Tänään tuli kirjeet (myös nimelläni) arkkipiispan vaalin äänioikeutetuille. Piispanvaaleja ei kovin usein ole ylipäätänsäkään, saati, että oikein pääsee äänestämään 1200 äänioikeutetun mukana. Äänestää saavat hiippakunnan papisto, kirkkovaltuustojen valitsemat valitsijamiehet sekä arkkipiispanvaalissa myös muiden hiippakuntien edustajat, mikä käytätö on ensi kertaa, kun viimeksi katsottiin turkulaisten saaneen vaikuttaa liian ratkaisevasti koko kirkon johtajana toimivan arkkipiispan valintaan.
Vain kerran aikaisemmin eli nykyistä Lapuan piispaa Simo Peuraa valittaessa olen ollut valitsijana. Lapuan piispa Yrjö Sariola on suorittanut pappisvihkimykseni, hänen seuraajaansa Jorma Laulajaa valittaessa olin eduskunnassa. Tampereen hiippakunnan nykyinen piispa Matti Repo valittiin vasta Jämijärveltä muutettuani Jurvaan, Jämijärvellä ollessani Tampereen piispuutta piti hallussaan Juha Pihkala.
Arkkipiispan valinnan ensimmäinen kierros on 18.2. ja todennäköinen toinen valinta tapahtuu 11.3. Ehdokkaita on seitsemän, joista piispoja kolme, kaksi kirkkoherraa ja yksi professori ja lähetysjohtaja. Itselleni täysin tuntemattomia ovat molemmat Turun seurakuntien kirkkoherrat, samoin piispoista tuntemattomin on viime vuonna Mikkelin piispaksi valittu Seppo Häkkinen. Professori Miikka Ruokanen on Suomen Kuvalehden päätoimittajan Tapani Ruokasen veli, velimiehen tunnen paremmin, professori on pitkään ollut Kiinassa, jossa on maailman nopeimmin kasvava kristillinen kirkko.
Muut kolme ovatkin sitten jo tutumpia. Monet kerrat Suomen Lähetysseuran kesäkuun alun lähetysjuhlilla kävijänä lähetysjohtaja Seppo Rissanen on tullut tutuksi. Piispa Samuel Salmi ennen Oulun piispaksi valintaansa toimi Turun kapitulissa ja kävi pari kertaa tekemässä tarkastusta Niinisalossa pitämääni ratsastusrippikouluun. Kari Mäkinen onkin sitten oman alueemme porilaissyntyinen piispa, joka pitää tässä kuussa Kankaanpäässä piispantarkastuksenkin.
On hyvä, että kapituli järjestää vaalipaneelin niin Porissa kuin Turussa ja jopa Helsingissä. Näin saa tutustua oudompiinkin ehdokkaisiin. Kun nyt samanaikaisesti ollaan etsimässä keskustapuolueelle puheenjohtajaa, on todettu ja uskottu, että tehtävään valittava kasvaa tehtävänsä mukaisesti ja voi vastaanottaa myös pääministerin pestin. Samaa on toivottava ja rukoiltava valittavalle arkkipiispalle. Kirkon johtajalta vaaditaan ja toivotaan paljon ja myös perinteet velvoittavat, sillä meillä on ollut mittavia arkkipiispoja kuten viimeksi ennen Jukka Paarmaa esim. Ilmari Salomies, Martti Simojoki, Mikko Juva ja John Vikström.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!