sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Riman alitus

Istuvan eduskunnan viimeiset valtiopäivät alkoivat viikolla ala-arvoisella näytelmällä, jonka kansan valitsemat edustajat aivan tieten tahtoen järjestivät puhemiehen vaalissa. Ei ihme, että eduskuntalaitoksen arvostus kansan silmissä on pohjalukemissa, kun edustajat itse tekeytyvät naurunalaisiksi pelleiksi.

Ei ole mistään kotoisin, että puhemies valitaan 89 äänellä 200 mahdollisesta, kun paikka kaikkien sopimuksen mukaan kuuluu kokoomukselle ja puolueen ehdokkaana on Sauli Niinistö. Jos äänestys olisi julkinen, ääniä olisi varmasti tullut lähelle täyttä määrää, nyt lippuäänestyksessä uskallettiin näyttää mieltä, kun Niinistö on päättävästi karsinut kansanedustajien etuisuuksia esim. pienentämällä ulkomaanmatkadelegaatioiden kokoja, rajoittamalla lentomatkat turistiluokkaan ja nipistämällä eri harrastekerhojen määrärahoja. Tiedän sen henkilökohtaisesti veteraanikansanedustajien hallituksen jäsenenä, kun hallintopäällikkö aina kertoo, ettei uusia rahoja ole saatavissa puhemiehen tiukan linjan ansiosta. Ja se on hyvä, kun kansan on kiristettävä suolivyötä, on edustajien näytettävä myös esimerkkiä.

On todella lapsellista osoittaa tiukasta taloudenpidosta mieltänsä.Koskaan ei tulla tietämään, miten kukin edustaja äänesti, sillä luulisi mieltään osoittaneiden paljastuttua olevan todella vaalien jälkeen entisiä edustajia, kun omien etujen takia näytellään tällaista näytelmää. Timo Soini sanoi tässäkin oikean sanansa, että hän on äänestänyt Niinistöä, nyt ei saanut äänestää. Timo lisäsi, ettei 89 äänellä, joka on sotien jälkeen pienin äänimäärä, pidä ruveta puhemieheksi.
Niinistöhän vähän empi, mutta ryhmyreiden kanssa neuvoteltuaan kuitenkin otti pestin vastaan, kun kaikki vakuuttivat, ettei millään ryhmällä ollut boikotointipäätöstä. Edustajat vain oma-aloitteisesti pelasivat omaa arvostelukyvytöntä peliään.

Lehtien kommentit ovat samansuuntaisia: tyylitön protesti, eduskunta menetti uskottavuutensa (jos sillä sitä muutenkaan on enää ollut), farssiksi mennyt vaali. Mutta tämä episodi vain lisäsi Sauli Niinistön kannatusta kansan silmissa. Ei suotta häntä verrata Mauno Koivistoon, kummallakin on ollut hämmästyttävän suuri kansansuosio, niinpä Sauli halutessaan on seuraava presidentti. Se on sitten täysin eri asia, haluaako hän sitä ja tietääkö hän edes itsekään sitä vielä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!