Laps´ Suomen älä vaihda pois/ sun maatas ihanaa,
sill´ leipä vieraan karvas ois´/ ja sana karkeaa.
Laps´ Suomen kaunis sull´ on maa/ ja suuri loistokas.
Veet välkkyy, maat sen vihoittaa,/ sen rant´ on maineikas.
Laps' Suomen armas maasi tää/ siis muista ainiaan!
Sull´ onnea ja elämää ei muuall´ ollenkaan.
Näin sydämeen käyvästi vielä nytkin EU-aikana osuvat tämän Sakari Topeliuksen ja Fredrik Paciuksen tekemän laulun sanat pitäen sisällään myös koko kansamme jo historian saatossa omaksumat perusarvot: koti, uskonto, isänmaa. Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi on pukenut saman Seitsemän veljeksen Eeron aatoksiin: Kotomaamme koko kuva, sen ystävälliset äidinkasvot olivat ainiaksi painuneet hänen sydämensä syvyyteen.
Juuri suurten kirjailijoittemme kuvaukset ja monet kansanlaulumme välittävät niitä sisäisiä tuntojamme, jotka todella pukevat sanoiksi syvää rakkauttamme isänmaahamme nimeltään Suomi.
Olet maamme armahin synnyinmaa/ ihanuuksien ihmemaa!
Joka niemeen, notkohon, saarelmaan/ kodin tahtoisin nostattaa.
Säveltäjämestarimme Sibeliuksen säveltämä Paavo Cajanderin sanoihin on väkevä Isänmaalle:
Yks voima sydämehen kätketty on/ se voima on puhdas ja pyhä.
Se tunnussana se Suomenmaan/ vei urohot kuolon teille.
Niin aina olkohon Suomenmaass´/ näin uljuutta, uskollisuutta!
Aleksis Kiven sanoihin on Heino Kaski säveltänyt Suomenmaa:
Maa kunnasten ja laaksojen/ mi on tuo kaunoinen
se ompi Suomenmaa.
Maamme-laulun säveltäjän Paciuksen säveltämä on myös Suomen laulu:
Kuule, kuinka soitto kaikuu,/ Väinön kanteleesta raikuu!
Laulu Suomen on!
Sibeliuksen ja V.A.Koskenniemen yhteistyötä on vaikuttava Finlandia-hymnimme:
"Oi Suomi katso, Sinun päiväs koittaa, yön uhka karkoitettu on jo pois ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa kuin itse taivaan kansi sois." Se nostattaa väkevät väreet sisikuntaamme.
Näin joudumme yhtymään suuren runoilijamestarimme Eino Leinon sanoihin runossa Kansa kalliolla: Tää kansa syntyi vapahaks kuin kallio. Tää kansa voidaan musertaa kuin kallio. Se voidaan pirstaks pilkkoa ja voitta väkivoimalla, mut sentää juurta kallion sen pienin pirsta on.
Siksi suomalaisuus on voimissaan tänäkin päivänä ja siksi tarvitaan suomalaisuuden puolustamista. Onhan suoranainen Jumalan ihme ja sotiemme veteraanien tinkimättömän työn tulos itsenäisyytemme säilyttäminen tuhansien kansojen meressa. Ja tästä suomalaisuudestamme pidämme kiinni kynsin hampain.
lauantai 30. lokakuuta 2010
perjantai 29. lokakuuta 2010
PerusSuomalaisetko puolueuskollisimpia
Suomen Kuvalehti on tutkinut 23 000 suomalaisen otoksella puoluekannatusta ja puolueuskollisuutta. Lehtiartikkelin otsakkeena komeilee: Tutkimus: Timo Soini vetää kaikista ovista.
Näin näyttä olevan tosiasiat, puolueen suuren kannatusaallon johdosta edellisvaleissa PerusSuomalaisia äänestäneitä on vain 34% eli kaikki silloiseen 4,1 % lukemaan yltäneet. Nythän kannatuskäyrä on noussut kolminkertaiseksi ja tämä osa täyttyy ensinnäkin aika tasaisesti kolmesta nykyisestä suurimmasta puolueesta: keskusta 10%, kokoomus 9 %, demarit 8%.
Pienempiä puolueita aiemmin äänestäneitä on vasemmistoliitosta tulleita 3 %, samoin vihreistä 3 % ja kd:stä 1 %.
Suurin kannattajakunta on kuitenkin edelliskerralla äänestämättä jättäneitä, joita on peräti 18 %. Viime kerran äänestyskantaansa ei osannut sanoa 10 %, eivätkö sitten kehtaa sanoa, mistä puolueesta ovat tulleet, vai onko äänestäminen ollut niin sattumanvaraista, ettei edes muista, mitä teki edelliskerralla. Uusia vasta äänioikeuden saaneita on vain 3 %.
Vaalitulosta arvioitaessa onkin kysymysmerkkinä juuri nämä ennen nukkuvissa levänneet. Lähtevätkö he todella äänestämään tällä kerralla. Toisaalta, jos saadaan näihin itsensä syrjäytetyiksi tunteviin ulkopuolelle monella eri tavalla jääneisiin uskoa siitä, että sittenkin äänestämällä on saatavissa muutosta ja pienempiosoisten ja väliinputoajien aseman parannusta, voisi nukkuvien joukosta tulla lisääkin kannatusta, onhan heidän joukkonsa ollut kaikkein suurin eli kolmannes äänioikeutetuista. Toivoa sopii näiden heränneiden pysyvän äänestyskannassaan.
Nyt PerusSuomalaisten nousun myötä puolueen uskottavuus on vahvistunut. Näin ne aiemmin epäröineet, jotka sanoivat Timo Soinin kyllä olevan hyvän miehen ja puhuvan asiaa, mutta eihän häntä voi äänestää, kun hän on niin pienessä puolueessa, ovatkin huomanneet äänestämällä voivan vaikuttaa ja tehdä suurestakin pienen ja pienestä suuren. Mielenkiintoisia aikoja elämme. Kukaan ei voi olla varma huhtikuun vaalien tuloksesta. Joka tapauksessa ennennäkemättömät muutoksen tuulet puhaltelevat.
Näin näyttä olevan tosiasiat, puolueen suuren kannatusaallon johdosta edellisvaleissa PerusSuomalaisia äänestäneitä on vain 34% eli kaikki silloiseen 4,1 % lukemaan yltäneet. Nythän kannatuskäyrä on noussut kolminkertaiseksi ja tämä osa täyttyy ensinnäkin aika tasaisesti kolmesta nykyisestä suurimmasta puolueesta: keskusta 10%, kokoomus 9 %, demarit 8%.
Pienempiä puolueita aiemmin äänestäneitä on vasemmistoliitosta tulleita 3 %, samoin vihreistä 3 % ja kd:stä 1 %.
Suurin kannattajakunta on kuitenkin edelliskerralla äänestämättä jättäneitä, joita on peräti 18 %. Viime kerran äänestyskantaansa ei osannut sanoa 10 %, eivätkö sitten kehtaa sanoa, mistä puolueesta ovat tulleet, vai onko äänestäminen ollut niin sattumanvaraista, ettei edes muista, mitä teki edelliskerralla. Uusia vasta äänioikeuden saaneita on vain 3 %.
Vaalitulosta arvioitaessa onkin kysymysmerkkinä juuri nämä ennen nukkuvissa levänneet. Lähtevätkö he todella äänestämään tällä kerralla. Toisaalta, jos saadaan näihin itsensä syrjäytetyiksi tunteviin ulkopuolelle monella eri tavalla jääneisiin uskoa siitä, että sittenkin äänestämällä on saatavissa muutosta ja pienempiosoisten ja väliinputoajien aseman parannusta, voisi nukkuvien joukosta tulla lisääkin kannatusta, onhan heidän joukkonsa ollut kaikkein suurin eli kolmannes äänioikeutetuista. Toivoa sopii näiden heränneiden pysyvän äänestyskannassaan.
Nyt PerusSuomalaisten nousun myötä puolueen uskottavuus on vahvistunut. Näin ne aiemmin epäröineet, jotka sanoivat Timo Soinin kyllä olevan hyvän miehen ja puhuvan asiaa, mutta eihän häntä voi äänestää, kun hän on niin pienessä puolueessa, ovatkin huomanneet äänestämällä voivan vaikuttaa ja tehdä suurestakin pienen ja pienestä suuren. Mielenkiintoisia aikoja elämme. Kukaan ei voi olla varma huhtikuun vaalien tuloksesta. Joka tapauksessa ennennäkemättömät muutoksen tuulet puhaltelevat.
KukaMitäHäh
Politiikan toimittajat Pekka Ervasti Suomen Kuvalehdestä ja Timo Haapala TV:stä ovat koonneet vuoden ajalta politiikan kummallisuuksia ja sattumia pahvikansien väliin. Itsekin he toteavat ettei ilman poliitisen järjestelmämme syväkurkkuja kirjaa olisi kirjoitettu ja ehkä kirjoittamatta jättäminen olisikin ollut parempi. Näin todella olisikin voinut olla parempi, mutta nyt on tehty, mitä on tehty ja poliittinen sirkusareena on kaikkien nähtävissä ja ihmeteltävissä.
Onhan vuoden aikana tullut esiin politiikan ja ennen kaikkea politiikkojen raadollinen puoli liiankin hyvin.
Monessa eri kohdassa lainataan Kevan (Kuntien eläkevakuutuksen) saunan kuuluisaa vieraskirjaa. Eräänkin merkinnän, jossa kerrotaan lauteilla olevan tilaa aina niille, jotka käyttävät KMS:n (Kehityvien Maakuntien Suomen) vaaalirahaa, allekirjoittajajoukko on todella runsas: Paavo, Matti, Liisa, Paula, Anu, Mauri, Jyri, Jyrki, Henna, Suvi, Ike. Samalla kerrotaan Novan liikemiesten epäonnistuneen lobbaamaan Marja Tiuraa ministeriksi, mutta sen sijaan 11:n luetellun kohdalla onnistuttiin. Juuri tämän päivän tieto kertoo seitsemän Novan toimijan kärjessä Arto Merisalo ja Tapani Yli-Saunamäki saaneen haasteen käräjille.
Kevan vakiosaunavieraiden joukossa näyttävät olleen myös Marja Tiura, Kanki-Kaikkonen, Jarmo "Kelmi" Korhonen ja lämmittäjänä tietysti Markku Kauppinen. Löytyypä saunan vieraskirjasta Matin ja Kakenkin allekirjoittama mehevä teksti, jossa Kake neuvoo Mattia, ettei se valtakunnanoikeus niin kauhealta tunnu. Eikä Perheyritysten liitto olisi saanut tällaista julkisuutta edes rahalla. Ja lupasivatpa kaverukset lähteä jatkoille Kankaanpäähän Kelan raskaan kuntoutuksen saunalle. Kevan Lapin Saariselällä olevan edustussaunan ovenkahvojen kerrotaan olevan samsakatajaa, ja Kevan vaalirahasaunassa ruumis puhdistuu - sielu mustenee.
On kirjassa monia jo julkisuutta saaneita paljastuksia kuten presidentin estä Sauli Niinistön ylentäminen majuriksi ja pressan Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin nimittely kahdeksi nulikaksi heidän ulkopoliittisten lausuntojensa johdosta.
Vuoden aikana on politiikan taivaalla tapahtunut lukemattommia ihmeellisyyksiä. Nyt niitä on koottu yksien kansien väliin kaikkien ihmeteltäväksi ja mielessä pysyttämiseksi. Ei ihme, että PerusSuomalaisten kannatus on eduskuntavaaleista kasvanut jo 10 prosenttiyksikköä 14,3%:iin, siksi sirkusmaista peliä ovat johtavat politiikkomme tämänkin viimeisenkin vuosirupeaman aikana harjoittaneet. Joka ei usko lukekoon tämän kirjan KukaMitäHäh.
Onhan vuoden aikana tullut esiin politiikan ja ennen kaikkea politiikkojen raadollinen puoli liiankin hyvin.
Monessa eri kohdassa lainataan Kevan (Kuntien eläkevakuutuksen) saunan kuuluisaa vieraskirjaa. Eräänkin merkinnän, jossa kerrotaan lauteilla olevan tilaa aina niille, jotka käyttävät KMS:n (Kehityvien Maakuntien Suomen) vaaalirahaa, allekirjoittajajoukko on todella runsas: Paavo, Matti, Liisa, Paula, Anu, Mauri, Jyri, Jyrki, Henna, Suvi, Ike. Samalla kerrotaan Novan liikemiesten epäonnistuneen lobbaamaan Marja Tiuraa ministeriksi, mutta sen sijaan 11:n luetellun kohdalla onnistuttiin. Juuri tämän päivän tieto kertoo seitsemän Novan toimijan kärjessä Arto Merisalo ja Tapani Yli-Saunamäki saaneen haasteen käräjille.
Kevan vakiosaunavieraiden joukossa näyttävät olleen myös Marja Tiura, Kanki-Kaikkonen, Jarmo "Kelmi" Korhonen ja lämmittäjänä tietysti Markku Kauppinen. Löytyypä saunan vieraskirjasta Matin ja Kakenkin allekirjoittama mehevä teksti, jossa Kake neuvoo Mattia, ettei se valtakunnanoikeus niin kauhealta tunnu. Eikä Perheyritysten liitto olisi saanut tällaista julkisuutta edes rahalla. Ja lupasivatpa kaverukset lähteä jatkoille Kankaanpäähän Kelan raskaan kuntoutuksen saunalle. Kevan Lapin Saariselällä olevan edustussaunan ovenkahvojen kerrotaan olevan samsakatajaa, ja Kevan vaalirahasaunassa ruumis puhdistuu - sielu mustenee.
On kirjassa monia jo julkisuutta saaneita paljastuksia kuten presidentin estä Sauli Niinistön ylentäminen majuriksi ja pressan Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin nimittely kahdeksi nulikaksi heidän ulkopoliittisten lausuntojensa johdosta.
Vuoden aikana on politiikan taivaalla tapahtunut lukemattommia ihmeellisyyksiä. Nyt niitä on koottu yksien kansien väliin kaikkien ihmeteltäväksi ja mielessä pysyttämiseksi. Ei ihme, että PerusSuomalaisten kannatus on eduskuntavaaleista kasvanut jo 10 prosenttiyksikköä 14,3%:iin, siksi sirkusmaista peliä ovat johtavat politiikkomme tämänkin viimeisenkin vuosirupeaman aikana harjoittaneet. Joka ei usko lukekoon tämän kirjan KukaMitäHäh.
torstai 28. lokakuuta 2010
Veteraanivastuuta
Viking Isabellan risteilyllä olimme Satakunnan Sotaveteraanipiirin osastojen edustajina pohtimassa miten tästä eteenpäin. Varsinaiset veteraanit ikääntyvät koko ajan. Veteraanijäseniä on vielä kahden vuoden perästä 1.000 henkeä. Siihen asti aiotaan mennä nykyisellä tahdilla.
Hyvä esimerkki on meidän Kankaanpään osasto, jossa kannattajajäsenet ovat jo ottaneet vastuuta. Melkein puolet hallituksen jäsenistä on juuri meitä nuorempia. Vastuulliset tehtävät ovat myös jo nuorempien harteilla. Niinpä puheenjohtaja, sihteeri, toinen varapuheenjohtajista ovat kannattajajäseniä. Samoin joululehden ilmoitushankintavastaava, veteraanikeräyksen vastuuhenkilö ja leiriviikon vetäjä. Syntymäpäiväkäynneillä kuten joulumuistamisia jaettaessa on edustettuna molemmat tahot, mutta seppeleenlaskuihin on mukaan saatu vielä pelkästään veteraaneja mottona: veljeä ei jätetä.
Niinpä piiriristeilyllä todettiin, että vuodesta 2015 lähtien veteraanien lukumäärä on jo niin paljon laskenut ja heidän aktiviteettinsä korkean iästä johtuen vähentynyt, joten siitä lähtien yhdistysten toiminnasta huolehtivat pelkästään kannattajajäsenet, jotka ylläpitävät toimintaa niin kauan kuin veteraaneja on jäljellä. Tämän jälkeen onkin vuorossa perinneyhdistykseksi muuttuminen Tammenlehvän perinneliiton alaisuudessa. Ja tähän liittymiseen toivotaan mukaan kaikki paikkakunnan veteraaniyhdistykset.
Tietysti puhuttiin myös veteraanietuuksista ja valtiovallan jatkuvasta avustusrahojen pienentämisestä. Jos ne saataisiin pysymään edes entisellään, riittäisivät varat paremmin aina vähenevien veteraanien tarpeisiin. Niinpä todettiin olevan suorastaan masentavaa, että moni kunniakansalainen joutuu sinnittelemään muutaman sadan euron suuruisella eläkkeellä ja maksaa vielä kunnallisten kotipalveluiden omavastuuosuuksia. Kyllä veteraanimme ansaitsisivat vähintään samat edut kuin päivääkään maamme hyväksi tehneet maahanmuuttajat.
Hyvä esimerkki on meidän Kankaanpään osasto, jossa kannattajajäsenet ovat jo ottaneet vastuuta. Melkein puolet hallituksen jäsenistä on juuri meitä nuorempia. Vastuulliset tehtävät ovat myös jo nuorempien harteilla. Niinpä puheenjohtaja, sihteeri, toinen varapuheenjohtajista ovat kannattajajäseniä. Samoin joululehden ilmoitushankintavastaava, veteraanikeräyksen vastuuhenkilö ja leiriviikon vetäjä. Syntymäpäiväkäynneillä kuten joulumuistamisia jaettaessa on edustettuna molemmat tahot, mutta seppeleenlaskuihin on mukaan saatu vielä pelkästään veteraaneja mottona: veljeä ei jätetä.
Niinpä piiriristeilyllä todettiin, että vuodesta 2015 lähtien veteraanien lukumäärä on jo niin paljon laskenut ja heidän aktiviteettinsä korkean iästä johtuen vähentynyt, joten siitä lähtien yhdistysten toiminnasta huolehtivat pelkästään kannattajajäsenet, jotka ylläpitävät toimintaa niin kauan kuin veteraaneja on jäljellä. Tämän jälkeen onkin vuorossa perinneyhdistykseksi muuttuminen Tammenlehvän perinneliiton alaisuudessa. Ja tähän liittymiseen toivotaan mukaan kaikki paikkakunnan veteraaniyhdistykset.
Tietysti puhuttiin myös veteraanietuuksista ja valtiovallan jatkuvasta avustusrahojen pienentämisestä. Jos ne saataisiin pysymään edes entisellään, riittäisivät varat paremmin aina vähenevien veteraanien tarpeisiin. Niinpä todettiin olevan suorastaan masentavaa, että moni kunniakansalainen joutuu sinnittelemään muutaman sadan euron suuruisella eläkkeellä ja maksaa vielä kunnallisten kotipalveluiden omavastuuosuuksia. Kyllä veteraanimme ansaitsisivat vähintään samat edut kuin päivääkään maamme hyväksi tehneet maahanmuuttajat.
tiistai 26. lokakuuta 2010
Kansan ääntä kuunneltava
Kirjoitin taas kommentoinnin sinänsä aivan hyvään SK:n pääkirjoitukseen Populismia ei tule väheksyä, jossa käsitellään Kataisen esiin nostamaa haukuntaa PerusSuomalaisia vastaan:
PerusSuomalaiset ovat populäärejä, joka merkitsee suuren yleisön suosiossa olevaa, kansanomaista, yleistajuista. Ja populismi tulee sanasta kansa, kansakunta, rahvas, suuret joukot. Siksi tänään Satakunnan Kansan pääkirjoituksessa mainittua populismia ei todellakaan tule väheksyä, johon viimeksi on syyllistynyt Jyrki Katainen, vaikka kaikkikin hallituspuolueet ovat vuorollaan arvostelleet PerusSuomalaisia. Onhan keskustan Laaninenkin sanonut PS:n halukkuuden hallitusyhteistyöhön demarien kanssa tuhoavan maaseutua, vaikka keskustalla on kahdessa viimeisessä hallituksessa ollut mm. maatalousministerin salkku maaseudun lyömisen silti jatkuessa.
Populismin merkityksestä antaa hyvän kuvan kommentoija Timo Soinin ihmettelyyn kokoomuksen hermostumisesta ja populistiksi haukkumisesta. Eliitin mielestä rahvas tekee aina väärin, kun rahvas kuolee, syynä on väärät ruuat, väärät juomat ja väärä liikunta. Jos rahvas ei ymmärrä jätevesilakia, se ei ymmärrä luonnonsuojelua, jos se on työtön, se on laiska, jos ei hyväksy tuloerojen kasvua, se ei ymmärrä markkinatalouden dynamismia, jos se arvostelee Suomen suojelemista Afganistanissa ja Somaliassa, se ei ymmärrä globaalia rauhantyötä, jos se kannattaa gallupeissa perussuomalaisia, se ei ymmärrä politiikkaa.
Ei todellakaan kannata halveksia kansan syvien rivien tuntoja. Niinpä kokoomuksen PerusSuomalaisten sättiminen onkin epäonnistunut valinta, joka päinvastoin kääntyy sanojiaan vastaan. Näin ainakin tuntuu populistista. Timo Soinikin lohkaisee, ettei koko Suomea hallita niinkuin Helsinkiä, jossa kokoomus pitää jöötä vihreän puisto-osastonsa kanssa.
Pääkirjoituksessa kysellään myös PerusSuomalaisten keskeisiä tavoitteita. Niistä on kyllä puhuttu paljonkin: vähemmän EU:ta, parempaa EU:ta, maahanmuuttokriittisyys, pakkoruotsin poistaminen, byrokratian rattaiden vähentäminen, pääomaveron korottaminen, puoluetuki ja hallintoneuvostot pois, omaishoidon edistäminen, perusturvan parantaminen, pienyrittäjyys kunniaan, työllistämiseen kannustaminen, ei sukupuolineutraalille avioliittolaille jne jne. Ne ovat näkyvissä puolueohjelmissamme ja tulevat sitten esiin hallitusneuvotteluissa.
Anssi Joutsenlahti Kankaanpää
PerusSuomalaiset ovat populäärejä, joka merkitsee suuren yleisön suosiossa olevaa, kansanomaista, yleistajuista. Ja populismi tulee sanasta kansa, kansakunta, rahvas, suuret joukot. Siksi tänään Satakunnan Kansan pääkirjoituksessa mainittua populismia ei todellakaan tule väheksyä, johon viimeksi on syyllistynyt Jyrki Katainen, vaikka kaikkikin hallituspuolueet ovat vuorollaan arvostelleet PerusSuomalaisia. Onhan keskustan Laaninenkin sanonut PS:n halukkuuden hallitusyhteistyöhön demarien kanssa tuhoavan maaseutua, vaikka keskustalla on kahdessa viimeisessä hallituksessa ollut mm. maatalousministerin salkku maaseudun lyömisen silti jatkuessa.
Populismin merkityksestä antaa hyvän kuvan kommentoija Timo Soinin ihmettelyyn kokoomuksen hermostumisesta ja populistiksi haukkumisesta. Eliitin mielestä rahvas tekee aina väärin, kun rahvas kuolee, syynä on väärät ruuat, väärät juomat ja väärä liikunta. Jos rahvas ei ymmärrä jätevesilakia, se ei ymmärrä luonnonsuojelua, jos se on työtön, se on laiska, jos ei hyväksy tuloerojen kasvua, se ei ymmärrä markkinatalouden dynamismia, jos se arvostelee Suomen suojelemista Afganistanissa ja Somaliassa, se ei ymmärrä globaalia rauhantyötä, jos se kannattaa gallupeissa perussuomalaisia, se ei ymmärrä politiikkaa.
Ei todellakaan kannata halveksia kansan syvien rivien tuntoja. Niinpä kokoomuksen PerusSuomalaisten sättiminen onkin epäonnistunut valinta, joka päinvastoin kääntyy sanojiaan vastaan. Näin ainakin tuntuu populistista. Timo Soinikin lohkaisee, ettei koko Suomea hallita niinkuin Helsinkiä, jossa kokoomus pitää jöötä vihreän puisto-osastonsa kanssa.
Pääkirjoituksessa kysellään myös PerusSuomalaisten keskeisiä tavoitteita. Niistä on kyllä puhuttu paljonkin: vähemmän EU:ta, parempaa EU:ta, maahanmuuttokriittisyys, pakkoruotsin poistaminen, byrokratian rattaiden vähentäminen, pääomaveron korottaminen, puoluetuki ja hallintoneuvostot pois, omaishoidon edistäminen, perusturvan parantaminen, pienyrittäjyys kunniaan, työllistämiseen kannustaminen, ei sukupuolineutraalille avioliittolaille jne jne. Ne ovat näkyvissä puolueohjelmissamme ja tulevat sitten esiin hallitusneuvotteluissa.
Anssi Joutsenlahti Kankaanpää
maanantai 25. lokakuuta 2010
Vipinää ja vilskettä
Päivä oli yhtä matalalentoa.
Kello 7 aamun vesijuoksuun. Kello 8-10 eli kaksi täyttä tuntia niin kuin joka maanataiaamu hieronnassa sisällä liikuntahallissa aivan uimahallin vieressä. Ennen Poriin lähtöä asioiden toimittamista, mm. lähes 20 kotiäänestyspyynnön jättäminen seurakuntakeskukseen ja yhden hautaan siunaamispyynnön vastaanottaminen.
Kello 12 - 14 Satakunnan sotainvalidipiirin hallituksen kokous Porin Suomalaisella klubilla. Olen tämän vuoden kuulunut tähän arvokkaaseen seurueeseen. Ohjelmaa ja mmonenlaista toimintaa riittää kunniakansalaisillemme sotiemme invalideille. On esim. teatterinäytös Porin teatterissa.
Kello 15-17 kaupunginhallitus monine asioineen. Vuoden verotulot ovat ylittäneet sen verran odotukset, että niillä pystytään kattamaan PoSalle tarvittavat yli 600 000 euroa. Kiperämpiäkin vääntöjä löytyi esityslistalta ja varsinkin ei julkisuuteen listalta. Kaikki ei välttämättä ole sitä, miltä näyttää. Siihenhän Kankaanpäässä on kautta aikojen saatu tottua ja saatu jopa maa kattavaa kuuluisuuttakin.
Kello 18 etteenpäin takaisin Porriin, nyt tosin vain entisen Noormarkun kunnantalolle PerusSuomalaisten Satakunnan piiritoimikunnan kokoukseen. Nimikin puolueen sääntömuutoksen jälkeen on muuttunut juhlallisesti piirihallitukseksi. Tulevien vaalien tiimoilta riitti keskustelun porinaa. Viimeiset viisi ehdokasta päätettiin nimetä Kankaanpäässä järjestettävässä piirikokouksessa 2.12. kello 18.30. Tunkua kyllä on viimeisille paikoille, sellainen päätös tehtiin, että ehdokkaiksi hyväksytään vain puolueen jäsenyyden omaavia, ei sitoutumattomia, vaikka sellaisia ja hyviä sellaisiakin olisi listoille tulossa. Vielä on etsinnän alaisena etenkin parin hyvän naisehdokkaan löytäminen, vaikka paikallakin oli juuri kaksi ei vielä ehdokkuuttaan antanutta porilaista naisvaltuutettu ja -varavaltuutettu.
Kokouksen tunnelma oli tietysti 14,3% kannatuksen siivittämänä innostunut. Yhdellä ja toisella näytti olevan kiireitä, kokouksia pukkaa ja puhelin päriseen ja muutenkin on tunnelmaa.
Kello 7 aamun vesijuoksuun. Kello 8-10 eli kaksi täyttä tuntia niin kuin joka maanataiaamu hieronnassa sisällä liikuntahallissa aivan uimahallin vieressä. Ennen Poriin lähtöä asioiden toimittamista, mm. lähes 20 kotiäänestyspyynnön jättäminen seurakuntakeskukseen ja yhden hautaan siunaamispyynnön vastaanottaminen.
Kello 12 - 14 Satakunnan sotainvalidipiirin hallituksen kokous Porin Suomalaisella klubilla. Olen tämän vuoden kuulunut tähän arvokkaaseen seurueeseen. Ohjelmaa ja mmonenlaista toimintaa riittää kunniakansalaisillemme sotiemme invalideille. On esim. teatterinäytös Porin teatterissa.
Kello 15-17 kaupunginhallitus monine asioineen. Vuoden verotulot ovat ylittäneet sen verran odotukset, että niillä pystytään kattamaan PoSalle tarvittavat yli 600 000 euroa. Kiperämpiäkin vääntöjä löytyi esityslistalta ja varsinkin ei julkisuuteen listalta. Kaikki ei välttämättä ole sitä, miltä näyttää. Siihenhän Kankaanpäässä on kautta aikojen saatu tottua ja saatu jopa maa kattavaa kuuluisuuttakin.
Kello 18 etteenpäin takaisin Porriin, nyt tosin vain entisen Noormarkun kunnantalolle PerusSuomalaisten Satakunnan piiritoimikunnan kokoukseen. Nimikin puolueen sääntömuutoksen jälkeen on muuttunut juhlallisesti piirihallitukseksi. Tulevien vaalien tiimoilta riitti keskustelun porinaa. Viimeiset viisi ehdokasta päätettiin nimetä Kankaanpäässä järjestettävässä piirikokouksessa 2.12. kello 18.30. Tunkua kyllä on viimeisille paikoille, sellainen päätös tehtiin, että ehdokkaiksi hyväksytään vain puolueen jäsenyyden omaavia, ei sitoutumattomia, vaikka sellaisia ja hyviä sellaisiakin olisi listoille tulossa. Vielä on etsinnän alaisena etenkin parin hyvän naisehdokkaan löytäminen, vaikka paikallakin oli juuri kaksi ei vielä ehdokkuuttaan antanutta porilaista naisvaltuutettu ja -varavaltuutettu.
Kokouksen tunnelma oli tietysti 14,3% kannatuksen siivittämänä innostunut. Yhdellä ja toisella näytti olevan kiireitä, kokouksia pukkaa ja puhelin päriseen ja muutenkin on tunnelmaa.
sunnuntai 24. lokakuuta 2010
Savo-Honkakoski sukuun kansanedustaja
Tämänpäiväisessä SK:n Sunnunta-liitteessä arvostettu politiikan toimittaja Juha Ståle pahoittelee pelätessään Savo-Honakoski-suvun jäävän ilman kansanedustajaa seuraavissa vaaleissa. Mutta ei hätää mitään, siksi kirjoitin arvon toimittajalle:
Arvotoimittaja Juha Ståhle
SK:n sunnnuntaisivulla olet huolestunut Savo-Honkakosken suvun huonosta panoksesta edessä olevissa eduskuntavaaleissa. Ei huolta mittään, saan kunnian olla suvun vesa 16. polvessa äidinäitiniTaimin oltua omaa sukua Lilja ja hänen isänsä Juho puolestaan tuli Siikaisista tänne Kankaanpäähän Karhusaaren talon isännäksi ollen alkujaan Grunsten. Suvun juuret tulevat sitten Pomarkun Uusitaloista ja Nisseistä. Varsinainen Savon suku esiintyy 7.sukupolvesta taaksepäin suoraan kantaisä Lauriin, joka 1604 muutti Pomarkkuun Kurusta.
Nyt kansanedustajuudesta pois jäävä Antti Kalliomäki on vierekkäisessä sukutaulussa isänsä Heikin poikana isoäitini Taimin kanssa 14. polvessa. Mutta ei siis hätää, kun hätä on suurin, on apukin lähinnä. PerusSuomalaisten kovan nousun johdosta omaan suvun vesana täydet mahdollisuudet palata eduskuntaan 24 vuoden jälkeen. Näin ei Savo-Honkakoski-suvun tarvi nytkään jäädä edustajitta.
Kaikella suurella kunnioituksella
Anssi Joutsenlahti
Perusässä Kankaanpäästä
JK. Antti Kalliomäen isä hyvin tuntemani Heikki toimi smp:n edustajana mm. Siikaisten kunnanhallituksessa. Sukuni kantaisä 9. polvessa Antti Nissi synt.1752 Pomarkussa on toiminut kuudennusmiehenä, mikä se sitten lieneekin ollut, joku toimimies kuitenkin.
Arvotoimittaja Juha Ståhle
SK:n sunnnuntaisivulla olet huolestunut Savo-Honkakosken suvun huonosta panoksesta edessä olevissa eduskuntavaaleissa. Ei huolta mittään, saan kunnian olla suvun vesa 16. polvessa äidinäitiniTaimin oltua omaa sukua Lilja ja hänen isänsä Juho puolestaan tuli Siikaisista tänne Kankaanpäähän Karhusaaren talon isännäksi ollen alkujaan Grunsten. Suvun juuret tulevat sitten Pomarkun Uusitaloista ja Nisseistä. Varsinainen Savon suku esiintyy 7.sukupolvesta taaksepäin suoraan kantaisä Lauriin, joka 1604 muutti Pomarkkuun Kurusta.
Nyt kansanedustajuudesta pois jäävä Antti Kalliomäki on vierekkäisessä sukutaulussa isänsä Heikin poikana isoäitini Taimin kanssa 14. polvessa. Mutta ei siis hätää, kun hätä on suurin, on apukin lähinnä. PerusSuomalaisten kovan nousun johdosta omaan suvun vesana täydet mahdollisuudet palata eduskuntaan 24 vuoden jälkeen. Näin ei Savo-Honkakoski-suvun tarvi nytkään jäädä edustajitta.
Kaikella suurella kunnioituksella
Anssi Joutsenlahti
Perusässä Kankaanpäästä
JK. Antti Kalliomäen isä hyvin tuntemani Heikki toimi smp:n edustajana mm. Siikaisten kunnanhallituksessa. Sukuni kantaisä 9. polvessa Antti Nissi synt.1752 Pomarkussa on toiminut kuudennusmiehenä, mikä se sitten lieneekin ollut, joku toimimies kuitenkin.
lauantai 23. lokakuuta 2010
Kuka pelkää mustaa miestä
Todellinen herra Tossavainen, ei mikään Peppi Pitkätossun Tossavainen, vaan PerusSuomalaisten eduskuntaehdokas Reijo Tossavainen Kymenlaaksosta kirjoittaa yli sata kommenttia saaneessa Uuden Suomen blogissaan PerusSuomalaisten hallitsevan ilmatilaa, ja se on syy kannatuskäyrien sojottamisesta ylöspäin.
Asianlaita varmasti onkin juuri näin. Päivästä päivään, viikosta viikkoon ja nyt jo kuukaudesta toiseen näyttää PerusÄssät olevan aina vain jopa keskeisenä puheenaiheena, vaikka meillä ei ole kuin viisi kansanedustajaa ja puheenjohtaja Timokin lentelee Pyrsselissä.
Eikä ihme, että gallupkannatus on neljän vuoden eduskuntavaalien 4,1 prosentista noussut yli kymmenellä, ja kun silloin olimme jäljessä keskustaa lähes 20%, on ero kaventunut nyt 3,3%. Ja ilmatilan hallinta senkus vain jatkuu. Viimeksi siitä ovat pitäneet hyvää huolta rva Sinnemäki, hra Katainen ja puoluesihteeri Laaninen, kolmen eri hallituspuolueen kärkinimet.
Virheäthän yrittävät nostaa profiiliaan nostamalla PerusSuomalaiset päävastustajakseen, mutta taitavat haukata suorastaan p-skaa. Ei kovin vakuuta viimeinenkään Sinnemäen oikein videolla esittämä puolueensa tekemän sukupuolineutraalin avioliittolain puolustaminen.
Laaninen puolestaan on tukehtua pullaansa, sen ymmärtää, kun seuraa esim. Iltasanomat kyselyä: meneekö PerusSuomalaiset keskustapuolueen ohi. Kansalaiset ovat prosentein 88-12 tarjoamassa myönteistä vastausta. Niinpä kun Timo Soini sanoo keskustan menettävän äänestäjiään jopa peruskannattaja-alueillaan, kehottaa Laaninen Soinia huolehtimaan omista asioistaan. Mutta eipä yhtään neuvokkaampi ole eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kallikaan, joka ottaa kyllä kannatusluvut vastaan nöyrästi, mutta sanoo puolueen jatkavan samalla omaksumallaan linjalla.
Viimeinen ryöpytys tuli itse valtionvarainministeri Jyrki Kataisen suusta puolueen vaaliristeilyllä. PerusSuomalaiset saivat kuulla kunniansa populismista ja vastuun pakoilusta. Hallitusovia Jyrki-boy ei kuitenkaan sulje PerusÄssien edestä. Saamme siis vielä kuitenkin armon hänen silmissään ja vältämme Ruotsi-demokraattien kohtalon, jos se siis Jyrkistä on kiinni.
Demaritkin olivat risteilyllä ja huokuivat sulaa tyytyväisyyttä saatuaan gallupeissa kuvaamansa torjuntavoiton 19,1%, vaikka ei siitäkään ole viittäkään prosenttia PerusSuomalaisiin. Demarit ovat tyytyväisiä jopa mittauttamaansa 28 prosenttiin sellaisista suomalaisista, jotka olisivat valmiita äänestämään heitä. Ei haitannut, että ykkösenä on kokoomus 33% ja hyvänä kakkosena PerusS vain prosentin perässä 32%.
Kun ilmatila on hallinnassa kuten Tossavainen sanoo, jo kolmasosa suomalaisista olisi valmiita äänestämään PerusÄssiä. Kyllä laulun sanat mustan miehen pelkäämisestä käyvät nyt toteen meidän PerusSuomalaisten osalle, kun vähän jokainen puolue rupeaa nimittämään juuri meidät päävastustajakseen.
Asianlaita varmasti onkin juuri näin. Päivästä päivään, viikosta viikkoon ja nyt jo kuukaudesta toiseen näyttää PerusÄssät olevan aina vain jopa keskeisenä puheenaiheena, vaikka meillä ei ole kuin viisi kansanedustajaa ja puheenjohtaja Timokin lentelee Pyrsselissä.
Eikä ihme, että gallupkannatus on neljän vuoden eduskuntavaalien 4,1 prosentista noussut yli kymmenellä, ja kun silloin olimme jäljessä keskustaa lähes 20%, on ero kaventunut nyt 3,3%. Ja ilmatilan hallinta senkus vain jatkuu. Viimeksi siitä ovat pitäneet hyvää huolta rva Sinnemäki, hra Katainen ja puoluesihteeri Laaninen, kolmen eri hallituspuolueen kärkinimet.
Virheäthän yrittävät nostaa profiiliaan nostamalla PerusSuomalaiset päävastustajakseen, mutta taitavat haukata suorastaan p-skaa. Ei kovin vakuuta viimeinenkään Sinnemäen oikein videolla esittämä puolueensa tekemän sukupuolineutraalin avioliittolain puolustaminen.
Laaninen puolestaan on tukehtua pullaansa, sen ymmärtää, kun seuraa esim. Iltasanomat kyselyä: meneekö PerusSuomalaiset keskustapuolueen ohi. Kansalaiset ovat prosentein 88-12 tarjoamassa myönteistä vastausta. Niinpä kun Timo Soini sanoo keskustan menettävän äänestäjiään jopa peruskannattaja-alueillaan, kehottaa Laaninen Soinia huolehtimaan omista asioistaan. Mutta eipä yhtään neuvokkaampi ole eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kallikaan, joka ottaa kyllä kannatusluvut vastaan nöyrästi, mutta sanoo puolueen jatkavan samalla omaksumallaan linjalla.
Viimeinen ryöpytys tuli itse valtionvarainministeri Jyrki Kataisen suusta puolueen vaaliristeilyllä. PerusSuomalaiset saivat kuulla kunniansa populismista ja vastuun pakoilusta. Hallitusovia Jyrki-boy ei kuitenkaan sulje PerusÄssien edestä. Saamme siis vielä kuitenkin armon hänen silmissään ja vältämme Ruotsi-demokraattien kohtalon, jos se siis Jyrkistä on kiinni.
Demaritkin olivat risteilyllä ja huokuivat sulaa tyytyväisyyttä saatuaan gallupeissa kuvaamansa torjuntavoiton 19,1%, vaikka ei siitäkään ole viittäkään prosenttia PerusSuomalaisiin. Demarit ovat tyytyväisiä jopa mittauttamaansa 28 prosenttiin sellaisista suomalaisista, jotka olisivat valmiita äänestämään heitä. Ei haitannut, että ykkösenä on kokoomus 33% ja hyvänä kakkosena PerusS vain prosentin perässä 32%.
Kun ilmatila on hallinnassa kuten Tossavainen sanoo, jo kolmasosa suomalaisista olisi valmiita äänestämään PerusÄssiä. Kyllä laulun sanat mustan miehen pelkäämisestä käyvät nyt toteen meidän PerusSuomalaisten osalle, kun vähän jokainen puolue rupeaa nimittämään juuri meidät päävastustajakseen.
perjantai 22. lokakuuta 2010
Kommentti SK:n pääkirjoitukseen
Satakunnan Kansan pääkirjoituksessa todetaan aivan oikein, ettei keskustan entisen ministerin Mannisen ehdotus kolmen suuren hallituksesta ole tarpeellinen. Haluaisinkin puuttua tähän yleistettyyn lausumaan kolmesta suuresta puolueesta.
Puolueet on todella totuttu ryhmittelemään kolmeen osaa: kolme suurta puoluetta kokoomus, keskusta ja sosialidemokraatit; keskisuuret vasemmistoliitto ja vihreät, pienpuolueet rkp, kd ja ps. Onko tällä haluttu sementoida puolueiden voimasuhteet on vaikea sanoa, pitkään joka tapauksessa tämä jako on pätenytkin.
Nyt kuitenkin on ilmassa muutoksen havinaa. Niinpä eduskuntaryhmistä vasta kahdeksanneksi suurin puolue PerusSuomalaiset onkin kavunnut gallupeissa sijalle neljä. Puolueen kannatus eduskuntavaaleista lähtien on kahden eri tutkimustuloksen mukaisesti jopa kolminkertaistunut 12,5%. Onpa joidenkin arveluiden ja ajassa liikkuvien merkkien mukaisesti kuun lopussa tulevassa Yle-uutisten Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä jopa 14,7% lukemat mahdollisia.
Tämä kaikki vain viittaa siihen, että ensin on käytävä vaalit ja sitten vasta katsottava, mitkä ovat niitä suuria ja mitkä pienempiä puolueita. Eihän jo nykyisilläkään gallup-lukemilla tarvita monenkaan prosenttiyksikön nousua esim. PerusSuomalaisille ja vastaavaa pudotusta nyt suuriin puolueisiin luettujen osalta. Pitää muuten ihmeesti paikkansa jo vuosia sitten kuulemani totuus, ettei mikään puolue voi Suomen oloissa kasvaa liian suureksi, vaan katto on aina edessä. Sehän on nyt nähty aiemmin gallup-suosiossa paistatelleen kokoomuksenkin tilanteessa, jossa senkin perälauta näyttää ruvenneen vuotamaan.
Todelliset kannatusluvut saamme vaaleissa ja vaalituloksen perusteella sitten kootaan hallitus. Vaikeaa on kuitenkin syrjäyttää vaalit voittanutta tai voittaneita puolueita. Anssi Joutsenlahti (PS) Kankaanpää
Puolueet on todella totuttu ryhmittelemään kolmeen osaa: kolme suurta puoluetta kokoomus, keskusta ja sosialidemokraatit; keskisuuret vasemmistoliitto ja vihreät, pienpuolueet rkp, kd ja ps. Onko tällä haluttu sementoida puolueiden voimasuhteet on vaikea sanoa, pitkään joka tapauksessa tämä jako on pätenytkin.
Nyt kuitenkin on ilmassa muutoksen havinaa. Niinpä eduskuntaryhmistä vasta kahdeksanneksi suurin puolue PerusSuomalaiset onkin kavunnut gallupeissa sijalle neljä. Puolueen kannatus eduskuntavaaleista lähtien on kahden eri tutkimustuloksen mukaisesti jopa kolminkertaistunut 12,5%. Onpa joidenkin arveluiden ja ajassa liikkuvien merkkien mukaisesti kuun lopussa tulevassa Yle-uutisten Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä jopa 14,7% lukemat mahdollisia.
Tämä kaikki vain viittaa siihen, että ensin on käytävä vaalit ja sitten vasta katsottava, mitkä ovat niitä suuria ja mitkä pienempiä puolueita. Eihän jo nykyisilläkään gallup-lukemilla tarvita monenkaan prosenttiyksikön nousua esim. PerusSuomalaisille ja vastaavaa pudotusta nyt suuriin puolueisiin luettujen osalta. Pitää muuten ihmeesti paikkansa jo vuosia sitten kuulemani totuus, ettei mikään puolue voi Suomen oloissa kasvaa liian suureksi, vaan katto on aina edessä. Sehän on nyt nähty aiemmin gallup-suosiossa paistatelleen kokoomuksenkin tilanteessa, jossa senkin perälauta näyttää ruvenneen vuotamaan.
Todelliset kannatusluvut saamme vaaleissa ja vaalituloksen perusteella sitten kootaan hallitus. Vaikeaa on kuitenkin syrjäyttää vaalit voittanutta tai voittaneita puolueita. Anssi Joutsenlahti (PS) Kankaanpää
torstai 21. lokakuuta 2010
Ja kutkuttaa
Kyllä se kihelmöi, kun kuu käy loppuaan kohti ja vielä on tulematta Yle-uutisten Taloustutkimuksella teettämän mielipidetiedustelun tulokset. Sitä ovat jo pohtineet myös PerusSuomalaiset Torsti Äärelä Varsinais-Suomesta ja Hemmo Koskenniemi Rovaniemeltä Uudessa Suomessa.
Kutkuttaa siksi, että PerusSuomalaisten gallupit viime kuukausina ovat sojottaneet suoraan ylöspäin, niin Ylen kuin Helsingin Sanomienkin, molemmissa jopa täysin samansuuntaisina, Hesarissa tosin kuukauden viiveellä.
Ylen Taloustutkimus on saanut lukemiksi heinäkuussa 9,8%, elokuussa 10,7% ja syyskuussa 12,5%. Vastaavat luvut HS-gallupissa ovat perässä syyskuussa 10,5% ja nyt lokakuussa 12,5%. Tämän trendin mukaan lokakuun lukema Ylessä pitäisi olla 14,5 prosenttiyksikön luokkaa.
Äärilän ennuste lokakuulle Ylen Taloustutkimuksella onkin 14,7%. Yleensä hänellä on ollut jos ei nyt pappismiehen yliluonnolliset ennustajanlahjat niin kuitenkin oikeaan osuvat arviot, vai saisiko hän tutkimustietoja etukäteen. Ehkä jälkimmäinen arvaus on lähinnä oikeaa.
Alkavalla viikolla olemme sitten tässäkin asiassa viisaampia. Jos todella arvelut toteutuvat, etumatka keskustaan supistuu entisestään, ja näin puoluesihteeri Laanisen veikkailut kolmesta suuresta tulevat yhä arveluttavammiksi vaalipäivien tuloksia laskettaessa, jolloin tosin Hemmo veikkaa toteutuvaksi PS:lle 12,1%. Sillä aina pitää muistaa, etteivät gallupit äänestä. Mutta jotain ne kertovat kuitenkin.
Kutkuttaa siksi, että PerusSuomalaisten gallupit viime kuukausina ovat sojottaneet suoraan ylöspäin, niin Ylen kuin Helsingin Sanomienkin, molemmissa jopa täysin samansuuntaisina, Hesarissa tosin kuukauden viiveellä.
Ylen Taloustutkimus on saanut lukemiksi heinäkuussa 9,8%, elokuussa 10,7% ja syyskuussa 12,5%. Vastaavat luvut HS-gallupissa ovat perässä syyskuussa 10,5% ja nyt lokakuussa 12,5%. Tämän trendin mukaan lokakuun lukema Ylessä pitäisi olla 14,5 prosenttiyksikön luokkaa.
Äärilän ennuste lokakuulle Ylen Taloustutkimuksella onkin 14,7%. Yleensä hänellä on ollut jos ei nyt pappismiehen yliluonnolliset ennustajanlahjat niin kuitenkin oikeaan osuvat arviot, vai saisiko hän tutkimustietoja etukäteen. Ehkä jälkimmäinen arvaus on lähinnä oikeaa.
Alkavalla viikolla olemme sitten tässäkin asiassa viisaampia. Jos todella arvelut toteutuvat, etumatka keskustaan supistuu entisestään, ja näin puoluesihteeri Laanisen veikkailut kolmesta suuresta tulevat yhä arveluttavammiksi vaalipäivien tuloksia laskettaessa, jolloin tosin Hemmo veikkaa toteutuvaksi PS:lle 12,1%. Sillä aina pitää muistaa, etteivät gallupit äänestä. Mutta jotain ne kertovat kuitenkin.
keskiviikko 20. lokakuuta 2010
Pientä kutinaa
Kansalaiset tuntuvat heräävän. Kaikenlaista liikehdintää näyttää olevan. Siksi on hyvä olla ja tarkkailla ja osallistua.
Puhelinsoittoja tulee ihan uusiltakin henkilöiltä, jotka ilmoittavat tukevansa vaaleissa. Monet ovat ennen äänestäneet muita puolueita, jotkut viimeksi silloista smp:tä. Rohkaisevaa kaiken kaikkiaan.
Facebook onkin hyvä media ja tiedotusväline. Olen siirtänyt sinne blogikirjoituksia ja heti on tullut lukuisia kommentteja. Koko ajan olen saanut uusia facebook-kavereita, kohta heitä on viisisataa eli lähenee blogikirjoitusteni lukumäärää n. 540 kappaletta.
Jokapäiväinen blogini tavoittaa myös Uuteen Suomeen siirrettynä aina kun asia koskee valtakunnallisempia teemoja. Sielläkin saa kommentteja, lukijoita on varmasti paljon enemmän. Myös voin kommentoida toisten puheenvuoroja, joihin taas joku aina voi vastata. Kommunikointi on näin monipuolista.
Lehtienkin palstoilla olen aina silloin tällöin näkyvissä. SK:ssa maanantaina kuvan kanssa vastasin kansanedustajien eläkemuutosaikomuksiin, olenhan ollut eläkkeen nauttijana. Tänään kolleega Hannes Tiira lupasi itsekin luopua puolesta kansanedustajan palkastaan viitaten omaan lupaukseeni koko palkan luovuttamisesta hoitotyöntekijöiden palkkaamiseen. Kankaanpään Seudussa lähes joka numerossa on vähintäin pieniä paloja heitetty nimelleni, huomisessakin lehdessä niitä on päätoimittaja Karppisen ilmoituksen mukaan juontaessaan tämäniltaista seurakuntavaalipaneelia Kankaanpään seurakuntakeskuksessa lähes satahenkiselle yleisölle.
Ennen kaikkea tavatessa ihmisiä ilmapiiri on ihmeen myönteistä. Huomenna taas toripäivillä tosin sateenuhkankin vallitessa syntyy monta keskustelua ja seurakuntavaalimainoksen jakamista kädestä käteen, joka on kaikkein tehokkainta, vaikka pyrimme mainosta jakamaan myös mahdollisimman moneen postilaatikkoon ja -luukkuun.
Meidän 40 ehdokastamme ovat innolla mukana tekemässä hyvää vaalitulosta kirkon virallisella linjalla. Niinpä edustajamme pärjäsivät paremmin kuin hyvin paneelissakin. Epäselväksi jäi lähinnä se, miksi kokoomuksen ympärille ryhmittyneet ehdokkaat eivät voineet tulla mukaan meidän kirkon virallista linjaa kannattavien kanssa, jolloin olisimme muodostaneet yhtenäisen rintaman tukemaan kirkkomme yhteisesti hyväksymiä käytäntöjä. Äänestäjät ratkaisevat, miten seurakunnassamme jatketaan vaalien jälkeen.
Puhelinsoittoja tulee ihan uusiltakin henkilöiltä, jotka ilmoittavat tukevansa vaaleissa. Monet ovat ennen äänestäneet muita puolueita, jotkut viimeksi silloista smp:tä. Rohkaisevaa kaiken kaikkiaan.
Facebook onkin hyvä media ja tiedotusväline. Olen siirtänyt sinne blogikirjoituksia ja heti on tullut lukuisia kommentteja. Koko ajan olen saanut uusia facebook-kavereita, kohta heitä on viisisataa eli lähenee blogikirjoitusteni lukumäärää n. 540 kappaletta.
Jokapäiväinen blogini tavoittaa myös Uuteen Suomeen siirrettynä aina kun asia koskee valtakunnallisempia teemoja. Sielläkin saa kommentteja, lukijoita on varmasti paljon enemmän. Myös voin kommentoida toisten puheenvuoroja, joihin taas joku aina voi vastata. Kommunikointi on näin monipuolista.
Lehtienkin palstoilla olen aina silloin tällöin näkyvissä. SK:ssa maanantaina kuvan kanssa vastasin kansanedustajien eläkemuutosaikomuksiin, olenhan ollut eläkkeen nauttijana. Tänään kolleega Hannes Tiira lupasi itsekin luopua puolesta kansanedustajan palkastaan viitaten omaan lupaukseeni koko palkan luovuttamisesta hoitotyöntekijöiden palkkaamiseen. Kankaanpään Seudussa lähes joka numerossa on vähintäin pieniä paloja heitetty nimelleni, huomisessakin lehdessä niitä on päätoimittaja Karppisen ilmoituksen mukaan juontaessaan tämäniltaista seurakuntavaalipaneelia Kankaanpään seurakuntakeskuksessa lähes satahenkiselle yleisölle.
Ennen kaikkea tavatessa ihmisiä ilmapiiri on ihmeen myönteistä. Huomenna taas toripäivillä tosin sateenuhkankin vallitessa syntyy monta keskustelua ja seurakuntavaalimainoksen jakamista kädestä käteen, joka on kaikkein tehokkainta, vaikka pyrimme mainosta jakamaan myös mahdollisimman moneen postilaatikkoon ja -luukkuun.
Meidän 40 ehdokastamme ovat innolla mukana tekemässä hyvää vaalitulosta kirkon virallisella linjalla. Niinpä edustajamme pärjäsivät paremmin kuin hyvin paneelissakin. Epäselväksi jäi lähinnä se, miksi kokoomuksen ympärille ryhmittyneet ehdokkaat eivät voineet tulla mukaan meidän kirkon virallista linjaa kannattavien kanssa, jolloin olisimme muodostaneet yhtenäisen rintaman tukemaan kirkkomme yhteisesti hyväksymiä käytäntöjä. Äänestäjät ratkaisevat, miten seurakunnassamme jatketaan vaalien jälkeen.
tiistai 19. lokakuuta 2010
Kuntatasolla tapahtuu
Valtuustoseminaarissa meille esiteltiin ensi vuoden talousarviolukuja. Tulot ja menot saataisiin eri hallinnonaloilla sopeutettua yhteen, mutta se valtaosan budjetista haukkaava PoSa sotkee kaiken.
Posan eli terveyden ja sosiaalialan kuntainliiton eli liikelaitoksen alustavat suunnitelmat ovat käsittämättömät, vaikka kaikki ymmärrämme alan tärkeyden ja välttämättömyyden ja kaikinpuolisen hoitotarpeen jatkuvan lisääntymisen. Eri toimialojen yhteisessä budjettiehdotuksessa on kasvua 13,4% ja toimitusjohtajankin tasapainotetussa ehdotuksessa on jäljellä vielä 10% kasvu samanaikaisesti, kun kuntien tulot kasvavat korkeintaa kahden prosentin suuruusluokkaa ja jo kuluvaltakin toimikaudelta on miinusta pari miljoonaa.
Ei turhaan eikä yhtään liian aikaisin Kankaanpään kaupungissa päätetty konsultin hankkimisesta tutkimaan, onko jotain tehtävissä PoSan suhteen. Nykyiset yhtälöt tuntuvat mahdottomilta.
Kuntaliitosneuvottelut ovat nytkähtäneet etteenpäin, kuntajohtajat ovat neuvotelleet ja kaikkien kolmen vielä mukana olevan kuntien muodostama ohjausryhmä kokoontuu. Välttämättä tulostakin olisi synnyttävä, nykyisessä kuntien kasvavissa kustannuspaineissa ei muuten selvitä. Esim. edelleen ihmetyttää Honkajoen jääminen pois neuvottelupöydästä, vaikka kuntaan on tulossa jo kymmenes alijäämäinen tilinpäätös. Jotenkin siellä vain aiotaan tulla toimeen tulevaisuudesta suuremmin huolehtimatta.
Jotain hyviäkin uutisia on tulossa, mutta ne eivät ole vielä julkisia eivätkä siten kerrottavissa.
Posan eli terveyden ja sosiaalialan kuntainliiton eli liikelaitoksen alustavat suunnitelmat ovat käsittämättömät, vaikka kaikki ymmärrämme alan tärkeyden ja välttämättömyyden ja kaikinpuolisen hoitotarpeen jatkuvan lisääntymisen. Eri toimialojen yhteisessä budjettiehdotuksessa on kasvua 13,4% ja toimitusjohtajankin tasapainotetussa ehdotuksessa on jäljellä vielä 10% kasvu samanaikaisesti, kun kuntien tulot kasvavat korkeintaa kahden prosentin suuruusluokkaa ja jo kuluvaltakin toimikaudelta on miinusta pari miljoonaa.
Ei turhaan eikä yhtään liian aikaisin Kankaanpään kaupungissa päätetty konsultin hankkimisesta tutkimaan, onko jotain tehtävissä PoSan suhteen. Nykyiset yhtälöt tuntuvat mahdottomilta.
Kuntaliitosneuvottelut ovat nytkähtäneet etteenpäin, kuntajohtajat ovat neuvotelleet ja kaikkien kolmen vielä mukana olevan kuntien muodostama ohjausryhmä kokoontuu. Välttämättä tulostakin olisi synnyttävä, nykyisessä kuntien kasvavissa kustannuspaineissa ei muuten selvitä. Esim. edelleen ihmetyttää Honkajoen jääminen pois neuvottelupöydästä, vaikka kuntaan on tulossa jo kymmenes alijäämäinen tilinpäätös. Jotenkin siellä vain aiotaan tulla toimeen tulevaisuudesta suuremmin huolehtimatta.
Jotain hyviäkin uutisia on tulossa, mutta ne eivät ole vielä julkisia eivätkä siten kerrottavissa.
maanantai 18. lokakuuta 2010
Homous on kaikkien huulilla
Elämme 2000-lukua. Maailma on muuttunut, meidän ei tarvitse juuttua Uuden testamentin aikaiseen maailmankäsitykseen patriarkkaalisine näkemyksineen. Jeesushan uudisti koko silloisen käsitysmaailman ja Luther jatkoi sanomalla, että kirkko elää ainaisessa reformaatiossa eli uudistuksessa. Kirkkoa vain pyrkivät hallitsemaan vanhoilliset, jotka omivat Raamatunkin itselleen ja tuomitsevat erilaisen käsityksen omaavat, vaikka Jeesus käski rakastamaan toinen toistaan. Niinhän arkkipiispakin tänään kehoittaa suvaitsemaan toisiamme.
Tärkeää olisikin äänestää seurakuntavaaleissa kirkkomme virallisen linjan kannattajia. Kirkkovaltuutetuthan valitsevat kirkolliskokouksen ja papit (paitsi kirkkoherran) ja välillisesti piispat. Kirkon tulevaisuus riippuu, että pystyisimme pitämään konservatiivit aisoissa. Heidän hyökkäyksiensä tuhoisuudesta olemme Päivi Räsäsen johdolla joutuneet homokeskustelun syövereihin kirkkomme onnettomuudeksi. Räsäsen TV-keskustelun lausuntojen hämmentäminä jo yli 20.000 on eronnut kirkosta.
Sanatarkan ja fundamentalistisen Uuden Testamentin tulkinnan mukaan Paavalin kirjeissä homous on tuomittavaa, mutta niin myös kaikki muutkin synnit, joita luetellaan leegio: vääryys, pahuus, ahneus, häijyys, kateus, murha, riita, petos, pahanilkisyys, korvaankuiskuttelu, panettelu, väkivalta, ylpeys, kerskailu, pahankeksiminen, vailla rakkautta ja laupeutta olevat. Jokainen löydämme tästä luettelosta itsemme, kuka siis on synnitön heittäköön ensimmäisenä kivellä. "Oi ihmiset toistanne suvaitkaa! Niin suuri, suuri on maa." (Eino Leino)
Tärkeää olisikin äänestää seurakuntavaaleissa kirkkomme virallisen linjan kannattajia. Kirkkovaltuutetuthan valitsevat kirkolliskokouksen ja papit (paitsi kirkkoherran) ja välillisesti piispat. Kirkon tulevaisuus riippuu, että pystyisimme pitämään konservatiivit aisoissa. Heidän hyökkäyksiensä tuhoisuudesta olemme Päivi Räsäsen johdolla joutuneet homokeskustelun syövereihin kirkkomme onnettomuudeksi. Räsäsen TV-keskustelun lausuntojen hämmentäminä jo yli 20.000 on eronnut kirkosta.
Sanatarkan ja fundamentalistisen Uuden Testamentin tulkinnan mukaan Paavalin kirjeissä homous on tuomittavaa, mutta niin myös kaikki muutkin synnit, joita luetellaan leegio: vääryys, pahuus, ahneus, häijyys, kateus, murha, riita, petos, pahanilkisyys, korvaankuiskuttelu, panettelu, väkivalta, ylpeys, kerskailu, pahankeksiminen, vailla rakkautta ja laupeutta olevat. Jokainen löydämme tästä luettelosta itsemme, kuka siis on synnitön heittäköön ensimmäisenä kivellä. "Oi ihmiset toistanne suvaitkaa! Niin suuri, suuri on maa." (Eino Leino)
sunnuntai 17. lokakuuta 2010
Ykköslista seurakuntavaaleissa
KANKAANPÄÄN SEURAKUNNASSA Kirkon virallisen linjan kannattajien valitsijayhdistyksen ehdokkaina ovat allaolevat 40 eri tahoja edustavat henkilöt. Ehdokkaita on hankittu täysin avoimesti jopa Kankaanpään Seudun yhdistyspalstalla ja näin mukaantuloa on tarjottu jokaiselle kirkkomme hyväksymän linjauksen mukaisesti mm. virkakysymyksessä ajatteleville seurakuntalaisille. Listan ehdokkaat jätetiin ensimmäisen ja myös arvonna saatiin ensimmäinen sija eli numerot lähtevät kakkosesta ja päättyvät 41.
2. Ahokangas Marja kodinhoitaja
3. Halminen Maire jalkinetyöntekijä
4. Hietamäki Ulla lukion lehtori
5. Holma Jari lehtori
6. Joutsenlahti Anssi rovasti
7. Kangas Elina laboratoriohoitaja, yrittäjä
8. Karjalainen Maire ent. yrittäjä
9. Karlsson Kirsi laitoshuoltaja, kodinhoitaja
10. Kautonen Heikki työmies
11. Kerola Kauko rakennusurakoitsija
12. Knuutila Jari yrittäjä
13. Korpisaari Tapio ravintolakokki, tarjoilija
14. Korvala Sari maanviljelijä, kotiäiti
15. Koskela Jari pastori, yrittäjä
16. Koskiranta-Pajunen Raija koneenhoitaja
17. Lahti Reino metsuri
18. Lanne Pauli toimitusjohtaja, eläkeläinen
19. Lehtilä Jarmo korityöntekijä, yrittäjä
20. Lehtinen Oili laitoshoitaja
21. Lilja Erkki maanviljelijä, yrittäjä
22. Lätti Minna opiskelija, perhepäivähoitaja
23. Ohtola Anneli perhepäivähoitaja
24. Paananen Reino yrittäjä, eläkeläinen
25. Passilahti Erkki metsätyömies, eläkeläinen
26. Peltomaa Irma postivirkailija
27. Peltomaa Kristiina metsätalousinsinööri
28. Piittala Antti konesäätäjä
29. Rajala Pasi ostaja, hallintotieteiden maisteri
30. Rauhaniemi Harri taidemaalari, taideopettaja
31. Ruuhimäki Markus yrittäjä
32. Sampakoski Tiina erityisopettaja, kouluttaja
33. Suominen Markku luontokartoittaja, rakennusmestari
34. Syvänen Armi kuntoutusavustaja
35. Tuulinen-Aaltonen Anna sosionomi (AMK)
36. Varis Olavi sähköteknikko
37. Velhonoja Matti lehtori
38. Viita Eija talousapulainen, hyttiemäntä
39. Viitasalo Harri palomies
40. Vuorenmaa Virpi opiskelija, perhepäivähoitaja
41. Vähäkoski Anja toiminnanohjaaja
Meitä kirkon virallisella linjalla olevia on siis 40 ehdokasta eli enemmän kuin kahdella muulla ehdokaslistalla olevia yhtensä, joista kertyy 36 ehdokasta. Omat ehdokkaamme ovat näkyvästi ja ahkerasti liikkeellä. Oma-aloitteisesti jopa ruvettiin jakamaan vaaliesitettämme ja tavoitteena onkin saavuttaa jokainen talous ennen ennakkoäänestystä, joka alkaa 1.11. ja kestää sen viikon eli 5.11. saakka. Varsinaiset äänestyspäivät ovat su ja ma 14. ja 15.11.
2. Ahokangas Marja kodinhoitaja
3. Halminen Maire jalkinetyöntekijä
4. Hietamäki Ulla lukion lehtori
5. Holma Jari lehtori
6. Joutsenlahti Anssi rovasti
7. Kangas Elina laboratoriohoitaja, yrittäjä
8. Karjalainen Maire ent. yrittäjä
9. Karlsson Kirsi laitoshuoltaja, kodinhoitaja
10. Kautonen Heikki työmies
11. Kerola Kauko rakennusurakoitsija
12. Knuutila Jari yrittäjä
13. Korpisaari Tapio ravintolakokki, tarjoilija
14. Korvala Sari maanviljelijä, kotiäiti
15. Koskela Jari pastori, yrittäjä
16. Koskiranta-Pajunen Raija koneenhoitaja
17. Lahti Reino metsuri
18. Lanne Pauli toimitusjohtaja, eläkeläinen
19. Lehtilä Jarmo korityöntekijä, yrittäjä
20. Lehtinen Oili laitoshoitaja
21. Lilja Erkki maanviljelijä, yrittäjä
22. Lätti Minna opiskelija, perhepäivähoitaja
23. Ohtola Anneli perhepäivähoitaja
24. Paananen Reino yrittäjä, eläkeläinen
25. Passilahti Erkki metsätyömies, eläkeläinen
26. Peltomaa Irma postivirkailija
27. Peltomaa Kristiina metsätalousinsinööri
28. Piittala Antti konesäätäjä
29. Rajala Pasi ostaja, hallintotieteiden maisteri
30. Rauhaniemi Harri taidemaalari, taideopettaja
31. Ruuhimäki Markus yrittäjä
32. Sampakoski Tiina erityisopettaja, kouluttaja
33. Suominen Markku luontokartoittaja, rakennusmestari
34. Syvänen Armi kuntoutusavustaja
35. Tuulinen-Aaltonen Anna sosionomi (AMK)
36. Varis Olavi sähköteknikko
37. Velhonoja Matti lehtori
38. Viita Eija talousapulainen, hyttiemäntä
39. Viitasalo Harri palomies
40. Vuorenmaa Virpi opiskelija, perhepäivähoitaja
41. Vähäkoski Anja toiminnanohjaaja
Meitä kirkon virallisella linjalla olevia on siis 40 ehdokasta eli enemmän kuin kahdella muulla ehdokaslistalla olevia yhtensä, joista kertyy 36 ehdokasta. Omat ehdokkaamme ovat näkyvästi ja ahkerasti liikkeellä. Oma-aloitteisesti jopa ruvettiin jakamaan vaaliesitettämme ja tavoitteena onkin saavuttaa jokainen talous ennen ennakkoäänestystä, joka alkaa 1.11. ja kestää sen viikon eli 5.11. saakka. Varsinaiset äänestyspäivät ovat su ja ma 14. ja 15.11.
lauantai 16. lokakuuta 2010
Kirkon virallisen linjan kannattajien teesit
KIRKON VIRALLISEN LISTAN KANNATTAJIEN SEURAKUNTAVAALITEESIT KANKAANPÄÄSSÄ
1.Seurakunta on kaikkien jäsentensä seurakunta - myös uskossaan epävarmojen ja elämässään epäonnistuneiden.
2.Kirkolliskokouksen vuonna 1986 tekemä päätös pappisviran avaamisesta myös naisille on ollut hyvä asia. Kuten nykyinen arkkipiispa toteaa Kankaanpään piispantarkastuksessa: Muutoksen aikaansaamiseksi ensimmäisenä ja vähimmäistoimenpiteenä on se, että vierailijoita kutsuttaessa aaktiivisesti osoitetaan, että naispuoliset papit ovat yhtä tervetulleita Kankaanpään seurakuntaan kuin miespuolisetkin.
3.Erilaiset korostukset ja herätysliikkeet ovat seurakunnan rikkaus. Yksipuolisuus johtaa harvainvaltaan ja toiminnan vinoutumiseen.
4.Seurakunnallisen päätöksenteon on oltava avointa, selkeää ja reilua.
5.Seurakuntalaisten mielipiteitä tulee arvostaa tasavertaisesti.
6.Varainhoidon ja rakennuttamisen on oltava eettisesti ja ekologisesti kestävää.
7.Seurakunnan on pidettävä erityistä huolta heikoimmista jäsenistään.
8.Nuoriso-, lapsi- ja diakoniatyö ovat keskeisiä seurakunnan työmuotoja. Vahvaa työtä näillä aloilla tulee jatkaa.
9.Seurakunnan tulee kuunnella jäsentensä tarpeita ja toiveita uskonelämänsä hoitamisessa.
10.Jumalanpalveluksen tulee olla kaikkien seurakuntalaisten juhla ikään, sukupuoleen, asemaan tai suuntaukseen katsomatta.
Nämä ovat kymmenen syytä äänestää neljääkymmentä ehdokastamme, joista jokainen löytää itselleen sopivan niin ammatin, asuinpaikan kuin iänkin puolesta. Ehdokkaita on joka puolelta Kankaanpäätä. Ikäjakautuma syntymäajan perusteella: 1980-luvulla 2
1970-luvulla 5
1960-luvulla 10
1950-luvulla 10
1940-luvulla 10
1930-luvulla 3
Ammattijakautumakin on monipuolinen: yrittäjiä 10, työntekijöitä 8, hoitajia 7, opettajia 5, metsäinsinööri, hallintotieteiden maisteri, sosionomi, sähköteknikko, rakennusmestari yht. 5 eläkeläisiä 4, maaviljelijöitä ja pappeja molempia 2, yksi toimitusjohtaja ja virkailija.
1.Seurakunta on kaikkien jäsentensä seurakunta - myös uskossaan epävarmojen ja elämässään epäonnistuneiden.
2.Kirkolliskokouksen vuonna 1986 tekemä päätös pappisviran avaamisesta myös naisille on ollut hyvä asia. Kuten nykyinen arkkipiispa toteaa Kankaanpään piispantarkastuksessa: Muutoksen aikaansaamiseksi ensimmäisenä ja vähimmäistoimenpiteenä on se, että vierailijoita kutsuttaessa aaktiivisesti osoitetaan, että naispuoliset papit ovat yhtä tervetulleita Kankaanpään seurakuntaan kuin miespuolisetkin.
3.Erilaiset korostukset ja herätysliikkeet ovat seurakunnan rikkaus. Yksipuolisuus johtaa harvainvaltaan ja toiminnan vinoutumiseen.
4.Seurakunnallisen päätöksenteon on oltava avointa, selkeää ja reilua.
5.Seurakuntalaisten mielipiteitä tulee arvostaa tasavertaisesti.
6.Varainhoidon ja rakennuttamisen on oltava eettisesti ja ekologisesti kestävää.
7.Seurakunnan on pidettävä erityistä huolta heikoimmista jäsenistään.
8.Nuoriso-, lapsi- ja diakoniatyö ovat keskeisiä seurakunnan työmuotoja. Vahvaa työtä näillä aloilla tulee jatkaa.
9.Seurakunnan tulee kuunnella jäsentensä tarpeita ja toiveita uskonelämänsä hoitamisessa.
10.Jumalanpalveluksen tulee olla kaikkien seurakuntalaisten juhla ikään, sukupuoleen, asemaan tai suuntaukseen katsomatta.
Nämä ovat kymmenen syytä äänestää neljääkymmentä ehdokastamme, joista jokainen löytää itselleen sopivan niin ammatin, asuinpaikan kuin iänkin puolesta. Ehdokkaita on joka puolelta Kankaanpäätä. Ikäjakautuma syntymäajan perusteella: 1980-luvulla 2
1970-luvulla 5
1960-luvulla 10
1950-luvulla 10
1940-luvulla 10
1930-luvulla 3
Ammattijakautumakin on monipuolinen: yrittäjiä 10, työntekijöitä 8, hoitajia 7, opettajia 5, metsäinsinööri, hallintotieteiden maisteri, sosionomi, sähköteknikko, rakennusmestari yht. 5 eläkeläisiä 4, maaviljelijöitä ja pappeja molempia 2, yksi toimitusjohtaja ja virkailija.
perjantai 15. lokakuuta 2010
Miten on suomalaisuutemme laita
Me suomalaiset olemme - syystäkin - ylpeitä suomalaisuudestamme. Sauna, sisu ja Sibelius. Ne ovat aina olleet laatumerkkejämme myös vertailussa ulkomaalaisten kanssa. Mutta miten on asianlaita tänäpäivänä.
Kanavalehden pääkirjoittaja Ville Pernaa pudotta meitä maantasalle kirjoittamalla illuusioiden ajan olevan ohi ottaen kolme esimerkkiä menneistä hyvistä ajoista. Ainoana maana maksoimme sotavelkamme, urheilijamme olivat maailman huippuja puhtain asein ja mikä parasta, olimme myös maailman vähiten korruptoitunut maa.
Enää ei taida ykkössijoja herua. Urheilumahtimme olemme menettäneet aikapäiviä, huippu-urheilijamme ovat jääneet kiinni dopingin käyttäjinä ja arvokilpailuvoitot rupeavat olemaan pikemminkin sattumia. Nokia on ollut maineemme nostajana, nyt sekin on jäämässä jalkoihin kehittyneimpien älypuhelimien valmistajana.
Poliittiisen eliittimme pahanlainen sekoilu vaalirahaskandaaleissa ja kyltymätön oman edun tavoittelu esim. hallintoneuvostorahansaalistuksineen ja kansanedustajien palkankorotuksineen on valitettavasti viemässä uskottavuutta koko maamme politiikalta.
Olemme olleet myös maailman luterilaisin maa. Viime päivien homokeskustelut ovat sysänneet liikkeelle oikein joukkoeroamisen kirkostamme esim. Päivi Räsäsen jyrkkien lausuntojen vuoksi, vaikka hän ei ole fundamentalistina mikään kirkkomme kannan määrittelijä eikä luterilaisen etiikan nimissä kokonaan erillistä kristillistä puoluettakaan voisi olla olemassa. Ja taitaa kaiken lisäksi suuri osa puolueen väestä ollakin muita kuin luterilaisia. Näin isiemme kirkkoakin horjutetaan.
Mikä siis kannattelee meitä suomalaisia. Mikä saa meidät pysymään omana kansakuntana lukemattomien kansakuntien meressä. Eikö se sittenkin ole kansallistuntomme, kansalliset tunnuksemme ja halumme säilyttää vapautemme ja itsenäisyytemme. Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia kallisti vapaaksi hankitussa isänmaassamme.
Kanavalehden pääkirjoittaja Ville Pernaa pudotta meitä maantasalle kirjoittamalla illuusioiden ajan olevan ohi ottaen kolme esimerkkiä menneistä hyvistä ajoista. Ainoana maana maksoimme sotavelkamme, urheilijamme olivat maailman huippuja puhtain asein ja mikä parasta, olimme myös maailman vähiten korruptoitunut maa.
Enää ei taida ykkössijoja herua. Urheilumahtimme olemme menettäneet aikapäiviä, huippu-urheilijamme ovat jääneet kiinni dopingin käyttäjinä ja arvokilpailuvoitot rupeavat olemaan pikemminkin sattumia. Nokia on ollut maineemme nostajana, nyt sekin on jäämässä jalkoihin kehittyneimpien älypuhelimien valmistajana.
Poliittiisen eliittimme pahanlainen sekoilu vaalirahaskandaaleissa ja kyltymätön oman edun tavoittelu esim. hallintoneuvostorahansaalistuksineen ja kansanedustajien palkankorotuksineen on valitettavasti viemässä uskottavuutta koko maamme politiikalta.
Olemme olleet myös maailman luterilaisin maa. Viime päivien homokeskustelut ovat sysänneet liikkeelle oikein joukkoeroamisen kirkostamme esim. Päivi Räsäsen jyrkkien lausuntojen vuoksi, vaikka hän ei ole fundamentalistina mikään kirkkomme kannan määrittelijä eikä luterilaisen etiikan nimissä kokonaan erillistä kristillistä puoluettakaan voisi olla olemassa. Ja taitaa kaiken lisäksi suuri osa puolueen väestä ollakin muita kuin luterilaisia. Näin isiemme kirkkoakin horjutetaan.
Mikä siis kannattelee meitä suomalaisia. Mikä saa meidät pysymään omana kansakuntana lukemattomien kansakuntien meressä. Eikö se sittenkin ole kansallistuntomme, kansalliset tunnuksemme ja halumme säilyttää vapautemme ja itsenäisyytemme. Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia kallisti vapaaksi hankitussa isänmaassamme.
torstai 14. lokakuuta 2010
PerusSuomalaiset: 37 kansanedustajaa
37 kansanedustajaa PerusSuomalaisille olisi jokin aika sitten tuntutunut uskomattaomalta, niin kuin viimeinen syyskuun gallup-lukemakin 12,5%. Mutta nyt kaikki on mahdollista ja toissapäiväinen blogini kepulaisten turhautumisesta on todellista käsin kosketeltavaa.
Prognoosin on laatinut ammattiveli Auran kirkkoherra Torsti Äärelä. Kannatusprosentiksi vaalipäivän iltaan mennessä hän on laskenut 18,5% ja PerusÄssien eduskuntapaikkojen lukumääräksi 37. Puolueiden keskinäisessä suuruusjärjestyksessä tulisi kakkostila. Hallituspaikkakin olisi vaalien ylivoimaisesti suurimmalle voittajalle takuuvarma. Mikäs sen hauskempaa! Kyselin Torstin blogin kommentissani, mihin hän laskelmansa perustaa, saa nähdä, mitä tulee vastaukseksi. Hyvin todellisuuspohjaiselta kyllä vaikuttaa sitten hänen tekemänsä vaalipiirikohtainen paikkajakautuma.
Pohjois-Karjalassa PS nousee suurimmaksi puolueeksi kuten olimme 1970-vaaleissakin. Toiseksi suurin prosenttiluku tulee Kymenlaaksoon, jossa varsinkin suurten tehdaspaikkakuntien turhautuneet demarit vyöryvät perussuomalaisiin.
Kolmannella sijalla onkin sitten jo Satakunta, jossa aina olemme olleet kärkipiirien joukossa. 20% kannatus tietäisi kahta paikkaa Arkadianmäelle. Mikäs ettei se meille satakunnassa kelpaisi! Tällaiset laskelmat antavat sitä lisäpaukkua, jota tarvitaan. Eipä silti, ei pidä masentua siitäkään, jos gallupit vaalien alla rupeavat näyttämään alenevia lukemia, se varmaan on tarkoituskin kansalaisten johdattelemiseksi.
Prognoosin on laatinut ammattiveli Auran kirkkoherra Torsti Äärelä. Kannatusprosentiksi vaalipäivän iltaan mennessä hän on laskenut 18,5% ja PerusÄssien eduskuntapaikkojen lukumääräksi 37. Puolueiden keskinäisessä suuruusjärjestyksessä tulisi kakkostila. Hallituspaikkakin olisi vaalien ylivoimaisesti suurimmalle voittajalle takuuvarma. Mikäs sen hauskempaa! Kyselin Torstin blogin kommentissani, mihin hän laskelmansa perustaa, saa nähdä, mitä tulee vastaukseksi. Hyvin todellisuuspohjaiselta kyllä vaikuttaa sitten hänen tekemänsä vaalipiirikohtainen paikkajakautuma.
Pohjois-Karjalassa PS nousee suurimmaksi puolueeksi kuten olimme 1970-vaaleissakin. Toiseksi suurin prosenttiluku tulee Kymenlaaksoon, jossa varsinkin suurten tehdaspaikkakuntien turhautuneet demarit vyöryvät perussuomalaisiin.
Kolmannella sijalla onkin sitten jo Satakunta, jossa aina olemme olleet kärkipiirien joukossa. 20% kannatus tietäisi kahta paikkaa Arkadianmäelle. Mikäs ettei se meille satakunnassa kelpaisi! Tällaiset laskelmat antavat sitä lisäpaukkua, jota tarvitaan. Eipä silti, ei pidä masentua siitäkään, jos gallupit vaalien alla rupeavat näyttämään alenevia lukemia, se varmaan on tarkoituskin kansalaisten johdattelemiseksi.
keskiviikko 13. lokakuuta 2010
Joutsenten laulu
Tänään uurastin aurakeppien laitossa niin kuin monena muunakin päivänä, kun on luvattu lumisateita tänne eteläänkin. Tosin myöhäisuutisissa näytettiin parempaa, jotta huominen lumisade ja ankara sellainen kaiken lisäksi rajoittuukin Jyväskylän seudulle. Pääsemme pelkällä säikähdyksellä. Kepei on näet pystyttämättä vielä koko 68 km urakasta kymmenisen kilometriä.
Päivä oli kaunis ja maisemat Jämijärven Pitkäniemi-Jyllintie-välillä mitä parhaat. Sattuu olemaan juuri joutsenten muuttoaika ja pohjoistuulen tuomana tuli pariskunta vähä väliä lintujen yhteiselle kokoontumis- ja levähdyspaikalle Jämijärven matalaan lahteen aivan tien läheisyyteen. Kova kirkuna (laulu) oli aina, kun uusi pari saapui joukkoon valkoiseen. Eihän sitä joutsenten laulua kauniiksikaan voi sanoa, pikemminkin toisinpäin. Eikä se sanonta joutsenlaulustakaan taida merkitä muuta kuin viimeistä laulua. Mutta vaikka joutsenet ovatkin itsekkäitä vaatien oman reviirijärvensä, ovat ne kuitenkin kauniita katsella. Ja onhan niitä pidetty pyhinä lintuinakin. Ennen ne olivat harvinaisia, niistähän teki Yrjö Kokko kuuluisan kirjansakin Laulujoutsen. Nyt ne ovat vaan turhan paljon levinneet ja ovat melkein riesaksi saakka. Ei kuitenkaan niidenkään osalta lauleta vielä joutsenlaulua. Annetaan kaikkien lintujen vapaasti lentää ja uikennella järviemme komistuksina.
Vaimo näki tänään pihassamme jopa punatulkkuja, nekin siis saapuvat pihapiiriin talven tuloa ounastellen, pakkastakin on jo vähäsen. Niinhän Jeesuskin käskee katsomaan taivaan lintuja, eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokii ne. Ettekö te ole paljon suurempiarvoisia kuin ne?
Näin siis on asianlaita kaikkienkion lintujen osalta, mutta kyllä kauniinpia lintuja aina mieluummin katselee kuten punatulkkuja ja siis ennen kaikkea joutsenia ja miksei myös kurkia.
Päivä oli kaunis ja maisemat Jämijärven Pitkäniemi-Jyllintie-välillä mitä parhaat. Sattuu olemaan juuri joutsenten muuttoaika ja pohjoistuulen tuomana tuli pariskunta vähä väliä lintujen yhteiselle kokoontumis- ja levähdyspaikalle Jämijärven matalaan lahteen aivan tien läheisyyteen. Kova kirkuna (laulu) oli aina, kun uusi pari saapui joukkoon valkoiseen. Eihän sitä joutsenten laulua kauniiksikaan voi sanoa, pikemminkin toisinpäin. Eikä se sanonta joutsenlaulustakaan taida merkitä muuta kuin viimeistä laulua. Mutta vaikka joutsenet ovatkin itsekkäitä vaatien oman reviirijärvensä, ovat ne kuitenkin kauniita katsella. Ja onhan niitä pidetty pyhinä lintuinakin. Ennen ne olivat harvinaisia, niistähän teki Yrjö Kokko kuuluisan kirjansakin Laulujoutsen. Nyt ne ovat vaan turhan paljon levinneet ja ovat melkein riesaksi saakka. Ei kuitenkaan niidenkään osalta lauleta vielä joutsenlaulua. Annetaan kaikkien lintujen vapaasti lentää ja uikennella järviemme komistuksina.
Vaimo näki tänään pihassamme jopa punatulkkuja, nekin siis saapuvat pihapiiriin talven tuloa ounastellen, pakkastakin on jo vähäsen. Niinhän Jeesuskin käskee katsomaan taivaan lintuja, eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokii ne. Ettekö te ole paljon suurempiarvoisia kuin ne?
Näin siis on asianlaita kaikkienkion lintujen osalta, mutta kyllä kauniinpia lintuja aina mieluummin katselee kuten punatulkkuja ja siis ennen kaikkea joutsenia ja miksei myös kurkia.
tiistai 12. lokakuuta 2010
Äärimmäisen turhautuneet kepulaiset
Uuden Suomen uutisia on hallinnut tänään -kuikas muuten- Matti Vanhasen jääviysepäilyjen käsittely perustuslakivaliokunnassa oikeuskanslerin aloitteesta. Asian tiimoilta on tehty peräti kuusi eri uutista, kommentteja on esitetty 132 kappaletta tähän ilta 22.30 mennessä.
Kaikena takaa näkyy kepulaisten ankara järkytys, vaalit uhkaavat mennä penkin alle jatkuvan pyörityksen vuoksi. Ja se on heille, jos mikään, täysin uutta ja ennen kokematonta, koska vaalituloksen myötä heiltä on menossa myös hallituspaikat, joita he ovat tottuneet pitämään itsellään itseoikeutettuina koko Kekkosen pitkän valtakauden ja sen jälkeenkin.
Sama vallasta luopumisen kipeys on näkyvissä täällä lähempänä ruohonjuuritasoa kunnallispolitiikassakin. Monissa kunnissa he ovat sanelleet kaapin paikan yksinkertaisella - usein todella yksinkertaisella - enemmistöllään. Meillä Kankaanpässä keskusta jäin melkein yksin koulukeskuksen kädentaito-osaston remontissa ikkunoiden korjauksen osalta, kun olivat saaneet päähänsä, ettei muun remontin yhteydessä ikkunoita tarvitsekaan korjata.
Viimeksi eilen saimme taas lehdistössä kyseenalaista huomiota antaessamme kaupunginhallituksessa apulaisoikeuskanslerin pyytämää lausuntoa Kauko Juhantalon jääviyksistä Topmanin liiketalon asioissa. Kake toimi kaupunginhallituksen puheenjohtajana, kaupungin vanhaan kulttuurimaisemaan nousi alta aikayksikön poikkeusluvalla halli, jota ensin ajoi Nova Group, mutta sitten tontin ostikin Permo Oy, joka paljastui Juhantalojen yhtiöksi, poikkeuslupaa haettiin ilman allekirjoitusta ja vasta juuri ennen ympäristölautakunnan kokousta allekirjottajaksi ilmaantuikin Kauko Juhantalo. Eduskuntavaaleissa Kake sai 10.000€ avustuksen Nova Groupilta, jota puolestaan rahoitti Topmanin omistaja Kyösti Kakkonen. Hallin tontille rakensi juuri Permo Oy. Asian esittelijä kaupunginarkkitehti Maija Anttila on Kaken käly, joka vasta juuri ennen kokousta allekirjoituksen tultua tietoon jääväsi itsensä.
Kaupunginjohtajan päätösehdotukseen kaupunginhallituksen kokouksessa vaadittiin selvennykseksi lausuma siitä, että poikkeuslupahakemukseen tuli allekirjoitus vasta juuri ennen kokousta ja että emme olleet saaneet kokoukseen mennessä Kauko Juhantalon omaan vastinetta, jota lausuntopyynnössä pyydetään. Maija Anttilan perusteellinen lausunto sen sijaan oli käytettävissä. Nämä lisäykset eivät hallituksen kepulaisten mielestä sopineet lausuntoon ja kompromisinä asia siirrettiin, koska lausuntoaikaa on jäljellä. Tämä vaan osoittaa sitä, että keskustalaiset ovat todella tottuneet sanelemaan päätökset, ja jos ei mennäkään heidän ehdoillaan, tuleekin tenkkapoo! Pöydällepanon lehdistö noteerasi.
Aivan samoinhan kävi perustuslakivaliokunnassa, jossa päädyttiin esittämään valtakunnan syyttäjälle esitutkinnan aloittamista Vanhasen esteellisyyden tutkimiseksi RAY:n avustusta myönnettäessä Nuorisosäätiölle, joka puolestaan rahoitti 23.000€ Vanhasen presidenttikamppailua. Valiokunnan kepun edustajat Hannes Mannisen johdolla eivät olisi tutkimusta halunneet ja jättivät eriävän lausuman, josta eivät kuitenkaan äänestyttäneet.
Manninen on nykyinen RAY:n puheenjohtaja. Ja itse haluan aina muistuttaa, että Vanhanen Nuorisosäätiön puheenjohtajana on aikanaan jakanut muiden mukana myös itselleen säätiön vaalirahaa, josta poliisitutkinta onkin menossa.
Ei ihme, että tavallaan koko jatkuvasti kuumana porisevan puolueiden vaalirahoituksen aloittanut keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli, joka taitamattomalla lausunnollaan kansanedustajien vaalirahalain rangaistusten puuttumisen vuoksi ei ollut antanut omaa selvitystään, on jatkuvien TV-haastattelujen tuskastuneena lausunnnonantajana näyttänyt vanhentuneen ja harmaantuneen vuositolkulla. Totesihan Manninenkin vaalirahajupakkaa turhaan paisutetun ja pitkitetyn. Ei varmastikaan tunnu mukavalta olla Suokustan housuissa.
Keskustapuolue puoltaa nykymenoa, seuraavaksi on äänestäjien vuoro lausua mielipiteensä.
Kaikena takaa näkyy kepulaisten ankara järkytys, vaalit uhkaavat mennä penkin alle jatkuvan pyörityksen vuoksi. Ja se on heille, jos mikään, täysin uutta ja ennen kokematonta, koska vaalituloksen myötä heiltä on menossa myös hallituspaikat, joita he ovat tottuneet pitämään itsellään itseoikeutettuina koko Kekkosen pitkän valtakauden ja sen jälkeenkin.
Sama vallasta luopumisen kipeys on näkyvissä täällä lähempänä ruohonjuuritasoa kunnallispolitiikassakin. Monissa kunnissa he ovat sanelleet kaapin paikan yksinkertaisella - usein todella yksinkertaisella - enemmistöllään. Meillä Kankaanpässä keskusta jäin melkein yksin koulukeskuksen kädentaito-osaston remontissa ikkunoiden korjauksen osalta, kun olivat saaneet päähänsä, ettei muun remontin yhteydessä ikkunoita tarvitsekaan korjata.
Viimeksi eilen saimme taas lehdistössä kyseenalaista huomiota antaessamme kaupunginhallituksessa apulaisoikeuskanslerin pyytämää lausuntoa Kauko Juhantalon jääviyksistä Topmanin liiketalon asioissa. Kake toimi kaupunginhallituksen puheenjohtajana, kaupungin vanhaan kulttuurimaisemaan nousi alta aikayksikön poikkeusluvalla halli, jota ensin ajoi Nova Group, mutta sitten tontin ostikin Permo Oy, joka paljastui Juhantalojen yhtiöksi, poikkeuslupaa haettiin ilman allekirjoitusta ja vasta juuri ennen ympäristölautakunnan kokousta allekirjottajaksi ilmaantuikin Kauko Juhantalo. Eduskuntavaaleissa Kake sai 10.000€ avustuksen Nova Groupilta, jota puolestaan rahoitti Topmanin omistaja Kyösti Kakkonen. Hallin tontille rakensi juuri Permo Oy. Asian esittelijä kaupunginarkkitehti Maija Anttila on Kaken käly, joka vasta juuri ennen kokousta allekirjoituksen tultua tietoon jääväsi itsensä.
Kaupunginjohtajan päätösehdotukseen kaupunginhallituksen kokouksessa vaadittiin selvennykseksi lausuma siitä, että poikkeuslupahakemukseen tuli allekirjoitus vasta juuri ennen kokousta ja että emme olleet saaneet kokoukseen mennessä Kauko Juhantalon omaan vastinetta, jota lausuntopyynnössä pyydetään. Maija Anttilan perusteellinen lausunto sen sijaan oli käytettävissä. Nämä lisäykset eivät hallituksen kepulaisten mielestä sopineet lausuntoon ja kompromisinä asia siirrettiin, koska lausuntoaikaa on jäljellä. Tämä vaan osoittaa sitä, että keskustalaiset ovat todella tottuneet sanelemaan päätökset, ja jos ei mennäkään heidän ehdoillaan, tuleekin tenkkapoo! Pöydällepanon lehdistö noteerasi.
Aivan samoinhan kävi perustuslakivaliokunnassa, jossa päädyttiin esittämään valtakunnan syyttäjälle esitutkinnan aloittamista Vanhasen esteellisyyden tutkimiseksi RAY:n avustusta myönnettäessä Nuorisosäätiölle, joka puolestaan rahoitti 23.000€ Vanhasen presidenttikamppailua. Valiokunnan kepun edustajat Hannes Mannisen johdolla eivät olisi tutkimusta halunneet ja jättivät eriävän lausuman, josta eivät kuitenkaan äänestyttäneet.
Manninen on nykyinen RAY:n puheenjohtaja. Ja itse haluan aina muistuttaa, että Vanhanen Nuorisosäätiön puheenjohtajana on aikanaan jakanut muiden mukana myös itselleen säätiön vaalirahaa, josta poliisitutkinta onkin menossa.
Ei ihme, että tavallaan koko jatkuvasti kuumana porisevan puolueiden vaalirahoituksen aloittanut keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli, joka taitamattomalla lausunnollaan kansanedustajien vaalirahalain rangaistusten puuttumisen vuoksi ei ollut antanut omaa selvitystään, on jatkuvien TV-haastattelujen tuskastuneena lausunnnonantajana näyttänyt vanhentuneen ja harmaantuneen vuositolkulla. Totesihan Manninenkin vaalirahajupakkaa turhaan paisutetun ja pitkitetyn. Ei varmastikaan tunnu mukavalta olla Suokustan housuissa.
Keskustapuolue puoltaa nykymenoa, seuraavaksi on äänestäjien vuoro lausua mielipiteensä.
maanantai 11. lokakuuta 2010
Kymmenen sikaa säkissä
Voisiko kilpailevan puolueen puoluesihteeri sanoa mehukkaammin PerusSuomalaisista ja suoraan meidän laariin sataen kuin Mikael Jungner toteaa Timo Soinin mukana tulevan eduskuntaan kymmenen sikaa säkissä, joukossa kuulemma voisi olla vaikkapa äärioikeistolaisiakin.
Demerin julkaisema kirjoitus on uutisoitu päivän Uudessa Suomessa ja on se saanut lukemattomia kommentteja ja melkein kaikki kymmenet kannanotot ovat PerusSuomalaisia kannattavia. Niinpä todetaan, että melkoinen voitto on tulossa yksistään Uudellamaalla, jos kerran Timo Soini sieltä vetää kymmenen muuta mukanaan ja silloin jo pääsee läpi aika pienelläkin äänimäärällä eli keskittämällä voisi päästä sitten vaikka joku oikealta laidaltakin. Tosin epäilen vahvasti, ettei Uudellamaalla niin kuin ei muuallakaan PS:n listoilla moisia epeleitä löydy. Niinpä toinen kommentoija ihmetteleekin Jungnerin näkemystä todeten pikemminkin listoilta löytyvän vasemmistolaisia, onhan PerusSuomalaiset puolustamassa juuri maamme vähäväkisimpiä.
Eipä ihme, kun demarit tänään paljastivat varjobudjettinsa, niin esillä olivat puheenjohtaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja, puoluesihteeri oli häivytetty kuvasta. Niinpä Jungnerin kirjoituksen kommenteissa toivotettiinkin hänelle matkalippua rapakon taakse, toiset vaalien jälkeen, toiset jo heti miten. Varjobudjetista voisi sanoa sen, kun aivan oikeaoppisesti esitetään pääomaveron korotusta niin Lipposen hallituksessa demarit olivat poistamassa varallisuusveron. Eipä tunnu kovin uskottavalta veropolitiikalta, vaikka kaikkihan me virheitä teemme.
No, jos Jungner tarkoittaa koko maata käsittävästi PerusSuomalaisten saaliiksi kymmentä paikkaa niin kyllä se ainakin kaksinkertaistuu, joten taitaa tulla aika rökinä eduskuntaan, kun laulun mukaisesti porsaita äidin oomme kaikki, kaikki. Niin että ei kannata toisia nimitellä. ettei pilkka satu omaan nilkkaan.
Demerin julkaisema kirjoitus on uutisoitu päivän Uudessa Suomessa ja on se saanut lukemattomia kommentteja ja melkein kaikki kymmenet kannanotot ovat PerusSuomalaisia kannattavia. Niinpä todetaan, että melkoinen voitto on tulossa yksistään Uudellamaalla, jos kerran Timo Soini sieltä vetää kymmenen muuta mukanaan ja silloin jo pääsee läpi aika pienelläkin äänimäärällä eli keskittämällä voisi päästä sitten vaikka joku oikealta laidaltakin. Tosin epäilen vahvasti, ettei Uudellamaalla niin kuin ei muuallakaan PS:n listoilla moisia epeleitä löydy. Niinpä toinen kommentoija ihmetteleekin Jungnerin näkemystä todeten pikemminkin listoilta löytyvän vasemmistolaisia, onhan PerusSuomalaiset puolustamassa juuri maamme vähäväkisimpiä.
Eipä ihme, kun demarit tänään paljastivat varjobudjettinsa, niin esillä olivat puheenjohtaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja, puoluesihteeri oli häivytetty kuvasta. Niinpä Jungnerin kirjoituksen kommenteissa toivotettiinkin hänelle matkalippua rapakon taakse, toiset vaalien jälkeen, toiset jo heti miten. Varjobudjetista voisi sanoa sen, kun aivan oikeaoppisesti esitetään pääomaveron korotusta niin Lipposen hallituksessa demarit olivat poistamassa varallisuusveron. Eipä tunnu kovin uskottavalta veropolitiikalta, vaikka kaikkihan me virheitä teemme.
No, jos Jungner tarkoittaa koko maata käsittävästi PerusSuomalaisten saaliiksi kymmentä paikkaa niin kyllä se ainakin kaksinkertaistuu, joten taitaa tulla aika rökinä eduskuntaan, kun laulun mukaisesti porsaita äidin oomme kaikki, kaikki. Niin että ei kannata toisia nimitellä. ettei pilkka satu omaan nilkkaan.
sunnuntai 10. lokakuuta 2010
Mitä tosissaan tahdotaan
Kansanedustajien hallintoneuvostopaikoista on ollut melkoista parran pärinää. Eikä suotta.
Itsekin olen istunut Veikkauksen vastaavassa elimessä, jossa tietysto oli mukana olla, mutta kyllä yhtiötä johdettiin muualta eli hallituksesta, kuten muitakin valtionyhtiöitäkin. Joistakin valtion yhtiöistä onkin hallintoneuvostot poistettu, monista aiottu, mutta aikomuksiksi jääneet.
Päivän Helsingin Sanomissa tarkastellaan kysymystä ja todetaan esim. vuosi sitten Sauli Niinistön ja Jyri Häkämiehen esittäneen vastaavan vuosittain toistuvan kohun pakottamina neuvostojen lakkauttamista. Aie kuitenkin taas kerran raukesi hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien vastustukseen. Nyt Kallikin on vaatimassa muutoksia ainakin palkkiosäännöksiin, mutta säilyttäisi edelleen neuvostot ainakin kaikissa valtioenemmistöisissä yhtiöissä. Näyttää lähestyvät vaalit olevan ainoa vaikutin, joka saa liikettä politiikkojen niveliin.
Palkkioiden tasosta on ollut monenlaisia esimerkkejä. Aluksi puhuttiin Jutta Urpilaisen saamasta 13.900€ oltuaan vain kahdessa kokouksessa. Satakunnasta on Samsa Kataja kommentoinut saamiaan korvauksia, ettei hän juokse rahan perässä, jos niin olisi, hän palaisi entisiin rahakkaisiin asianajotoimistonsa hommiin. Kataja on kuitannut Fortumista 17.000€ ja saman summan Kevan puheenjohtajana toimimisestaan, jonka johdosta saamastaan vaalirahoituksesta hänkin on tutkinnan kohteena. Eli yhteensä 34.000€, monen koko vuoden palkka. Raha ja rahastus on niin suhteellista. Jyrki Katainen onkin ehdottanut hallintoneuvostojen lakkauttamista ainakin sellaisissa yrityksissä, joissa on valtion lisäksi myös muita omistajia.
Näin onkin kysyttävä, mitä mieltä johtavat politiikot lopultakin ovat hallintoneuvostojen asemasta. Jos lopettamisestalöytyy todellinen tahto, miksei tehdä päätöstä. Pelkät puheet eivät vaikuta mitään. Niinpä HS:n toimittaja toteaakin asia tiimoilta esitetyn olevan tuttua puhetta ja medialle riittävän aineksia vielä moneen juttuun. Politiikot ovat todella paksunahkaisia, mikään muu ei heihin vaikuta kuin vaaleissa annettu ääni.
Laitan tähän vielä muistuman Kankaanpään valtuustosta takavuosilta. Eräs keskustan valtuutettu piti kovan puheen kokouspalkkioista luopumisesta. Kun pyysin puheenvuoron, puheenjohtaja Arvo Korpela ei sitä antanut. Kun myöhemmin kysyin miksei, kun olisin vaan sanonut, että ei pelkkä puhe mitään vaikuta, täytyy tehdä ehdotuskin, niin Arvo sanoi pelänneensä minun kannatavan palkkioista luopumista ja hän lisäsi, ettei teistä aina tiedä, mitä te puhutte.
Itsekin olen istunut Veikkauksen vastaavassa elimessä, jossa tietysto oli mukana olla, mutta kyllä yhtiötä johdettiin muualta eli hallituksesta, kuten muitakin valtionyhtiöitäkin. Joistakin valtion yhtiöistä onkin hallintoneuvostot poistettu, monista aiottu, mutta aikomuksiksi jääneet.
Päivän Helsingin Sanomissa tarkastellaan kysymystä ja todetaan esim. vuosi sitten Sauli Niinistön ja Jyri Häkämiehen esittäneen vastaavan vuosittain toistuvan kohun pakottamina neuvostojen lakkauttamista. Aie kuitenkin taas kerran raukesi hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien vastustukseen. Nyt Kallikin on vaatimassa muutoksia ainakin palkkiosäännöksiin, mutta säilyttäisi edelleen neuvostot ainakin kaikissa valtioenemmistöisissä yhtiöissä. Näyttää lähestyvät vaalit olevan ainoa vaikutin, joka saa liikettä politiikkojen niveliin.
Palkkioiden tasosta on ollut monenlaisia esimerkkejä. Aluksi puhuttiin Jutta Urpilaisen saamasta 13.900€ oltuaan vain kahdessa kokouksessa. Satakunnasta on Samsa Kataja kommentoinut saamiaan korvauksia, ettei hän juokse rahan perässä, jos niin olisi, hän palaisi entisiin rahakkaisiin asianajotoimistonsa hommiin. Kataja on kuitannut Fortumista 17.000€ ja saman summan Kevan puheenjohtajana toimimisestaan, jonka johdosta saamastaan vaalirahoituksesta hänkin on tutkinnan kohteena. Eli yhteensä 34.000€, monen koko vuoden palkka. Raha ja rahastus on niin suhteellista. Jyrki Katainen onkin ehdottanut hallintoneuvostojen lakkauttamista ainakin sellaisissa yrityksissä, joissa on valtion lisäksi myös muita omistajia.
Näin onkin kysyttävä, mitä mieltä johtavat politiikot lopultakin ovat hallintoneuvostojen asemasta. Jos lopettamisestalöytyy todellinen tahto, miksei tehdä päätöstä. Pelkät puheet eivät vaikuta mitään. Niinpä HS:n toimittaja toteaakin asia tiimoilta esitetyn olevan tuttua puhetta ja medialle riittävän aineksia vielä moneen juttuun. Politiikot ovat todella paksunahkaisia, mikään muu ei heihin vaikuta kuin vaaleissa annettu ääni.
Laitan tähän vielä muistuman Kankaanpään valtuustosta takavuosilta. Eräs keskustan valtuutettu piti kovan puheen kokouspalkkioista luopumisesta. Kun pyysin puheenvuoron, puheenjohtaja Arvo Korpela ei sitä antanut. Kun myöhemmin kysyin miksei, kun olisin vaan sanonut, että ei pelkkä puhe mitään vaikuta, täytyy tehdä ehdotuskin, niin Arvo sanoi pelänneensä minun kannatavan palkkioista luopumista ja hän lisäsi, ettei teistä aina tiedä, mitä te puhutte.
lauantai 9. lokakuuta 2010
Värssy kirkkoherralle
Kymmenen vuoden takaa osui silmiini nyt jo yli 90-vuotiaan Ester Uusitalon kirjoittama runo allekirjoittaneelle ollessani Jämijärven kirkkoherrana. Lienee aivan paikallaan laittaa se talteen ja näytille jälkipolviakin ajatellen.
27.3.2000
Nyt kirjoitan värssyn kirkkoherralle tässä,
kuinka hän opettaa meitä elämässä.
Hän nöyryyden esimerkin meille antaa,
kun liikuntarajoitteisille kahvit eteen kantaa.
Eikö hartautesi kaipuu siinä ala itää,
kun hiljaisen hetken hän joskus pitää.
Esirukouksen Taivaan Isälle alttarille kantaa,
pyytäjälle näin hyvän mielen antaa.
(uskon vahvistusta antaa.)
Vielä yksinäistä koittaa muistaa,
iltaisin seuroihin heitä kuskaa.
Siinä samalla aivojansa rassaa,
miten saisi rahaa lähetyskassaan.
Näin hoitaa hän suhteita ulkomaille,
että sais Jämijärven maailmankartalle.
Ja hoidettuaan myös lähetystyötä,
tässä toivotan hänelle siunausta myötä.
Tämän kaiken hän tekee vapaaehtoistyönä,
niin että eiköhän tämä jo ansaitse kiitoksen myötä.
Löytyyköhän mistään muista pitäjistä kirkkoherraa moista,
tuskin on missään tällaista toista.
Olkaamme siis kiitollisia kaikesta tästä,
kun näin huolehtii hän meistä ja koko elämästä.
Uskokaamme itsemme Jeesuksen huomaan.
Hän tulee meille kaikille autuuden tuomaan.
27.3.2000
Nyt kirjoitan värssyn kirkkoherralle tässä,
kuinka hän opettaa meitä elämässä.
Hän nöyryyden esimerkin meille antaa,
kun liikuntarajoitteisille kahvit eteen kantaa.
Eikö hartautesi kaipuu siinä ala itää,
kun hiljaisen hetken hän joskus pitää.
Esirukouksen Taivaan Isälle alttarille kantaa,
pyytäjälle näin hyvän mielen antaa.
(uskon vahvistusta antaa.)
Vielä yksinäistä koittaa muistaa,
iltaisin seuroihin heitä kuskaa.
Siinä samalla aivojansa rassaa,
miten saisi rahaa lähetyskassaan.
Näin hoitaa hän suhteita ulkomaille,
että sais Jämijärven maailmankartalle.
Ja hoidettuaan myös lähetystyötä,
tässä toivotan hänelle siunausta myötä.
Tämän kaiken hän tekee vapaaehtoistyönä,
niin että eiköhän tämä jo ansaitse kiitoksen myötä.
Löytyyköhän mistään muista pitäjistä kirkkoherraa moista,
tuskin on missään tällaista toista.
Olkaamme siis kiitollisia kaikesta tästä,
kun näin huolehtii hän meistä ja koko elämästä.
Uskokaamme itsemme Jeesuksen huomaan.
Hän tulee meille kaikille autuuden tuomaan.
perjantai 8. lokakuuta 2010
Tänään minä huomenna sinä
Tänään taisi taas jysähtää tänne Kankaanpäähän, kun jo toisena päivänä peräkkäin ollaan median mielenkiinnon kohteena. Taidamme olla näkyvissä niin hyvässä kuin pahassakin.
Kun meikämannen lupaus kansanedustan palkkion lahjoittamisesta läpäisi niin Uuden Suomen, Satakunnan Kansan kuin molemmat iltapäivälehdetkin, kun tänään asia oli uutisoitu myös Iltalehdessä, niin tänään SK:n verkkosivuilta saatiin lukea toisenlaista tekstiä.
Kun pitkään on odoteltu Kankaanpään keskustapuolueen ehdokasvalintaa eduskuntavaaleihin, niin tuliko tänään jotain tietoa sen tiimoilta, kun Satakunnan Kansa julkaisi tiedon apulaisoikeiskansleri Mikko Puumalaisen aloittamasta tutkimuksesta kantelun pohjalta Kauko Juhantalon tonttikaupasta ja kauppahallin rakentamisesta Tokmannille ja liikkeen omistajan Kyösti Kakkosen toimisesta rahoittajana Nova Groupille, joka lahjoitti vaalirahaa Kakelle
10 000€. Mukana on myös kaupungin arkkitehti Maija Anttilan toiminta asiassa, kun hän sattuu oleman Kaukon puolison sisar.
Kankaanpäässä on herättänyt paljon keskustelua myös Leppäsen korttelin rakentaminen, jonka ovat kaikkia vieläkin ratkaisemattomia valituksia uhmaten rakentaneet Kaukon serkku Antti Kulmala poikansa kanssa. Olisiko siinäkin asiassa puolueettoman tutkimuksen paikka.
Vanhassa laulussa Tapio Rautavaara tunnetulla taidollansa laulaa on sulla hautajaiset mulla häät. Näin elämä on moninaista. Ja tällaisia toisilleen vastakkaisia uutisia sinkoilee maailmalle Kankaanpäästä.
Kun meikämannen lupaus kansanedustan palkkion lahjoittamisesta läpäisi niin Uuden Suomen, Satakunnan Kansan kuin molemmat iltapäivälehdetkin, kun tänään asia oli uutisoitu myös Iltalehdessä, niin tänään SK:n verkkosivuilta saatiin lukea toisenlaista tekstiä.
Kun pitkään on odoteltu Kankaanpään keskustapuolueen ehdokasvalintaa eduskuntavaaleihin, niin tuliko tänään jotain tietoa sen tiimoilta, kun Satakunnan Kansa julkaisi tiedon apulaisoikeiskansleri Mikko Puumalaisen aloittamasta tutkimuksesta kantelun pohjalta Kauko Juhantalon tonttikaupasta ja kauppahallin rakentamisesta Tokmannille ja liikkeen omistajan Kyösti Kakkosen toimisesta rahoittajana Nova Groupille, joka lahjoitti vaalirahaa Kakelle
10 000€. Mukana on myös kaupungin arkkitehti Maija Anttilan toiminta asiassa, kun hän sattuu oleman Kaukon puolison sisar.
Kankaanpäässä on herättänyt paljon keskustelua myös Leppäsen korttelin rakentaminen, jonka ovat kaikkia vieläkin ratkaisemattomia valituksia uhmaten rakentaneet Kaukon serkku Antti Kulmala poikansa kanssa. Olisiko siinäkin asiassa puolueettoman tutkimuksen paikka.
Vanhassa laulussa Tapio Rautavaara tunnetulla taidollansa laulaa on sulla hautajaiset mulla häät. Näin elämä on moninaista. Ja tällaisia toisilleen vastakkaisia uutisia sinkoilee maailmalle Kankaanpäästä.
torstai 7. lokakuuta 2010
Torstai on toivoa täynnä
Tänään jysähti.
Kirjoitin eilisen blogini kansanedustajien ahneudesta ja omasta kyllästymisestäni siihen. Sentähden olen luvannut koko tulevan kansanedustajan palkan luovuttamista esim. vanhusten hoitolaitosten hoitajien palkkaamiseen tietysti kunnan normaalikiintiöiden yli, jotta voitaisiin antaa vanhuksille muutakin kohennusta kuin välttämättömät rutiinipalvelut. Laiton blogin myös Uuden Suomen verkkosivuille.
Toripäiville soitettiin Uudesta Suomesta. Kotiin tultuani näin verkkolehden etusivulla uutisen: 300 000€ vaalilupaus: Annan pois koko palkkani. Blogini on saanut kuutisenkymmentä kommenttia, uutinenkin useita kymmeniä. Mukana on tietysti myös halventavia, mutta pääosin myönteisiä. Olisiko vaikka seisova vesi liikahtanut.
Liikettä on ainaskin näkynyt siinä, että juuri ennen veteraanien hallituksen kokousta kännykän ollessa jo äänettömällä ehdin mennä soittamaan tulleeseen numeroon, josta vastasi Satakunnan Kansan toimittaja. Hän oli lukenut Uuden Suomen uutisen ja halusi kirjoittaa siitä myös omaan maakuntamme äänenkannattajaan. Nettisivulla otsakkeella "Suomen kovin vaalilupaus: Joutsenlahti lupaa luopua palkastaa" onkin ollut nähtävissä uutinen, joka myös on saanut useita kommentteja, toiset kateellisten, toiset innokkaiden kannattajien.
Illalla jo Porissa ollessa mennessämme siioninvirsiseuroihin soi taas puhelin, nyt äänessä oli toimittaja Iltasanomista. Niinpä kotiin palattua lehden verkkosivulta löytyi uutinen: Suomen hurjin vaalilupaus. Myös tämä uutinen on saanut ilmoille monipuolisia mielipiteitä.
Aihepiiriä on kehitelty monelta taholta ja moneen suuntaan. Jo neljä vuotta sitten tein lupauksen yhden laitoshoitajan palkkaamisesta, nyt olen koventanut panosta ja monet ovat pohtineet toimeentuloani, jonka itse olin laskenut verottoman kulukorvauksen varaan ja matkojen maksuttomuuteen. Lisäksi Simo Perttulan asiallisen kannanoton jälkeen selvisi, että saan lisäksi papintyöstä kertyneen eläkkeen bruttona noin 1ooo euroa, kulukorvaus onkin sitä suurempi. Jotta ei ilmeisesti suuremmin tarvi turvautua vaimon silloin jo eläkeläisenä saamaan eläketuloon.
Torstain toiveikkuudesta pitää vielä mainita sotaveteraanien piirin toiminnanjohtan Arma Lintulan ja kunniapuheenjohtajaamme Vihtori Siivon ojentamasta sotaveteraanien ansiomitalista, jonka he ripustivat rintaani, mistä esitin tietysti nöyrimmän kiitokseni. Näin voi sanoa toteutuneen Kankaanpään Seudussa ollut kommentti jakaessamme kesäällä veteraanien ansiomerkkejä, että kyllä Anssikin olisi merkin ansainnut. Silloin vielä ei merkkiä ollut myönnetty, kun asia käsiteltiin peräti liittotasolla.
Toivoa siis on eikä ikäkään 67 vuotta ole esteenä, vaikka lehtien kommenteissa tietysti jotkut pahanilkiset siihenkin yrittävät viitata.
Kirjoitin eilisen blogini kansanedustajien ahneudesta ja omasta kyllästymisestäni siihen. Sentähden olen luvannut koko tulevan kansanedustajan palkan luovuttamista esim. vanhusten hoitolaitosten hoitajien palkkaamiseen tietysti kunnan normaalikiintiöiden yli, jotta voitaisiin antaa vanhuksille muutakin kohennusta kuin välttämättömät rutiinipalvelut. Laiton blogin myös Uuden Suomen verkkosivuille.
Toripäiville soitettiin Uudesta Suomesta. Kotiin tultuani näin verkkolehden etusivulla uutisen: 300 000€ vaalilupaus: Annan pois koko palkkani. Blogini on saanut kuutisenkymmentä kommenttia, uutinenkin useita kymmeniä. Mukana on tietysti myös halventavia, mutta pääosin myönteisiä. Olisiko vaikka seisova vesi liikahtanut.
Liikettä on ainaskin näkynyt siinä, että juuri ennen veteraanien hallituksen kokousta kännykän ollessa jo äänettömällä ehdin mennä soittamaan tulleeseen numeroon, josta vastasi Satakunnan Kansan toimittaja. Hän oli lukenut Uuden Suomen uutisen ja halusi kirjoittaa siitä myös omaan maakuntamme äänenkannattajaan. Nettisivulla otsakkeella "Suomen kovin vaalilupaus: Joutsenlahti lupaa luopua palkastaa" onkin ollut nähtävissä uutinen, joka myös on saanut useita kommentteja, toiset kateellisten, toiset innokkaiden kannattajien.
Illalla jo Porissa ollessa mennessämme siioninvirsiseuroihin soi taas puhelin, nyt äänessä oli toimittaja Iltasanomista. Niinpä kotiin palattua lehden verkkosivulta löytyi uutinen: Suomen hurjin vaalilupaus. Myös tämä uutinen on saanut ilmoille monipuolisia mielipiteitä.
Aihepiiriä on kehitelty monelta taholta ja moneen suuntaan. Jo neljä vuotta sitten tein lupauksen yhden laitoshoitajan palkkaamisesta, nyt olen koventanut panosta ja monet ovat pohtineet toimeentuloani, jonka itse olin laskenut verottoman kulukorvauksen varaan ja matkojen maksuttomuuteen. Lisäksi Simo Perttulan asiallisen kannanoton jälkeen selvisi, että saan lisäksi papintyöstä kertyneen eläkkeen bruttona noin 1ooo euroa, kulukorvaus onkin sitä suurempi. Jotta ei ilmeisesti suuremmin tarvi turvautua vaimon silloin jo eläkeläisenä saamaan eläketuloon.
Torstain toiveikkuudesta pitää vielä mainita sotaveteraanien piirin toiminnanjohtan Arma Lintulan ja kunniapuheenjohtajaamme Vihtori Siivon ojentamasta sotaveteraanien ansiomitalista, jonka he ripustivat rintaani, mistä esitin tietysti nöyrimmän kiitokseni. Näin voi sanoa toteutuneen Kankaanpään Seudussa ollut kommentti jakaessamme kesäällä veteraanien ansiomerkkejä, että kyllä Anssikin olisi merkin ansainnut. Silloin vielä ei merkkiä ollut myönnetty, kun asia käsiteltiin peräti liittotasolla.
Toivoa siis on eikä ikäkään 67 vuotta ole esteenä, vaikka lehtien kommenteissa tietysti jotkut pahanilkiset siihenkin yrittävät viitata.
keskiviikko 6. lokakuuta 2010
tiistai 5. lokakuuta 2010
Onko ahneudella rajaa
Kansanedustajan tulee olla kansan asialla, ei omallansa. Päivä päivältä vain paljastuu, miten sittenkin ensisijaisesti ollaan vain ajamassa omia etuja, oma suu on siis lähempänä kuin kontin suu. Näin ei tietenkään saisi olla. Siksi kansalaiset ovat kyllästyneet politiikkoihin uskoen kaikkien olevan vain omalla asiallaan ja siksi monet jopa uhkaavat jättää äänestämättä.
Kaikenlaiset vaalirahasekoilut ovat olleet esillä jo vuosikausia. Poliisitutkimuksia on käynnissä ja syytteitä on odotettavissa. Esiin nousi myös järkyttävä kansanedustajien palkkioiden 8 % korottaminen, jota ei vielä kukaan ole noussut vastustamaan monen päinvastoin puolustellessa sillä, että esitys on tullut ulkopuoliselta toimikunnalta. Erinomaisen huonoa esimerkkiä, kun samanaikaisesti vaaditaan kansalaisilta palkkamalttia 1 % korotuksin eläkeläisistä puhumattakaan.
Mutta ei tässä kaikki. Suurimpien puolueiden kansanedustajilla on lisätuloja hallintoneuvostoista, kukkausipalkka + kokouspalkkiot. Yhtenä esimerkkinä esiin on nostettu Jutta Urpilainen, joka kahden vuoden Neste Oilin hallintoneuvostopaikasta on nostanut 12.400 € ollen läsnä kahdessa kokouksessa. Itse asiasta kuultuna hän totesi kuukausipalkan olevan sen tähden, että voi seurata yhtiön toimintaa. Voi hellantuutelis sentään! - Tänään ilmoitti Fortum vastaavia tietoja, kansanedustajien palkkiot ovat nousseet 17.000 euroon.
Olen aina lähtenyt luottamustoimissa siitä, että olen kansan asialla. Siksi haluaisinkin palauttaa kansalaisten luottamuksen yhteisten asioitten ajamiseen, innostaa nukkuviakin äänestämällä vaikuttamaan ja valitsemaan kansalaisten parhaaksi toimivia ehdokkaita syrjäyttämällä ahnaasti vain omia etujaan ajavia.
Siksi näissäkin ensi huhtikuun vaaleissa ehdolla olevana olen ilmoittanut valituksi tultuani käyttäväni koko kansanedustajan palkkani vähäosaisten lähimmäisten auttamiseen lisähoitajien palkkaamiseen. Haluan irtisanoutua tästä itsellensä keräämisen ahneudesta yhteisellä asialla oltaessa. Tällä tavalla voisimme myös palauttaa uskottavuuden politiikkaan.
Kaikenlaiset vaalirahasekoilut ovat olleet esillä jo vuosikausia. Poliisitutkimuksia on käynnissä ja syytteitä on odotettavissa. Esiin nousi myös järkyttävä kansanedustajien palkkioiden 8 % korottaminen, jota ei vielä kukaan ole noussut vastustamaan monen päinvastoin puolustellessa sillä, että esitys on tullut ulkopuoliselta toimikunnalta. Erinomaisen huonoa esimerkkiä, kun samanaikaisesti vaaditaan kansalaisilta palkkamalttia 1 % korotuksin eläkeläisistä puhumattakaan.
Mutta ei tässä kaikki. Suurimpien puolueiden kansanedustajilla on lisätuloja hallintoneuvostoista, kukkausipalkka + kokouspalkkiot. Yhtenä esimerkkinä esiin on nostettu Jutta Urpilainen, joka kahden vuoden Neste Oilin hallintoneuvostopaikasta on nostanut 12.400 € ollen läsnä kahdessa kokouksessa. Itse asiasta kuultuna hän totesi kuukausipalkan olevan sen tähden, että voi seurata yhtiön toimintaa. Voi hellantuutelis sentään! - Tänään ilmoitti Fortum vastaavia tietoja, kansanedustajien palkkiot ovat nousseet 17.000 euroon.
Olen aina lähtenyt luottamustoimissa siitä, että olen kansan asialla. Siksi haluaisinkin palauttaa kansalaisten luottamuksen yhteisten asioitten ajamiseen, innostaa nukkuviakin äänestämällä vaikuttamaan ja valitsemaan kansalaisten parhaaksi toimivia ehdokkaita syrjäyttämällä ahnaasti vain omia etujaan ajavia.
Siksi näissäkin ensi huhtikuun vaaleissa ehdolla olevana olen ilmoittanut valituksi tultuani käyttäväni koko kansanedustajan palkkani vähäosaisten lähimmäisten auttamiseen lisähoitajien palkkaamiseen. Haluan irtisanoutua tästä itsellensä keräämisen ahneudesta yhteisellä asialla oltaessa. Tällä tavalla voisimme myös palauttaa uskottavuuden politiikkaan.
maanantai 4. lokakuuta 2010
Taas piispavaali
Kun Turun arkkihiippakunnan piispa Kari Mäkinen valittiin arkkipiispaksi, tuli piispan virka avoimeksi ja näin ollen se on täytettävä. Pitkään näytti koko kesän, että pääsisimme sikäli ainutlaatuiseen tilanteeseen, ettei tavitsisi järjestää piispanvaalia lainkaan, kun ehdokkaaksi oli pyydetty ainoastaan hiippakuntadekaani Kaarlo Kalliala. Aivan hakuajan umpeutuessa viime metreillä syksyn koittaessa ilmaantui sitten myös kaksi muutakin ehdokasta, tosin aivan turhaan, siksi ylivoimainen ehdokas Kalle on.
Tänään täällä hiippakunnan pohjoisosassa Porissa järjestettiin ehdokkaiden paneeli niin kuin keväällä oli myös arkkipiispan vaalissa. Nyt panelisteina olivat Kaarlo Kalliala ja kirkkoherrat Matti Hirvonen ja Aino Vestin. Keskustelussa tuli esille erojakin. Yllättivintä oli heti alkuun Vestin kanta papin oikeudesta väistämisvelvoitteeseen työtoverin kanssa, kun Vesti ilmoitti kannattavansa väistämisoikeutta, joka koskisi häntä itseäänkin niin naispuolisena pappina kuin mahdollisena piispana. Missä lienee hänen johdonmukainen ajattelunsa. Miespuoliset ehdokkaat sen sijaan tyrmäsivät väistämismahdollisuuden yks´kantaan.
Mielestäni Kaarlo Kalliala on ehdokkaista ylivoimainen, vaikka kaikkikin puhuivat sujuvasti ja perustelivat kantojaan osaavasti. Kalliala on toiminut ansiokkaasti tuomiokapitulissa v. 19998 lähtien ja omaa siten rautaisen kokemuksen hiippakunnan johtamisesta. Matti Hirvonen on ollut pitkään pappisvirassa, mutta ei 62-vuotiaana ehtisi olla kauvaakaan piispana. Olisihan siitä sitten se hyvä puoli, että taas päästäisiin valitsemaan uutta piispaa. Aino Vestillä on lyhytaikaisin ja vaatimattomin kokemus ja kun hän naisena sallisi naisten syrjimisen papinvirassa miespuolisten pappien taholta, mistä hän aikoo saada kannatuksensa, kun naispapit eivät häntä kannata ja naispappeja vastustavat papit puolestaan eivät voi häntä hänen naispappeutensa vuoksi kannattaa. Tuntuisi hänellä olevan aika dilemman: ollako vai eikö olla.
Uskonkin vaalin ratkeavan jo heti ensimmäisellä kierroksella eli Kallen saavan yli puolet äänistä.
Tänään täällä hiippakunnan pohjoisosassa Porissa järjestettiin ehdokkaiden paneeli niin kuin keväällä oli myös arkkipiispan vaalissa. Nyt panelisteina olivat Kaarlo Kalliala ja kirkkoherrat Matti Hirvonen ja Aino Vestin. Keskustelussa tuli esille erojakin. Yllättivintä oli heti alkuun Vestin kanta papin oikeudesta väistämisvelvoitteeseen työtoverin kanssa, kun Vesti ilmoitti kannattavansa väistämisoikeutta, joka koskisi häntä itseäänkin niin naispuolisena pappina kuin mahdollisena piispana. Missä lienee hänen johdonmukainen ajattelunsa. Miespuoliset ehdokkaat sen sijaan tyrmäsivät väistämismahdollisuuden yks´kantaan.
Mielestäni Kaarlo Kalliala on ehdokkaista ylivoimainen, vaikka kaikkikin puhuivat sujuvasti ja perustelivat kantojaan osaavasti. Kalliala on toiminut ansiokkaasti tuomiokapitulissa v. 19998 lähtien ja omaa siten rautaisen kokemuksen hiippakunnan johtamisesta. Matti Hirvonen on ollut pitkään pappisvirassa, mutta ei 62-vuotiaana ehtisi olla kauvaakaan piispana. Olisihan siitä sitten se hyvä puoli, että taas päästäisiin valitsemaan uutta piispaa. Aino Vestillä on lyhytaikaisin ja vaatimattomin kokemus ja kun hän naisena sallisi naisten syrjimisen papinvirassa miespuolisten pappien taholta, mistä hän aikoo saada kannatuksensa, kun naispapit eivät häntä kannata ja naispappeja vastustavat papit puolestaan eivät voi häntä hänen naispappeutensa vuoksi kannattaa. Tuntuisi hänellä olevan aika dilemman: ollako vai eikö olla.
Uskonkin vaalin ratkeavan jo heti ensimmäisellä kierroksella eli Kallen saavan yli puolet äänistä.
sunnuntai 3. lokakuuta 2010
Päivän matka
Päivän matkan kerrallaan me aina kuljemme. Tänään vietimme Mikkelinpäivää, lasten ja enkelien päivää. Sain olla pitämässä messua Jämijärven juuri viikko sitten 150 vuotta täyttäneessä kirkossa. Lasten kaltaistenhan on taivasten valtakunta ja siksi meidän tulisi oppia tulemaan lapsenmielisiksi. Vain omista luuloistamme ja teoistamme riisuttuina voimme nöyrtyä vastaanottamaan armon. Näin saamme kaiken uskossamme Vapahtajaltamme niin kuin lapsi vanhemmiltaan.
Kirkosta kiirehdin Pomarkkuun Noormarkun seurakunnan nuorisonohjaajana elämäntyönsä tehneen Antti Mäkisen 80-vuotispäiville. Olimme viimeksi kevätkesällä hänen ja noormarkkulaisten kanssa Inkerin kirkkoon tutustumassa, erikoisesti Sodderin seurakuntaan, joka on Noormarkun ystävyysseurakunta ja jossa myös Antti on opettanut poikakerholaisia. Syntymäpäivillä oli mukana tietysti Antin sukulaisia, mutta myös vuosien varrelta kerhopoikia ja pappejakin: Noormarkun entinen kirkkoherra Jussi Peltopiri, Sodderin pappi Pekka Palosaari ja hänen venäläinen apulaisensa Ivan, Pomarkun kirkkoherra, Kurikassa pappina toimiva Jarkko Siekkinen, joka kertoi aloittavansa juuri näinä päivinä kappalaisena Jurvassa entisessä kirkkoherraseurakunnassani. Todella lämminhenkinen tilaisuus Antin ja ennen kaikkea Taivaallisen Isämme kunniaksi.
Sain myös olla Kankaanpäässä kastamassa Helmi Emeliinan, jonka vanhemmat olen aikanaan saanut vihkiä Jämijärvellä. Mikä sopiikaan paremmin kasteen toimittamiseen kuin juuri Mikkelinpäivä. Saman suvun piirissä olen ollut suorittamassa monia kasuaalitoimituksia jopa siunauksista alkaen, joten tunnen heitä jo monen sukupolven ajalta. Näin tutussa joukossa ilmapiiri on mikäli mahdollista vieläkin intensiivisempi kuin normaalissa kastehetkessä, joissa aina on harras yhteenkuuluvuuden ja kiitollisuuden tunto aivan käsin kosketettaviissa.
Antoisa Mikkelinpäivä kaiken kaikkiaan varsinkin näin eläkeläiselle. Syksyisessä säässäkään ei ollut mitään moitittavaa.
Kirkosta kiirehdin Pomarkkuun Noormarkun seurakunnan nuorisonohjaajana elämäntyönsä tehneen Antti Mäkisen 80-vuotispäiville. Olimme viimeksi kevätkesällä hänen ja noormarkkulaisten kanssa Inkerin kirkkoon tutustumassa, erikoisesti Sodderin seurakuntaan, joka on Noormarkun ystävyysseurakunta ja jossa myös Antti on opettanut poikakerholaisia. Syntymäpäivillä oli mukana tietysti Antin sukulaisia, mutta myös vuosien varrelta kerhopoikia ja pappejakin: Noormarkun entinen kirkkoherra Jussi Peltopiri, Sodderin pappi Pekka Palosaari ja hänen venäläinen apulaisensa Ivan, Pomarkun kirkkoherra, Kurikassa pappina toimiva Jarkko Siekkinen, joka kertoi aloittavansa juuri näinä päivinä kappalaisena Jurvassa entisessä kirkkoherraseurakunnassani. Todella lämminhenkinen tilaisuus Antin ja ennen kaikkea Taivaallisen Isämme kunniaksi.
Sain myös olla Kankaanpäässä kastamassa Helmi Emeliinan, jonka vanhemmat olen aikanaan saanut vihkiä Jämijärvellä. Mikä sopiikaan paremmin kasteen toimittamiseen kuin juuri Mikkelinpäivä. Saman suvun piirissä olen ollut suorittamassa monia kasuaalitoimituksia jopa siunauksista alkaen, joten tunnen heitä jo monen sukupolven ajalta. Näin tutussa joukossa ilmapiiri on mikäli mahdollista vieläkin intensiivisempi kuin normaalissa kastehetkessä, joissa aina on harras yhteenkuuluvuuden ja kiitollisuuden tunto aivan käsin kosketettaviissa.
Antoisa Mikkelinpäivä kaiken kaikkiaan varsinkin näin eläkeläiselle. Syksyisessä säässäkään ei ollut mitään moitittavaa.
lauantai 2. lokakuuta 2010
PerusS puhuttaa aina vaan
Ei savua ilman tulta, niinpä ei turhan takia PerusSuomalaisistakaan puhuta vähän joka lähdössä ja aviiseissa. Parast´aikaa vihreiden kokouksessa Nokialla PS:ää arvostellaan ankarasti eikä ihme, onhan PS:n kannatuslukema 12,5% ohittanut vihreät neljäntenä puolueena yli kahdella prosenttiyksiköllä. Ja olemmehan todenneet, että juuri vihreät ovat kaikkein vastenmielisin hallituskumppanimme ja kyllähän se kaikessa näkyy, että vihreät perin halukkaasti istuvat mustien ministeriautojen kyydissä päästöistä ja päätöksistä välittämättä, joten taitavat pelätä ministeripaikkojensa puolesta.
Tuntuu kaikkien arvostaan kiinni pitävien lehtienkin katsovan asiaan PerusSuomalaisten kommentoinnin. Niinpä viikonlopun lehdistä ainakin Suomen Kuvalehdessä, Avussa ja HS:n kuukausiliitteessä pohditaan puolueen nousukiitoa, onhan puolueen kannatuksen kasvu kolminkertaiseksi edelliseduskuntavaaleista melko ainutlaatuista.
Kolumnisti Kuukautinen Hesarin kuukausiliitteessä kirjoittaa muilla puolueilla olevan itsetutkistelun paikan, vaikkeikaan niillä vielä ole syytä painaa paniikkinappulaan. Tietysti vasta kevään vaalitulos ratkaisee eikä sitä ole vielä siis kirkossa kuulutettu, vaikka yhdestä toisesta puolueesta näyttääkin perälauta vuotavan PerusSuomalaisille. Kirjoittaja toteaa myös aikaisempien kaikkien neljän puolueen kokevan nyt erilaisia vaikeuksia, joiden johdosta PS on saanut noususuunnan.
Kuvalehdessä pakinoitsija Leena Sharman puolestaan ihmettelee, että miten tässä näin kävi, kun Timo Soinin lähtiessä europarlamenttiin piti PerusSuomalaisten vaipua pikaiseen unohdukseen.
Kirjoittajan mukaan kukaan ei ole tyhjentävästi pystynyt selittämään, mistä aineksista puolueen kannatus rakentuu. Hän vetää esiin myös puolueen varapuheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkalan, demareista siirtyneen ay-jyrän Matti Putkosen ja Soinin tilalle EU:hun menevän Sampo Terhon. Näin puolue ei todellakaan ole vain yhden miehen varassa, vaikka Timon oman panos onkin suuri kannatuksen kasvuun.
Avussa Yrjö Rautio on käynyt pääministerin juttusilla ja kyselee myös Mari Kiviniemen käsitystä väitteeseensä, että PerusSuomalaiset syövät keskustan kannatusta vaalirahasotkujen lisäksi. Tätä ei haastateltava pidä suurimpana uhkana vaan sitä, että ihmiset eivät mene äänestämään. Jatkokysymykseen onko kokoomus suurempi uhka kuin PerusSuomalaiset on vastauksena, että on useita kilpailijoita mutta yksi suurimmista on juuri nukkuvien ns. puolue.
Pääministeri toteaa, ettei keskusta eitorju PerusSuomalaisten uhkaa myötäilemällä heidän maahanmuuttolinjaansa ja jatkaa tulevista hallituskumppaneista, ettei keskusta suvaitse rasismia eikä sen kanssa firttailua, mutta keneltäkään ei kuitenkaan etukäteen suljeta hallitusovia.
Näin on taas pohdittu PerusSuomalaisten porskuttamista, mutta kaiken takana on kyllä se, että unohdettu kansa tietää ja ratkaisee galluppien jälkeen myös vaalit.
Tuntuu kaikkien arvostaan kiinni pitävien lehtienkin katsovan asiaan PerusSuomalaisten kommentoinnin. Niinpä viikonlopun lehdistä ainakin Suomen Kuvalehdessä, Avussa ja HS:n kuukausiliitteessä pohditaan puolueen nousukiitoa, onhan puolueen kannatuksen kasvu kolminkertaiseksi edelliseduskuntavaaleista melko ainutlaatuista.
Kolumnisti Kuukautinen Hesarin kuukausiliitteessä kirjoittaa muilla puolueilla olevan itsetutkistelun paikan, vaikkeikaan niillä vielä ole syytä painaa paniikkinappulaan. Tietysti vasta kevään vaalitulos ratkaisee eikä sitä ole vielä siis kirkossa kuulutettu, vaikka yhdestä toisesta puolueesta näyttääkin perälauta vuotavan PerusSuomalaisille. Kirjoittaja toteaa myös aikaisempien kaikkien neljän puolueen kokevan nyt erilaisia vaikeuksia, joiden johdosta PS on saanut noususuunnan.
Kuvalehdessä pakinoitsija Leena Sharman puolestaan ihmettelee, että miten tässä näin kävi, kun Timo Soinin lähtiessä europarlamenttiin piti PerusSuomalaisten vaipua pikaiseen unohdukseen.
Kirjoittajan mukaan kukaan ei ole tyhjentävästi pystynyt selittämään, mistä aineksista puolueen kannatus rakentuu. Hän vetää esiin myös puolueen varapuheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkalan, demareista siirtyneen ay-jyrän Matti Putkosen ja Soinin tilalle EU:hun menevän Sampo Terhon. Näin puolue ei todellakaan ole vain yhden miehen varassa, vaikka Timon oman panos onkin suuri kannatuksen kasvuun.
Avussa Yrjö Rautio on käynyt pääministerin juttusilla ja kyselee myös Mari Kiviniemen käsitystä väitteeseensä, että PerusSuomalaiset syövät keskustan kannatusta vaalirahasotkujen lisäksi. Tätä ei haastateltava pidä suurimpana uhkana vaan sitä, että ihmiset eivät mene äänestämään. Jatkokysymykseen onko kokoomus suurempi uhka kuin PerusSuomalaiset on vastauksena, että on useita kilpailijoita mutta yksi suurimmista on juuri nukkuvien ns. puolue.
Pääministeri toteaa, ettei keskusta eitorju PerusSuomalaisten uhkaa myötäilemällä heidän maahanmuuttolinjaansa ja jatkaa tulevista hallituskumppaneista, ettei keskusta suvaitse rasismia eikä sen kanssa firttailua, mutta keneltäkään ei kuitenkaan etukäteen suljeta hallitusovia.
Näin on taas pohdittu PerusSuomalaisten porskuttamista, mutta kaiken takana on kyllä se, että unohdettu kansa tietää ja ratkaisee galluppien jälkeen myös vaalit.