Kotiseudusta

Kotiseutuni oi, sulle kauneimman lauluni laulan voisi sanoa, kun katselin hyllyssäni olevia lukuisia kirjoja, joita on tehty Kankaanpäästä. Joukossa on monia historiikkejä ja kyläkirjoja. Aiheen tähän tarkasteluun sain, kun eilen sotaveteraanien kokouksessa hankin Matti Palokankaan mittavan Venesjärven historian.

Vanhin kirjoista on Martta Sevion Kankaanpään seurakunnan vaiheet vuodelta 1975 ellei huomioida vähän laajempaa v.1871 painettua Jämijärven kirkkoherran Wilhelm Carlsonin historiallista kertomusta Ikaalisten, Parkanon ja Kankaanpään pitäjistä nimeltä Entinen Ikaalinen. Hyllystäni löytyy myös Ikaalisten entisen emäpitäjän historiat I vuoteen 1640 ja II vuoteen 1721. Kirjat on julkaistu vuosina 1996 ja 1999. Kirjojen julkaisijoina ovat alueen kuusi kuntaa, on voinut ilmestyä kolmaskin osa, josta en ole varma. Kappalainen Reino Oksanen on v.1936 laatinut pienen 42 sivuisen Kankaanpään kirkon historiikin.

Uusimman Palokankaan kyläkirjan ohella omistan ahkeran kirjoittajan Jouko Nurmisen tekemän Veneskosken kyläkirjan Soikan sillan vaiheilta. Kyläkirjoiksi voinee lukea myös Matti Lepäntalon (ent.Leppänen) kaksi kirjaa pääasiassa Vihteljärveltä. Toinen on kyläkauppias Arvo Leppäsen kertoman perusteella tehty Tarua ja totta Kankaanpäästä ja tavallaan sen jatko-osa pitäjänkokki viime vuonna 100-vuotiaana kuolleen Tyyne Koskisen kertomusten pohjalta kirjoitettu Tarinoita Kankaanpäästä II. Kyläkirja on myös Reino Korvalan kirjoittama Pohjankankaan itälaitaa. Muistini mukaan pitäjänneuvos Jouko Nurminen on laatinut teoksen myös Santaskylästä eli Pohjankankaan läntisestä puolesta, mutta sitä kirjaa en ole tullut vielä hankkineeksi. Paikalliset Lionsklubit ovat kustantaneet Kyrönkankaan tie-kirjan, joka koskettelee historiallista tietä Kauhajoelta Hämeenkyröön.

Jouko Nurmisen kynästä ovat lähteneet myös Kankaanpään Nuorisoseuran laaja 100-vuotishistoriakirja, suojeluskunnista ja lotista kertova Sortokausista sotavuosiin, Sotilaspoikatoiminta Pohjois-Satakunnassa, Kansallinen kokoomus 60-vuotta ja Narvin koulu samoin 60 vuotta. Jouko on kirjoittanut myös Kankaanpään työväenyhdistysken historiikin, jota en ole hankkinut, koska omistan sen aikaisemman Maria Lähteenmäen historiikin 80-vuotistaipaleelta vuoteen 1986.

Kalle Kuosa on tehnyt mittavan Niinisalon varuskunnan 50-vuotishistoriikin 1985. Sotiemme veteraaneista on koottu kaksi kirjaa Kankaanpääläisten sotavuodet I ja II. Jaakko Kaappa on koonnut kirjan Kankaanpään kansanlaulukirja. Kankaanpää-seura on julkaisut kankaapääläisiä sananparsia Kukin taaplaa tyylillään ja kansanperinteestä kertovan Hörhiläisen pesällä.

Raimo Lilja on tehnyt 60-vuotishistoriikin Artturi Anttila Oy. Niinisalon päällystöyhdistyksellä on 60-vuotishistoriikki, samoin Kankaanpään Urheilijoilla ja Kankaanpään Seudun Sotainvalideilla. 40-vuotishistoriikki puolestaan on Niinisalon sotilaskotiyhdistyksellä.

Erkki Ylikoski on julkaisut isoisänsä Väinö Mäkelän runoja Mäkelästä nähtyä ja tämän pojan Olavin tarinoita. Kirja poikineen kertoo siis kankaanpääläisestä elämänmuodosta!