Suuret haasteet odottavat kirkkovaltuustoa

Tämän vaalikauden ensimmäinen kirkkovaltuusto oli koolla täysilukuisena. Ainoa virallisen esteen monikuukautisen Austraalian matkansa tähden ilmoittaneen Anja Vähäkosken tilalla oli samoin kuin Anjakin kirkon virallisen linjan kannattajien Marja Ahokangas.

Ikäpresidentti Sirpa Nuutinen suoritti ansiokkaasti kokouksen avauksen toivottaen uuden valtuuston jäsenet tervetulleiksi. Satakunnan Kansan nettisivu onkin jo ehtinyt uutisoimaan kokousta Pappisvalta Kankaanpäähän, kun puheenjohtajaksi valittiin pastori ja paras ystäväni Jari Koskela ja varapuheenjohtajaksi allekirjoittanut rovasti muttei varovasti, sillä kokouksen jälkeen pystyin lumisateen peittämillä teillä tekemään jopa lenkinkin. Kun vielä neuvoston varapuheenjohtajaksi nimettiin Ulla Hietamäki, tuli valitsijoiden vaaleissa osoittama tahto toteutetuksi, kun kaikki valitut ovat kirkon virallista linjaa kannattavien ehdokaslistalta.

Kirkkoneuvoston yhdeksästä muusta valittavasta jäsenestä tuli virallisen listamme ehdokkaista nimettyä viisi ja lisäksi yhteistyökumppanimme suvaitsevan seurakuntaväen yksi edustaja, joten meitä on siis yhteensä 7 kun muita on 3 sekä lisäksi virkansa puolesta puheenjohtajana toimiva kirkkoherra. Meidän edustajamme (suluissa varaedustaja): Laila Ryynänen (Anja Vähäkoski), Jarmo Lehtilä (Pasi Rajala), Virpi Vuorenmaa (Eija Viita), Pauli Lanne (Reino Paananen), Erkki Lilja (Kristiina Peltomaa), Helena Tuomala (Salli Kivinieemi). Varapuheenjohtaja Ullan varalla on Elina Kangas.

Paljon puhetta ja aiheesta herätti tietysti suuret korjausinvestoinnit, joista Hakoniemen leirikeskuksen pääasiassa pakollinen keittiön remontti hyväksyttiin kiireellisenä, mutta suuren seurakuntakeskuksen remonttisuunnitelmat, jo ensi vaiheen kustannuksiksi on suunniteltu 3,5 miljoonaa ja vaiheita tulee olemaan kolme, olivatkin esillä vain tiedonantoina meille uusille luottamushenkilöille, jotta voimme perehtyä asiaan ja sitten tehdä vaikeita päätöksiä, sillä kaikki mahdolliset esillä olleet kolmekin vaihtoehtoa ovat toinen toistaan kipeämpiä. Helpolla emme siis tule pääsemään, vastuumme on melkoinen ihmisten ja Jumalan edessä.