Seminaarissa

Saimme yleiskaavatoimikuntaan selkänojaa valtuustoseminaarin käsiteltyä kaavaluonnosta seminaarissa Viking Amorellalla 39 hengen voimin vain yhden ilmottautuneen peruuttaessa matkansa. Eriksson Arkkitehdeista luonnosta esittelivät arkkitehti Arja Sippola ja diplomi-insinööri Matti Keränen.

Kaavatyön tarkoituksena on kokonaisnäkemyksen saaminen Kankaanpään kehityksen suunnista pitkälle tulevaisuuteen ja samalla pyritään luomaan paremmat edellytykset kestävän elämäntavan toteutumiselle kehittämällä Kankaanpäästä vähäenergisen liikkumisen kaupunki. Kävellen ja pyörällä onkin helppo päästä keskustaan 2 km säteeltä, jonka sisällä on 80% asukkaista ja suuri osa myös työpaikoista. Keskustan ympärille pyritäänkin kehittelemään kevyen liikenteen laatukäytävistä muodostettava keskustakehä nykyisen taidekehän ulkopuolelle. Kolmantena kehänä on keskustarakenteen ulkopuolelle muodostettava ulkoilureittiverkosto.

Kaavatyön kohteeksi on keskustan lisäksi otettu lähikylät Lohikko, Hapua ja Narvi, joista myös johtaa kevyen liikenteen väylät keskustaan. Ehdotelmassa olevat 5 ha ja 2 ha tonttikoot näillä haja-asutusalueilla tyrmättiin yksiselitteisesti. Eihän näin suuria maa-alueita kukaan myy eikä kenelläkään ole varaa ostaakaan. Ennenhän jopa pientilat kokonaisuudessaan olivat tämän kokoisia tarjoten koko perheelle elannon. Kylämaisemiin tulee myös pystyä rakentamaan pienemmillekin tonteille muuallekin kuin vain rakentamiseen osoitetuille kylien keseisille alueille.

Melkoista arvotelua herätti myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten luettelot. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennukset hyväksyttiin, miksei myös maakunnallisia arvoja omaavat, mutta paikkallisia arvoja käsittävien raennusten luetteloa oli vaikea ymmärtää. Se tuntui melko sattumanvaraiselta, esimerkkinä mukaan otettu helluntaiseurakunnan kirkko, joka ei ole kovin vanhakaan enkä jaksa nähdä siinä mitään rakennusarkkitehtoonistakaan arvoa, sen sijaan ei mukaan ollut otettu Koivurinteen vanhainkotia. Arkkitehti Anttila myönsikin, että luetteloa tehneen harjoittelijan pesti loppui kesken, joten kaikkia alueita hän ei ollut ehtinyt käsitellä. Niinpä juuri Ruokojärvenkadun talot, Koivurinne ja Myllärinkadun alun talot loistavat poissaolollaan muuten liiankin runsaasta luettelosta. Läheltä liippaavana esimerkkinä meidän enoni arkkitehti Kalle Räikkeen piirtämä talo, vaikka luetteloon on otettu kaksi muuta hänen piirtämäänsä taloa Keskuskadulta toisen enoni Kauko Räikkeen ateljeetalo ja Hiitolankadulta alunperin Jalo Jokiselle suunniteltu talo, jossa on ensimmäinen uima-allas.

Yhä enemmän ihmetyttää Tokmannin rakennus järvinmaisemassamme, kun ainoat valtakunnallisia arvoja omaavat kohteet ovat Ruokojärven kulttuurimaisema, Kankaanpään kirkko ja edelleen Alakylän ja Ruokojärven kultturimaisema yhdessä, jonne on Kankaanpään ensimmäinen asutuskin saapunut 1500-luvulla. Ja myös rantapellot luetaan mukaan maisemakokonaisuuteen! Sapienti sat, viisaalle kylliksi.

Muustakin seminaarin annista on kyllä myös kertomista, muustakin kuin laivan runsaista tarjoiluantimista niin ruoka- kuin juomapuolellakin.