2015 eduskuntavaaleihin otin henkilökohtaisen lainan, mutta seuraavissa vaaleissa käytin omaa rahaa vain 40 euroa. Se kului auton pesuihin Kauhajoella ja Seinäjoella. Viime eduskuntavaaleissa vaalibudjettini oli 19 000 euroa, mutta omaa rahaa ei mennyt enää yhtään”, Mäenpää laskeskelee. Ajan henki kulkee vaalimainoksissa. Vanhimmat mainosjulisteet ovat usein piirrosmaisia ja valokuvissa ollaan vakavailmeisiä. Ajan myötä ne ovat muuttuneet rennommiksi. ”Viime eduskuntavaalien aikaan laitoimme baarin pihalle vanhoja lautamainoksia, joissa luki SMP pelastaa maan. Taisi useimmilla ohikulkijoilla riittää hauskaa, koska mitään negatiivista ei kuulunut.”

Pääsiäinen lähenee

Kirkkovuosikalenteri ‹Sunnuntai 6.4.2025› 1. vuosikerta 5. paastonajan sunnuntai (Judica) Pääsiäisjakso, paastonaika Kärsimyksen sunnuntai Nimitys judica (= hanki minulle oikeutta) on päivän antifonin alusta (Ps. 43:1). Tästä sunnuntaista alkaa hiljaisen viikon loppuun ulottuva ns. syvä paastonaika. Siksi päivää on sanottu kärsimyksen sunnuntaiksi (dominica passionis). Jeesuksen aikalaiset eivät ymmärtäneet hänen olemustaan ja tehtäväänsä, mutta ”kivestä, jonka rakentajat hylkäsivät”, oli tuleva kivi, jolle Jumalan seurakunta rakentuu. Jeesus on uuden liiton välittäjä. Hän on kuollut kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Joh. 11:47–53 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 11 Ylipapit ja fariseukset kutsuivat neuvoston koolle ja kysyivät siltä: ”Mitä meidän pitäisi tehdä? Se mies tekee paljon tunnustekoja. Jos annamme hänen jatkaa näin, häneen uskovat kohta kaikki, ja silloin roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä tämän pyhän paikan että koko kansamme.” Silloin yksi heistä, Kaifas, joka oli sinä vuonna ylipappina, sanoi: ”Te ette ymmärrä yhtään mitään. Ettekö te käsitä, että jos yksi mies kuolee kansan puolesta, se on teille parempi kuin että koko kansa joutuu tuhoon?” Tämä ei ollut hänen oma ajatuksensa, vaan sen vuoden ylipappina hän lausui ennustuksen: Jeesus oli kuoleva kansan puolesta, eikä vain sen kansan puolesta, vaan kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset. Siitä päivästä lähtien neuvoston tavoitteena oli surmata Jeesus

Eläviä eläimiä

Viikon aikana on todella saanut nähdä sekä taivaalla että pelloilla lintuparvien maahanmuuttoa. Brosyyrien jakoreissuilla on näkynyt muutakin, esim. kolme komeaa hirveä juoksemassa, pieniä ehkä kauriita oikein lauma, jäniksiä jne.

Kuviakin

Luontokuvia on voinut ottaa vaalimainosjakokiertueilla monenkinlaisia. Hirviä, kauriita, joutsenparvia ym on näkynyt

Vaaliehdokkaiden tunnistamiskilpailu

Vaalitorin jälkeen, Perussuomaisilla oli makkaratarjoilu torilla ja pullakahvit PerusPesällä, kului loppupäivä tiiviisti Satakunnan Viikon vaalikilpailun Tunnetko tutun aluevaaliehdokkaan? ratkaisemisessa. Ja kyllä lopulta TUNNISTIN KAIKKI 48 ERI EHDOKASTA. Joukossa ei muuten ollut yhtään kankaanpääläistä ehdokasta ja muitakin pohjoissatakuntalaisia vain kaksi, toinen Jämijärveltä ja toinen Karviasta. Mutta eipä lehteäkään täällä enää jaeta muuten kuin marketin telineestä noudettavaksi! Muuten lehden julistamassa kilpailussa arvotaan vähintäin 75% oikein tunnistaneiden kesken 2 hengen lippupaketteja Porin teatterin ja Kirjurinluodon kesäteatteriin.

Taas tyhjänpäiväinen välikysymys

Kun puhutaan 100 miljoonan sotesäästöistä on aina suhteutettava se 27 000 miljoonaan, jolla Sotea rahoitetaan ja tälle vuodellekin lisätty määrärahaa 2.300 miljoonaa. Mutta oppositio saa median puolelleen ja puhutaan suulla suuremmalla mukamas kuin suurestakin säästöstä!

Ukrainan ystävä Jussi Halla-aho taas Ukrainassa

Halla-aho tapaa Zelenskyin Ukrainassa Puhemies osallistuu muistotilaisuuteen Butshan verilöylyn uhrien kunnioittamiseksi. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho tapasivat viimeksi Helsingissä pari viikkoa sitten. Suvi Hautanen 0 Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) on vierailulla Ukrainassa. Hän osallistuu parlamentaariseen huippukokoukseen, johon Ukrainan parlamentin Verkhovna Radan puhemies Ruslan Stefantšuk on kutsunut tukijamaiden puhemiehiä. Kokoukseen osallistuu yhteensä 21 tukijamaata. Puhemiehet osallistuvat vierailun aikana muistotilaisuuteen Butshan verilöylyn uhrien kunnioittamiseksi. Puhemiehet pitävät keskinäisen kokouksen, jossa he muun muassa tapaavat Butshasta selvinneitä siviilejä ja kuulevat näiden kokemuksista. Puhemiehillä on myös tapaaminen Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa. Maanantaina 31. maaliskuuta tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun Ukrainan armeija vapautti Butshan kylän. Venäjän armeija syyllistyi sodan alkuvaiheessa Butshassa laajamittaisiin siviileihin kohdistuneisiin sotarikoksiin.

Hyökkääjä Venäjä ei saa voittaa sotaa

Halla-aho MTV:lle: Länsi­maiden on osoitettava Venäjälle yksi asia – ja näin sen voi tehdä Venäjälle tulee osoittaa, ettei se pysty voittamaan sotaa kuluttamalla, arvioi Jussi Halla-aho. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi Halla-ahon Suomen-vierailunsa aikana viime viikon keskiviikkona. Sara Sairanen Länsimaiden tulisi ennusteisiin nojaamisen sijaan määritellä nykyistä selkeämmin, mitkä ovat Ukrainaa tukevien maiden tavoitteet Venäjän hyökkäyssodassa, sanoi eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) MTV:n Uutisextrassa lauantai-iltana. – Ennusteet alkavat helposti ohjata omaa toimintaamme. Jos esimerkiksi vajoamme sellaiseen pessimismiin, että Venäjä voittaa tämän sodan joka tapauksessa, vaikuttaa se väistämättä länsimaisten päättäjien ja länsimaiden kansalaisten valmiuteen tukea Ukrainaa, Halla-aho totesi. Sekä moraalisesti että länsimaiden oman turvallisuuden kannalta tavoitteeksi tulisi hänen mukaansa määritellä se, ettei Venäjä saa voittaa hyökkäyssotaa. Kun tavoite on kirkkaana mielessä, tulee länsimaiden tehdä kaikkensa sen saavuttaakseen. Venäjä on viimeisten vuosien ajan laskenut voittavansa sodan kuluttamalla. – Venäjällä on valtavat materiaaliset resurssit, ja koska Venäjä ei ole demokratia, sillä on myös huomattava kyky sulattaa ja sietää tappioita. Venäjän johdon ei tarvitse välittää hinnasta, jonka se joutuu maksamaan sodasta – puhuttiin sitten ihmishengistä, rahasta tai materiaalisista resursseista, Halla-aho sanoi. Länsimaiden tulisi hänen mukaansa osoittaa Venäjälle, että maa on väärässä laskutoimituksissaan. Käytännössä tämä onnistuisi saattamalla länsimaiden teollisuustuotanto sellaiselle tasolle, että venäläiset näkevät, että länsimaat pystyvät tukemaan Ukrainaa loputtomiin. – Tällä tavoin voidaan antaa Venäjälle selkeä kannustin pyrkiä eroon tästä sodasta.

Leipien sunnuntai

Kirkkovuosikalenteri ‹Sunnuntai 30.3.2025› 4. paastonajan sunnuntai (Laetare) Elämän leipä Vanhan antifonitekstin alkusanasta (Jes. 66:10) saatu nimitys laetare (= iloitkaa) ilmaisee, että tämä sunnuntai on eräänlainen levähdyspaikka, virvoittava keidas paastonajan erämaavaelluksella. Tätä pyhää on sanottu puolipaastosunnuntaiksi, sillä se sijaitsee keskellä paastonaikaa. Toinen nimitys on leipäsunnuntai, koska päivän tekstit puhuvat viidentuhannen ruokkimisesta ja ihmisten tarvitsemasta hengellisestä ravinnosta. Jeesus itse on elämän leipä. Hän jakaa lahjojaan meille ja opettaa meitä jakamaan omastamme tarvitseville. Sisällöltään tämä sunnuntai sivuaa kiirastorstain aihepiiriä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Joh. 6:1–15 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 6 Jeesus lähti Galileanjärven eli Tiberiaanjärven toiselle puolen. Häntä seurasi suuri väkijoukko, sillä ihmiset olivat nähneet tunnusteot, joita hän teki parantamalla sairaita. Jeesus nousi vuorenrinteelle ja asettui opetuslapsineen sinne istumaan. Juutalaisten pääsiäisjuhla oli lähellä. Jeesus kohotti katseensa ja näki, että suuri ihmisjoukko oli tulossa. Hän kysyi Filippukselta: ”Mistä voisimme ostaa leipää, että he saisivat syödäkseen?” Tämän hän sanoi koetellakseen Filippusta, sillä hän tiesi kyllä, mitä tekisi. Filippus vastasi: ”Kahdensadan denaarin leivistä ei riittäisi heille edes pientä palaa kullekin.” Silloin eräs opetuslapsi, Simon Pietarin veli Andreas, sanoi Jeesukselle: ”Täällä on poika, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa. Mutta miten ne riittäisivät noin suurelle joukolle?” Jeesus sanoi: ”Käskekää kaikkien asettua istumaan.” Rinteellä kasvoi rehevä nurmi, ja ihmiset istuutuivat maahan. Paikalla oli noin viisituhatta miestä. Jeesus otti leivät, kiitti Jumalaa ja jakoi leivät syömään asettuneille. Samoin hän jakoi kalat, ja kaikki saivat niin paljon kuin halusivat. Kun kaikki olivat kylläisiä, Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Kerätkää tähteeksi jääneet palaset, ettei mitään menisi hukkaan.” He tekivät niin, ja viidestä ohraleivästä kertyi vielä kaksitoista täyttä korillista palasia, jotka olivat jääneet syömättä. Kun ihmiset näkivät, minkä tunnusteon Jeesus teki, he sanoivat: ”Tämä on todella se profeetta, jonka oli määrä tulla maailmaan.” Mutta Jeesus tiesi, että ihmiset aikoivat väkisin tehdä hänestä kuninkaan, ja siksi hän vetäytyi taas vuorelle. Hän meni sinne yksin.

Jäänmurtajatilaukset alkaneet

Kilpajuoksu arktisille alueille alkanut – ”Jäänmurtajista voi tulla Suomen uusi rahasampo” Maailman jäänmurtajista yli puolet on rakennettu Suomessa. Neljä viidestä on myös suunniteltu täällä. Geopoliittisten katseiden kääntyessä kohti arktisia alueita murtajien kysyntä kasvaa kohisten. Se tietää työtä ja toimeentuloa suomalaisille pitkäksi aikaa ja onnenpotku on huomattu maamme rajojen ulkopuolellakin. Jäänmurtajan rakentaminen vaatii valtavan määrän tietotaitoa ja jatkuvaa tutkimusta. Jää on ikäänkuin laivansuunnittelun kolmas ulottuvuus ja tämä usein unohtuu kiireisiltä. Siksi jään murtamisen jo olemassa oleva tietotaito kiinnostaa suurvaltoja. Ensimmäinen tilaus tehty Murtajien kysyntä oli vuosikymmenet rajallista ja alan osaaminen on keskittynyt lähes pelkästään Suomeen. Huomattavaa on, että kiinalaiset ovat nyt kaiken muun teknisen vyörytyksen lisäksi lähteneet rakentamaan omaa murtajalaivastoaan. – Venäjällä on nelisenkymmentä jäänmurtajaksi luokiteltua alusta. Kanadalla on kaksi ja Yhdysvalloilla puolisentoista. Kiina rakentaa nyt omaa jäätä murtavaa laivastoaan todella nopeasti, sanoo telakkayhtiö Davien tiedotusvastaava Paul Barret. Ensimmäinen Suomeen suuntautunut murtajatilaus tilaus on jo todellisuutta, sillä Davien omistama Helsingin telakka rakentaa ison Polar Max -luokan jäänmurtajan Kanadalle. Runko rakennetaan Suomessa ja alus viimeistellään Kanadassa. “Voi osoittautua onnenpotkuksi” Se tietää – osaltaan ministeri elinkeinoministeri Wille Rydmanin ansiosta – 500 uutta työpaikkaa Helsinkiin ja satoja myös koko alihankintaketjussa. – Jäänmurtajat kuuluvat kaikkein vaikeimmin rakennettaviin aluksiin – ja Suomi on alansa maailman huippua. Tämä osaaminen voi nyt osoittautua onnenpotkuksi, kun jäänmurtajien geopoliittinen merkitys kasvaa, todetaan ruotsalaisuutisessa. Arktisella osaamisella saattaa olla merkitystä silloinkin, kun suurvaltapoliittiset mannerlaatat liikkuvat täysin arvaamattomalla tavalla. SUOMEN UUTISET

Vaalihumua riittää

Vaalimateriaalin jakoa riittää, niin on ollut koko viikon ja vielä vaan aluetta riittää, vaikka muitakin jakajia onneksi on ollut liikkeellä. Tänään oli makkara ja kahvitarjoilu Honkajoen osuuspankilla, eilen torstaitorilla Kankaanpäässä jaettiin 500 annosta hernekeittoa ja PerusPesässä riitti kahvivieraita tungokseen asti. Vaaaleihin on vielä pari torstaitoria, niillä molemilla on makkaratarjoilu torilla ja pullakahvit PerusPesällä.

Illan puheenjohtajatentissä

Aivan loistava puhe Riikalta Yleisradion vaalitentissä! 💪 Vähemmän lupauksia lisämenoista, enemmän lupauksia teoista ja vastuunkannosta. Teidän veronmaksajien rahojen jakajia taskusta toiseen näissäkin vaaleissa riittää. Kannattaa varoa, sillä ylimääräistä rahaa ei Suomessa juuri ole. Muut puheenjohtajat olivat Hjallis Harkimo Liike Nyt ja Sofia Virta vihreät

Tosiasioita EU:sta jo vuosi sitten

Vuosi sitten kirjoittamani blogikirjoitus on edelleen ajankohtainen. EU:ssa tarvitaan kokonaisturvallisuutta vahvistava suunnanmuutos. Onneksi merkkejä tästä nyt on ilm… Näytä lisää Euroopan unionissa tarvitaan kokonaisturvallisuutta vahvistava suunnanmuutos Jari Koskela Eurovaalit EU Euromaat Eurooppa Tulevan kesän EU-vaalien jälkeen Euroopan unionissa on tehtävä sellainen suunnanmuutos, joka vahvistaa Euroopan yhtenäisyyttä ja kokonaisturvallisuutta. Nykyinen EU, jossa valtaa jatkuvasti siirtyy kansallisilta parlamenteilta Brysseliin, ei ole kestävä. Euroopan unionilla on kauniit toissijaisuus- ja läheisyysperiaatteet, mutta niiden toteutuminen käytännössä on jättänyt paljon toivomisen varaa. Myös jatkuvat tulonsiirrot pohjoisesta ja lännestä etelään ja itään ovat vain lisänneet epävakautta. Oman osansa EU:n hauraudelle on tuonut epävakaa eurovaluutta, jonka toistuvat kriisit ovat muovanneet unionista tulonjakounionin, jossa samat tahto toimivat jatkuvasti maksumiehinä. Nämä euron kriisit jatkuvat, koska euroalue ei ole optimaalinen valuutta-alue. Euro on alun perinkin poliittinen valuutta, jossa kaikilla valtioilla ei ole mahdollisuuttakaan pärjätä. Tämä kokonaisuus, jossa EU jatkuvasti sääntelee pieniä asioita, valtaa siirtyy pois kansallisilta parlamenteilta, ja jossa euron kriisit vain lisäävät koko unionin moraalikatoa ovat tehneet EU:sta heikomman kuin sen pitäisi olla. Heikko ja eripurainen EU ja Eurooppa ovat juuri sitä, mitä länsimaista yhteiskuntajärjestystä haastavat autoritääriset valtiot ja toimijat haluavat. Sanotaan, että integraatio etenee kriisien kautta ja tämä onkin ollut totta. Integraation ja niin sanotun liittovaltiokehityksen eteneminen ei kuitenkaan ole ollut hyväksi rakkaalle maanosallemme. EU-kriittisten voimien huomiotta jättäminen ja jopa päätöksenteosta ulossulkeminen on ollut väärä ratkaisu. On ollut positiivinen yllätys, että Ukrainan tukemisessa EU on löytänyt laajan yksimielisyyden. Muutamia soraääniä on toki kuulunut. EU:n yhtenäisyyttä pitää vahvistaa niillä osa-alueilla, joissa aidosti kaikki hyötyvät. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tällainen. Suurin osa EU-maista on tietysti Naton jäseniä ja saa sitä kautta turvatakuut, mutta EU kykenee silti tuomaan lisäarvoa esimerkiksi yhteisen puolustusteollisuuden ja kokonaisturvallisuuden vahvistamisen suhteen. Tähän EU:n pitää keskittyä pullonkorkkien sääntelyn sijaan. Euroopan unionin laajentuminen tuo haasteita Euroopan unionin mahdollinen laajentuminen luo Euroopalle uusia haasteita, jos nykyisistä rakenteista ja käytännöistä halutaan pitää kiinni. Tällä hetkellä uusien jäsenvaltioiden mukaan tuleminen tarkoittaisi nykyisten nettomaksajavaltioiden maksuosuuksien kasvamista ja monen nykyisen nettosaajamaan siirtymistä nettomaksajaksi. En näe tätä hyvänä kehityksenä, vaikka onkin tärkeää saada itäisen Euroopan maita mukaan läntisiin yhteisöihin. Samaan aikaan EU:ssa on ollut käsittelyssä perussopimusten avaaminen. Ehdotetut muutokset heikentäisivät pienempien jäsenvaltioiden asemaa ja antaisivat unionille entistä enemmän valtaa asioissa, jotka olisi viisainta käsitellä jäsenvaltioiden sisällä. Mahdollisen laajentumisen vuoksi keskustelu Euroopan unionin suunnasta on entistä tärkeämpää. Nykyisellään ei kannata jatkaa, vaan yhtenäisyyttä on haettava pienimmän mahdollisen nimittäjän eli ulkoisen turvallisuuden ja Euroopan kokonaisturvallisuuden kautta. Kokonaisturvallisuus kattaa myös huoltovarmuuden. Liika EU-sääntely esimerkiksi maatalouspolitiikassa ei ole ollut hyväksi. EU-vaalit Alkukesän EU-vaaleissa on povattu voittoa oikeistopopulistisille ja kansallismielisille puolueille. Valitettavasti kaikki tähän kategoriaan kuuluvat puolueet niputetaan usein mediassa yhteen. Näidemn puolueiden välillä on kuitenkin aivan perustavanlaatuisia eroja. Tässä toivoisin medialta parempaa tutkivaa journalismia. Esimerkiksi Perussuomalaiset ja Ruotsidemokraatit ovat selvästi länteen suuntautuneita ja sitoutuneita puolueita. Sama koskee käytännössä kaikkia nykyisen ECR-ryhmän puolueita. Sen sijaan puolueet kuten Itävallan Vapauspuolue ja Vaihtoehto Saksalle (AfD) edustavat toisenlaista maailmankuvaa. AfD on taantunut alkuaikojen EU-kriittisestä puolueesta Putinin äänitorveksi. Saksan puoluekentällä on tietysti muutenkin ollut sinisilmäistä suhtautumista Venäjään liittyvissä kysymyksissä. Oikeistopopulististen ja kansallismielisten puolueiden nousu ei ole syy EU:n epävakaudelle, vaan ne ovat suoraa seurausta EU:n ja myös euron omasta sisäänrakennetusta epävakaudesta ja aidoista ongelmakohdista. Näiltä epäkohdilta muut puolueet ovat valitettavasti sulkeneet silmänsä. Tähän täytyy seuraavalla EU-vaalikaudella saada muutos.

Riikka Purra kysyy ja vastaa Sotesta

Kuusi kysymystä ja vastausta sotepalveluista Riikka Purra esittää kolumnissaan soteen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia, kuten miksi sotepalvelut ovat surkeita ja miksi palveluista leikataan. Riikka Purra esittää kolumnissaan soteen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Kuvituskuva. Mielipide|Politiikka ja talous 24.3.2025 Riikka Purra Miksi Suomeen rakennettiin 21 alueen (+ Helsinki) sotemalli? Asiantuntijat olivat selvästi sitä mieltä, että näin monta aluetta on kaukana optimaalisesta. Sellainen kuitenkin rakennettiin poliittisista syistä. Hallituksen valtapuolueet, sosialidemokraatit ja keskusta, päättivät isosta rakenneuudistuksesta, jossa yksi sai sisältöä – kuten takuita ja mitoituksia, tosin ilman rahaa ja henkilöstöä – ja toinen rakenteita. Alueet ovat tällä hetkellä voimakkaasti eriytyneitä, mikä ei ole yllätys, koska ne lähtökohdiltaankin olivat eriytyneitä. Onko rakenne lisännyt kustannuksia? Edeltävä kuntamalli oli tehoton. Mutta niin on tämäkin. THL:n tietojen mukaan säästöpaineessa erilaisilla johtajanimikkeillä varustettuja henkilöitä on alueilta karsittu 21 prosenttia ja hallintoakin melkein 10 prosenttia. Tilanne olisi parempi, mikäli suurta johtaja- ja hallintorälssiä ei alun perinkään olisi imetty kunnista alueille. Mallissa on mahdollista mennä järkevään ja keveämpään suuntaan, kunhan rahoittaja eli valtio pysyy kovana ja alueilla on johtaminen vastuullista. Miksi hallitus leikkaa hyvinvointialueilta? Hallitus lisää tänä vuonna alueiden rahoitusta 2,2 miljardia viime vuoteen nähden. Koko soten yleiskatteinen rahoitus lähentelee kolmasosaa koko valtion budjetista. Samaan aikaan hallitus on keventänyt mitoituksia ja muita vaatimuksia, joiden toteuttaminen ei tosiasiassa olisi ollut mahdollista. Sotemenot kasvavat luonnollisesti ikääntymisen myötä, kun hoidon ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan kaikessa muussa pitää olla entistä tarkempi. Rönsyjä pitää leikata ja turhasta säästää. Ylisuuret poliitikkojen palkkiot ja ”demokratiarahat” ovat hävyttömiä veivauksia tällaisessa tilanteessa. Mistä hyvinvointialueet päättävät? Suomen 21 hyvinvointialuetta ovat rakennetun mallin mukaisesti itsehallinnollisia. Ne päättävät käytännössä kaikesta. Lakisääteiset tehtävät on hoidettava. Valtio rahoittaa, mutta alueet päättävät, miten ja missä kaikki tehdään. Hyvinvointialuevaltuustoilla, joissa 18:lla on nykyisten eduskunnan oppositiopuolueilla enemmistöasema, on valtaa. Vasta mikäli alueita laitetaan arviointimenettelyyn talouden ja/tai toiminnan puutteiden osalta, valtion rooli kasvaa alueiden itsehallinnon heikentyessä. Miksi kaikki on niin surkeaa? Monilla alueilla ja paikkakunnilla kansalaiset ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja hoitoon. Suomessa on korkeatasoinen sosiaali- ja terveydenhoito. Nopeaa pääsyä perusterveydenhuollon palveluihin pitää monella alueella entisestään parantaa. Suomi, jossa vanhusväestön määrä kasvaa ja työikäisten määrä vähenee, joutuu tulevinakin vuosina olemaan entistä tarkempi siitä, miten niukat resurssit käytetään. Mitä seuraavaksi pitää tehdä? Rahoituslakia pitää entisestään korjata järkevämpään ja kannustavampaan suuntaan. Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja.

Uusi tietokone kaiken voittaa

Tietokone tilttasi viikko sitten, tänään saatiin uusi tietokone, niin että eiköhän se tästä taas ala elämäkin säteilemään ja uutta asiaa pukkaamaan, kun vaalitkin lähenevät päivien kuluessa vaalimateriaalin jakamisessa, jota tehtävää riittää, vaikka muutama muukin onneksi jakaa: on kaikkien Kankaanpään PS:n ehdokkaiden yhteisbrosyyri, Kankaanpään seitsemän aluevaltuustoehdokkaaan oma esittelypaperi, Satakunnan aluevaltuutettujen erillinen ohjelmapaperi ja tietysti koko Satakunnan yhteinen oma vaalilehti ja vielä oma vuoden kalenterin sisältävä esitteeni! Ennakkovaalin alkuun muuten on tasan viikko aikaa!

Ansaittu voitto Ilkka Herolalle

251. yhdistetyn kilpailu ja heti tuli voitto ja juuri Holmenkollenilla ja nimipäivänä, onnittelut Ilkka Herolalle. Hän jos kuka on voittonsa ansainnut ja ihme ja kumma hyppäsi jopa Holmenkollenin mäen ennätyksen. Normaalikilpailussa hypyllä olisi tullut yli minuutin etumatka, nyt vain 6 sekuntia! Maastohiihto Se on siinä! Ilkka Herolalta sensaatio Holmenkollenilla Ilkka Herola juhli voittoa. Joonas Kuisma Maastohiihdon ja yhdistetyn maailmancup jatkuu Norjan Holmenkollenilla. Miesten yhdistetyn tasauskilpailussa Ilkka Herola juhli uransa ensimmäistä maailmancupin voittoa. Herola lähti ladulle kuuden sekunnin etumatkalta hypättyään mäkiosuudella mäkiennätyksen 146 metriä. Hän voitti lopulta 15,3 sekunnin turvin. Edellinen yhdistetyn maailmancupin osakilpailun voittanut suomalainen oli Hannu Manninen vuonna 2010 Salpausselällä.

Riikka Purra laskemassa seppelettä Ässä-rykmentin muistomerkille

Anssi Joutsenlahti Oikein, talvisodan päättymisestä on kulunut tasan 85-vuotta! Riikka Purra 1 pv · Oli suuri kunnia osallistua Ässä-rykmentin muistomerkillä talvisodan päättymisen muistopäivän juhlallisuuksiin. Puheenvuoroni: Talvisodan aseiden vaietessa, 13. maaliskuuta 1940, seisoi Viipurinlahden luoteisella rannalla ällistynyt mies. Siinä, missä vain hetkeä aiemmin tykkitulen ärjyntä oli täyttänyt taivaan, aukeni nyt aurinkoinen kevättalven päivä. “Mieli tuntui kummalliselta, useaan kertaan piti nieleskellä - oli kuin jotain olisi takertunut kurkkuun”, kirjoitti sotapäiväkirjaansa Ässä-rykmentissä sotatiensä kulkenut Ilmari Paasio. Edeltävien viikkojen ajan oli komppanianpäällikkö Paasio johtanut joukkoja Viipurinlahden saarilla ja rannoilla. Puolustus oli pitänyt, mutta uhraus oli kauhistuttava: keskimäärin liki 20 kaatunutta ja 35 haavoittunutta “Ässää” joka päivä. Uhrauksen arvo ymmärrettiin Suomessa pian rauhan vakiinnuttua. Kun Ässä-rykmentin muistomerkki täällä Alli Tryggin puistossa paljastettiin myöhemmin lokakuussa, kerrotaan paikalle kerääntyneen yli 20 000 ihmistä, ja vieläpä itse ylipäällikkö Mannerheim tuli yli Pitkänsillan. Tänään meitä on täällä pienempi joukko, mutta Ässä-rykmentin työn arvo on entisellään, vieläpä suurempikin. Saamme elää vapaudessa samalla, kun sodan runtelemassa Ukrainassa hahmotellaan hauraalta tuntuvan rauhan mahdollisuutta. Omasta ja valtioneuvoston puolesta kiitän jalkaväkirykmentti 11:n miehiä heidän uhrauksestaan. Samoin lausun kiitokseni rykmentin perinnetoimikunnalle veteraanien muiston vaalimisesta. Teidän työnne myötä muistot Ässistä pysyvät kirkkaina aivan kuin varhainen kevätaurinko valaisisi edelleen rauhanhetkeä Viipurinlahdella 1940.

85 vuotta Talvisodasta

Tänään on kulunut 85 vuotta Talvisodan päättymisestä. Niinisalon varuskunnan sotaanlähdön muistokivelle on aina tänä päivänä laskettu havuseppele, niin tänäänkin, ja sain kunnian olla yhtenä laskijana Satakunnan Tykistörykmentin edustajan ja Juhani Rajalan kanssa. Sotilaskodissa jatkettiin yhdessäoloa leivoskahvituksella! Kirkko Suomessa Tänään on Talvisodan päättymisen muistopäivä. Muistamme kaikkia sankarivainajia, sotiemme veteraaneja sekä kotirintamalla arkea pyörittäneitä. Siunaa ja varjele meitä, Korkein, kädelläs. Kaitse ain kansamme teitä vyöttäen voimalla meitä heikkoja edessäs. Sulta on kaikki suuruus, henki sun hengestäs. (Virsi 584:1).

Valtiovarainministeri laittaa tosiasiat selväksi

MINÄ: 2.200 miljoonaa vastaan n. 100- 200 miljoonaa, ja tästä pienemmästä summasta oppositio pauhaa päivästä päivään unohtaen miljardisummat! Riikka Purra: Miksi sdp ja keskusta vähättelevät rahaa, jota annetaan hyvinvointialueille lisää tänä vuonna? 2,2 miljardia, valtava summa. Ikään kuin se olisi jotenkin erilaista eikä riittävän ”rahaa”. Hyvinvointialueiden rahoitus on melkein kolmannes koko valtionbudjetista. Joka sentti tulee (tulevilta) veronmaksajilta, velka kasvaa, alijäämässä näkyy. Jokaisen eteen kansantaloudessa pitää jonkun tehdä työtä, yrittää, harjoittaa vientiä. Isojakin uudistuksia ja mitoituksia ja takuita on huomattavan helppo tehdä ja laatia verrattuna siihen, että jonkun pitää niihin löytää RAHAA. Edellinen hallitus tuuttasi rakenteita ja hienoja tavoitteita ulos, mutta hupsista, se unohti etsiä niihin resurssit. Tämä hallitus joutuu etsimään rahat. Meillä on roti finanssipolitiikassa, ja velkasuhde vakautuu vaalikauden loppuun mennessä. Siksikin jouduimme vuosi sitten tekemään LISÄÄ säästöjä kyetäksemme lisäämään rahaa hyvinvointialueille vaadittavan määrän. Vastuullisen opposition pitäisi miettiä sitä, mistä saadaan lisää säästöjä rahoittamaan sotea ja puolustuksen valtavia tarpeita tulevina vuosina ja mitä priorisoidaan. Mutta ei, se keskittyy vain miettimään, mitä säästöjä se vastustaa ja mihin tarvitaan aina vaan lisää (velkaa).

Evgeny Blinov

Evgeny Blinov Messiaanisen seurakunnan pastori Nizhni-Novgorodista Venäjältä vieraili tulkin kanssa ja lauloi israelilaisia lauluja Israel-illassa Kankaanpään seurakuntasalissa! Hän muuten on käynyt Suomessa Israel-iltojen vierailijana jo yli 20 vuoden ajan ja muisteli käyntiään vieraanani eduskunnassa ollessani varapuhemiehenä!

Torstaitorilla aina kahvit PerusPesällä

Kankaanpään Perussuomalaiset ry KUNTAVAALIEHDOKKAAMME: Alakoski Erkki kiinteistönhoitaja, maa- ja metsätalousyrittäjä Aliaga Valier Amaury kojeistoasentaja Aurinko Juri ent.Konavalolenko elintarviketyöläinen Haavisto Erno yrittäjä Halme Irma eläkeläinen Huhtamäki Jarmo alakattoasentaja Jokinen Jukka yrittäjä Joutsenlahti Anssi rovasti, valtiopäiväneuvos Juhola Hannu myyntimies Jönkkäri Jyrki yrittäjä (maanrakennus) Kamppi Tapio tuotantoneuvoja, eläkeläinen Korjansalo Iiro lastaaja Koskela Jari kansanedustaja Kuusisto Reijo yrittäjä, vakuutusedustaja Kuusniemi Juho koneyrittäjä Lahdensivu Katri yrittäjä Latvajärvi Sofia yrittäjä Laurila Tapio eläkeläinen, evp sotilasmestari Lilja Matias lvi-asentaja Majamäki Nina global supply chain specialist Myllykoski Raimo vartija Peltoniemi Juha aluemyyjä Roskala Teuvo kuljetusalan yrittäjä Ruuhimäki Markus yrittäjä Salomäki Marja sähkökeskusasentaja Tuuri Anne perushoitaja Uusitalo Tapio eläkeläinen Virkonmaa Jesse opiskelija Ylihonko Mervi yhteiskuntatieteiden maisteri Ylikoski Petri rekrytointikoordinaattori ALUEVAALIEHDOKKAAMME: Kampi Tapio Korjansalo Iiro Lahdensivu Katri Laurila Tapio Uusitalo Tapio Virkonmaa Jesse Ylihonko Mervi

Terveiset talvisodan päättymisen muistomessusta

Kirkkovuosikalenteri ‹Sunnuntai 9.3.2025› 1. vuosikerta 1. paastonajan sunnuntai (Invocavit) Pääsiäisjakso, paastonaika Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Jeesus, kiusausten voittaja Päivän latinankielinen nimi invocavit (= hän huutaa minua) tulee tämän sunnuntain antifonin alusta (Ps. 91:15). Ensimmäisen paastonajan sunnuntain keskeinen aihe on kertomus Jeesuksen kiusaamisesta autiomaassa. Häntä houkuteltiin pettämään kutsumuksensa, mutta hän voitti kiusaukset. Kiusaaja ei jätä rauhaan ketään nykypäivänkään ihmistä, mutta apumme on Kristus, kiusausten voittaja. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta Matt. 4:1–11 Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 4 Sitten Henki vei Jeesuksen autiomaahan Paholaisen kiusattavaksi. Kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänen vihdoin tuli nälkä. Silloin kiusaaja tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.” Mutta Jeesus vastasi: ”On kirjoitettu: ’Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.’” Sitten Paholainen vei Jeesuksen pyhään kaupunkiin ja asetti hänet temppelimuurin harjalle. Hän sanoi Jeesukselle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niin heittäydy alas. Onhan kirjoitettu: ’Hän antaa enkeleilleen käskyn. He kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.’” Jeesus vastasi hänelle: ”On myös kirjoitettu: ’Älä kiusaa Herraa, Jumalaasi.’” Vielä Paholainen vei Jeesuksen hyvin korkealle vuorelle, näytti hänelle maailman kaikki valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi: ”Kaiken tämän minä annan sinulle, jos polvistut eteeni ja kumarrat minua.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Mene pois, Saatana! On kirjoitettu: ’Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaan häntä palvella.’” Silloin Paholainen jätti Jeesuksen rauhaan, ja hänen luokseen tuli enkeleitä, jotka palvelivat häntä.

Perjantain satoa

Tunnin lenkillä taas tutulla Pansian lenkillä kahdeksan miehen voimin. MM-hiihdoissa naiset jäivät alle sekunnilla neljäksiksi viestissä, Jasmin jo toisen kerran ankkurina nipin napin neljäntenä maalissa. Aivan samoinhan eilen miehet viestissä myös loppusuoralla neljänniksi.

Parempaan päin mennään

Olin Helsingissä kansallisella Rukousaamiaisella, mutta en tällä kertaa jäänyt kuuntelemaan kyselytuntia, vaan palasin aikaisemmassa junassa kotiapäin. Kyselytunnilla pääosassa työllisyys – Purra: Trendi on kääntynyt, työllisyysaste paranee Työllisyyden trendi on kääntynyt, kertoi perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra hallituksen kyselytunnilla eduskunnassa torstaina. Työllisyys seuraa taloutta viiveellä, muistutti valtiovarainministeri Riikka Purra. – Se tarkoittaa jopa kuutta kuukautta, jopa pidempääkin aikaa. Vastaavasti kun me olimme jo varsin syvässä taantumassa, niin meidän työllisyytemme oli edelleen aika korkealla ja työttömyys alhaista. – Nyt kun talouden suhdanne on pikkuhiljaa eri sektoreilla kääntymässä paremmaksi, niin valitettavasti työllisyysaste ei ole vielä lähtenyt selvästi nousuun ja työttömyys on edelleen kasvanut. – Tämä työllisyyden trendi on kuitenkin jo kääntynyt. Meillä on erittäin paljon erilaisia epävarmuuksia niin talouteen kuin erityisesti turvallisuuteen ja geopolitiikkaan liittyen. Se, missä vaiheessa hallituksen tekemät merkittävät uudistukset työmarkkinoille ja rakenteisiin tulevat näkymään, riippuu juuri siitä, milloin meidän taloutemme kääntyy selvästi kasvuun. Mutta nämä ovat valtiovarainministeriön virkavastuulla tekemiä laskelmia, ja me kyllä niihin luotamme, kertoi Purra. Hallitus edistää yritysten tuottavuutta Eduskunnan vasemmalta laidalta yritettiin maalata hallitusta toimettomuusnurkkaan. Purra myönsi tilannekuvan, talouskasvun laahaamisen, mutta ei itse diagnoosia. – Meidän tuottavuuskehityksemme on laahannut selvästi verrokkimaiden perässä. Toisaalta Euroopan tasolla se on laahannut Yhdysvaltojen ja esimerkiksi monien Aasian maiden perässä. – Vastaavasti siitä diagnoosista en ole samaa mieltä. Päinvastoin, nyt tämä hallitus tekee sellaisia toimia, jotka parantavat yritysten edellytyksiä tehdä tuottavuutta lisääviä toimia. Panostamme myös TKI:hin huomattavasti lisäresursseja. – Sen sijaan leikkaamalla ei saada aikaiseksi kehitystä. Tämä hallitus joutuu sopeuttamaan julkista taloutta siksi, että me olemme eläneet aivan liikaa velaksi ja me emme yksinkertaisesti tällaisella väestörakenteella ja sen kehityksellä pysty huolehtimaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja etuuksista tulevaisuudessa, mikäli me emme korjaa ongelmaa. Me korjaamme julkista taloutta, ja käytännössä jokaisella kyselytunnilla me tavalla tai toisella tätä aihepiiriä käsittelemme. – Samaan aikaan olen monissa keskustapuolueen ehdotuksissa huomannut, että ainakin puheissa välillä siellä on kannettu huolta samasta julkisen talouden tilasta ja valtion voimakkaasta velkaantumisesta. Niinpä sieltä on esitetty aika tavalla samanlaisia veronkorotuksia omissa vaihtoehdoissa kuin tämä hallitus on esittänyt. Suomen Uutiset

Ei kultaa eikä kunniaa

Päivän MM-hiihdoissa 10 km Kerttu Niskanen yhdeksäs ja Johanna Matinalo kymmenes, 17. Krista Pärmäkoski ja 30. Jasmin Kähärä. Miehissä Ville Ahonen kymmenes, Ristomatti Hakola viidestoista, 19.Arsi Ruuskanen ja 21. Niko Anttola.

Maanantailenkki

Maananataina ja perjantaina teemme tunnin lenkin, tänää meitä kymmenen kiersi tutun Pansian lenkin nousten Vanhan Kärjen katua ohi ammattikoulun 55 minuutissa takaisin lähtöpaikalle liikuntakeskukeen hyvän sään vallitessa aamupäivän ja päivän vesisateen jälkeen.

Kirkkovuodessa kuljetaan kohti pääsiäistä

kovuosikalenteri Laskiaissunnuntai (Esto mihi) Pääsiäisjakso, paastonaikaa edeltävät sunnuntait Jumalan rakkauden uhritie Sunnuntain suomenkielinen nimi tulee paastoon laskeutumisesta. Pian alkaa yksinkertaisten elämäntapojen, itsekieltäymyksen aika. Sunnuntain latinankielinen nimi esto mihi (= ole minulle) on puolestaan saatu päivän vanhan antifonin alkusanoista (Ps. 31:3). Jeesuksen julkinen toiminta saavuttaa käännekohtansa. Vaellus Jerusalemiin, kohti kärsimystä ja kuolemaa, alkaa. Mutta juuri tällä tiellä Ihmisen Poika kirkastetaan. Jumalallinen rakkaus voittaa antaessaan itsensä alttiiksi kuolemaan asti. Tarvitsemme silmiemme avautumista, jotta näkisimme, miten Jeesus kärsii meidän puolestamme ja koko maailman puolesta. Vapahtaja kysyy myös meiltä itsemme alttiiksi antamista Jeesuksen seuraamisessa. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 18:31–43 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 18 Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen ja sanoi heille: ”Me menemme nyt Jerusalemiin. Siellä käy toteen kaikki se, mitä profeetat ovat Ihmisen Pojasta kirjoittaneet. Hänet annetaan pakanoiden käsiin, häntä pilkataan ja häpäistään ja hänen päälleen syljetään, ja he ruoskivat häntä ja tappavat hänet. Mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.” Opetuslapset eivät ymmärtäneet Jeesuksen sanoista mitään. Asia pysyi heiltä salassa, eivätkä he käsittäneet, mitä Jeesus tarkoitti. Kun Jeesus lähestyi Jerikoa, tien vieressä istui sokea mies kerjäämässä. Kuullessaan, että tiellä kulki paljon väkeä, mies kysyi, mitä oli tekeillä. Hänelle kerrottiin, että Jeesus Nasaretilainen oli menossa siitä ohi. Silloin hän huusi: ”Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!” Etumaisina kulkevat käskivät hänen olla hiljaa, mutta hän vain huusi entistä kovemmin: ”Daavidin Poika, armahda minua!” Jeesus pysähtyi ja käski tuoda hänet luokseen. Mies tuli, ja Jeesus kysyi häneltä: ”Mitä haluat minun tekevän sinulle?” Mies vastasi: ”Herra, anna minulle näköni.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Saat näkösi. Uskosi on parantanut sinut.” Siinä samassa mies sai näkönsä, ja hän lähti seuraamaan Jeesusta ylistäen Jumalaa. Ja kaikki, jotka näkivät tämän, kiittivät ja ylistivät Jumalaa.

Sittenkin meistä pidetään huolta

Käyttäjän Anssi Joutsenlahti julkaisu Anssi Joutsenlahti Maailmanpolitiikan nykytilannetta ajatellen turva ja lohtu löytyy siitä, mistä Raamatun kohdassa puhutaan: Kirkko Suomessa Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen. 1.Piet. 5:7. Jumalaan on hyvä turvautua sillon, kun ahdistaa tai pelottaa.

Perjantainlenkillä

Unto Vuorinen Tunnin Lenkki Unto Vuorinen on paikassa Kankaanpään Liikuntakeskus. 6 t · Kankaanpää, Satakunnan maakunta · Tunnin Lenkki 8 osallistujan voimin suoritettu hyvää, kuivaa ja sulaa väylää myöden sotilaskodin suunnalla. Puoli tuntia eteenpäin ja käännös kantapäillä ja takaisin. Muilla lenkkarit mutta Anssi luotti vain nastakenkiin. Hyvää vkonloppua kaikille. Anssi Joutsenlahti Ei todellakaan enää olisi tarvittu nastakenkiä, katuväylät täysin sulia, samoin Jyränkylästä Niinisaloon menevä pyörätie, jolla käytiin kääntymässä 3 km päässä lähtöpaikalta😊

Yllätyspronssimitali

Hiihdon MM 2025 Suomalaishistoriaa tehnyt Lauri Vuorinen hämmästeli kilpakumppaneitaan – poikkeuksellinen näky mitalijuhlissa Lauri Vuorisesta tuntui oudolta, että muut eivät pysyneet hänen mukanaan MM-mitalitaistossa. Ammattilaisvalokuvaajan tausta näkyi myös historiallisissa mitalijuhlissa. Hauska näky: Lauri Vuorinen ottaa poikkeuksellisella tavalla yhteiskuvan palkintokorokkeella. Hiihdon MM-kisat kuullaan ja nähdään suorana Ylen kanavilta. Kaiken MM-kisoista löydät liveseurannasta täältä! Lauri Vuorinen teki suomalaista hiihtohistoriaa Trondheimin MM-kisojen avauspäivänä. Vuorinen oli kolmas vapaan hiihtotavan sprintissä. Tätä ei odottanut itse sankarikaan. – Taisin sanoa, että erävaiheesta karsiutumisen ja finaalin väliltä voi tulla mitä vaan. Olen koko ajan uskonut, että kaiken osuessa kohdilleen voi tehdä jotain tällaista. Oli älyttömän liukas suksi. Kiitos huollolle, Vuorinen kuvaili Ylelle heti kisan jälkeen. Lauri Vuorinen tekee historiaa! MM-pronssia sprintissä. Jo ennen MM-kisoja Trondheimissa ovat puhuttaneet olosuhteet. Nytkin sprinttiradalla oli kovin erilaisia kohtia: pehmeitä ja kovia. – Löysin ne paikat, joissa pääsi helpommalla. Muut eivät pysyneet mukana. En tiedä. Tuntuu oudolta, Vuorinen äimisteli kilpakumppaneitaan. Hän hehkutti itse mitalin isoimmaksi merkitykseksi sen, että monen epäonnistumisen jälkeen hän saa nyt vihdoin onnistumisen arvokisatasolla. – Totta kai suomalaiselle sprinttihiihdolle tässä on se merkitys, että osoitamme pärjäävämme isoissa kisoissa ja vapaalla hiihtotavalla. Ei kärki niin kaukana ole, Vuorinen kuvaili. Lauri Vuorisen haastattelu tuoreeltaan sprinttikisan jälkeen. Kukituksen jälkeen Vuorinen tiivisti menestyksensä niin, että hän hyytyi vähemmän kuin muut. – Oli poikkeuksellinen sprinttikilpailu. Mämä ovat monta kertaa todella tiukkoja taistoja maaliin asti. Tänään piti vain jaksaa. Isoilla eroilla tultiin maaliin. Yksi ratkaiseva hetki oli, kun Vuorinen voitti alkueränsä kahden kilpakumppaninsa Saksan Jan Stölbenin ja Sveitsin Janik Rieblin kaaduttua viimeisessä kurvissa. Vuorinen tuli takaa, voitti erän ja pääsi suoraan jatkoon välieriin. – Kun en ollut kärjessä, ainoa mahdollinen paikka oli mennä ulkopuolelle kurviin. Jos olisin mennyt perässä sisäkurviin, olisin osunut varmaan samaan miinaan. Välierässä tulin kärjessä ja myös finaalissa oli sen verran eroa, että pystyin menemään sisäkurvissa, Vuorinen kuvaili. Lauri Vuorinen jatkoon – Riebli ja Stölben kaatuivat. Katso Lauri Vuorisen välierävoiton ratkaisuhetket! Hauska näky kukituksessa Vuorisen tarina MM-mitalistiksi on mielenkiintoinen. Hän toimi kesällä Pariisin kesäolympialaisissa Suomen joukkueen valokuvaajana. Nyt ammattilaisvalokuvaajasta nähtiin kukituksessa hauska näky. Vuorinen ei ottanut selfietä palkintokorokkeella maailmanmestari Johannes Hösflot Kläbon ja hopeamitalisti Federico Pellegrinon kanssa kännykällä, vaan kunnon kameralla. Vuorinen pääsi mitalin voittamisen jälkeen myös joukkuetovereidensa rakentamaan kultatuoliin. Lauri Vuorinen muiden kannettavana sprinttikisan jälkeen. Ylen asiantuntija Ville Nousiainen muistutti, että yllätysmitalilla on suuri merkitys kaiken jo koetun epäonnen jälkeen. Kisojen suurin Suomen mitalisuosikki Iivo Niskanen sairastui influenssaan ja hänen osallistumisensa kisoihin on kovin epätodennäköistä. Samoin kävi Perttu Hyväriselle. On paljon puhuttu myös siitä, että Suomen huolto ei päässyt testaamaan niin hyvin kuin ajatteli. – Tämä näytti myös, että huolto on mukana pelissä. Se luo uskoa kaikille, jotka seuraavina päivinä kisaavat, Nousiainen korosti. Suurimmat tuuletukset kisapäivän aikana sekä mitalin varmistumisen jälkeen nähtiin tv-kuvissa kuitenkin huoltopäällikkö Heikki Tonterilta. – Varmaan aika iso apina putosi Tonterin selästä. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa huoltopäällikön paikka on hurja. Jos mokataan, arvostelu on kovaa. Jos onnistutaan, niin sanotaan, että näinhän piti mennä. Mutta kyllä noita tuuletuksia on kiva katsoa, Nousiainen hehkutti. Tonteri oli hymy herkässä Ylen haastattelun jälkeen. – Tässä on mitalipari, Tonteri hehkutti tv-kameroille ja suukotteli mitalin tuonutta suksiparia. Tonterin mukaan MM-kisat eivät olisi voineet lähteä paremmin liikkeelle. Heikki Tonteri haastattelussa sprintin jälkeen. – Onhan tämä herkkää. Kun tällainen onnistuminen tuli, on se hienoa, herkistynyt Tonteri kuvaili. Tonteri oli myös vastuussa Vuorisen suksista päivän kisaan. – Tämä oli nappipäivä. Tämä oli koko huoltoryhmän onnistuminen. Tämä ei ole yhden miehen sirkusta. Tämä on kaikkien voitto. Jokainen huoltomies on korvaamaton juttu.

Ojitettujen soiden ennallistamisesta

Etusivu › Uutiset ja blogit › Tuore tutkimus tyrmää valtakäsityksen – soiden ennallistaminen pahentaakin ilmastokriisiä Artikkeli 24.2.2025 Tuore tutkimus tyrmää valtakäsityksen – soiden ennallistaminen pahentaakin ilmastokriisiä Ojitettujen soiden ennallistamisen on luvattu viilentävän ilmastoa. Väärin, sanoo Suomen johtavien suontutkijoiden tekemä tutkimus. Tuore tutkimus torjuu näkemyksen ojitettujen soiden ennallistamisen myönteisistä ilmastovaikutuksista. Ei ole yllätys, että Suomen Luonnonsuojeluliiton kotisivuilla hehkutetaan ojitettujen soiden ennallistamisen ilmastohyötyjä, koska järjestö kerää kansalaisilta rahaa tähän tarkoitukseen: ”Ojitetun suon ennallistaminen lopettaa hiilen karkaamisen turpeesta ilmaan. Voimakkaasti muutettujen soiden, kuten rehevien metsäojitettujen soiden ennallistaminen tuottaa suuren ilmastohyödyn jo 20 vuodessa…” Myös Tapion metsänhoitosuosituksien pääviesti on sama: ”Suon ennallistaminen hillitsee ilmastonmuutosta, koska se vähentää turpeen hajoamista ja turvaa siten turpeen hiilivarastojen säilymistä.” Toki suosituksissa todetaan myös: ”Ennallistamisen kokonaisvaikutus on useimmissa tapauksissa lyhyellä aikajänteellä ilmastoa lämmittävä, kun otetaan huomioon sekä maaperän kasvihuonekaasupäästöt että puuston hiilinielu.” Uuden tutkimuksen mukaan ojitetun turvemaametsän ennallistaminen lämmittää ilmastoa vähintään sadan vuoden ajan. Se on enemmän kuin lyhyt aikajänne. Puuston hiilinielu muuttaa pelin Juuri valmistunut, ja piakkoin julkaistava suomalaisten suotutkijoiden ykkösketjun tutkimus ”Rewetting drained boreal peatlands does not mitigate climate warming in the 21. century” ampuu alas lupaukset ennallistamisen ilmastohyödyistä. Tutkimuksen tekijät ovat Luonnonvarakeskukset tutkijat Samuli Launiainen, Anssi Ahtikoski, Janne Rinne, Paavo Ojanen ja Hannu Hökkä. Tutkimuksen nimi kertoo olennaisen: turvemaametsien ennallistaminen ei hidasta ilmaston lämpenemistä tämän vuosisadan aikana. Käsitys turvemaiden ennallistamisen ilmastohyödyistä on perustunut tutkimuksiin, joissa on tarkasteltu vain maaperän kasvihuonekaasujen vaihtoa. Turpeen hajoaminen hidastuu ja samalla hiilidioksidipäästöt ilmakehään vähenevät, kun pohjaveden pintaa nostetaan vanhoja kuivatusojia tukkien. Samalla tosin metaanipäästöt kasvavat. Metaani on ilmastoa lämmittävä kasvihuonekaasu. Kannattaako suometsä uudistaa Ojitetun turvemaan metsä paljastuu hiilinieluksi, kun tarkasteluun otetaan mukaan puuston hiilensidonta ja puusta valmistettuihin pitkäaikaisiin puutuotteisiin varastoituva hiili. Lisäksi ojitetun suometsän metaanitase on ilmaston kannalta huomattavasti luonnontilaista suota edullisempi. Vaikka metsän peittämän turvemaan heijastavuus (albedo) on pienempi kuin ennallistetun avosuon, ei sen vaikutus riitä kumoamaan puuston hiilivaraston merkitystä. Kasvatettavan puuston vaikutusta turvemaametsän hiilinieluun on tarkasteltu Lukessa kehitetyllä Motti-kasvusimulaattorilla. Suomessa on miljoonia hehtaareita piakkoin hakkuukypsyyden saavuttavia ja jo saavuttaneita metsiä, jotka ovat syntyneet 1960- ja 1970-luvuilla ojitetuille soille. Luken ja Helsingin yliopiston tutkijan Paavo Ojasen mukaan tällaiset metsät voidaan lähivuosikymmenien ilmastohyötyjä menettämättä uudistaa ja jatkaa puun tuottamista, jos vaihtoehtona olisi avosuoksi ennallistaminen. ”Käänteisesti tutkimustamme tulkiten metsänkasvatuksen jatkaminen muuttuu tällaisessa tilanteessa haitalliseksi noin sadan vuoden kuluttua. Jos ennallistamisella halutaan saada ilmastohyötyjä lähivuosikymmeninä, puusto on jätettävä ennallistettavalle suolle hiilivarastoksi.” Riekko kiittää ennallistajia Ojasen mukaan ennallistamisella saavutetaan kyllä ekologisia hyötyjä. ”Kun ojat tukitaan, suokasvit yleistyvät kymmenessä vuodessa. Myös oma-aloitteisesti leviävät suolajit, kuten linnut ja hyönteiset ilmaantunvat nopeasti ennallistetulle suolle. Esimerkiksi riekkojen on todettu palanneen avosuoksi ennallistetuille alueille.”

Ukraina on yhteinen asiamme

IS Jussi Halla-aho varoittaa: Tästä meidän täytyy olla huolissamme Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) analysoi Ukrainan sodan kehitystä ja seurauksia. – Jos tavoitteemme on lopettaa tämä sota moraalisesti hyväksyttävällä tavalla ja tavalla, joka ei vaaranna omaa turvallisuuttamme tulevaisuudessa, siinä tapauksessa emme selvästikään tee tarpeeksi, koska sota jatkuu ja venäläiset edistyvät, Jussi Halla-aho sanoo. Iida Hallikainen Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) huomauttaa, että nyt tulisi kantaa huolta siitä, miten riippuvaisia olemme Yhdysvalloista. Halla-aho mainitsee asiasta viestipalvelu X:ssä jakamassaan viestiketjussa. Hän on tiivistänyt ketjuun puheensa diplomaateille Ukrainan sodan muistotilaisuudessa 24. helmikuuta. Puhemiehen mukaan harva osasi odottaa kolme vuotta sitten, että olisimme vielä tässä helmikuussa 2025. Vladimir Putin odotti valloittavansa Kiovan kolmessa päivässä ja asettavansa Ukrainaan nukkehallituksen. Halla-aho sanoo, että rehellisyyden nimissä myös suuri osa lännestä jakoi tämän odotuksen. Se ei kuitenkaan käynyt toteen. – Venäjän tyranni oli yliarvioinut korruptoituneen armeijansa kyvyt ja ukrainalaisten halukkuuden puolustaa maataan, Halla-aho sanoo. Hän lisää, että Putin uskoi myös, että länsi ei uhraisi välittömiä taloudellisia intressejään asettamalla pakotteita Venäjän energialle, josta suuri osa Euroopasta oli tullut riippuvaiseksi. Halla-ahon mukaan tämä oli seurausta vuosien ja vuosikymmenten naiivista, vastuuttomasta ja lyhytnäköisestä politiikasta. Halla-aho sanoo, että lännessä aliarvioitiin Venäjän hallinnon ja yhteiskunnan kyky kestää taloudellisia, aineellisia ja inhimillisiä menetyksiä. Hän huomauttaa, että vaikka Venäjän alkuperäiset suunnitelmat epäonnistuivat, maa uskoo voittavansa kulutussodalla. – Se, onko Putin oikeassa tässä laskelmassa, jää nähtäväksi ja riippuu päätöksistämme. Media kysyy usein meiltä poliitikoilta, tekevätkö Suomi ja muut maat tarpeeksi auttaakseen Ukrainaa. Vastaukseni on ollut, että tämä riippuu siitä, mitä haluamme tapahtuvan. – Jos tavoitteemme on lopettaa tämä sota moraalisesti hyväksyttävällä tavalla ja tavalla, joka ei vaaranna omaa turvallisuuttamme tulevaisuudessa, siinä tapauksessa emme selvästikään tee tarpeeksi, koska sota jatkuu ja venäläiset edistyvät. Viime viikkoina on Halla-ahon mukaan keskitytty paljon tapahtumiin Yhdysvalloissa. On ollut paljon huolta Yhdysvaltojen sitoutumisesta Euroopan turvallisuuteen ja Ukrainan tukeen. Halla-ahon mukaan tämä on asia, josta amerikkalaisten on päätettävä. – Meidän pitäisi olla enemmän huolissamme siitä, miksi olemme niin kertakaikkisen riippuvaisia Yhdysvalloista. Meidän on katsottava peiliin ja tehtävä enemmän. Se on meidän omissa käsissämme. Viimeisten kolmen vuoden aikana on puhuttu paljon ja tehty liian vähän. – Jos Eurooppa haluaa, että se otetaan vakavasti, sen täytyy tehdä itsestään merkityksellinen, kuten presidentti Stubb sanoi. Solidaarisuuden osoittaminen Ukrainalle on Halla-ahon mukaan tärkeää, mutta samalla on ymmärrettävä, että Putin ei välitä julistuksista. Julistukset eivät pysäytä venäläisiä tankkeja, drooneja tai ohjuksia. – Kourallinen Euroopan kansakuntia tekee oman osansa, mutta tarvitsemme kaikkia menestyäksemme. Tämä on viesti, jonka rohkaisen teitä kaikkia viemään päättäjillenne kotiin. Jos Ukraina kaatuu, joku muu on seuraava. Halla-ahon mukaan eduskunta ja koko Suomi seisovat Ukrainan rinnalla nyt ja tulevaisuudessa.

Kolme vuotta Venäjän hyökkäyksestä

Anssi Joutsenlahti jakoi muiston. 12 t · Jaettu seuraaville: Julkinen Venäjän raakalaismainen hyökkäys on kestänyt kolme vuotta😥😓 1 vuosi sitten Katso muistojasi Anssi Joutsenlahti 24. helmikuuta 2024 · YouTube · Jaettu seuraaville: Julkinen SLAVA UKRAINA 🇺🇦 Ukrainan kansallislaulu - "Viel' ei kuollut ole Ukraina" (Suomen teksteillä) Porin Seudun Tykistökilta Mitä enemmän Venäjän sotavoimaa tuhoutuu Ukrainassa sitä vähemmän sitä riittää pitkälle itärajallemme. Tämä totuus koskee tietysti muitakin valtiota, joilla on yhteinen raja Venäjän kanssa. Slava Ukraini! 👍

Sexagesima = kuusikymmentä

a 2. sunnuntai ennen paastonaikaa (Sexagesima) Pääsiäisjakso, paastonaikaa edeltävät sunnuntait Jumalan sanan kylvö Tämän sunnuntain, sexagesiman (= kuudeskymmenes), evankeliumiteksteissä puhutaan Jumalan sanan kylvämisestä. Jeesus on kylväjä, mutta myös hänen opetuslapsensa on lähetetty uskollisesti kylvämään sanaa luottaen siihen, että Jumala antaa aikanaan kasvun. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 8:4–15 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 8 Kun paikalle tuli paljon väkeä ja kaikista kaupungeista virtasi ihmisiä Jeesuksen luo, hän esitti heille vertauksen: ”Mies lähti kylvämään siementä. Kun hän kylvi, osa siemenestä putosi tien laitaan. Siinä jyvät tallautuivat, ja taivaan linnut söivät ne. Osa putosi kalliolle ja lähti kasvuun, mutta oraat kuivettuivat, koska eivät saaneet maasta kosteutta. Osa putosi keskelle ohdakkeita, ja kun oras kasvoi, kasvoivat ohdakkeetkin ja tukahduttivat sen. Mutta osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja tuotti satakertaisen sadon.” Tämän sanottuaan Jeesus huusi: ”Jolla on korvat, se kuulkoon!” Opetuslapset kysyivät Jeesukselta, mitä vertaus tarkoitti. Hän sanoi: ”Te olette saaneet oppia tuntemaan Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille ne esitetään vertauksina, jotta he nähdessäänkään eivät näkisi eivätkä kuullessaankaan ymmärtäisi. Vertaus tarkoittaa tätä: Siemen on Jumalan sana. Tien laitaan pudonnut siemen tarkoittaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan mutta joiden sydämestä Paholainen heti tulee ottamaan sen pois, jotta he eivät uskoisi ja pelastuisi. Kalliolle pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuullessaan ottavat sen iloiten vastaan mutta uskovat vain hetken aikaa. Heillä ei ole juurta, ja niin he koetukseen joutuessaan luopuvat. Ohdakkeisiin pudonnut osa tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan mutta sitten tukahtuvat elämän huoliin, rikkauteen ja nautintoihin. He eivät tuota kypsää satoa. Mutta hyvään maahan pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuultuaan pysyvät siinä puhtain ja ehein sydämin ja kestävinä tuottavat satoa.”

Tusina miehiä mukana, muttei mitään tusinamiehiä

Roktähti Juissi Läskinen Ylläpitäjä Huippuosallistuja · 1 pv · Tänään oli mukana täysi tusina, kun lenkkeiltiin happirikkaassa +1 asteen kelissä. Käytiin Niinisalon pyörätiellä kääntymässä ns "3 km:n paalulla". Susia eikä edes jälkiä nähty tälläkään kertaa vaikka jotkut niitä on siellä useasti tänä talvena bonganneet. Pari moottorikelkkailijaa ja yksi Tuk Tuk nähtiin. Ei tusinamiehet tee 6 km lenkkiä kävellen tunnissa, on vauhti sen verran kovaa!

Slava Ukraina

Eduskunta piti hiljaisen hetken Ukrainalle Eduskunnan täysistunnossa pidettiin tänään hiljainen hetki Ukrainalle. Täysistunnon alussa Eduskunnan puhemies Jussi Halla-Aho aloitti istunnon puheella, missä hän muistutti, että muu maailma on tehnyt enemmän kuin uskallettiin odottaa, mutta vähemmän kuin olis tarpeen saada sota loppumaan. Ukrainan sodan vuosipäivä on 24.2.

Pienituloisemman verotus on keventynyt

Kyselytunnin pääosassa verot ja talouskasvu – Purra: Pieni- ja keskituloisten työn veroja on kevennetty PolitiikkaTalous 20.02.2025 | Torstain kyselytunti tarjosi hallitukselle ja varsinkin sen valtiovarainministerille, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purralle, mainion tilaisuuden ottaa esiin koko ajan paraneva taloustilanne ja sitä tukeva hallituksen veropolitiikka. Varsinkin demarikysyjät yrittivät maalata kovin ankeaa kuvaa. Riikka Purran arvio talouden kuvasta ei ole yhtä pessimistinen kuin demareilla. – Suomen talous kasvaa. Meillä on vientisektorilla näkyvissä selvästi parempaa suuntaa. Jopa asuntokauppa on toipumassa. Kansalaisten ostovoima erityisesti palkansaajien kohdalla paranee selvästi harppauksin. Inflaatio on selvästi hidastunut, ja korot ovat laskussa. Tällä kaikella on positiivinen sysäys paitsi kotitalouksien niin myös yritysten toimintaympäristöön. Ja tietenkin me haluamme tukea, että tällainen parempi suunta jatkuisi. Hallitus on tehnyt paljon erilaisia kasvutoimia, ja tulemme niitä edelleen jatkamaan. Kokonaisveroaste ei viime hallituskaudesta nouse Hallituksen veropolitiikka tukee kasvua, sanoo Purra. – Vaikka hallitus on osana sopeuttamistoimia joutunut tekemään myös veronkiristyksiä, niin kokonaisveroaste tällä hallituskaudella ei nouse siihen nähden, mikä se viime hallituskauden lopussa oli. Ja on hyvä muistaa, että me tosiaan olemme vasta noin puolivälissä tätä hallituskautta ja tilanne on jo tämä. – Meillä on edelleen jo päätettyjä veronalennuksia tulossa niin työn verotukseen kuin liikenteeseenkin. Siihen, mitä tulemme sitten puoliväliriihessä päättämään, meneminen on vielä ennenaikaista. Toiveita paljon tietenkin esitetään eri suunnista, ja olemme myös oppositiopuolueita kuulleet erilaisten kasvutoimien osalta. – Mikäli veroratkaisuihin – siis kevennyksiin – on tilaa, niin pitää tietenkin tarkastella sitä, että ne olisivat mahdollisimman vaikuttavia. – Me nimenomaan tarvitsemme kasvutoimia ja kasvusysäyksiä. Vaikka kasvu nyt menee oikeaan suuntaan ja talous on selvästi kasvamassa, niin tarvitsemme tähän meidän noin 17 vuotta jatkuneeseen hyvin nihkeään ympäristöön edelleen sellaisia toimia, jotka helpottavat yritysten toimintaedellytyksiä – ja totta kai myös aivan tavallisten kansalaisten. Demarit puhuvat palturia Aivan erityisesti nousi tunnilla esille työn verotus. Purran mukaan demarit esittävät disinformaatiota. – Tämä hallitus on tehnyt työn veronalennuksia pieni- ja keskituloisiin kohdistuen. Kokonaisveroaste ei nouse näillä tämän hallituksen tähänkään mennessä tekemillä päätöksillä. Riippuen siitä, minkälaisia muita veroratkaisuja tulemme tekemään – mikäli pääsemme verotusta keventämään – niin se luonnollisesti sitten entisestään laskee kokonaisveroastetta. Oppositio on vastustanut säästöjä ja lisäisi veroja Purra summaa opposition linjaa. – Fakta on se, että te olette oppositiosta sekä vastustaneet lähes kaikkia säästötoimenpiteitämme että esittäneet myös veronkorotuksia kokonaisuudessaan huomattavasti enemmän kuin tämä hallitus on tehnyt. – Oppositiossa on mahdollista olla samaan aikaan huolissaan velkaantumisesta, vastustaa veronkorotuksia, vastustaa leikkauksia ja kritisoida ylipäätänsä hallituksen linjaa. Mutta meillä on edelleen täällä kokonaisuus, jota me joudumme katsomaan. Me seuraamme alijäämää. Me seuraamme velkasuhteen kehittymistä ja teemme näitä toimia sitä silmällä pitäen. Meillä ei ole sellaista mahdollisuutta täällä, että me aina päivästä riippuen tai vaalien edellä esitämme uudenlaisia hyviä asioita ja sen jälkeen peruutamme jostakin muusta. Se on teidän mahdollisuutenne, mutta me emme mene siihen samaan halpaan. Suomen Uutiset

Päätoimittaja Turkkila elokapinasta

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus Elämme kummallisia aikoja. Ennen synkeämielisille lapsille suositeltiin ulkoliikuntaa, nykyään Elokapinaa. Kun median fanittaman sekopääkultin riehuminen on mennyt siihen pisteeseen, että Eduskuntatalon seinät värjätään veri-iskulla ja järjestön sisäisillä keskustelupalstoilla fantasioidaan poliitikkoihin kohdistetuilla joukkomurhilla, on varmaan syytä istahtaa hetkeksi alas ja pohtia, kuka tätä kaaosta oikein rakentaa ja miksi. Lähihistoriaa: Kansainvälinen Exctinction Rebellion -äärijärjestö perustetaan Britanniassa lokakuussa 2018. Marraskuussa Suomessa käynnistetään äärijärjestön paikallinen sivuhaara Elokapina. Järjestö tuputtaa suurelle yleisölle kuvaa spontaanista, itseohjautuvasta kansalaisaktivismista. Mutta toiminta on ammattimaista, hyvin rahoitettua ja taitavasti johdettua. Sen viesti läpäisee toimitusten palomuurit kaikkialla länsimaissa, Suomessakin. Yleisradio ja Helsingin Sanomat suhtautuvat kapinaliikkeeseen suorastaan lapsenomaisen innostuneesti. Ne tekevät kymmeniä ja taas kymmeniä juttuja, joiden tekstit ovat kritiikittömän ylistäviä, oikeastaan puhtaita mainoksia, joissa suitsutetaan liikkeen aktivisteja ja esitellään heitä mahdollisimman edullisessa valossa. Ei ole tavatonta nähdä Ylen toimittajan ottavan tanssiaskelia keskellä katkaistua Mannerheimintietä. Useat Helsingin Sanomien ja Yle Uutisten jutut ylistävät ilmeisen rikollista toimintaa [1, 2, 3, 4, 5]. ”Nyt on pakko”, hoetaan. Toisenlaisiinkin otsikoihin olisi media voinut päätyä. Luonnonsuojeluteeman ohella Elokapinalla ja sen emojärjestöllä on fanaattisille ääriliikkeille tyypillinen eskatologinen kvasiuskonnollinen, lopun aikojen kuvausten puheenparsi. Julistukset eivät jätä epäilystä siitä, minkälaisesta toiminnasta on kyse. Väkivallan uhka on ollut läsnä alusta asti. Nuoria kuulijoita höynäytetään mukaan uhkakuvilla, jotka on kopioitu Ilmestyskirjasta – tulvat, tulimyrskyt, hävitys, sukupuutto, planeetan tuho. Brittiläinen Gail Bradbrook on Elokapinan emojärjestön perustajia. Hän saa ympäristöherätyksen narkattuaan ayahuasca-, iboga– ja kambo-psykedeelejä Costa Ricassa. Guardianin haastattelussa 2018 hän paasaa: ”Olen valmis siihen, että minut pidätetään. Olen valmis siihen, että joudun vankilaan. Olen valmis kuolemaan tämän liikkeen puolesta.” Vuonna 2019 liikkeen pääfilosofi Roger Hallam jyrisee ihmisoikeusjärjestö Amnestyn tilaisuudessa. Hän ennustaa Eurooppaan nälänhätää kolmen vuoden kuluessa ja ihmiskunnan kuolemista sukupuuttoon vuosikymmenessä. Hallam jatkaa: ”Emme tyydy siihen, että lähetämme sähköposteja ja pyydämme lahjoituksia. Pakotamme hallitukset toimimaan. Jos ne eivät tottele, kaadamme ne ja luomme tarkoituksiimme sopivamman, uudenlaisen demokratian. [..] Kyllä, tämän prosessin aikana jotkut saattavat kuolla.” Hallam paasaa samalla tavalla kuten maailmanlopun synkimmät profeetat yleensäkin. Demokratia ei toimi. Sivilisaatio kaatuu, ellei liikkeen vaatimuksia totella ja syyllisiä päästetä päiviltä. Uskokaa tai tuhoutukaa. Ei ole liioittelua puhua kultista. Varsinkaan, kun kultin entisetkin jäsenetkin käyttävät kultti-termiä. Yllättävää ei sinänsä ole se, että sekopäät mölisevät houruisia tuomiopäivän visioitaan. Tällaisia mesoajia on ollut vaivoinamme puhekyvyn keksimisestä lähtien. Kummallista on se, miksi Amnesty antaa fanaatikolle mikrofonin käteen – sekä se, miksi maapallon mediat toistelevat ilmeisen huuruisia fantasioita totena. 2020 Hallam yllyttää jo avoimesti tappamiseen: ”..joku voisi ampua luodin yritysjohtajien päihin – ja todennäköisesti näin käykin”, Hallam paasaa kannattajilleen. Tappamiseen yllyttäminen on harvoin suora tie suuren yleisön sydämiin, joten Elokapinakultti on pakotettu etäännyttämään verenhimoista Hallamia liikkeestään. Kultti vakuuttelee väkivallattomuuttaan, mutta toisaalta se kouluttaa täällä Suomessakin aktiivinsa Hallamin huuruisilla opetusvideoilla, läträä verellä ja marssittaa kaduille veriprikaattinsa. Suomalainen media leikkii tyhmää, eikä ole huomaavinaankaan ilmeistä väkivaltaflirttiä. Niinpä kultti saa myllyttää muutaman vuoden ajan isossa mediassa ilman journalistista haastamista. Yle kuvaa ja uutisoi täysin vailla kritiikkiä sen jokaisen mielenosoituksen. Ylen päätoimittaja Jouko Jokinen tekee itsestään pellen kultin propagandatapahtumassa. Samoin tekee Helsingin Sanomien silloinen päätoimittaja Kaius Niemi. Kun suomalainen media matelee polvillaan, perussuomalainen kansanliike ja Suomen Uutiset paikkailee. Tuskin on liioittelua sanoa, että perussuomalainen mediamme on ollut ylivoimaisesti kriittisin suomalainen media. Kirjoitamme ensimmäisenä Suomessa siitä, miten Elokapinan perustaja Hallam esittää “kuulaa kalloon” länsimaiden johtajille, ja kuinka kansanedustajia ja yritysjohtajia pitäisi tappaa. Ensimmäisinä siitä, miten Elokapinan salaisilla sivuilla fantasiodaan päättäjien joukkomurhalla. Enkä muista koskaan nähneeni yhdessäkään suomalaisessa mediassa kultin päätavoitetta: parlamentaaristen demokratioiden kumoamista ja niiden korvaamista “koulutetuilla neuvostoilla”. Kultti on syystä tai toisesta miljardiyhtiö Koneen säätiön vahvasti suojelema ja rahoittama. Kysynkin siis: Miksi suomalainen oligarkin perustama Koneen säätiö, jonka varallisuudesta suurin osa on edelleen Koneen osakkeissa, rahoittaa järjestöä, joka haluaa tappaa päättäjiä, tahria kansanvallan symbolin verellä ja kaataa nurin kansanedustuslaitosta? Kysyn lisää: Miksi Kone Oyj:n pääomistajien suuromistama Helsingin Sanomat toistaa käytännössä sellaisenaan verenhuuruisen kultin patologiaa ja tuhoaa sitä toistamalla suomalaisen nuorison mielenterveyttä? Edelleen: miksi Suomen valtion omistama Yleisradio tukee tätä sekopäistä kulttia, mutta samanaikaisesti väittää kannattavansa oikeusvaltiota? Miten journalisti voi kirkkain silmin yhtä aikaa kannattaa Suomen hallintomuodon kaatamista ja väittää kannattavansa oikeusvaltiota, joka nimenomaisesti perustuu lain ja oikeuden kunnioittamiselle? Reporadion aikana 1970-luvulla Yleisradio yritti niin ikään nujertaa Suomen haurasta demokratiaa ja siirtää maan Neuvostoliiton hallittavaksi. +++ Median massiivisesta tuesta huolimatta kultin liikevoima ehtyy. Poliisi on oppinut vastaamaan sen taktiikoihin ja korjaa nopeasti aktivistit pois teitä tukkimasta. Mielenosoitusten osallistujamäärät laskevat. Höyrypääpomo Hallam tuomitaan Britanniassa viideksi vuodeksi vankilaan moottoriteiden katkaisemisen takia. Kadunkatkaisijoiden into hiipuu. Kultti roudaa jopa itsensä Greta Thunbergin Suomen Eduskunnan portaille, mutta sekään ei enää auta. Vasemmistoteemojen toistelu ja palestiinalaishuivien heiluttelu ei enää auta. Mikään ei auta. Lähestyvä luonnonkatastrofi ei saapunutkaan. Ihmiskunta ei kuollutkaan sukupuuttoon. Vaikutelmaa saattaa haitata sekin, että teini-ikäistynyt Thunberg paasaa nykyään lähinnä Palestiinasta ja on alkanut kannattaa ydinvoimaa. Mutta kaikkien sitkeimpien kulttilaisten usko on edelleen järkähtämätön. On pakko tehdä jotain. On pakko, koska on pakko. Silloin käy niin kuin aina käy – kultti syyllistyy suunnatomaan ylilyöntiin. Se hyökkää vihollistaan kansanvaltaa vastaan ja sotkee Eduskuntatalon verenpunaiseksi. Se on paha virhe. Kuten Jussi Halla-aho osuvasti totesi, kansa ei ole huligaanien puolella. Aiemmat tukijat kääntävät katseensa häpeillen poispäin. Hurraaminen vaihtuu hiljaisuuteen. Yksikään kansanedustaja ei osoita selkeää tukea teolle. Ainoastaan Satu Hassi -nimeä totteleva kommunismin haamu sopertelee jotain kannustavaa. Ylellä, kuinkas muuten. Kultin peli alkaa olla pelattu. Suomalainen kansalaisyhteiskunta tuijottaa Eduskunnan portaiden verinoroja epäuskoisena ja pohtii, että ”kiitos, nyt riittää”. Kyse ei ole siitä, etteikö Suomi selviäisi vesiväreillä läträävistä myöhäisteineistä. Mutta jos yhdelle osapuolelle annetaan lupa rikkoa tarkoituksella lakeja, on aika vaikeaa perustella, miksi muidenkaan pitäisi niitä noudattaa. Toisekseen, historiassa on liikaa esimerkkejä siitä, minkälaisiin tekoihin nuoret voidaan houkutella mukaan. Historiantuntija, Kansallisarkiston ex-pääjohtaja Jussi Nuorteva varoittaa radikalisoitumisriskistä. Hän rinnastaa Elokapinan 1970-luvun terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan RAF:iin: ”Elokapina katsoo, että hyvä päämäärä oikeuttaa laittomiin keinoihin. Kun niiden teho ei enää tuo tulosta, kovennetaan keinoja. Muistan RAF:n saman logiikan. Se johti väkivaltaan, terroriin ja ryhmän irtautumiseen muusta yhteiskunnasta. Terrori kääntyi lopulta itseään vastaan.” +++ Suomalainen media välttää edelleenkin tosiasioiden tunnustamisesta. Se ei mielellään kutsu Elokapinaa kultiksi tai edes ääriliikkeeksi – vaikka se ilmiselvästi on molempia. Media vaikenee liikkeen räikeän antidemokraattisista elementeistä. Paradoksaalista kyllä, tosiasioiden tunnustamisen sijaan Yle ja HS leimaavat päivästä toiseen perusteetta perussuomalaisia ääriliikkeeksi. Moninkertainen tollous on harvoin kunniaksi suurelle mediayhtiölle. Media toistaa päivät pääksytysten tarinaa Unkarin tiestä, Putinin pussista, äärivoimien noususta ja mitä noita nyt on. Se uskottelee meille vakavalla naamalla, että suuressa osassa eurooppalaisia maita on yhtäkkiä päässyt valtaan äärioikeistolainen puolue. Todennäköisempikin selitys löytyy. Suomessa vieraillut brittiprofessori Matthew Goodwin kiteyttää sen, mikä on väreillyt ilmassa jo pitkään: Kansa ei ole radikalisoitunut. Sen sijaan eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti. Goodwinin mukaan tähän median, politiikan, kulttuurin ja luovien alojen radikalisoituneeseen eliittiluokkaan kuuluu noin 20 % kansasta. Tämä luokka on kääntynyt kulttuurivasemmalle viimeisten 20 vuoden aikana ja samalla ajautunut hyvin kauas keskivertoäänestäjästä. Goodwinin mukaan elämme keskellä voimakkainta eliittiluokan radikalisoitumista sitten 1960-luvun. Kyse ei ole pelkästä ahneudesta ja oman aseman menettämisen pelosta. Osa on liikkeellä hyvässä tarkoituksessa. Osa siksi, koska sen ulkopuolelle jääminen on näinä aikoina pelottavaa. Elämme salamannopeasti leviävien massaliikkeiden aikaa. 2016 alkaen maailma on kokenut lyhyessä ajassa monta shokkia ja vastashokkia: #metoo-ilmiön, Trumpin nousun presidentiksi, George Floydin kuoleman ja siitä seuranneen massiivisen Black Lives Matter -liikehdinnän sekä monia säikäyttäneen IPCC-ilmastoraportin ja koronan. Päälle vielä Wokea, Ukrainaa, Palestiinaa, DEItä, feminismin myöhempiä aaltoja ja gender-kädenvääntöjä. Kulttuurisodissa kansakunta käy itsensä kimppuun. Kirjallisesti lahjakas eliitti tuottaa kiihtyvällä tahdilla todellisuutta muovaavia uuskäsitteitä, jotka pirstovat yhteiskuntaa koossa pitäviä rakenteita. Woke-käsitteistö hyökkää perhesiteiden, identiteettien, äitien, isien, perheiden ja pikkulasten seksuaalisuuden kimppuun. Woken mikä-mikä-maassa miehet muuttuvat setämiehiksi, isät muuttuvat henkilöiksi, äidit vulvallisiksi, perässä tulevat cis-sukupuolisuus, heteronormatiivisuus, transfobia, turvallinen tila, all-male-panel. etuoikeuksien tunnistaminen, intersektionaalisuus, kriittinen rotuteoria, mikroaggressio. Woke pitää luku- ja kirjoitustaidottomia moniosaajina, turvapaikkakusettajia hädänalaisina ja tavallisia suomalaisia ääriajattelijoina. Woke hallitsee maailmaa sanoilla. Jos hyväksyy sen käyttämän puhetavan, hyväksyy sen tyrkyttämän todellisuuden. Jos wokea pelkää, sille alistuu. Elokapina on eliitin suojeluksessa, koska se on eliitin keskuudesta kumpuava lapsenkasvoinen propagandaryhmä. Herlinien valtapiiri hallinnoi sekä Kone Oyj:ta että sen äänitorvea Helsingin Sanomia. Riittävän isot yhtiöt pystyvät vaikuttamaan politiikkaan. Politiikkaan vaikuttaminen ja kansakunnan todellisuuskäsityksen hallitseminen on keino painaa rahaa. Viherhysteriaan langennut Marinin viisikko oli helppo uhri. Kun kansakunta on saatu paniikkiin, astuu suuryritysklusteri ”pelastajana” veronmaksajan kukkarolle tarjoamaan toinen toistaan kalliimpia ”ratkaisuja”. Hätääntynyt kansakunta yrittää valtavin uhrauksin ostaa itselleen mielenrauhaa kriisissä, jonka kauppiaat ovat median välityksellä sen mieliin istuttaneet. Vähän kuin Hullut päivät, jossa ihmiset oikeasti saatetaan hulluuden partaalle ennen kauppojen ovien avaamista. Monopolikapitalisti nauraa matkalla pankkiin. Otettaisiinko jatkossa vähän iisimmin? MATIAS TURKKILA