Ylen teettämässä gallupissa PerusSuomalaiset nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi tosin niukimmalla mahdollisella tavalla, 0.1% ennen demareita ja 0,2% keskustan edellä. Mutta erittäin huomionarvoista on 2 prosenttiyksikön nousu, kun muut polkivat melkein paikoillaan.
Kannatus on todella nyt 18%, eduskuntavaaleissa 19,1%, tasollemme olemme palaamassa, välissä olleet presidentti- ja kunnallisvaalit eivät näyttäneet täyttä kuvaa. Presidenttivaalissa Sauli Niinistö oli ylivoimainen ja kuntatasolla ehdokasmäärämme jäi tuhansia pienemmäksi kuin ns. vanhoilla suurilla puolueilla, vaikka ehdokkaittemme luku nousikin yli tuhannella. Nämä näkyivät vaalituloksessa, vaikka voitollisia nekin olivat edelliskertoihin verrattuna. Kuntavaaleissakin noustiin 5,4 prosentista 12,3 prosenttiin.
Ja tämän gallupin haastattelut oli aloitettu jo joulukuun puolivälistä eikä esimerkiksi STX-telakan loistoristeilijän tilauksen valuminen Ranskaan vielä päässyt vaikuttamaan, joka ei taatusti jää jälkiään jättämättä varsinkaan johtavien hallituspuolueiden lukemiin. Ja onhan Timo Soini jo väläytellyt tästä tehtävää välikysymystä, 500 miljoonan verotulot olisi kipeästi tarvittu kotimaassamme huonojen talousnäkymien varjostaessa alkavaa uutta vuottamme.
sunnuntai 30. joulukuuta 2012
lauantai 29. joulukuuta 2012
On aika syntyä ja aika kuolla
Vuodenvaihde lähenee - näköalapaikka vanhaan ja uuteen. Vanhan aina myönteisellä mielellä olleen 87-vuotta täyttäneen, Lohikossa tiilenpolttajana elantonsa ansainneen veteraanin viimeinen iltahuuto-tieto välitettiin, pyydettiin siunaamaan, se on kunniatehtävä!
Vereaanien iltahuudot ovat vääjäämättömästi lähellä, meillä nuoremmilla se on myös kerran edessä. Vuoden vaihtuminen pistää muutenkin mietteliääksi, kuinka meni mennyt, mitä tuopi uusi tullessaan.
Tänään oli myös lippu puolitangossa Varumon liiketalossa. Kahdeksankymmentä vuotta saavuttanut diplomikauppias Eero Varumon siunauspäivä on ollut tänään. Olen aikanaan saanut asua samassa talossa, kirjakauppammekin oli talon alakerrassa. Muistan siltä ajalta jopa Eeron isän erinomaisen kauppiaan Toivon hautajaiset, muistotilaisuudessa käytettiin tiloja sekä Varumon että meidän puolelta.
Varumon kaupassa oli todella kaupan meininkiä. Toivo itse oli oikea vanhanajan vilkas joka paikkaan ehtivä kauppias, apuna oli Asellin Aarne ja Linttilän Paula, oli Hietikon (en nyt muista etunimeä, joka tapauksessa Sirkan sisko) ja muitakin. Siirtomaa- eli ruokapuoli ja kangaspuoli oikealla takana. Se oli kauppa se - ja oikea sellainen - ja palvelukauppa, kaikki myytiin tiskin takaa. Aika entinen ei enää palaa niin kuin laulussa sanotaan, mutta silti se on ollut ehkä jopa parempaa aikaa kuin nykyisin ainakin kaikin tavoin ihmisläheisempää. Maitokin ostettiin kannuihin, mutta tosiaan se haettiin meijerin maitokaupasta, sitten Kauppayhtiön alakerran maitokaupasta edelleen kannuihin.
Kyllä Eerokin oli omalla alallaan kauppiaana, isänsä varhaisen poismenon muistuttamana ja oman sydänvaivan aiheuttamana Eero luopui kauppiaanaolosta kaupan ensin siirryttyä omaan uuteen market-maiseen halliin Kuninkaanlähteenkadulle, lähelle paikaa jossa niin Asellin mökki kuin Loukkalahden puutyöverstas sijaitsivat. Rauhallisia ilman suuria huolia vietettyjä eläkepäiviä Eerolle kertyikin sitten todella kunnioitettavaan ikään asti. Oli Eero kunnanvaltuustossakin ja pitkäplakkarikin. Ja meidän pitkäplakkarien vuosittaisessa kokoontumisessa joulun alla tulikin ensi tieto Eeron poisnukkumisesta. Rauha hänen muistolleen ja voimia läheisilleen Leilalle, Jussilla sekä Antille ja Pekalle perheineen.
Vereaanien iltahuudot ovat vääjäämättömästi lähellä, meillä nuoremmilla se on myös kerran edessä. Vuoden vaihtuminen pistää muutenkin mietteliääksi, kuinka meni mennyt, mitä tuopi uusi tullessaan.
Tänään oli myös lippu puolitangossa Varumon liiketalossa. Kahdeksankymmentä vuotta saavuttanut diplomikauppias Eero Varumon siunauspäivä on ollut tänään. Olen aikanaan saanut asua samassa talossa, kirjakauppammekin oli talon alakerrassa. Muistan siltä ajalta jopa Eeron isän erinomaisen kauppiaan Toivon hautajaiset, muistotilaisuudessa käytettiin tiloja sekä Varumon että meidän puolelta.
Varumon kaupassa oli todella kaupan meininkiä. Toivo itse oli oikea vanhanajan vilkas joka paikkaan ehtivä kauppias, apuna oli Asellin Aarne ja Linttilän Paula, oli Hietikon (en nyt muista etunimeä, joka tapauksessa Sirkan sisko) ja muitakin. Siirtomaa- eli ruokapuoli ja kangaspuoli oikealla takana. Se oli kauppa se - ja oikea sellainen - ja palvelukauppa, kaikki myytiin tiskin takaa. Aika entinen ei enää palaa niin kuin laulussa sanotaan, mutta silti se on ollut ehkä jopa parempaa aikaa kuin nykyisin ainakin kaikin tavoin ihmisläheisempää. Maitokin ostettiin kannuihin, mutta tosiaan se haettiin meijerin maitokaupasta, sitten Kauppayhtiön alakerran maitokaupasta edelleen kannuihin.
Kyllä Eerokin oli omalla alallaan kauppiaana, isänsä varhaisen poismenon muistuttamana ja oman sydänvaivan aiheuttamana Eero luopui kauppiaanaolosta kaupan ensin siirryttyä omaan uuteen market-maiseen halliin Kuninkaanlähteenkadulle, lähelle paikaa jossa niin Asellin mökki kuin Loukkalahden puutyöverstas sijaitsivat. Rauhallisia ilman suuria huolia vietettyjä eläkepäiviä Eerolle kertyikin sitten todella kunnioitettavaan ikään asti. Oli Eero kunnanvaltuustossakin ja pitkäplakkarikin. Ja meidän pitkäplakkarien vuosittaisessa kokoontumisessa joulun alla tulikin ensi tieto Eeron poisnukkumisesta. Rauha hänen muistolleen ja voimia läheisilleen Leilalle, Jussilla sekä Antille ja Pekalle perheineen.
perjantai 28. joulukuuta 2012
Yhteishenkeä lujitettiin
Innokkuutta
riitti valtuutettujemme ja varavaltuutettujemme neuvottelukokouksessa,
puheenvuoroja ja railakkaita mielipiteitä kuitenkin hyvässä
yhteishengessä (meinasin kirjoittaa toverihengessä, mutta ei me sentään
tovereita olla, jotkut muut tahothan ovat vähän niin kuin omineet
toveri-nimityksen).
Käytiin läpi myös alustavat nimilistat niistä luottamuspaikoista, jotka ovat tiedossamme. Yli kunallisista kuten PoSa:sta ja Vatajankoksen Sähkön kuntainliiton paikoista pitää sopia laajemmissa kaikkia puolueita ja liittymään kuuluvien kuntien edustajia kuunnellen. Maakuntatasolta on kuultu sen verran, että Pohjois-Satakunnan perussuomalaisille tulee kolme paikkaa maakuntavaltuustoon, miespaikat Honkajoelle ja Kankaanpäähän ja naispaikka Siikaisiin. Muita maakuntapaikkoja ei vielä ole jaettu paikkakuntakohtaisesti.
Tapio Laurila oli tehnyt hyvää työtä ensin kysyttyään ehdokkailtamme heille mieluisimmista paikoistaan ja sovittelemalla toivomukset parhaan mahdollisuuden mukaan ja saamalla sijoitettua kaikki 36 ehdokastamme joko varsinaisille tai varapaikoille. Ja myös vihreille löytyi aika monta edustajan paikkaa, ei oikein kehtaa lukumäärää sanoakaan. Kaiken kaikkiaan paikkoja löytyy tällä tietämällä 89, siis jokaiselle jotakin ja parin eksperttiä ehdokaslistojen ulkopuoleltakin.
Näin mennään taas palan matkaa etiäpäin ja annetaan vuoden vaihtua kaikessa rauhassa. Uutena vuotena onkin sitten taas uudet kujeet ja uudet tuulet. Toivotaan neuvotteluidenkin osalta vähän enemmän lauhoja lounatuulia, yhteisellähän asialla kuitenkin kaikki olemme puolueista riippumatta.
Käytiin läpi myös alustavat nimilistat niistä luottamuspaikoista, jotka ovat tiedossamme. Yli kunallisista kuten PoSa:sta ja Vatajankoksen Sähkön kuntainliiton paikoista pitää sopia laajemmissa kaikkia puolueita ja liittymään kuuluvien kuntien edustajia kuunnellen. Maakuntatasolta on kuultu sen verran, että Pohjois-Satakunnan perussuomalaisille tulee kolme paikkaa maakuntavaltuustoon, miespaikat Honkajoelle ja Kankaanpäähän ja naispaikka Siikaisiin. Muita maakuntapaikkoja ei vielä ole jaettu paikkakuntakohtaisesti.
Tapio Laurila oli tehnyt hyvää työtä ensin kysyttyään ehdokkailtamme heille mieluisimmista paikoistaan ja sovittelemalla toivomukset parhaan mahdollisuuden mukaan ja saamalla sijoitettua kaikki 36 ehdokastamme joko varsinaisille tai varapaikoille. Ja myös vihreille löytyi aika monta edustajan paikkaa, ei oikein kehtaa lukumäärää sanoakaan. Kaiken kaikkiaan paikkoja löytyy tällä tietämällä 89, siis jokaiselle jotakin ja parin eksperttiä ehdokaslistojen ulkopuoleltakin.
Näin mennään taas palan matkaa etiäpäin ja annetaan vuoden vaihtua kaikessa rauhassa. Uutena vuotena onkin sitten taas uudet kujeet ja uudet tuulet. Toivotaan neuvotteluidenkin osalta vähän enemmän lauhoja lounatuulia, yhteisellähän asialla kuitenkin kaikki olemme puolueista riippumatta.
torstai 27. joulukuuta 2012
Viidestä pitäjästä perussuomalaisia
Nyt käydään niitä luottamusmiespaikkaneuvotteluita, niin kunnissa kuin kuntarajojen ylikin: kuntaliitoista, maakuntapaikoista. Kankaanpään kaupungintalolla näytti olevan samaan aikaan koolla niin keskustapuoluelaiset kuin perussuomalaisetkin.
Meillä oli väkeä Honkajoelta, Jämijärveltä, Kankaanpäästä, Karviasta kuin myös Siikaisistakin, jossa kävi tosi huono onni, kun siellä vaalituloksen jälkeen kolmella puolueella oli viimeisen valtuutetun vertausluku sama. Kaksi niistä sai paikan ja arvanvedossa juuri perussuomalaisten ja Kauko Ylikosken paikka putosi. Näin taas kerran tuli todistetuksi, miten yksikin ääni on arvokas ja voi vaikka ratkaista valtuutetun ja jopa puolueiden välisen valtuuston paikkajakautumankin.
Olemme kunnallisvaaleissa menneet jokaisella paikkakunnallamme eteenpäin. Niin olemme keskustan jälkeen selkeä kakkonen niin PoSan kuin Vatajankosken Sähkön kuntainliitoissa. Näin luottamuspaikkojemmekin lukumäärä kasvaa. Aika sovitteleminen kaiken kaikkiaan tässä paikkaneuvottelussa aina on, kun paikat määräytyvät puolueiden kokonaisäänimäärien perusteella, sitten ne on sovitettava pitäjäkohtaisesti ja vielä huolehdittava sukupuolitasa-arvosta. Melkoista palapelin kokoamista siis.
PoSasta keskustelimme, mutta nyt ollaan hyvällä tiellä, kun jokainen kunta maksaa omat kustannuksensa niin potilaiden kuin myös terveysasemienkin osalta. Yhä edelleen vierastetaan hallintobyrokratian paisumista, josta ainoastaan voidaan saada säästöjä. Jokainen ymmärtää miten väestön vanhentuessa ja kunnon heinkentyessä tekeviä käsipareja tarvitaan aina vain lisää. Ja nimenomaan tälle sektorille voimavaroja on ohjattava ja tuottamattomia byrokraatteja vastaavasti karsittava.
Odotamme neuvotteluissa saavamme myös ainakin varapuheenjohtajuuksia, koska olemme siis toiseksi suurin puolue. Paikkajaoista omiemme kesken kyllä pääsemme sopuun. Näyttää vaan olevan enemmän tunkua mies- kuin naispaikoille. Alueellamme on vain neljä naisvaltuutettua, yksi jokaisessa valtuustossa Karviaa lukuunottamatta, sielläkin kyllä sitten löytyy naisvaravaltuutettuja, sukulaistyttöni Kaijakin.
Meillä oli väkeä Honkajoelta, Jämijärveltä, Kankaanpäästä, Karviasta kuin myös Siikaisistakin, jossa kävi tosi huono onni, kun siellä vaalituloksen jälkeen kolmella puolueella oli viimeisen valtuutetun vertausluku sama. Kaksi niistä sai paikan ja arvanvedossa juuri perussuomalaisten ja Kauko Ylikosken paikka putosi. Näin taas kerran tuli todistetuksi, miten yksikin ääni on arvokas ja voi vaikka ratkaista valtuutetun ja jopa puolueiden välisen valtuuston paikkajakautumankin.
Olemme kunnallisvaaleissa menneet jokaisella paikkakunnallamme eteenpäin. Niin olemme keskustan jälkeen selkeä kakkonen niin PoSan kuin Vatajankosken Sähkön kuntainliitoissa. Näin luottamuspaikkojemmekin lukumäärä kasvaa. Aika sovitteleminen kaiken kaikkiaan tässä paikkaneuvottelussa aina on, kun paikat määräytyvät puolueiden kokonaisäänimäärien perusteella, sitten ne on sovitettava pitäjäkohtaisesti ja vielä huolehdittava sukupuolitasa-arvosta. Melkoista palapelin kokoamista siis.
PoSasta keskustelimme, mutta nyt ollaan hyvällä tiellä, kun jokainen kunta maksaa omat kustannuksensa niin potilaiden kuin myös terveysasemienkin osalta. Yhä edelleen vierastetaan hallintobyrokratian paisumista, josta ainoastaan voidaan saada säästöjä. Jokainen ymmärtää miten väestön vanhentuessa ja kunnon heinkentyessä tekeviä käsipareja tarvitaan aina vain lisää. Ja nimenomaan tälle sektorille voimavaroja on ohjattava ja tuottamattomia byrokraatteja vastaavasti karsittava.
Odotamme neuvotteluissa saavamme myös ainakin varapuheenjohtajuuksia, koska olemme siis toiseksi suurin puolue. Paikkajaoista omiemme kesken kyllä pääsemme sopuun. Näyttää vaan olevan enemmän tunkua mies- kuin naispaikoille. Alueellamme on vain neljä naisvaltuutettua, yksi jokaisessa valtuustossa Karviaa lukuunottamatta, sielläkin kyllä sitten löytyy naisvaravaltuutettuja, sukulaistyttöni Kaijakin.
tiistai 25. joulukuuta 2012
Tapaninpäivän ajelulla
Ihme kun ei Tapaninpäivän myöhäisuutisissakaan kerrottu kolarisumasta. Olisi luullut niin käyvän, kun itsekin olimme liikentessä käyden vaimon veljeä katsomassa Lapualla, tiet kyllä pölysivät lumesta ja lunta satoi oikein satamalla. Voisi vaikka laulaa tulppaani- ja Amsterdam-laulua mukaillen, että on lunta tulvillaan jouluinen Suomemme maa. Mutta näyttävät suomalaiset osaavan ajella liikenteessä huonoissakin keleissä, kun ei liiemmälti tullut kolareita tapaninpäivänajeluissa.
Lapualla kävimme myös illan perhemessussa, jota piti Laura Lahdensuo. Hän oli pappina Jurvassa ollessani siellä kirkkoherrana. Lapuan tuomiokirkossa puolestaan olen saanut piispa Yrjö Sariolan suorittaman pappisvihkimyksen. Muutenkin Lapua ja myös tuomiokirkko on monien muistojen keskipisteenä todella monille muillekin ihmisille. Onhan Lapualla Suomen suurimmat urutkin ja ainoana maaseutumaisena paikkakuntana myös hiippakuntakeskus. Lapuan historia on todella kunniakas niin maamme kohtaloissa kuin myös herännäisyyden historiassa. Edelleen Herättäjä-Yhdistyksen päätoimipaikka sijaitsee kirkkosillan toisella puolen Lapuan jokea Kosolan talossa. Itse olin heränneen kansan palveluksessa yli kymmenen vuotta.
Varsinaisesti Tapaninpäivän kunniaksi kävimme katsomassa Tapania, jolle vuosi sitten tapahtui ikävä onnettomuus ja siitä lähtien hän on hanvaantuneena alaosastaan pystyen siis liikkumaan vain pyörätuolilla. Asunnon hän on saanut hänestä kaikin puolin hyvää huolta pitävästä palvelutalosta aivan Lapuan keskustassa niin, että nytkin lumentulosta huolimatta voimme kulkea lenkin joen molemmin puolin kirkon ja urheilukeskuksen kautta. Vaatii kyllä sopeutumista aiemmin niin liikkuneelta ja monessa mukana olleelta ottaa vastaan kohtalonsa. Mutta usko Taivaan Isään tässäkin auttaa.
Lapualla kävimme myös illan perhemessussa, jota piti Laura Lahdensuo. Hän oli pappina Jurvassa ollessani siellä kirkkoherrana. Lapuan tuomiokirkossa puolestaan olen saanut piispa Yrjö Sariolan suorittaman pappisvihkimyksen. Muutenkin Lapua ja myös tuomiokirkko on monien muistojen keskipisteenä todella monille muillekin ihmisille. Onhan Lapualla Suomen suurimmat urutkin ja ainoana maaseutumaisena paikkakuntana myös hiippakuntakeskus. Lapuan historia on todella kunniakas niin maamme kohtaloissa kuin myös herännäisyyden historiassa. Edelleen Herättäjä-Yhdistyksen päätoimipaikka sijaitsee kirkkosillan toisella puolen Lapuan jokea Kosolan talossa. Itse olin heränneen kansan palveluksessa yli kymmenen vuotta.
Varsinaisesti Tapaninpäivän kunniaksi kävimme katsomassa Tapania, jolle vuosi sitten tapahtui ikävä onnettomuus ja siitä lähtien hän on hanvaantuneena alaosastaan pystyen siis liikkumaan vain pyörätuolilla. Asunnon hän on saanut hänestä kaikin puolin hyvää huolta pitävästä palvelutalosta aivan Lapuan keskustassa niin, että nytkin lumentulosta huolimatta voimme kulkea lenkin joen molemmin puolin kirkon ja urheilukeskuksen kautta. Vaatii kyllä sopeutumista aiemmin niin liikkuneelta ja monessa mukana olleelta ottaa vastaan kohtalonsa. Mutta usko Taivaan Isään tässäkin auttaa.
Joulun rauhaiseloa
Jouluaattona vartiossa sankaripatsaalla sotaveteraanien vuorolla.
Mieleen tuli etsimättä sota-ajan joulut, jossa vartijoilla oli totisemmat ajat, nyt paloi jokaisella sankarihaudalla partiolaisten sytyttämät kynttilät, jotka eivät kyllä korkeiden lumihankien takia näkyneet sankaripatsaan tasanteelle. Leevi Aarniokosken kanssa seisoimme oman vuoromme molemmin puolin sankaripatasasta. Me vapautimme reserviläiset edustajat ja meidän jälkeemme tuli kaksi sinibarettia eli rauhanturvaajaa.
Muuten jouluaatto sujui kaikessa rauhassa joululauluja kuunnellen. Kyllä vanhat jo yli sata vuottakin sitten syntyneet laulut ovat niitä parhaita ajasta aikaan eläviä. Ja onhan niiden tekijöinä suuria mestareitamme kuten Jean Sibelius ja Sakari Topelius. Enkeli taivaan on oikein uskonpuhdistajamme Martti Lutherin käsialaa. Ja maailman kaunein joululaulu Jouluyö, juhlayö Franz Gruberin ja Joseph Mohrin tekemä. Monet kansakoulunopettajat ovat saaneet nimensä lähtemättömästi säilymään joululaulujen tekijöinä kuten Immi Hellen, Helmi Auvinen, Otto Kotilainen, Alpo Noponen ja Martti Korpilahti. Sibeliuksen lisäksi joululaulujen säveltäjjinä monta muutakin tunnettua säveltäjäämme: Leevi Madetoja, Armas Maasalo, Karl Collan, P.J. Hannikainen, Martti Turunen, Uuno Klami.
Onhan tietysti uusiakin suosittuja joululauluja kuten Vexi Salmen sanoittama Sydämeeni joulun teen ja Jaakko Löytyn monet Ilouutisesta ja Seuraa tähteä alkaen.
Kyllä kelpaa kuunnella suomalaisen joululauluperinteen parhaita lauluja ja elää niiden myötä todeksi joululn ihme Jeesuslapsen syntyminen seimenlapsena meidän jokaisen ystäväksi ja pelastajaksi.
Mieleen tuli etsimättä sota-ajan joulut, jossa vartijoilla oli totisemmat ajat, nyt paloi jokaisella sankarihaudalla partiolaisten sytyttämät kynttilät, jotka eivät kyllä korkeiden lumihankien takia näkyneet sankaripatsaan tasanteelle. Leevi Aarniokosken kanssa seisoimme oman vuoromme molemmin puolin sankaripatasasta. Me vapautimme reserviläiset edustajat ja meidän jälkeemme tuli kaksi sinibarettia eli rauhanturvaajaa.
Muuten jouluaatto sujui kaikessa rauhassa joululauluja kuunnellen. Kyllä vanhat jo yli sata vuottakin sitten syntyneet laulut ovat niitä parhaita ajasta aikaan eläviä. Ja onhan niiden tekijöinä suuria mestareitamme kuten Jean Sibelius ja Sakari Topelius. Enkeli taivaan on oikein uskonpuhdistajamme Martti Lutherin käsialaa. Ja maailman kaunein joululaulu Jouluyö, juhlayö Franz Gruberin ja Joseph Mohrin tekemä. Monet kansakoulunopettajat ovat saaneet nimensä lähtemättömästi säilymään joululaulujen tekijöinä kuten Immi Hellen, Helmi Auvinen, Otto Kotilainen, Alpo Noponen ja Martti Korpilahti. Sibeliuksen lisäksi joululaulujen säveltäjjinä monta muutakin tunnettua säveltäjäämme: Leevi Madetoja, Armas Maasalo, Karl Collan, P.J. Hannikainen, Martti Turunen, Uuno Klami.
Onhan tietysti uusiakin suosittuja joululauluja kuten Vexi Salmen sanoittama Sydämeeni joulun teen ja Jaakko Löytyn monet Ilouutisesta ja Seuraa tähteä alkaen.
Kyllä kelpaa kuunnella suomalaisen joululauluperinteen parhaita lauluja ja elää niiden myötä todeksi joululn ihme Jeesuslapsen syntyminen seimenlapsena meidän jokaisen ystäväksi ja pelastajaksi.
sunnuntai 23. joulukuuta 2012
lauantai 22. joulukuuta 2012
Veljeä ei jätetä
Kaikki 90 vuotta täyttäneet Kankaanpään veteraanit ovat saaneet kukkatervehdykset. Samoin olimme liikkellä Kankaanpään piirikunnan alueen kaikissa hoitolaitoksissa: Lohikon vanhainkodin neljä osastoa, PoSan vuodeosaston kaksi osastoa, Kanervakoti, Helinäkoti, Koivurinne. Kaikissakin näissä eri kodeissa löytyi sotiemme veteraaneja, poikkeuksena kylläkin Kanervakoti.
Tämä vanha jouluperinteemme muistuttaa todellakin veteraanien tunnuslausesta: Veljeä ei jätetä. Vanhainkoteiihin Lohikkoon ja Koivurinteeseen Kankaanpään Sotaveteraanit antavat lisäksi pienen lahjakortin.
Aaro Holma on tässä tehnyt valtaisan työn, itse pääsin mukaan rulettiin vasta lauantaina ja tänään sunnuntaina, kun eduskuntatyö sitoon aina viikoksi Helsinkiin. Viikolla Aaron kanssa liikkuivat Toivo Lautaoja ja Heino Nieminen. 25 sotaveteraania on täyttänyt 90 vuotta, kun koko veteraanien lukumäärä on kahdeksisenkymmentä, kaikkikin jo ikäihmisiä.
Näin olemme saaneet olla levittämässä myös joulumieltä ja toivottamassa Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta joulutähden keralla.
Tämä vanha jouluperinteemme muistuttaa todellakin veteraanien tunnuslausesta: Veljeä ei jätetä. Vanhainkoteiihin Lohikkoon ja Koivurinteeseen Kankaanpään Sotaveteraanit antavat lisäksi pienen lahjakortin.
Aaro Holma on tässä tehnyt valtaisan työn, itse pääsin mukaan rulettiin vasta lauantaina ja tänään sunnuntaina, kun eduskuntatyö sitoon aina viikoksi Helsinkiin. Viikolla Aaron kanssa liikkuivat Toivo Lautaoja ja Heino Nieminen. 25 sotaveteraania on täyttänyt 90 vuotta, kun koko veteraanien lukumäärä on kahdeksisenkymmentä, kaikkikin jo ikäihmisiä.
Näin olemme saaneet olla levittämässä myös joulumieltä ja toivottamassa Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta joulutähden keralla.
torstai 20. joulukuuta 2012
Herkkää joulumielen viritystä
Eduskunnan raamatturyhmän järjestämänä aloitettiin eduskunnan viimeistä edellinen istuntopäivä valtiosalissa todella vaikuttavalla jouilulaulutilaisuudella, joka todella herkisti mielet hartaaseen joulun odotukseen (siitäkin huolimatta, että itse olin esittämässä puhemiehistön tervehdystä ottaen esiin kolme rakasta sellaista joululaulua, joita ei tällä kerralla laulettu.
Sauli Ahvenjärvi kantoi suuren järjestelyvastuun, hänen avustajansa lähetti oheisen kiitoksen:
Lähetetty: 20. joulukuuta 2012 16:38
Vastaanottaja: Joutsenlahti Anssi; Autto Heikki; Hirvisaari James; Lipponen Päivi; Mattila Iina; Paljakka-Sippola Eevamaija; Rissanen Minna; Salo Tuomas; 'Juha Vintturi'; auvo.naukkarinen@evl.fi
Kopio: Ahvenjärvi Sauli
Aihe: Lämmin kiitos!
Sauli Ahvenjärvi kantoi suuren järjestelyvastuun, hänen avustajansa lähetti oheisen kiitoksen:
Lähetetty: 20. joulukuuta 2012 16:38
Vastaanottaja: Joutsenlahti Anssi; Autto Heikki; Hirvisaari James; Lipponen Päivi; Mattila Iina; Paljakka-Sippola Eevamaija; Rissanen Minna; Salo Tuomas; 'Juha Vintturi'; auvo.naukkarinen@evl.fi
Kopio: Ahvenjärvi Sauli
Aihe: Lämmin kiitos!
Hyvä ystävä.
Tänään 20. joulukuuta
pidetty eduskunnan väen yhteinen joululaulutilaisuus sai paljon positiivista
palautetta. Yksittäiset esiintymiset olivat upeita ja niiden myötä kokonaisuus
oikein onnistunut. Haluamme vielä kiittää lämpimästi teitä jokaista, kun olitte
tekemässä yhdessä kanssamme juhlavan hetken arjen keskelle.
Siunattua
Vapahtajamme syntymäjuhlaa toivottaen,
Eduskunnan
Raamatturyhmä
Sauli Ahvenjärvi,
puheenjohtaja
Anni Vasama,
sihteeri
maanantai 17. joulukuuta 2012
Mistä on kysymys
Hallitus jarrutti yhdeksisen kuukautta 25 EU-maan välillä tehdyn sopimuksen antamista eduskuntakäsittelyyn, jonne se tuli marraskuun 13. päivänä ja on suuren salin käsittelyssä eduskunnan kiireisimmässä loppuruuhkassa talousarviokäsittelyn ja monien muiden lakiesitysten kanssa. Valtiovarainvaliokunnan lisäksi lausuntonsa antoivat perustuslaki- ja tarkastusvaliokunnat. Kysessä on kohti pankkiunionia ja liittovaltiota vievä sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta. Taidatkos sen selkeämmin sanoa!
Perussuomalaisten mielestä sopimus syventää jäsenmaiden keskinäistä integraatioita ja siinä sidotaan eduskunnan budjettivaltaa niin suuresti, ettei lakia voida käsitellä ilman perustuslain säätämisjärjestystä eli se vaatii 2/3 enemmistön. Olemme myös vaatimassa laajaa julkista keskustelua ja sen jälkeen neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Nythän viedään pienin askelin taloudellista määräysvaltaamme ja näin perustuslakivaliokunta katsoo tätäkin uudistusta niin vähäiseksi, ettei tarvita määräenemmistöpäätöstä.
Täysistunnossa lakia nimitettiin osuvasti talouskuristussopimukseksi. Niinpä olemme sitä mieltä, että mitä enemmän kansallista päätöksentekovaltaa luovutetaan EU:lle, sitä turhemmaksi kansalaiset kokevat edes äänestää. Kansalaistemme selvä enemmistö ei halua lisätä taloudellisia vastuitamme euroalueen kriisimaiden auttamiseksi emmekä liioin halua lisää liittovaltiota euron pelastamiseksi, ennemmin vaikka annettaisiin euroalueen hajota. Niinpä talous- ja rahaliitosta eroamisellä on enemmän kannatusta kuin liittovaltiolla.
Antakaamme siis kansalle mahdollisuuden äänestää liittovaltiokehityksestä, kun sitäei annettu edes euroon siirryttäessä.
Perussuomalaisten mielestä sopimus syventää jäsenmaiden keskinäistä integraatioita ja siinä sidotaan eduskunnan budjettivaltaa niin suuresti, ettei lakia voida käsitellä ilman perustuslain säätämisjärjestystä eli se vaatii 2/3 enemmistön. Olemme myös vaatimassa laajaa julkista keskustelua ja sen jälkeen neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Nythän viedään pienin askelin taloudellista määräysvaltaamme ja näin perustuslakivaliokunta katsoo tätäkin uudistusta niin vähäiseksi, ettei tarvita määräenemmistöpäätöstä.
Täysistunnossa lakia nimitettiin osuvasti talouskuristussopimukseksi. Niinpä olemme sitä mieltä, että mitä enemmän kansallista päätöksentekovaltaa luovutetaan EU:lle, sitä turhemmaksi kansalaiset kokevat edes äänestää. Kansalaistemme selvä enemmistö ei halua lisätä taloudellisia vastuitamme euroalueen kriisimaiden auttamiseksi emmekä liioin halua lisää liittovaltiota euron pelastamiseksi, ennemmin vaikka annettaisiin euroalueen hajota. Niinpä talous- ja rahaliitosta eroamisellä on enemmän kannatusta kuin liittovaltiolla.
Antakaamme siis kansalle mahdollisuuden äänestää liittovaltiokehityksestä, kun sitäei annettu edes euroon siirryttäessä.
perjantai 14. joulukuuta 2012
Turhaa kuumenemista
Eduskunnan kaksi viimeistä viikkoa ennen joulua ovat aina kiireisiä ja täynnä suuria ja tärkeitä asioita. Tämä joulunalus ei olepoikkeus. Ehkä siten, ettei nyt kaiken lisäksi ole välikysymyskeskustelua. Niinpä moni perusteellistakin käsittelyä vaativa asia voi mennä läpi ilman median siitä kirjoittamista.
Viime iltayön tunteina esillä oli perussuomalaisten mielestä erittäin suuresti EU:n talous- ja rahaliittoa kohti vievästä hallituksen esityksestä talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä. Siksi ryhmä päätti esittää asiaa pöydälle seuraavan päivän eli perjantain istuntoon, jotta siitä voitaisiin puhua kaikessa rauhassa.
Puhemiesneuvostossakin asian otti esille Timo Soini. Päätettiin kuitenkin, että lain toinen käsittely on maanataina päiväsaikaan. Samaan aikaan ryhmä kuitenkin teki pöydällepanopäätöksensä. Me emme tietenkään voineet olla ryhmässä puhemmiesneuvostossa olomme tähden.
Nyt sitten edustaja Brax on ottannut allekirjoittaneen maalitaulukseen purkaessaan tunteitaan, kun ryhmänä käyttäydyimme eri tavalla kuin puhemiesneuvostossa oli puhuttu. Eduskuntatyös on kuitenkin yllätyksellistä, eikä kaikkea todellakaan voi etukäteen tietää eikä sopia. Eivätkä nämä pöydällepano- ja valiokuntaan palauttamisesitykset nyt maata kaataneet. Ryhmä vain sain näin tahtonsa esille, asia tuli julkisen keskustelun tietoisuuteen ja maanantain keskustelussa on esillä perussuomalaisten hylkäysehdotus ja keskustan lausumaehdotus.
Mitä tulee sitten 10 hengen eduskuntaryhmän edustajan Braxin ehdotukseen 2. varapuhemiehen vaihtamisesta, siitä päättää 39 hengen perussuomalaisten eduskuntaryhmä. Hänen arvosteluunsa täysituntojen johtamisestani voin todeta, että ainoastaan kerran olen siitä saanut arvostelua keskustan välikysymyksen allekirjoittajalta ja kuitenkin siinä keskustelussa juuri keskustalaiset saivat kaksi kertaa enemmän puheenvuoroja kuin minkään muun puolueen edustajat, kuin myös toisen oppositiopuolueen perussuomalaisten edustajat.
Ulkomaansuhteistani voi viitata vain edellisviikonvaihteen matkaani Moskovaan Venäjän valtionduuman puhemiehen Sergei Naryshkinin johtamaan Nykyaikainen parlamentarismi ja demokratian tulevaisuus-seminaariin. Sain pitää ainoana länsimaisena parlamentaarikkona ja puhemiehenä alustuksen, jossa oli hienoa viitata maittemme väliseen pitkään yhteistyöhän, sillä juuri Venäjän aikana saimme ensimmäiset säätyvaltiopäivämme, joita ensi vuonna juhlimme 150-vuotismuiston johdosta ja mukaan on lupautunut juuri puhemies Naryshkin.
Näin työskentelymme korkeapaineenkin alla ei ole mitään syytä ylikuumenemiseen, voimme rauahassa keskustella asioista ja näkemyksistä. Ja on hyvä muistaa, että puhemiesneuvostossa on myös kolme muuta perussuomalaista Timo Soini, Jussi Niinistö ja Pirkko Mattila ja myös kolme toisen oppositiopuolueen keskustan edustajaa Leppä, Pekkarinen ja Rehula.
Viime iltayön tunteina esillä oli perussuomalaisten mielestä erittäin suuresti EU:n talous- ja rahaliittoa kohti vievästä hallituksen esityksestä talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä. Siksi ryhmä päätti esittää asiaa pöydälle seuraavan päivän eli perjantain istuntoon, jotta siitä voitaisiin puhua kaikessa rauhassa.
Puhemiesneuvostossakin asian otti esille Timo Soini. Päätettiin kuitenkin, että lain toinen käsittely on maanataina päiväsaikaan. Samaan aikaan ryhmä kuitenkin teki pöydällepanopäätöksensä. Me emme tietenkään voineet olla ryhmässä puhemmiesneuvostossa olomme tähden.
Nyt sitten edustaja Brax on ottannut allekirjoittaneen maalitaulukseen purkaessaan tunteitaan, kun ryhmänä käyttäydyimme eri tavalla kuin puhemiesneuvostossa oli puhuttu. Eduskuntatyös on kuitenkin yllätyksellistä, eikä kaikkea todellakaan voi etukäteen tietää eikä sopia. Eivätkä nämä pöydällepano- ja valiokuntaan palauttamisesitykset nyt maata kaataneet. Ryhmä vain sain näin tahtonsa esille, asia tuli julkisen keskustelun tietoisuuteen ja maanantain keskustelussa on esillä perussuomalaisten hylkäysehdotus ja keskustan lausumaehdotus.
Mitä tulee sitten 10 hengen eduskuntaryhmän edustajan Braxin ehdotukseen 2. varapuhemiehen vaihtamisesta, siitä päättää 39 hengen perussuomalaisten eduskuntaryhmä. Hänen arvosteluunsa täysituntojen johtamisestani voin todeta, että ainoastaan kerran olen siitä saanut arvostelua keskustan välikysymyksen allekirjoittajalta ja kuitenkin siinä keskustelussa juuri keskustalaiset saivat kaksi kertaa enemmän puheenvuoroja kuin minkään muun puolueen edustajat, kuin myös toisen oppositiopuolueen perussuomalaisten edustajat.
Ulkomaansuhteistani voi viitata vain edellisviikonvaihteen matkaani Moskovaan Venäjän valtionduuman puhemiehen Sergei Naryshkinin johtamaan Nykyaikainen parlamentarismi ja demokratian tulevaisuus-seminaariin. Sain pitää ainoana länsimaisena parlamentaarikkona ja puhemiehenä alustuksen, jossa oli hienoa viitata maittemme väliseen pitkään yhteistyöhän, sillä juuri Venäjän aikana saimme ensimmäiset säätyvaltiopäivämme, joita ensi vuonna juhlimme 150-vuotismuiston johdosta ja mukaan on lupautunut juuri puhemies Naryshkin.
Näin työskentelymme korkeapaineenkin alla ei ole mitään syytä ylikuumenemiseen, voimme rauahassa keskustella asioista ja näkemyksistä. Ja on hyvä muistaa, että puhemiesneuvostossa on myös kolme muuta perussuomalaista Timo Soini, Jussi Niinistö ja Pirkko Mattila ja myös kolme toisen oppositiopuolueen keskustan edustajaa Leppä, Pekkarinen ja Rehula.
torstai 13. joulukuuta 2012
Yön pimeinä hetkinä vaiko päivänvalossa
Äänin 98 asian käsittelyn jatkamista seuraavassa istunnossa puolustaneet voittivat meidät 36 asian siirtämistä seuraavaksi päiväksi päivänvaloon, poissa 65 edustajaa. Näin EU:n talouspoliittista valtaa lisäävän kohden pankkiunionia vievän lakiesityksen käsittelyä jatkettiin 15 minuutin tauon jälkeen pidetyssä seuraavassa eli päivän toisessa istunnossa. Siinä sen käsittely kuitenkin keskeytettiin, kun perussuomalaiset ehdottivat lakiesityksen lähettämistä takaisin valtiovarainvaliokuntaan, joten saatiin kuin saatiinkin sen jatkokäsittely päivänvaloon, kun aina puhutaan, että tärkeät asiat päätetään yön pimeydessä, niin kuin tälläkin viikolla on tapahtunut EU:n valtiovarainministerien kokouksessa.
keskiviikko 12. joulukuuta 2012
Lakiesityksiä roppakaupalla
Jouluksi pöytä puhtaaksi, se on henki eduskunnassa ja siksi tehdään töitä jopa yötä myöten ja urakkakaupalla. Eilinen täysistunto päättyi nuijaniskuuni aamuyöstä kello 0.53 yli kolmenkymmenen päiväjärjestysasian käsittelyn päätyttyä. Tänään keskiviikkona asioita listalta löytyi kahdeksantoista. Istunnon olin taas päättämässä kello 20.25. Asioiden joukkoon mahtuu monia merkittäviä lakeja. Ensi viikko sitten onkin kokonaan budjetin läpikäyntiä ja joulutauolle lähdemme perjantaina 21.12.
tiistai 11. joulukuuta 2012
Venäjän ensimmäinen demokratia-seminaari
Sain tosiaan olla Moskovassa järjestetyssä ensimmäisessä "Nykyaikainen parlamentarismi ja demokratian tulevaisuus"-seminaarissa. Venäjän valtioduuman puhemies Sergei Naryshkin johti päivän tiivistä työskentelyä kertoen suunnitelmista vakinaistaa nyt liikkeelle lähtenyt seminaari osittain sen hyvien tuloksienkin johdosta, vaikka järjestäjillä varmaan oli jo alun perinkin suunnitelmia aiheen ajankohtaisuuden ja tärkeyden ansiosta jatkaa työskentelyä tulevinakin vuosina.
Varsinaisessa plenumissa puheenvuoron käyttäjiä oli lähes kaksikymmentä,Venäjältä ulkoministeri, liittoneuvoston puheenjohtaja ja useita puoluejohtajia. Suomen osalta sain pitää katsauksen maamme demokratian kehitykseen ja oli sopivaa juuri Venäjällä kertoa Venäjän-vallan alla tapahtuneesta ensimmäisistä Porvoon säätyvaltiopäivistä ja myös yksikamarisen eduskunnan synnystä 1907.
Iltapäivällä hajaannuttiin neljäksi jaostoksi, joista olin mukana aiheeltaan parlamentit nykyaikaisissa demokraattisissa valtioissa: Erilaisia muotoja ja kehitystendensejä Venäjän tieteellisen akatemian jäsenen Anatloly Torkunovin ja saksalaisen yliopiston professorin Heinrich Bestin toimiessa puheenjohtajina. Täälläkin käytettiin lukuisisa puheenvuoroja lähimpää Virosta Tallinnan yliopiston tohtori Magnus Ilmjärv, joka on opiskellut historiaa vuosikausia myös Helsingin Yliopistossa.
Illallispöydässä saimme avustajani eduskunnan kansainvälisten asiain sihteerin Mika Laaaksosen kanssa puhemies Naryshkinin pöydässä yhdessä myös Venäjän duuman 1.varapuhemies Ivan Melnikovin, aserbaissanilaisten varapresidentti Bahar Muradovan ja suurlähettiläs Polad Byulbyulin sekä Valko-Venäjän puhemiehen Victor Guminskyn seurassa käyden mielenkiintoisia keskusteluja.
Tietysti saimme vierailla myös Suomen Moskovan suulähetystössä ja keskustella suurlähettiläs Hannu HImasen ja ministerineuvos Jaakko Lehtovirran kanssa. Rakennus on tehty alunperinkin Suomen suurlähetystöksi, mutta sota-ajan se oli Ruotisin hallinnassa ja taas sotien jälkeen saimme sen takaisin.
Vierailu oli todella korkeaa valtiomiestasoa. Meitä kuljetettiin ovelta ovelle omalla autolla. Lentokentillä mennen tullen pääsimme erityisreittejä ja erityiskohtelulla eteenpäin. Hotelli oli korkean luokan Kultaisen Sormuksen (Ring) hotelli ja sain asua oikein sviitissä. Ruokailut olivat myös ruhtinaallisia ja tuntui, että niitä oli vähä väliä.
Aika aikaa kutakin ja kerran tälläkin tavalla.
Varsinaisessa plenumissa puheenvuoron käyttäjiä oli lähes kaksikymmentä,Venäjältä ulkoministeri, liittoneuvoston puheenjohtaja ja useita puoluejohtajia. Suomen osalta sain pitää katsauksen maamme demokratian kehitykseen ja oli sopivaa juuri Venäjällä kertoa Venäjän-vallan alla tapahtuneesta ensimmäisistä Porvoon säätyvaltiopäivistä ja myös yksikamarisen eduskunnan synnystä 1907.
Iltapäivällä hajaannuttiin neljäksi jaostoksi, joista olin mukana aiheeltaan parlamentit nykyaikaisissa demokraattisissa valtioissa: Erilaisia muotoja ja kehitystendensejä Venäjän tieteellisen akatemian jäsenen Anatloly Torkunovin ja saksalaisen yliopiston professorin Heinrich Bestin toimiessa puheenjohtajina. Täälläkin käytettiin lukuisisa puheenvuoroja lähimpää Virosta Tallinnan yliopiston tohtori Magnus Ilmjärv, joka on opiskellut historiaa vuosikausia myös Helsingin Yliopistossa.
Illallispöydässä saimme avustajani eduskunnan kansainvälisten asiain sihteerin Mika Laaaksosen kanssa puhemies Naryshkinin pöydässä yhdessä myös Venäjän duuman 1.varapuhemies Ivan Melnikovin, aserbaissanilaisten varapresidentti Bahar Muradovan ja suurlähettiläs Polad Byulbyulin sekä Valko-Venäjän puhemiehen Victor Guminskyn seurassa käyden mielenkiintoisia keskusteluja.
Tietysti saimme vierailla myös Suomen Moskovan suulähetystössä ja keskustella suurlähettiläs Hannu HImasen ja ministerineuvos Jaakko Lehtovirran kanssa. Rakennus on tehty alunperinkin Suomen suurlähetystöksi, mutta sota-ajan se oli Ruotisin hallinnassa ja taas sotien jälkeen saimme sen takaisin.
Vierailu oli todella korkeaa valtiomiestasoa. Meitä kuljetettiin ovelta ovelle omalla autolla. Lentokentillä mennen tullen pääsimme erityisreittejä ja erityiskohtelulla eteenpäin. Hotelli oli korkean luokan Kultaisen Sormuksen (Ring) hotelli ja sain asua oikein sviitissä. Ruokailut olivat myös ruhtinaallisia ja tuntui, että niitä oli vähä väliä.
Aika aikaa kutakin ja kerran tälläkin tavalla.
Joulutervehdyssähellys kovimmillaan
Joulu pukkaa päälle taas entiseen tapaan kovalla vauhdilla.
Joulukorttiaika on siis käsillä, ennen Moskovan matkaan lähtöä kävin läpi osoiteluettelon, monta varmasti puuttuu, lähetettäviä eduskunnan varapuhemiehen joulutervehdyskortteja on tilattu 1300. Jaoin myös yli tuhat KankU:n lehteä perjantai-iltana ja eilen, olin myös Jämijärven sotainvalidien jouluruokailussa Tei-tuvalla, joten matkaan Moskovaan voipi lähteä, kun päällekaatuvimmat tehtävät on suoritettu.
Näin siis sunnuntaina aamupäivällä, nyt tiistaina kello 15 jälkeen ollaan taas koti-Suomessa. Eduskunnassakin on korkeapainetta, kun kaikki budjettiin liittyvä pitäisi saada valmiiksi perjantaina 21.12. joulun viettoon pääsemiseksi. Siksi tänäänkin vielä tuli neljä hallituksen lakiesitystä, joiden lähetekeskustelun jälkeen on parast´aikaa kolmen tunnin istuntokeskeytys ja istuntoa jatketaan kello 19, jolloin on vuoroni olla puikoissa puhemiehenä. Ja istuntoa jatketaan niin kauan kuin puhehaluja riittää, päiväjärjestyslistalla on 30 asiaa.
Niinpä on aikaa aina välissä kirjoitella nimiä joulukortteihin, 400 on jo saatu tehtyä, vielä siis olisi urakkaa 900 nimikirjoituksen osalta. Tulee joskus mieleen, että voisi sukunimi lyhyempikin olla, mutta kyllä mies nimensä kantaa ja toisaalta onhan nimi komea ollen lähellä jopa kuuluisaa Joutsenlampi-palettia. Ja kyllähän joutsenekin ovat komeita lintuja, kylläkin melkoisia reviirinsä haltijoita.
Kaikesta huolimatta tervetuloa joulu kultainen!
Joulukorttiaika on siis käsillä, ennen Moskovan matkaan lähtöä kävin läpi osoiteluettelon, monta varmasti puuttuu, lähetettäviä eduskunnan varapuhemiehen joulutervehdyskortteja on tilattu 1300. Jaoin myös yli tuhat KankU:n lehteä perjantai-iltana ja eilen, olin myös Jämijärven sotainvalidien jouluruokailussa Tei-tuvalla, joten matkaan Moskovaan voipi lähteä, kun päällekaatuvimmat tehtävät on suoritettu.
Näin siis sunnuntaina aamupäivällä, nyt tiistaina kello 15 jälkeen ollaan taas koti-Suomessa. Eduskunnassakin on korkeapainetta, kun kaikki budjettiin liittyvä pitäisi saada valmiiksi perjantaina 21.12. joulun viettoon pääsemiseksi. Siksi tänäänkin vielä tuli neljä hallituksen lakiesitystä, joiden lähetekeskustelun jälkeen on parast´aikaa kolmen tunnin istuntokeskeytys ja istuntoa jatketaan kello 19, jolloin on vuoroni olla puikoissa puhemiehenä. Ja istuntoa jatketaan niin kauan kuin puhehaluja riittää, päiväjärjestyslistalla on 30 asiaa.
Niinpä on aikaa aina välissä kirjoitella nimiä joulukortteihin, 400 on jo saatu tehtyä, vielä siis olisi urakkaa 900 nimikirjoituksen osalta. Tulee joskus mieleen, että voisi sukunimi lyhyempikin olla, mutta kyllä mies nimensä kantaa ja toisaalta onhan nimi komea ollen lähellä jopa kuuluisaa Joutsenlampi-palettia. Ja kyllähän joutsenekin ovat komeita lintuja, kylläkin melkoisia reviirinsä haltijoita.
Kaikesta huolimatta tervetuloa joulu kultainen!
Suomen demokratia täyttää ensi vuonna 150 vuotta
Puheenvuoroni Moskovan duuman puhemiehen Sergei Naryshkinin kutsumana Moskovassa "Nykyaikainen parlamentarismi ja demokratian tulevaisuus"-seminaarissa
Arvoisa herra Puhemies, arvoisat parlamentaariko, hyvät naiset ja herrat!
Minulla on ilo ja kunnia palata
hieman yli 25 vuoden jälkeen uudelleen Moskovaan edustamaan Suomen eduskuntaa. Haluaisin
käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni ja kiittää Venäjän federaation valtionduumaa
sekä kaikkia asianomaisia tahoja tämän tärkeän foorumin järjestämisestä. Haluan
eduskunnan puolesta välittää järjestäjille sekä tämän foorumin osanottajille eduskunnan
sydämelliset terveiset ja toivottaa tälle foorumille menestystä ja antoisia
keskusteluja.
Suomella ja Venäjällä on
aktiiviset, tiiviit ja hyvät naapurussuhteet. Tiiviistä vierailuvaihdosta
mainittakoon, että Presidentti Niinistö tapasi presidentti Putinin kesäkuussa
2012 Pietarissa ja pääministeri Medvedev vieraili Helsingissä lokakuussa 2012.
Myös parlamenttienväliset suhteemme ovat aktiiviset ja rakentavat. Edustajamme
ja virkamiehemme tekevät arvokasta yhteistyötä mm. Itämeren parlamentaarikkofoorumissa
ja Arktisessa neuvostossa. Suomi myöntää ennätysmäärän viisumeita venäläisille
ja Suomessa kävi vuonna 2011 n. 3,3 miljoonaa venäläistä matkailijaa – näiden
määrien odotetaan kasvavan. Suomi pitää tärkeänä luoda vastavuoroisesti
mahdollisimman joustavat edellytykset venäjän kansalaisten liikkumiselle,
työnteolle ja oleskelulle.
Ymmärtääksemme paremmin
tulevaisuutta meidän on hyvä luoda katse menneeseen. Vuosi 2013 tulee olemaan
eduskunnalle merkittävä virstanpylväs, sillä ensi vuonna tulee kuluneeksi 150
vuotta säännöllisen valtiopäivätoiminnan käynnistämisestä – eli siitä kun keisari
Aleksanteri II avasi Suomen säätyvaltiopäivät vuonna 1863. Suomi tulee
juhlistamaan tätä tapahtumaa yhdessä Venäjän kanssa ja haluamme toivottaa Venäjän
federaation duuman puhemiehen sydämellisesti tervetulleeksi Suomeen. Toinen suomalaisen
edustuksellisen demokratian historiallisista virstanpylväistä tapahtui sekin
Suomen suuriruhtinaskunnan ollessa autonominen osa Venäjän keisarikuntaa – samaan
aikaan kun eduskuntalaitosta uudistettiin, saivat suomalaiset naiset v. 1907 ensimmäisinä
Euroopassa ääni- ja vaalioikeuden. Yksikamariseen eduskuntaan valittiin noissa ensimmäisissä
vaaleissa tuolloin yhteensä 19 naiskansanedustajaa. Nykyisin Suomi on naispoliitikkojen
edustatutumisessa yhdessä muiden pohjoismaiden tavoin maailman kärkimaita.
Muiden pohjoismaiden tavoin Suomi
sijoittuu YK:n inhimillisen kehityksen indeksin kärkeen. Niin ikään
Kansainvälinen korruptionvastainen järjestö Transparency International julkaisi
vuosittaisen tutkimuksensa tulokset viisi päivää sitten – Suomi kuroi
ensimmäiselle sijalle Tanskan ja Uuden-Seelannin rinnalle vähiten
korruptoituneena maana.
Kasvaminen demokraattiseksi
yhteiskunnaksi ei ole itsestäänselvyys vaan se on vaatinut meiltä suomalaisilta
työtä yhteisten asioiden hyväksi. Demokratian taival ei aina ole ollut helppo,
mutta juuri demokratia on osaltaan ollut se järjestelmä, jonka avulla Suomen
kestävä kehitys on voitu turvata. Tässä mielessä on hyvä muistaa, että demokratian
tulevaisuus riippuu nuorten ihmisten osallistumisesta ja aktiivisuudesta. Siksi
Suomessa pidetään tärkeänä, että ihmiset harjaantuvat demokratian
periaatteisiin jo nuorina ja yhteiskunta kannustaa nuoria omiin kokeiluihin
demokratian kehittämisessä.
Arvoisa herra puhemies,
Arvoisat parlamentaarikot,
Hyvät naiset ja herrat,
Haluaisin vielä kerran esittää
lämpimät kiitokseni kutsusta tähän seminaariin!
lauantai 8. joulukuuta 2012
KankU:n lehti uusin voimin
Kankaanpään Urheilijoiden lehteä on tehty säännöllisesti parikin kertaa vuodessa jo kahdenkymmenen vuoden ajan, ehkä kahtena viime vuonna vain kerran vuodessa. Tekemisestä on vastannut yleisurheilujaosto Vesa Korpimäen ollessa päävastuussa. Vesan muutettua kotiseudulleen Virroille on lehden päätoimittamisesta vastannut uusi yleisurheilujaoston puheenjohtaja Jorma Hietamäki.
torstai 6. joulukuuta 2012
Juhlajumalanpalveluksessa itsenäisyyspäivänä
Neljä presidenttiparia etupenkissä ekumeenisessa itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksessa on sellainen näky, ettei sellaista ainakaan miesmuistiin ole voinut tapahtua, muutenkin tuomiokirkkoon kokoontumisemme oli vaikuttava joskin esimerkiksi meitä kansanedustajia paikalla oli korkeintaan neljännes.
Tuomiokirkon poikakuoro lauloi upeasti ja kaikki kirkkomusiikki oli taattua suomalaiskansallista tuotetta kuten Jean Sibeliusta, Taneli Kuusistoa, Sulo Salosta, Olavi Pesosta ja uudempia kirkkomusiikin säveltäjiämme. Virret tuttuja sydämeen käyviä adventti- ja isänmaanvirsiä.
Arkkipiispa Kari Mäkinen oli löytänyt teksteiksi Saarnaajan kirjasta ja Matteuksen evankeliumista maamme johtotehtävissä toimiville puhuttelevia opetuksia. Edellisessä kerrotaan piiritetystä kaupungista, jonka olisi voinut pelastaa köyhä viisas mies, mutta häntä ei kuunneltu: Viisaus on parempi kuin voima, mutta köyhän viisautta vähätellään eikä hänen sanojaan kuunnella. On parempi kuunnella viisaan hiljaisia sanoja kuin houkkien johtajien huutoa. Viisaus on sota-aseita parempi. Evankeliumissa puolestaan kerrottaa Jeesuksen omasta esimerkistä: Joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon toisten orja. Niin kuin Jeesus itsekään tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta. Siinä sitä oli puhdasta Jumalan sanan säilää ja itsetutkistelun aihetta itse kullekin kuulijalle tarvitsematta juuri mitään sananselitystä.
Meidän ei sittenkään tarvitse pitää tärkeimpänä taloudellista menestystä tai uskon kovaa varmuutta, vaan lähimmäisemme hiljaisen ihmisen kuulemista ja huomioonottamista. Siitä voisi lähteä koko yhteiskuntamme tervehtyminen, jota tarvitsemme kipeästi. Sen voi käsin kosketettavasti tajuta taas kerran Hakaniemen torilla, jonne kirkonmenon jälkeen menimme seuraamaan Hurstin itsenäisyyspäivän pitkiä soppajonoja. Viesti siellä oli yksinkertainen, emme tarvitse sanoja vaan tekoja.
Kirkossa muuten ekumeenisen sanamuodon mukaista Isä meidän rukousta lukiessamme tuli väkisinkin mieleen pyytäessämme anteeksi velkaamme, niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme, että tarkoittaako tämä myös nyt edessä olevia Kreikan velkojen anteeksiantamisia. Oman kirkkomme käyttämässä sanamuodossa velkojen sijalla puhutaan synneistä, joka lienee sittenkin parempi versio!
keskiviikko 5. joulukuuta 2012
Kyllä maksamme
Nauru pidentää ikää, Timo Soinille ja perussuomalaisille on naurettu, kun uhoamme EU-maiden tukipakettien turmiollisuudesta omalle maallemme, törkeimpänä esimerkkinä vanha sivistyksen kehto Kreikka. Mutta nyt näyttääkin tulevan itku pitkästä ilosta. Hallituspuolueet pelkäävät edessä olevia vaaleja, siksi ne eivät päästä mieleensäkään ennen aikaisten vaalien mahdollisuutta, vaan antavat vaalien tulla ajallaan, vuonna 2014 eurovaalit ja eduskuntavaalit seuraavan vuotena 2015.
Juuri niihin aikoihin Iltalehdessä haastateltujen talousasiantuntijoiden mukaan laukeavat Kreikan lainojen leikkaukset ja silloin on nauru kaukana. Iltasanomien toimittaja Juha Ristimäki kirjoittaakin perussuomalaisten voivan sanoa silloin: "Mitäs me sanoimme!" Paljon muuta mainontaa ei sitten enää tarvitakaan.
Toisella oppositiopuolueella keskustalla ei olekaan näin helppoa, koska he nimenomaan ovat olleet myöntämässä Kreikan ensimmäistä yli miljardin lainaa ilman takuita, josta demarit kyllä muistavat kertoa, he kun mukamas ovat nykyhallituksessa olleet saamassa näitä vakuuksia, jotka parhaimmillaankin kattavat vain 40%, jos sitten vakuuksilla kriisitilanteessa on mitään arvoa.
Iltasanomissa on haastateltu neljää talousasioihin perehtynyttä: OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskasta, Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälää, Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holmia, Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniaista. Kaikki he päätyvät lähes samaan tulokseen: Kreikka ei selviä veloistaan ja niiden maksuosuudet lankeavat Saksan vaalien jälkimainingeissa. Suomen maksuosuus Kreikan ensimmäisen lainapaketin lankeamista mainittuina vuosia 2014-2015 tulee olemaan 0,5 miljardin luokkaa eli noin 500 miljoonaa euroa. Mummon markoissa numeroin kirjoitettuna 3.000.000.000. Ei mikään vähäpätöinen rahamäärä näin ensi alkuun, mitä seuraavaksi sitten tulleekaan. Sillä summalla rakennettaisiin esimerkiksi jopa kaikki nyt rahanpuutteessa korjaamatta jäävät rakentamissuunnitelmissa olevat valtatiet.
Tää korutont on kertomaa, se vastaanota synnyinmaa ja sen kansalaiset, me jokainen veronmaksaja. Verokuormamme ei ole keveä eikä kevenemään päin.
tiistai 4. joulukuuta 2012
maanantai 3. joulukuuta 2012
Itsenäisyyspäivänä veteraaaneillakin vientiä
Valtakuntamme 95-vuotiasta itsenäisyyttä saamme juhlia paljolti juuri sotiemmem veteraanien ja sotaan osallistuneiden naistemme arvokkaan itsensä alttiiksi antaneen panoksen ansiosta. Itsenäisyytemme on vaatinut raskaat uhrit. Itsenäisyytemme säilyttämisen sanakreita, vielä jäljellä olevia kunniakansalaisiamme ei ole liiemmälti hemmoteltu näiden sodan jälkeisten vuosikymmenten kuluessa. Siksi tänä päivänä yhä edelleen joudumme paikkailemaan näitä laiminlyöntejä, joita emme nykyiselläkään vauhdilla ehdi saada tarpeiden vaatimalle tasolle ennen viimeisenkin veteraanin joutumista viimeiseen iltahuutoon.
Eduskunnassa nykyisten ankeiden talousnäkymien ja laman jälleen iskettyä kyntensä maahamme ollaan kuitenkin tehty voitavamme. Niinpä tämän syksyn satoa on kaksi oikeansuuntaista joskin täysin riittämätöntä parannusta. Eduskunta on lisäämässä veteraanikuntoutusmäärärahoja ensi vuodeksi 6 miljoonalla eurolla. Se merkitsee, että jo aimmin eduskunnan osoittama tahto määrärahojen riittävyydestä jokaiselle veteraanille saadaan vasta nyt oikealle tasolleen.
Tänään itsenäisyyspäivän aattona pidimme oikein juhlaistunnon, jossa alensimme sotainvalidien laitoshoitoon oikeutettujen joukkoa aikaisemmasta 25 prosentin haitta-asteesta 20 prosenttiin. Siis oikeansuuntaista, mutta viimeistä jo nyt jokaisen sotainvalidin, joita on enää 5 000, pitäisi olla oikeutettu pääsemään näihin nimenomaan heitä varten perustettuihin Valtionkonttorin hyväksymiin sotainvalidien sairaskoteihin, joita on lukuisasti eri puolilla maatamme. Ja kaiken kukkuraksi näissä
kodeissa on täyttämättömiä paikkoja, koska lain edellyttämiä korkeamman invalidiasteen omaavia sotainvalideja ei enää ole riittävästi.
Meillä Kankaanpäässä kaikki veteraanit ja myös veteraanien lesket oli kutsuttu ruokailemaan omaan juhlaan Yhteislyseolle. Itsenäisyyspäivänä on jumalanpalveluksen jälkeen kunniakäynti sankarihaudoilla veteraanilippujen kantajineen ollessa lippurivistön kärjessä. Päivällä Yhteislyseolla on itsenäisyyspäivän yleissöjuhla, jossa siinäkin veteraanit ovat kunniavieraita. Illalla vielä on juhlavastaanotto Niinisalon tykistöprikaatin varuskuntakerholla, jossa myös kaikki veteraanit ovat kutsuvieraita.
Kun veteraanien keski-ikä rupeaa lähenemään jo 90 vuotta, on korkea aika saada heidän oikeutetut tarpeensa täytettyä eli kunniavelkamme on maksettava edes vielä jäljellä oleville sotiemme veteraaneille ja rintama- ja kotirintamanaisille.
Eduskunnassa nykyisten ankeiden talousnäkymien ja laman jälleen iskettyä kyntensä maahamme ollaan kuitenkin tehty voitavamme. Niinpä tämän syksyn satoa on kaksi oikeansuuntaista joskin täysin riittämätöntä parannusta. Eduskunta on lisäämässä veteraanikuntoutusmäärärahoja ensi vuodeksi 6 miljoonalla eurolla. Se merkitsee, että jo aimmin eduskunnan osoittama tahto määrärahojen riittävyydestä jokaiselle veteraanille saadaan vasta nyt oikealle tasolleen.
Tänään itsenäisyyspäivän aattona pidimme oikein juhlaistunnon, jossa alensimme sotainvalidien laitoshoitoon oikeutettujen joukkoa aikaisemmasta 25 prosentin haitta-asteesta 20 prosenttiin. Siis oikeansuuntaista, mutta viimeistä jo nyt jokaisen sotainvalidin, joita on enää 5 000, pitäisi olla oikeutettu pääsemään näihin nimenomaan heitä varten perustettuihin Valtionkonttorin hyväksymiin sotainvalidien sairaskoteihin, joita on lukuisasti eri puolilla maatamme. Ja kaiken kukkuraksi näissä
kodeissa on täyttämättömiä paikkoja, koska lain edellyttämiä korkeamman invalidiasteen omaavia sotainvalideja ei enää ole riittävästi.
Meillä Kankaanpäässä kaikki veteraanit ja myös veteraanien lesket oli kutsuttu ruokailemaan omaan juhlaan Yhteislyseolle. Itsenäisyyspäivänä on jumalanpalveluksen jälkeen kunniakäynti sankarihaudoilla veteraanilippujen kantajineen ollessa lippurivistön kärjessä. Päivällä Yhteislyseolla on itsenäisyyspäivän yleissöjuhla, jossa siinäkin veteraanit ovat kunniavieraita. Illalla vielä on juhlavastaanotto Niinisalon tykistöprikaatin varuskuntakerholla, jossa myös kaikki veteraanit ovat kutsuvieraita.
Kun veteraanien keski-ikä rupeaa lähenemään jo 90 vuotta, on korkea aika saada heidän oikeutetut tarpeensa täytettyä eli kunniavelkamme on maksettava edes vielä jäljellä oleville sotiemme veteraaneille ja rintama- ja kotirintamanaisille.
sunnuntai 2. joulukuuta 2012
Adventin pitäisi olla toivon aikaa
Ensimmäisen adventtisunnuntain jumalanpalveluksessa mukana
olleilta lapsikuorolaisilta kysyttiin suosikkilaulua ja kaikki
erityisen laulun maininneet sanoivat Hoosianna Daavidin
pojalle-hymnin. Ehkä senkin vuoksi, että he juuri olivat sen
laulaneet, mutta kyllä se muutenkin on yksi hienoimmista
ylistyslauluistamme. Ja samalla se kuitenkin suomennettuna on myös
nöyrä rukous: Oi auta, oi pelasta!
Näin adventtiaika alkaa riemullisesti ja päättyy kukaties vieläkin mahtavammin Vapahtajamme, Jeesus-lapsen syntymän suureen juhlaan jouluun. Saamme neljän adventtisunnuntain viitoittamana kulkea kohden suuren täyttymyksen juhlaa. Saamme odottaa ja toivoa Herramme Jeesuksen tulemista, merkitseehän adventti-sana juuri tulemista.
Näin adventtiaika alkaa riemullisesti ja päättyy kukaties vieläkin mahtavammin Vapahtajamme, Jeesus-lapsen syntymän suureen juhlaan jouluun. Saamme neljän adventtisunnuntain viitoittamana kulkea kohden suuren täyttymyksen juhlaa. Saamme odottaa ja toivoa Herramme Jeesuksen tulemista, merkitseehän adventti-sana juuri tulemista.
Tähän voimme liittää virrentekijän sanoin oman mahdottomuutemme tuntemisen, kun tiedämme Herramme lupaavan hengellemme virvoituksen ja sydämelle rauhan, lohdutuksen: Mitenkä sokeana nähdä voisi, ja tiekö eksyneelle tuttu oisi? Mitenkä rampa pääsis liikkumaan? Mitenkä kuollut nousis haudastaan? Vaan minä, raukka, pelkään kuolemata, ei minuss´ ole ristin kantajata. Kipuja, vaivoja vain pakenen, en taivu koskaan alle murheitten.
Juuri tämän tähden saammekin pyydellä Jeesusta olemaan tienä eksyneelle, tulla virvoitajaksi väsyneelle, elämäksi kuolleelle ja totuudeksi valheen orjalle. Sillä meille ihmisille Herramme vastaanottaminen niin kuin moni paljon vähäpätöisempikin asia voi on mahdotonta, mutta ei Jumalalle; sillä Jumalalle on kaikki mahdollista.
Adventin ei näin ollen vain pitäisi olla uutta toivoa herättävää armonaikaa, vaan se on sitä Herramme tähden.
Huonoa kohti mennään
Talousuutiset niin meiltä kuin muualtakaan eivät paljoa ilahduta. Ja kaiken takaa paljastuu aina sama luuranko, jota häveliäästi pyritään peittelemään: Euroopan hulttiomaiden luotottaminen etunenässä Kreikka. Juuri iltauutisissa saksalainen asiantuntija Angie todisti Kreikan lainojen lankeavan maksettavaksi ja etupäässä juuri parhaiden maiden kuten Saksan, Suomen Luxenburgin kontolle.
Euroopan Keskuspankki on lainottanut 1300 miljardia pankeille, joiden on ne maksettava takaisin parin vuoden sisällä, mutta niillä ei ole maksukykyä, koska ovat laittaneet rahat Espanjan ja Italian valtionlainoihin. Niinpä Maailmanpankin pääekonomisti Kaushik Basu toteaa yksikantaan tästä EU:n jyrkänteen reunalla olemisesta, että ihmisillä on taipumusta olla ajattelematta ikäviä asioita kunnes ne ovat liian lähellä. Siksi esimerkiksi oma valtiovarainministerimmekin puhuu vain 10 miljoonan korkojen saamisen vähenemisestä Kreikan uusimmassa velkajärjestelyissä. Laskun suurutta ei tiedä kukaan, siksi Kreikka pitäisi päästää mahdollisimman nopeasti eroon eurosta ja devalvoimaan omaa valuuttaansa, kuten moni asiantuntija jo kauan on vaalitut Timo Soinin tavoin ja viimeksi tänään mainittu saksalainen Angie.
Euroalueen työttömyys on uudessa ennätyksessä 11,7 prosentissa. Esimerkiksi Espanjassa ja Kreikassa nuorisotyöttömyys on yli 50%. Suomessa vientiluvut ovat laskeneet edellisvuotisestakahdeksan prosenttia ja samanaikaisesti tuontiluvut peittoavat vientiluvut.
EU:n seitsemän vuoden budjetista ei ole päästy sopuun. Moni maa on vaatimassa tuntuvimpia leikkauksia kuin mitä puheenjohtaja Herman Van Rompuyn on ehdottanut. Asia siirrettiin alkuvuoteen.
Talousluvut ovat koko EU:n alueella synkkiä, valkaantumisaste kasvamassa. Suomessakin hallitusohjelmassa luvataan vähentää velkaantumista, mutta kuitenkaan siitä ei ole tietoakaan, lainamäärät näyttävät vaan sitkeästi olevan paremminkin kasvamaan päin. Maamme vuosittainen7-8 miljardin lainamäärä ei todellakaan kestä Kreikan eikä muiden maiden lisälainoituksia.
Euroopan Keskuspankki on lainottanut 1300 miljardia pankeille, joiden on ne maksettava takaisin parin vuoden sisällä, mutta niillä ei ole maksukykyä, koska ovat laittaneet rahat Espanjan ja Italian valtionlainoihin. Niinpä Maailmanpankin pääekonomisti Kaushik Basu toteaa yksikantaan tästä EU:n jyrkänteen reunalla olemisesta, että ihmisillä on taipumusta olla ajattelematta ikäviä asioita kunnes ne ovat liian lähellä. Siksi esimerkiksi oma valtiovarainministerimmekin puhuu vain 10 miljoonan korkojen saamisen vähenemisestä Kreikan uusimmassa velkajärjestelyissä. Laskun suurutta ei tiedä kukaan, siksi Kreikka pitäisi päästää mahdollisimman nopeasti eroon eurosta ja devalvoimaan omaa valuuttaansa, kuten moni asiantuntija jo kauan on vaalitut Timo Soinin tavoin ja viimeksi tänään mainittu saksalainen Angie.
Euroalueen työttömyys on uudessa ennätyksessä 11,7 prosentissa. Esimerkiksi Espanjassa ja Kreikassa nuorisotyöttömyys on yli 50%. Suomessa vientiluvut ovat laskeneet edellisvuotisestakahdeksan prosenttia ja samanaikaisesti tuontiluvut peittoavat vientiluvut.
EU:n seitsemän vuoden budjetista ei ole päästy sopuun. Moni maa on vaatimassa tuntuvimpia leikkauksia kuin mitä puheenjohtaja Herman Van Rompuyn on ehdottanut. Asia siirrettiin alkuvuoteen.
Talousluvut ovat koko EU:n alueella synkkiä, valkaantumisaste kasvamassa. Suomessakin hallitusohjelmassa luvataan vähentää velkaantumista, mutta kuitenkaan siitä ei ole tietoakaan, lainamäärät näyttävät vaan sitkeästi olevan paremminkin kasvamaan päin. Maamme vuosittainen7-8 miljardin lainamäärä ei todellakaan kestä Kreikan eikä muiden maiden lisälainoituksia.
lauantai 1. joulukuuta 2012
Elä sitten näitten kanssa
Kyllä kaikenlaista joutuu kansanedustajana vastaanottamaan ja kaiken keskellä on elettevä.
Tänään esimerkiksi kansalainen - äänestäjäksenikin esittäytynyt - vaati ryhtymään toimenpiteisiin valtion virkamiesten palkankorotuksia vastaan ja eläkkeiden pienentämiseen. Perusteena se, että heille tulee automaattiset määrävuosikorotukset, joita yksityispuolella ei makseta. Hän ymmärsi myös niin, että valtion palkkalaiset elävät yksityissektorin kustannuksella ja siksi myös heidän eläkkeitään tulisi pienentää yksityisiin verrattuna. Yleisesti hyväksytty käytäntöhän kuitenkin on, että kaikkia palkanansaitsijoita kohdellaan tasavertaisesti, sama eläkeprosentti ja sama veroprosentti. Kokonaan toinen juttu olisi se, jos saataisiin aikaan eläkekatto, mutta sen vastustajia löytyy kaikilta muilta rintamalta paitsi perussuomalaisista.
Toinen äänestäjä soittaa aina näin viikonloppuisin keskellä yötä tai mieluummin aamuyöstä eikä välttämättä ole mitään asiaa, haluaapa vielä laulaakin. Sattumoisin eilisen jälkeen kännykkä oli jäänyt äänettömälle, niin ei tarvinnut herätä soittoihin, joita sitten olikin tullut neljä kappaletta.
Niin ettei sitä aina tarvitse tätä kansanedustajan työtäkään kadehtia. Vaikkei tämä mikään itkuvirsi ole, sillä itsepä olemme kansanedustajiksi halunneet eikä ketään ole tarvinnut pakottaa. En tiedä kuin SMP:n aikana Suomen Uutisten päätoimittajan Reijo Enävaaran, joka oli vaatimaton hiljainen mies ja v.1983 vaalivoittomme johdosta hänet ehdokkaaksi pakotettuna valittiin kansanedustajaksi. Hän sitten kyllä kuolikin kesken edustajakauden, vaikkei vielä mikään eläkeikäinen ollut.
Tänään esimerkiksi kansalainen - äänestäjäksenikin esittäytynyt - vaati ryhtymään toimenpiteisiin valtion virkamiesten palkankorotuksia vastaan ja eläkkeiden pienentämiseen. Perusteena se, että heille tulee automaattiset määrävuosikorotukset, joita yksityispuolella ei makseta. Hän ymmärsi myös niin, että valtion palkkalaiset elävät yksityissektorin kustannuksella ja siksi myös heidän eläkkeitään tulisi pienentää yksityisiin verrattuna. Yleisesti hyväksytty käytäntöhän kuitenkin on, että kaikkia palkanansaitsijoita kohdellaan tasavertaisesti, sama eläkeprosentti ja sama veroprosentti. Kokonaan toinen juttu olisi se, jos saataisiin aikaan eläkekatto, mutta sen vastustajia löytyy kaikilta muilta rintamalta paitsi perussuomalaisista.
Toinen äänestäjä soittaa aina näin viikonloppuisin keskellä yötä tai mieluummin aamuyöstä eikä välttämättä ole mitään asiaa, haluaapa vielä laulaakin. Sattumoisin eilisen jälkeen kännykkä oli jäänyt äänettömälle, niin ei tarvinnut herätä soittoihin, joita sitten olikin tullut neljä kappaletta.
Niin ettei sitä aina tarvitse tätä kansanedustajan työtäkään kadehtia. Vaikkei tämä mikään itkuvirsi ole, sillä itsepä olemme kansanedustajiksi halunneet eikä ketään ole tarvinnut pakottaa. En tiedä kuin SMP:n aikana Suomen Uutisten päätoimittajan Reijo Enävaaran, joka oli vaatimaton hiljainen mies ja v.1983 vaalivoittomme johdosta hänet ehdokkaaksi pakotettuna valittiin kansanedustajaksi. Hän sitten kyllä kuolikin kesken edustajakauden, vaikkei vielä mikään eläkeikäinen ollut.
23 puhetta kolmesta eurosta
23 kolme puhetta kolmen euron tähden, blogi metsästysasioista:
Sanotaan kolmen markan suutarin tekevän viiden markan vahingon. 23 puhujaa käytti kuitenkin eduskunnassa puheenvuoron kolmen euron korotuksesta käsiteltäessä riistanhoitomaksun korottamista. Tuli kyllä puheita kuunnellessa ja puheenvuoroja jakaessa, että täytyykö tällaisestakin asiasta säätää oikein eduskunnan käsittelyllä lain muutoksesta. Ei ihme, että byrokratiamme on valtava.
Itse asia ja puheet kyllä olivat täyttä asiaa. Valiokunta mietinnössään edellyttää entistä suurempaa osuutta ohjattavaksi lain tuotosta riistanhoitoyhdistysten toimintaan, joka on tehokasta vapaaehtoistyötä. Näin tehdään muuten valtion kontolle jääviä tehtäviä, avustetaan riistatutkimuksissa ja suoritetaan riistakanta-arvioiden maastolaskennat. SRVA:n varassa on liikenneonnettomuuksissa vahingoittuneiden eläinten etsintä ja lopettaminen. Ja juuri metsästyksellä pystytään vähentämään hirvien aiheuttamia vahinkoja liikenteessä ja samoin maa-ja metsätaloudelle muuten aiheutuvia tappiota.
Tämän kaiken ansiosta on välttämätöntä, että myös nuoria saadaan hakeutumaan metsästysharrastuksen piiriin, joita vanhemmat metsästäjät sitten opettavat. Siksi kustannukset, joita on monia muitakin kuin vain tämä riistanhoitomaksu, eivät saisi nousta liian korkeiksi, jotta nuorillakin oli varaa tähän harrastukseen.
On myös huomioitava, että kun valtion budjetissa osoitetaan suorat määrärahat vatakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille, niin yhteisistä verovaroista ei kateta riistahallinnon menoja, vaikka myös riistamiehet suorittavat monipuolista luonnonsuojelutyötä, tähän epäkohtaan myös monissa puheenvuoroissa viitattiin.
Oli muuten esillä pelkästään miesnäkökulma, salissakin oli vain miehiä, kun Maria Tolppanen ainoana naisena tuli saliin odottamaan seuraavan asian puheenvuoroaan, olin kiusauksessa antaa hänelle puheenvuoron pyytämättä, jotta olisimme kuulleet myös naisnäkökulman.
Mutta eipä onneksi kaikista hallituksen esityksistä ja niistä valmistuneista mietinnöistä käytetä näin monia puheenvuoroja, muuten aika ei riittäisi, kun kuitenkin tänä vuonnakin hallitus on antanut jo yli 150 esitystä eduskunnalle.
Sanotaan kolmen markan suutarin tekevän viiden markan vahingon. 23 puhujaa käytti kuitenkin eduskunnassa puheenvuoron kolmen euron korotuksesta käsiteltäessä riistanhoitomaksun korottamista. Tuli kyllä puheita kuunnellessa ja puheenvuoroja jakaessa, että täytyykö tällaisestakin asiasta säätää oikein eduskunnan käsittelyllä lain muutoksesta. Ei ihme, että byrokratiamme on valtava.
Itse asia ja puheet kyllä olivat täyttä asiaa. Valiokunta mietinnössään edellyttää entistä suurempaa osuutta ohjattavaksi lain tuotosta riistanhoitoyhdistysten toimintaan, joka on tehokasta vapaaehtoistyötä. Näin tehdään muuten valtion kontolle jääviä tehtäviä, avustetaan riistatutkimuksissa ja suoritetaan riistakanta-arvioiden maastolaskennat. SRVA:n varassa on liikenneonnettomuuksissa vahingoittuneiden eläinten etsintä ja lopettaminen. Ja juuri metsästyksellä pystytään vähentämään hirvien aiheuttamia vahinkoja liikenteessä ja samoin maa-ja metsätaloudelle muuten aiheutuvia tappiota.
Tämän kaiken ansiosta on välttämätöntä, että myös nuoria saadaan hakeutumaan metsästysharrastuksen piiriin, joita vanhemmat metsästäjät sitten opettavat. Siksi kustannukset, joita on monia muitakin kuin vain tämä riistanhoitomaksu, eivät saisi nousta liian korkeiksi, jotta nuorillakin oli varaa tähän harrastukseen.
On myös huomioitava, että kun valtion budjetissa osoitetaan suorat määrärahat vatakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille, niin yhteisistä verovaroista ei kateta riistahallinnon menoja, vaikka myös riistamiehet suorittavat monipuolista luonnonsuojelutyötä, tähän epäkohtaan myös monissa puheenvuoroissa viitattiin.
Oli muuten esillä pelkästään miesnäkökulma, salissakin oli vain miehiä, kun Maria Tolppanen ainoana naisena tuli saliin odottamaan seuraavan asian puheenvuoroaan, olin kiusauksessa antaa hänelle puheenvuoron pyytämättä, jotta olisimme kuulleet myös naisnäkökulman.
Mutta eipä onneksi kaikista hallituksen esityksistä ja niistä valmistuneista mietinnöistä käytetä näin monia puheenvuoroja, muuten aika ei riittäisi, kun kuitenkin tänä vuonnakin hallitus on antanut jo yli 150 esitystä eduskunnalle.
torstai 29. marraskuuta 2012
Maanpuolustustahto korkealla
Voi jopa sanoa, että kaikista nykyhallituksen toimenpiteistä huolimatta tai ehkä juuri niistä johtuen vastavetona kansamme maanpuolustustahto ja myös yleisen asevelvollisuuden puolustaminen on aina vaan kasvanut ja on korkealla tasolla. Henkilökohtaiseen maanpuolustukseen Suomea kohtaan hyökättäessä eri tehtäviin osallistuisi kykyjensä ja taitojensa mukaan 87% väestöstä. Ja yleistä asevelvollisuutta kannattaa oikeastaan saman verran, kun nykyjärjestelmä saa 72% prosenttia ja lisäksi 17% on sitä mieltä, että voitaisiin siirtyä valikoivaan varusmiespalvelukseen.
Näin siis siitä huolimatta, että puolustuspolitiikkamme hoitoon ja tehtyyn puolustusvoimauudistukseen suhtautuu erittäin myönteisesti vain neljä ja viisi prosenttia. Ja vain kymmenkuntaprosenttia koko väestöstä olisi vähentämässä määrärahoja, jota hallitus on kuitenkin tehnyt rankalla kädellä lopettamalla kuusi varuskuntaa ja kaiken hulluuden huippuna peräti seitsemän kaikkein parhaiten maanpuolustustahtoa ylläpitävää ja lisäävää sotilassoittokuntaa. Näitä hallituksen toimenpiteitä ei siis tervevaistoinen kansa ole siis hyväksymässä ja siksi maanpuolustustahto on näin korkealla prostinakin puolustusvoimiemme rankalle supistamiselle.
Näin siis siitä huolimatta, että puolustuspolitiikkamme hoitoon ja tehtyyn puolustusvoimauudistukseen suhtautuu erittäin myönteisesti vain neljä ja viisi prosenttia. Ja vain kymmenkuntaprosenttia koko väestöstä olisi vähentämässä määrärahoja, jota hallitus on kuitenkin tehnyt rankalla kädellä lopettamalla kuusi varuskuntaa ja kaiken hulluuden huippuna peräti seitsemän kaikkein parhaiten maanpuolustustahtoa ylläpitävää ja lisäävää sotilassoittokuntaa. Näitä hallituksen toimenpiteitä ei siis tervevaistoinen kansa ole siis hyväksymässä ja siksi maanpuolustustahto on näin korkealla prostinakin puolustusvoimiemme rankalle supistamiselle.
tiistai 27. marraskuuta 2012
Kreikan lainat loistava sijoitus?
Nyt se sitten tuli: kolmas Kreikka-paketti.
Mutta se, mitä paketti sisältää onkin sitten jo toinen juttu. Sitä ei suinkaan valtiovarainministerikään ole rohjennut avoimesti esittää. Hän puhuu vain lainan korkotulojen vähenemisestä, kun lainakorko alennettiin 1,5 prosentista 0,5 prosenttiin. Se tietää Suomelle vuosittaista 10 miljoonan tulovähennystä. Sen sijaan hän ei suostu kertomaan, että myös Euroopan Keskuspankin (EKP:n) lainojen voittoja pienennetään, joka merkitsee Suomen Pankille 100-200 miljoonan tulovähennyksiä.
Kaiken lisäksi laina-aikoja pidennettiin 15 vuodesta 30 vuoteen.
Sen sijaan hakemalla saa hakea tietoa Kreikalle luvatusta 43,7 miljardin euron lainavapautuksesta. Sen aiheuttamista kustannuksista Suomelle ministeri ei - häveliäisyyssyistäkö - mainitse mitään. Kun Suomen osuus lainosta on 1,6 % luokkaa, nousee Suomen tappio 600-800 miljoonaan. Syyttä ei Helsingin Sanomat otsakoikkaan: Valtiovarainministeri ei kerro Kreikka-sovun hintaa.
Ja syyttä ei Timo Soinikaan ole lausunut ihmetystään, että kun lainoja annetaan näin ruhtinaallisesti anteeksi, niin kukaan ei sitä kuitenkaan maksa, vaan pikemminkin kaikki hyötyvät. Miten se yksinkertaisen matematiikan mukaan on mahdollista.
Oli uutiskatsauksessa hämmästyttävää nähdä, miten edellisen hallituksen lähtiessä mukaan ensimmäiseen Kreikka-tukipakettiin johtavat sosialidemokraatit puhuivat vakaumuksen syvällä rinta-äänellä tukia vastaa. Tänään he vannovat lainojen vakuuksien nimeen, mutta mitä sekin loppujen lopuksi on, kun toisessa Kreikka-paketissa Suomen osuus on 2,3 miljardia ja vakuudet kattavat 40% eli 920 miljoonaa. No, onhan sekin parempi kuin ei mitään, mutta mitä loppupeleissä vakuudetkaan mahtavat painaa. Ensimmäisen tukipaketin Suomen osuus 1,4 miljardiahan on ilman vakuuksia.
Uskooko enää kukaan muu kuin korkeintaan Suomen hallitus Kreikan selviämiseen ilman täyttä velkojen anteeksiantamista. Maan velkaantuminen on koko ajan kasvanut tukipaketeista huolimatta lähennellen jo kaksinkertaista bruttokansantuotteeseen verrattuna. Ja säästötoimien seurauksina on syntynyt valtavia ongelmia ja kansan mielenosoitukset ovat lähes päivittäisiä.
Ja kaiken lisäksi voiis kysyä kuten Timo Soini, että tietääkö Suomen hallitus, mihin Kreikka käyttää tukipakettirahojaan: omaan laivastoonsa, kun samaniakaisesti Suomessa ei myönnetä pääomalainaa STX:n Turun telakalle suuren laivatilauksen rahoittamiseksi.
Mutta se, mitä paketti sisältää onkin sitten jo toinen juttu. Sitä ei suinkaan valtiovarainministerikään ole rohjennut avoimesti esittää. Hän puhuu vain lainan korkotulojen vähenemisestä, kun lainakorko alennettiin 1,5 prosentista 0,5 prosenttiin. Se tietää Suomelle vuosittaista 10 miljoonan tulovähennystä. Sen sijaan hän ei suostu kertomaan, että myös Euroopan Keskuspankin (EKP:n) lainojen voittoja pienennetään, joka merkitsee Suomen Pankille 100-200 miljoonan tulovähennyksiä.
Kaiken lisäksi laina-aikoja pidennettiin 15 vuodesta 30 vuoteen.
Sen sijaan hakemalla saa hakea tietoa Kreikalle luvatusta 43,7 miljardin euron lainavapautuksesta. Sen aiheuttamista kustannuksista Suomelle ministeri ei - häveliäisyyssyistäkö - mainitse mitään. Kun Suomen osuus lainosta on 1,6 % luokkaa, nousee Suomen tappio 600-800 miljoonaan. Syyttä ei Helsingin Sanomat otsakoikkaan: Valtiovarainministeri ei kerro Kreikka-sovun hintaa.
Ja syyttä ei Timo Soinikaan ole lausunut ihmetystään, että kun lainoja annetaan näin ruhtinaallisesti anteeksi, niin kukaan ei sitä kuitenkaan maksa, vaan pikemminkin kaikki hyötyvät. Miten se yksinkertaisen matematiikan mukaan on mahdollista.
Oli uutiskatsauksessa hämmästyttävää nähdä, miten edellisen hallituksen lähtiessä mukaan ensimmäiseen Kreikka-tukipakettiin johtavat sosialidemokraatit puhuivat vakaumuksen syvällä rinta-äänellä tukia vastaa. Tänään he vannovat lainojen vakuuksien nimeen, mutta mitä sekin loppujen lopuksi on, kun toisessa Kreikka-paketissa Suomen osuus on 2,3 miljardia ja vakuudet kattavat 40% eli 920 miljoonaa. No, onhan sekin parempi kuin ei mitään, mutta mitä loppupeleissä vakuudetkaan mahtavat painaa. Ensimmäisen tukipaketin Suomen osuus 1,4 miljardiahan on ilman vakuuksia.
Uskooko enää kukaan muu kuin korkeintaan Suomen hallitus Kreikan selviämiseen ilman täyttä velkojen anteeksiantamista. Maan velkaantuminen on koko ajan kasvanut tukipaketeista huolimatta lähennellen jo kaksinkertaista bruttokansantuotteeseen verrattuna. Ja säästötoimien seurauksina on syntynyt valtavia ongelmia ja kansan mielenosoitukset ovat lähes päivittäisiä.
Ja kaiken lisäksi voiis kysyä kuten Timo Soini, että tietääkö Suomen hallitus, mihin Kreikka käyttää tukipakettirahojaan: omaan laivastoonsa, kun samaniakaisesti Suomessa ei myönnetä pääomalainaa STX:n Turun telakalle suuren laivatilauksen rahoittamiseksi.
maanantai 26. marraskuuta 2012
Neuvottelukosketus Keskustan kanssa
Illan neuvonpidossa keskustan kanssa tuli ilmi melkoinen heidän
virhelaskelmansa, jonka johodosta sekä yhtynyt vasemmmisto että demarit
on kannattamassa heitä. Heidän kaavailunsa ja lupauksensa on, että kesk.
saa valtuuston puheenjohtajuuden, demarit 1.varapuheenjohtajan ja
kokoomus 2.varapuheenjohtajan. Heidän kaaliinsa ei millään mennyt, kun
kerroimme meidän ottavan omalla voimallamme valtuuston
1.varapuheenjohtajuuden, koska meillä on 12 valtuutettua ja muita yhteensä
23, jolloin heillä toisen paikan vertailuluku on 11,5, kun meillä se on
siis 12 ja sillä otetaan aina jaossa oleva toinen paikka. Aivan niin
kuin kokouksessammekin kävi ilmi, että saamme aina joka lautakuntaan
omalla voimallamme varapuheenjohtajan.
Keskusta oli kyllä sovinnollinenkin kysyen mitä lautakuntapuheenjohtajuuksia haluamme. Ilmoitimme sivistys- ja tarkastuslautakunnat.
Ja ilmoitimme edelleen pitävämme kiinni valtuuston puheenjohtajuudesta, mutta sen lisäksi olemme valmiit ottamaan myös hallituksen puheenjohtajan tarvittaessa, sillä katsomme meille vaalivoittajana ja suurimpana ryhmänä kuuluvan ykköspaikan eli valtuuston puheenjohtajuuden. Ja olemme vastuullinen puolue ja haluamme ja myös kykenemme kantamaan vastuuta: meillä on ryhmässämme vankkaa käytännön kokemusta monipuolista yrityselämän tuntemusta ja monenlaista lukeneisuuttakin. Kestämme täysin vertailussa muiden ryhmien kanssa.
Neuvottelussa olimme me neljä neuvottelijaamme Jari Koskela, Tapio Laurila, Erkki Lilja ja Anssi Joutsenlahti. Keskustasta olivat Nina Rajamäki, Tapio Hietaoja ja Pentti Luodetlahti.
Lisäksi tekninen vaaliliittokumppanimme Vihreät oli kutsuttu ja heiltä olivat Irmeli Elomaa ja Anne Hakala.
Tästä edetää hyvässä hengessä, meillä ei ole mitään menetettävää ja on mielenkiintoista seurata, miten tämä 23 valtuutetun koaliitio aikoo pysyä koossa ja jakaa suurta valtaansa.
Terveisin ja lippu korkealla Anssi Joutsenlahti
Valtuustoryhmän puheenjohtaja
Keskusta oli kyllä sovinnollinenkin kysyen mitä lautakuntapuheenjohtajuuksia haluamme. Ilmoitimme sivistys- ja tarkastuslautakunnat.
Ja ilmoitimme edelleen pitävämme kiinni valtuuston puheenjohtajuudesta, mutta sen lisäksi olemme valmiit ottamaan myös hallituksen puheenjohtajan tarvittaessa, sillä katsomme meille vaalivoittajana ja suurimpana ryhmänä kuuluvan ykköspaikan eli valtuuston puheenjohtajuuden. Ja olemme vastuullinen puolue ja haluamme ja myös kykenemme kantamaan vastuuta: meillä on ryhmässämme vankkaa käytännön kokemusta monipuolista yrityselämän tuntemusta ja monenlaista lukeneisuuttakin. Kestämme täysin vertailussa muiden ryhmien kanssa.
Neuvottelussa olimme me neljä neuvottelijaamme Jari Koskela, Tapio Laurila, Erkki Lilja ja Anssi Joutsenlahti. Keskustasta olivat Nina Rajamäki, Tapio Hietaoja ja Pentti Luodetlahti.
Lisäksi tekninen vaaliliittokumppanimme Vihreät oli kutsuttu ja heiltä olivat Irmeli Elomaa ja Anne Hakala.
Tästä edetää hyvässä hengessä, meillä ei ole mitään menetettävää ja on mielenkiintoista seurata, miten tämä 23 valtuutetun koaliitio aikoo pysyä koossa ja jakaa suurta valtaansa.
Terveisin ja lippu korkealla Anssi Joutsenlahti
Valtuustoryhmän puheenjohtaja
sunnuntai 25. marraskuuta 2012
Vihan päivä kauhistava
Tuomiosunnuntain nimi kirkkovuoden viimeisenä sunnuntaina on ankara, aiheei sitten enää sitä olekaan: Kristuksen kirkkauden sunnuntai ja Kristus, kirkkauden Herra, kun hän tulee suuressa kunniassaan tuomitsemaan kaikkia, niin eläviä kuin kuolleitakin.
Päivän tunnetuin virsi jo 1200-luvulta peräisin oleva on järisyttävä: Vihan päivä kauhistava! Sydänjuuret värähtää, kun on kaikki katoava. Ensimmäisistä latinakielisistä sanoistaan virsi on saanut nimen Dies irae, dies illa. Se on myös osa sielunmessua eli rekviemiä, joita menot mestarit Mozartista ja Verdistä lähtien ovat säveltäneet.
Vielä edellisessä Siioninvirsiversiossa oli vaikuttava ainoana 28-säkeistöinen iankaikkisen kadotuksen osastoon kuulunut virsi, joka nyky-siionista on poistettu. Sekin alkaa jämäkästi: On tuomio täys. Mun saatanan orjan nyt Jumala löys. Jakokaan ei ole yhtään helpompaa: Nyt he´lvetin liekki mua polttaa ja syö, Voi hirveä yö!
Onhan se hyvä, että meitä herätellään. Vielä uuteenkin siioniin on säilynyt Wilhelmi Malmivaaran 6-säkeistöinen virsi, jonka jokainen säkeistä alkaa: Älä nuku syntinen... Vanhempi versio on tässäkin tosi vaikuttava jatkuen heti ensimmäisessä säkeistössä: ...Järven partahalla, Julman tulikivisen! Pohja pettää alla. Ennenkuin sen aavistat, Lieska korviis lyöpi, Kohtaat tuskat kauheat, Mato rintaas syöpi.
Niinpä sitten virsi Vihan päivä päättyykin nöyrään rukoukseen: Sinuun, Herra Jeesus turvaan,/ nyt jo sinun olla saan./ Niin en joudu joukkoon kurjaan,/ jolta taivas suljetaan./ Armostasi autuuteen/ minut kannat taivaaseen.
Tältä vakavalta, mutta kuitenkin vakaalta pohjalta sain tänään olla pitämässä messun Jämijärven kirkossa ja vielä sen pääälle siunaamassa 91-vuotiaan lapsettoman leskivaimon, jota kuitenkin oli saattamassa kuutisenkymmentä sukulaista ja ystävää. Lapsetonnakaan hänen ei tarvinnut olla yksin, sillä niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan eli hänellä oli laaja ystävä- ja sukulaispiiri, jonka kanssa hän oli läheisessä kanssakäymisessä, valitettavasti vaan ikäystäväpiiri rupeaan olemaan pieni ja heikkokuntoinenkin.
Päivän tunnetuin virsi jo 1200-luvulta peräisin oleva on järisyttävä: Vihan päivä kauhistava! Sydänjuuret värähtää, kun on kaikki katoava. Ensimmäisistä latinakielisistä sanoistaan virsi on saanut nimen Dies irae, dies illa. Se on myös osa sielunmessua eli rekviemiä, joita menot mestarit Mozartista ja Verdistä lähtien ovat säveltäneet.
Vielä edellisessä Siioninvirsiversiossa oli vaikuttava ainoana 28-säkeistöinen iankaikkisen kadotuksen osastoon kuulunut virsi, joka nyky-siionista on poistettu. Sekin alkaa jämäkästi: On tuomio täys. Mun saatanan orjan nyt Jumala löys. Jakokaan ei ole yhtään helpompaa: Nyt he´lvetin liekki mua polttaa ja syö, Voi hirveä yö!
Onhan se hyvä, että meitä herätellään. Vielä uuteenkin siioniin on säilynyt Wilhelmi Malmivaaran 6-säkeistöinen virsi, jonka jokainen säkeistä alkaa: Älä nuku syntinen... Vanhempi versio on tässäkin tosi vaikuttava jatkuen heti ensimmäisessä säkeistössä: ...Järven partahalla, Julman tulikivisen! Pohja pettää alla. Ennenkuin sen aavistat, Lieska korviis lyöpi, Kohtaat tuskat kauheat, Mato rintaas syöpi.
Niinpä sitten virsi Vihan päivä päättyykin nöyrään rukoukseen: Sinuun, Herra Jeesus turvaan,/ nyt jo sinun olla saan./ Niin en joudu joukkoon kurjaan,/ jolta taivas suljetaan./ Armostasi autuuteen/ minut kannat taivaaseen.
Tältä vakavalta, mutta kuitenkin vakaalta pohjalta sain tänään olla pitämässä messun Jämijärven kirkossa ja vielä sen pääälle siunaamassa 91-vuotiaan lapsettoman leskivaimon, jota kuitenkin oli saattamassa kuutisenkymmentä sukulaista ja ystävää. Lapsetonnakaan hänen ei tarvinnut olla yksin, sillä niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan eli hänellä oli laaja ystävä- ja sukulaispiiri, jonka kanssa hän oli läheisessä kanssakäymisessä, valitettavasti vaan ikäystäväpiiri rupeaan olemaan pieni ja heikkokuntoinenkin.
perjantai 23. marraskuuta 2012
Miksi Soinin ilme oli pettynyt vaaliyönä
Sami Borg on perinyt isänsä taidot taitavana vaalianalyysien tekijänä ja mikäli mahdollista, vielä mennyt isänsäkin edelle. Sain olla kuulemassa hänen esityksensä kuntavaaleista 2012 Kuntaliiton lautakuntapäivillä ja oli kyllä täyttä asiaa.
Meidän PerusSuomalaisten kannalta esitys oli erityisen mielenkiintoinen, koska me olimme paljolti tarkastelun alaisina, koska kuitenkin olimme ainoa voittanut puolue 7%, muut puolueet kokivat tappioita edellisiin kuntavaaleihin verrattuna. Ainoana myös äänestäjämäärämme nousi 170.039 henkeä yhteensä äänestäjiämme oli 307.797. Valtuutettujemme määrä nousi 1195, kun aiemmin oli 440. Yhtenä synä ennakoitua pienempään voittoomme oli tietysti sittenkin muita suuria puolueita pienempi ehdokasmäärämme 4400, vaikka nousua ainoana puolueena olikin 2500, kun kuitenkin demareilla ja kokoomuksella oli 2500-2400 ehdokasta enemmän ja keskustalla peräti 4000 enemmän.
Olimmekin osaksi tästäkin syystä ainoa neljästä suuresta puolueesta, joka ei tavoittanut galluplukujen osoittamaa kannatusta, vaan jäimme 2-3 prosenttiyksikköä, kun muut jopa nostivat lukemiaan. Tähän myös Sami Borg löysi hyviä syitä. Ensinnäkin ei viimeisellä kamppanjaviikolla tullut mitään merkittävää vetonaulaa ja niin aiemmin ennustettu äänestysprosentin kasvukin jäi saamatta ja jäätiin 58,2 prosenttiin. On hyvin uskottavaa, että eduskuntavaaleissa liikkeelle saadut aiemmin nukkuvien joukoissa olleet eivät taas tällä kertaa vaivautuneet uurnille, sillä peräti 25% äänestämättä jättäneistä teki päätöksensä vaalipäivänä.
Yleisiä syitä alhaiseen äänestysintoon löytyy monia. Vaalikampanja ei innostanut. Kampanjalta puuttui nousujohteisuus. Taloustaantuma ei aktivoi. Vaalisuman (tavallaan 4. vaalit runsaan vuoden sisällä) aiheuttama väsymys.
Me perussuomalaiset emme onnistuneet äänestäjien aktivoinnissa kuten 2011, vaikka rahaakin oli käytettävissä, mutta mainontammekin oli epäonnistunutta. Mutta vastoin yleistä käsitystä kuntauudistusesityksen saamatta jääminen ei juuri vaikuttanut, koska se oli vähiten vaikuttanut asia äänestämättä jättäneille. Sen sijaan ilmeisesti naisehdokkaittemme vähyys 23,3% koko määrästä löi leimaansa kannatukseemme, ja niin valtuutetuissammekin on naisia vain 23,2% eli vähemmän kuin yhdessäkään muussa puolueessa.
Kaiken kaikkiaan tärkeimmät syyt äänestyspäätökselle olivat kunnan omat lähipalvelut, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, vanhustenhoito ja peruskoulut sekä lasten päivähoito.
Poliittisessa kentässämme ovat kuitekin puhaltamassa muutoksen tuulet, saimmehan eduskunatvaaleissa 2011 15% kannatuslisäyksen ja kuntavaaleissakin 7% parannuksen. Myös eurokriisi jatkuvuus aiheuttaa poliittisia muutoksia, samoin poliittinen julkisuus akselilla muut eduskuntapuolueet vastaan PerusSuomalaiset. Mielenkiintoisia aikoja elämme.
Meidän PerusSuomalaisten kannalta esitys oli erityisen mielenkiintoinen, koska me olimme paljolti tarkastelun alaisina, koska kuitenkin olimme ainoa voittanut puolue 7%, muut puolueet kokivat tappioita edellisiin kuntavaaleihin verrattuna. Ainoana myös äänestäjämäärämme nousi 170.039 henkeä yhteensä äänestäjiämme oli 307.797. Valtuutettujemme määrä nousi 1195, kun aiemmin oli 440. Yhtenä synä ennakoitua pienempään voittoomme oli tietysti sittenkin muita suuria puolueita pienempi ehdokasmäärämme 4400, vaikka nousua ainoana puolueena olikin 2500, kun kuitenkin demareilla ja kokoomuksella oli 2500-2400 ehdokasta enemmän ja keskustalla peräti 4000 enemmän.
Olimmekin osaksi tästäkin syystä ainoa neljästä suuresta puolueesta, joka ei tavoittanut galluplukujen osoittamaa kannatusta, vaan jäimme 2-3 prosenttiyksikköä, kun muut jopa nostivat lukemiaan. Tähän myös Sami Borg löysi hyviä syitä. Ensinnäkin ei viimeisellä kamppanjaviikolla tullut mitään merkittävää vetonaulaa ja niin aiemmin ennustettu äänestysprosentin kasvukin jäi saamatta ja jäätiin 58,2 prosenttiin. On hyvin uskottavaa, että eduskuntavaaleissa liikkeelle saadut aiemmin nukkuvien joukoissa olleet eivät taas tällä kertaa vaivautuneet uurnille, sillä peräti 25% äänestämättä jättäneistä teki päätöksensä vaalipäivänä.
Yleisiä syitä alhaiseen äänestysintoon löytyy monia. Vaalikampanja ei innostanut. Kampanjalta puuttui nousujohteisuus. Taloustaantuma ei aktivoi. Vaalisuman (tavallaan 4. vaalit runsaan vuoden sisällä) aiheuttama väsymys.
Me perussuomalaiset emme onnistuneet äänestäjien aktivoinnissa kuten 2011, vaikka rahaakin oli käytettävissä, mutta mainontammekin oli epäonnistunutta. Mutta vastoin yleistä käsitystä kuntauudistusesityksen saamatta jääminen ei juuri vaikuttanut, koska se oli vähiten vaikuttanut asia äänestämättä jättäneille. Sen sijaan ilmeisesti naisehdokkaittemme vähyys 23,3% koko määrästä löi leimaansa kannatukseemme, ja niin valtuutetuissammekin on naisia vain 23,2% eli vähemmän kuin yhdessäkään muussa puolueessa.
Kaiken kaikkiaan tärkeimmät syyt äänestyspäätökselle olivat kunnan omat lähipalvelut, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, vanhustenhoito ja peruskoulut sekä lasten päivähoito.
Poliittisessa kentässämme ovat kuitekin puhaltamassa muutoksen tuulet, saimmehan eduskunatvaaleissa 2011 15% kannatuslisäyksen ja kuntavaaleissakin 7% parannuksen. Myös eurokriisi jatkuvuus aiheuttaa poliittisia muutoksia, samoin poliittinen julkisuus akselilla muut eduskuntapuolueet vastaan PerusSuomalaiset. Mielenkiintoisia aikoja elämme.
torstai 22. marraskuuta 2012
Piste urheilukerhon kavallusasialle
Kaikki eduskunnassa tapahtuva on kansan mielestä suurennuslasilla tarkasteltavaa ja toimintamme täytyykin olla täysin läpinäkyvää. Se on pelkästään hyvä, että kansanedustajien edesottamuksia seurataan ja epäkohtiin tartunaan suurella julkisuudella.
Tänään kansliatoimikunta lopulta monen tutkimuksen ja lakimieslausunnon jälkeen päätti pysyttää voimassa eduskunnankanslian aikanaan tekemän päätöksen eduskunnan urheilukerholta vuosina 1999-2009 kavallettujen varojen 136.497,36 euroa vahingonkorvaussaatavien turvaamis- ja perintäasiassa. Saatavien perintää jatketaan tuomitun kavaltajan, urheilukerhon rahastonhoitajan osalta, mutta korvausvaatimuksia ei kohdisteta muille tahoille.
Asian käsittelyn vanhenemisen estäminen oli selvitetty Pietari Jääskeläisen ja minun syyskuussa allekirjoittaman kirjelmän johdosta, ja niin voitiin rauhassa keskustella lakimiesten lisäselvityksistä, joita antoivat korkeasti arvostettu professori Heikki Halila, toinen professori Olli Mäenpää sekä Asianajotoimisto Castren & Snellman Oy.
Ainakin viitenkymmeneen nousevan luottamushenkilön suuren luvun ja menestymisen epätodennäköisyyden johdosta lakimiesten lausunnossa suositeltiin, ettei vahingonkorvauksia haettaisi. Suureen vastaajajoukkoon voitaisiin lukea paitsi urheilukerhon hallinnossa olleet myös sen ajan kansliatoimikunnan jäsenet ja tilitoimiston henkilöstö. Suuren vastaajajoukon ja oikeudenkäynnin tuloksen epävarmuuden vuoksi otettaisiin kohtuuton riski oikeudenkäyntikuluista, jotka voisivat nousta henkilöä kohti noin 2000 - 10.000 euroa.
Kaikesta oppia ottaen eduskunnassa on tehty asianmukaisia, sisäisten menettelyjen uudistuksia, joilla pyritään estämään tämän nyt tapahtuneen tyyppiset tilanteen ja tilit hoidetaan nykyisin eduskunnan tilitoimistossa
Tänään kansliatoimikunta lopulta monen tutkimuksen ja lakimieslausunnon jälkeen päätti pysyttää voimassa eduskunnankanslian aikanaan tekemän päätöksen eduskunnan urheilukerholta vuosina 1999-2009 kavallettujen varojen 136.497,36 euroa vahingonkorvaussaatavien turvaamis- ja perintäasiassa. Saatavien perintää jatketaan tuomitun kavaltajan, urheilukerhon rahastonhoitajan osalta, mutta korvausvaatimuksia ei kohdisteta muille tahoille.
Asian käsittelyn vanhenemisen estäminen oli selvitetty Pietari Jääskeläisen ja minun syyskuussa allekirjoittaman kirjelmän johdosta, ja niin voitiin rauhassa keskustella lakimiesten lisäselvityksistä, joita antoivat korkeasti arvostettu professori Heikki Halila, toinen professori Olli Mäenpää sekä Asianajotoimisto Castren & Snellman Oy.
Ainakin viitenkymmeneen nousevan luottamushenkilön suuren luvun ja menestymisen epätodennäköisyyden johdosta lakimiesten lausunnossa suositeltiin, ettei vahingonkorvauksia haettaisi. Suureen vastaajajoukkoon voitaisiin lukea paitsi urheilukerhon hallinnossa olleet myös sen ajan kansliatoimikunnan jäsenet ja tilitoimiston henkilöstö. Suuren vastaajajoukon ja oikeudenkäynnin tuloksen epävarmuuden vuoksi otettaisiin kohtuuton riski oikeudenkäyntikuluista, jotka voisivat nousta henkilöä kohti noin 2000 - 10.000 euroa.
Kaikesta oppia ottaen eduskunnassa on tehty asianmukaisia, sisäisten menettelyjen uudistuksia, joilla pyritään estämään tämän nyt tapahtuneen tyyppiset tilanteen ja tilit hoidetaan nykyisin eduskunnan tilitoimistossa
keskiviikko 21. marraskuuta 2012
Yllättävän asiallista
Eduskuntaryhmässä oli vierailemassa Finanssialan Keskusliiton edustajia. Yht´äkkiä tuntuisi aika kuivalta porukalta, mutta velv ollisuudentunteesta menin paikalle, kun tiedän ryhmävierailuissa olevan aina kovin vähän meitä isäntäväkeä.
Mutta täytyikin yllättyä, vierailla oli täyttä asiaa ja vieläpä vakavaakin asiaa:
Vuonna 2040 (kuka silloin sitten eläneekin, itsekin olisin 97-vuotias) kaheksankymppisiä on 700 000, kun nyt saman ikäisiä on alle 300 000, julkista rahoitusta ei nykymenolla löydy mitenkään tarpeeksi. Olemme todella suurten haasteiden edessä. Niinpä ratkaisuksi esitettiinkin hyvinvoinnin olevan rahoitettavissa yhteiskunnan ja kansalaisten kumppanuudella. Nämä hyvinvoinnin rahoituksen kolme elementtiä ovat: Kokonaiseläketurva, julkiset palvelut, yksityinen varallisuus omine tukiverkostoineen.
Taloudellinen omaisuutemme on 10-kertaistunut 1950-luvun alusta lähtien varsinkin asuntosäästämisen kautta. Kun myös työurat pidentyvät ja työn tuottavuus on noussut osaamisen ja terveyden kehittymisen kautta, niin hyvinvointimme rahoittamiseen on mahdollisuuksia julkisen talouden kestävyysvajeen vastapainoksi yksityistalouksien jatkuvasti lisääntyvän ylijäämän avulla.
Finanssialan Keskusliiton edustajat esittivätkin varakkaiden voivan käyttää omaisuuttaan oman hyvinvointinsa rahoittamiseen elämän ehtoopuolella. Tämän tähden julkisia palveluita pitäisikin selkeyttää ja palvelusetelijärjestelmää yhdenmukaistaa. Näin pystyttäisiin yhteisvoimin rahoittamaan tulevien vuosia kasvavia eläkeläispalveluja.
Pankkiasioista vierailijat myös puhuivat ja kannattivat Euroopan yhteisen pankkiunionin perustamista, jolloin saataisiin yhteiset pelisäännöt kriisihallinta- ja talletussuojadirektiiveille.
Mutta täytyikin yllättyä, vierailla oli täyttä asiaa ja vieläpä vakavaakin asiaa:
Vuonna 2040 (kuka silloin sitten eläneekin, itsekin olisin 97-vuotias) kaheksankymppisiä on 700 000, kun nyt saman ikäisiä on alle 300 000, julkista rahoitusta ei nykymenolla löydy mitenkään tarpeeksi. Olemme todella suurten haasteiden edessä. Niinpä ratkaisuksi esitettiinkin hyvinvoinnin olevan rahoitettavissa yhteiskunnan ja kansalaisten kumppanuudella. Nämä hyvinvoinnin rahoituksen kolme elementtiä ovat: Kokonaiseläketurva, julkiset palvelut, yksityinen varallisuus omine tukiverkostoineen.
Taloudellinen omaisuutemme on 10-kertaistunut 1950-luvun alusta lähtien varsinkin asuntosäästämisen kautta. Kun myös työurat pidentyvät ja työn tuottavuus on noussut osaamisen ja terveyden kehittymisen kautta, niin hyvinvointimme rahoittamiseen on mahdollisuuksia julkisen talouden kestävyysvajeen vastapainoksi yksityistalouksien jatkuvasti lisääntyvän ylijäämän avulla.
Finanssialan Keskusliiton edustajat esittivätkin varakkaiden voivan käyttää omaisuuttaan oman hyvinvointinsa rahoittamiseen elämän ehtoopuolella. Tämän tähden julkisia palveluita pitäisikin selkeyttää ja palvelusetelijärjestelmää yhdenmukaistaa. Näin pystyttäisiin yhteisvoimin rahoittamaan tulevien vuosia kasvavia eläkeläispalveluja.
Pankkiasioista vierailijat myös puhuivat ja kannattivat Euroopan yhteisen pankkiunionin perustamista, jolloin saataisiin yhteiset pelisäännöt kriisihallinta- ja talletussuojadirektiiveille.
tiistai 20. marraskuuta 2012
Maanantaina oli muutakin kuin pelkästään seurat
Maakuntapäivä maanantai oli taas täynnä ohjelmaa ja tilanteita. Aaamuhierontaa oli aikaistettava, kaupunginhallituksella oli kokous, joka jatkui budjettikäsittelyllä.
Kankaanpään Sotaveteraaneilla oli vuoden yhdeksäs kokous. Viisitoista hallituksen jäsentä oli paikalla. Puheenjohtaja Paavo Kamppi johtaa puhetta oikein heittämällä kalvoja taululle, paperinenkin sityslista kyllä on. Asioita riitti parinkin tunnin ajaksi.
Ensimmäisessä puolueiden neuvottelukokouksessa ei juuri päästy puusta pitkään. Tuntui kuin vaalivoittajaa olisi haluttu hiillostaa ja hävinnneillä ei juuri ollut yhteistyöhaluja, vaikka kuntapolitiikassa ei ole erikseen oppositiota ja hallitusta niin kuin valtakunnan politiikassa, vaan kaikkien edustus on voimasuhteiden mukaan hallituksessa yhteistyötä tekemässä.
Kankaanpään Urheilijat tekee joka kotiin jaettavaa lehteä jouluksi päätoimittaja Jorma Hietamäki. Siihen hankitaan eka kerran niin jutut kuin ilmoitukset kaikkien jaostojen voimin, joten se ei ole ainoastaan yleisurheilujaoston kontolla. Siksi työkenttää senkin osalta on edelleen riittämiin.
Siioninvirsifiiliksistä kirjoitinkin jo edellisessä bogissa. Kyllä maakuntapäivään vipinää mahtui, mutta kyllä sitä riittää taas viikoksi eduskuntatyönkin tiimoilta.
Kankaanpään Sotaveteraaneilla oli vuoden yhdeksäs kokous. Viisitoista hallituksen jäsentä oli paikalla. Puheenjohtaja Paavo Kamppi johtaa puhetta oikein heittämällä kalvoja taululle, paperinenkin sityslista kyllä on. Asioita riitti parinkin tunnin ajaksi.
Ensimmäisessä puolueiden neuvottelukokouksessa ei juuri päästy puusta pitkään. Tuntui kuin vaalivoittajaa olisi haluttu hiillostaa ja hävinnneillä ei juuri ollut yhteistyöhaluja, vaikka kuntapolitiikassa ei ole erikseen oppositiota ja hallitusta niin kuin valtakunnan politiikassa, vaan kaikkien edustus on voimasuhteiden mukaan hallituksessa yhteistyötä tekemässä.
Kankaanpään Urheilijat tekee joka kotiin jaettavaa lehteä jouluksi päätoimittaja Jorma Hietamäki. Siihen hankitaan eka kerran niin jutut kuin ilmoitukset kaikkien jaostojen voimin, joten se ei ole ainoastaan yleisurheilujaoston kontolla. Siksi työkenttää senkin osalta on edelleen riittämiin.
Siioninvirsifiiliksistä kirjoitinkin jo edellisessä bogissa. Kyllä maakuntapäivään vipinää mahtui, mutta kyllä sitä riittää taas viikoksi eduskuntatyönkin tiimoilta.
maanantai 19. marraskuuta 2012
Siioninvirsien taikaa
Siioninvirsiseuroissa nelisenkymmentä henkeä, veisattiin kunnon vanhanaikaisia virsiä, puhuttiin ja Jaakko Löytty soitti huuliharppuakin. Talonväki oli vieraanvaraista ja tunnelma lämmin kaikin puolin.
Siioninvirsissä on sitä jotakin, oikeaa virren tuntua, kun veisataan voimakkaasti pelkän rytmin mukaisesti ilman säestyksiä Virsi itse, niin ssanta kuin sävel saavat vaikuttaa puhteesti ilman mitään sivujuonteita.
Nelisenkymmentä siioninvirttä on otettu virsikirjaankin ja yleensä ne ovat virsikirjan eniten veisattuja virsiä. Monikin pitää juuri niistä tietämättä edes niiden alkuperää. Sisältö on sitä juurevaa kristillisyyttä, rukiista leipää nykyajan makeisilla kyllästetyille pintaliitäjille, sillä niissä kosketellaan meidän syvimpiä tuntojamme, ihmisenä olemisen kynnyskysymyksiä ja tuodaan esille Jumalan kaikkivoipuus ja meidän ihmisten pienuus, mutta kuitenkin ainutlaatuinen arvo Jumalamme silmissä. Ja urhaan ei virsien uudistaja Wilhelmi Malmivaara kirjoittanut, että murheen alla veisaa Siioni heleimmin kiitosta Herralla. Murheellisina, mutta kuitenkin syvimmältään iloisina saamme ttaivalta tehdä.
Ja siioninvirret ovat alusta loppuun harrasta rukousta, saamme tuodan vajavaisuutemme ja syntien painaman tuntomme nöyränä pyyntönä Herrallemme, joka vain voi ja tahtoo meitä armahtaa ja ruokkia armollaan. Näin siioninvirret eivät vie meitä kuvittelemaan itsestämme liian suuria, mutta kuitekin saamme niiden johdattelemina olla sillä ainoalla oikealla paikalla armahtajamme silmien alla.
Siioninvirsissä on sitä jotakin, oikeaa virren tuntua, kun veisataan voimakkaasti pelkän rytmin mukaisesti ilman säestyksiä Virsi itse, niin ssanta kuin sävel saavat vaikuttaa puhteesti ilman mitään sivujuonteita.
Nelisenkymmentä siioninvirttä on otettu virsikirjaankin ja yleensä ne ovat virsikirjan eniten veisattuja virsiä. Monikin pitää juuri niistä tietämättä edes niiden alkuperää. Sisältö on sitä juurevaa kristillisyyttä, rukiista leipää nykyajan makeisilla kyllästetyille pintaliitäjille, sillä niissä kosketellaan meidän syvimpiä tuntojamme, ihmisenä olemisen kynnyskysymyksiä ja tuodaan esille Jumalan kaikkivoipuus ja meidän ihmisten pienuus, mutta kuitenkin ainutlaatuinen arvo Jumalamme silmissä. Ja urhaan ei virsien uudistaja Wilhelmi Malmivaara kirjoittanut, että murheen alla veisaa Siioni heleimmin kiitosta Herralla. Murheellisina, mutta kuitenkin syvimmältään iloisina saamme ttaivalta tehdä.
Ja siioninvirret ovat alusta loppuun harrasta rukousta, saamme tuodan vajavaisuutemme ja syntien painaman tuntomme nöyränä pyyntönä Herrallemme, joka vain voi ja tahtoo meitä armahtaa ja ruokkia armollaan. Näin siioninvirret eivät vie meitä kuvittelemaan itsestämme liian suuria, mutta kuitekin saamme niiden johdattelemina olla sillä ainoalla oikealla paikalla armahtajamme silmien alla.
sunnuntai 18. marraskuuta 2012
Innostunut syyskokous
Kankaanpään valtuustosalissa oli ennätysosanotto ja sali oli täynnä perussuomalaisten syyskokouksessa. Ensimmäinen kerta tämäkin historiassa kuten muutenkin teemme historiaa, kun olemme perussuomalaisittain suurin kaupunkikunta niin kannatusprosentilla 26,9 mitattuna kuin myös ainoa kaupunkikunta, jossa olemme suurin puolue valtuustopaikoillakin mitattuna, vaikka suurkunnissa kaikkien puolueiden yhteinen valtuutettujen kokonaismäärä voi olla paljonkin suurempi kuin Kankaanpäässä. Yhdellätoista valtuutetulla olemme myös valtuutettujen lukumäärällä suurin kunta yhdessä Kaustisten, Kouvolan ja Vantaan kassa.
Erkki Lilja jatkaa edelleen puolueosaston puheenjohtajana, muut hallituksen jäsenet ovat Hely Alhainen, Sofia Latvajärvi, Anssi Joutsenlahti, Jari Koskela, Tapio Laurila ja Marko Leponiemi. Henkilökohtaisina varajäninä samassa järjestyksessä Sami Ojala, Kristiina Peltomaa, Reino Paananen, Hannu Juhola, Teuvo Roskala ja Matti Ranta.
Ajankohtaiset neuvottelijat ryhmien välisiin neuvonpitoihin valiittin myös ja he ovat Anssi Joutsenlahti, Jari Koskela, Tapio Laurila ja Erkki Lilja. Toiminnantarkastajaksi tuli Pauli Lanne ja varalle Pasi Rajala.
Syyskokouksessa avauksen suoritti ja puhetta johta Anssi Joutsenlahti, Tapio Laurila toimi sihteerinä.
Perussuomalaiset ovat Kankaanpäässä tehneet historiaa sikälikin, että kaksissa peräkkäisissä vaaleissa on valtuutettujen lukumäärä noussut viidellä, sillä kun vuoden 2008 kuntavaaleihin lähdettiin, ei ollut ainoatakaan valtuutettua, vaaleissa saatiin viisi ja nyt sitten kymmenen, joka siis on noussut uuden valtuutetun liittymisen myötä yhdeksitoista. Ei siis ihme, että osanotto oli runsaslukuista ja keskustelu vilkasta ja tulevaisuuteen tähtäävää.
Erkki Lilja jatkaa edelleen puolueosaston puheenjohtajana, muut hallituksen jäsenet ovat Hely Alhainen, Sofia Latvajärvi, Anssi Joutsenlahti, Jari Koskela, Tapio Laurila ja Marko Leponiemi. Henkilökohtaisina varajäninä samassa järjestyksessä Sami Ojala, Kristiina Peltomaa, Reino Paananen, Hannu Juhola, Teuvo Roskala ja Matti Ranta.
Ajankohtaiset neuvottelijat ryhmien välisiin neuvonpitoihin valiittin myös ja he ovat Anssi Joutsenlahti, Jari Koskela, Tapio Laurila ja Erkki Lilja. Toiminnantarkastajaksi tuli Pauli Lanne ja varalle Pasi Rajala.
Syyskokouksessa avauksen suoritti ja puhetta johta Anssi Joutsenlahti, Tapio Laurila toimi sihteerinä.
Perussuomalaiset ovat Kankaanpäässä tehneet historiaa sikälikin, että kaksissa peräkkäisissä vaaleissa on valtuutettujen lukumäärä noussut viidellä, sillä kun vuoden 2008 kuntavaaleihin lähdettiin, ei ollut ainoatakaan valtuutettua, vaaleissa saatiin viisi ja nyt sitten kymmenen, joka siis on noussut uuden valtuutetun liittymisen myötä yhdeksitoista. Ei siis ihme, että osanotto oli runsaslukuista ja keskustelu vilkasta ja tulevaisuuteen tähtäävää.
lauantai 17. marraskuuta 2012
Mielenkiintoista tiedon vahvistusta
Arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivillä Rauman nuortentalolla saimme me kirkon virallista linjaa puolustavan seurakuntaryhmän paikalla olleet viisi edustajaa Pauli Lanne, Erkki Lilja, Kristiina Peltomaa, Laila Ryynänen ja minä vahvistusta oikealle käsityksellemme kirkkoneuvoston vastuusta ja oikeuksista, joita olemmekin pyrkineet toteuttamaan esimerkiksi ehtoollisenviettokätännössä. Aivan yksiselitteisesti ehtoollista saa säännöllisesti viettää ainoastaan seurakunnan kirkossa, muualla pidettynä sitä voidaan järjestää ilman tuomiokapitulin lupaa vain poikkkeustapauksissa, ei siis jatkuvasti niin kuin Kankaanpäässä on toimittu ja siksi tuomiokapitulin on täytynyt puuttua tähän menettelyyn.
Kirkkoneuvoston asiana on kirkkolain mukaisesti johtaa yleisesti seurakunnan toimintaa seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi ja tässä yksi luovuttamaton tehtävä on jumalanpalvelukset ja jumalanpalvelus pidetään seurakunnan kirkossa ja kirkkoneuvostolla on tässä asiassa päätösvalta.
Samoin kirkkoneuvosto päättää päiväjumalanpalveluksissa kannettavista kolehdeista. Jos näissä asioissa on erimielisyyttä, asian ratkaisee tuomiokapituli.
Kuulimme myös ajankohtaiskatsauksen kirkon rakennemuutoksesta, jossa ollaan myötäilemässä kuntapuolen rakenneuudistusta eikä kirkossa haluta olla jälkijunassa, mutta ei liene hyväksi olla liiankaan etulyöntiasemassa. Esitelty rovastikuntamalli tuntuu sittenkin liian isolta. Esimerkiksi Kankaanpään kuuluu tällä hetkellä Porin rovastikuntaan, kun naapurimme Jämijärvi ja Honkajoki ovat kokonaan toisissa hiippakunnissa. Jämijärvi on Tampereen hiippakunnassa ja Hämeenkyrön rovastikunnassa, Honkajoki puolestaan kuuluu Lapuan hiippakuntaan ja Parkanon rovastikuntaan.
Ja jos jotain pienempien seurakuntien yhteenliittymistä tarvitaan, niin luonnollisimmin me olisimme yhteistyössä juuri Honkajoen ja Jämijärven suuntaan kuin että löysimme hynttyyt yhteen Porin kanssa.
Arkkipiispa Kari Mäkinen oli itse paikalla pitäen seurakunnan ja seurakuntalaisten olemusta syvällisesti luotaavan alustuksen: Syvätason haasteet rakennemuutoksen edessä. Esitelmä jätti kaikille paljon ajattelemisen aihetta, mikä on paikkani ja tehtäväni seurakunna jäsenenä ja mikä on kirkon olemus ja tehtävä täällä maan päällä vielä kaikessa vajavaisuudessaan ollessaan.
Kirkkoneuvoston asiana on kirkkolain mukaisesti johtaa yleisesti seurakunnan toimintaa seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi ja tässä yksi luovuttamaton tehtävä on jumalanpalvelukset ja jumalanpalvelus pidetään seurakunnan kirkossa ja kirkkoneuvostolla on tässä asiassa päätösvalta.
Samoin kirkkoneuvosto päättää päiväjumalanpalveluksissa kannettavista kolehdeista. Jos näissä asioissa on erimielisyyttä, asian ratkaisee tuomiokapituli.
Kuulimme myös ajankohtaiskatsauksen kirkon rakennemuutoksesta, jossa ollaan myötäilemässä kuntapuolen rakenneuudistusta eikä kirkossa haluta olla jälkijunassa, mutta ei liene hyväksi olla liiankaan etulyöntiasemassa. Esitelty rovastikuntamalli tuntuu sittenkin liian isolta. Esimerkiksi Kankaanpään kuuluu tällä hetkellä Porin rovastikuntaan, kun naapurimme Jämijärvi ja Honkajoki ovat kokonaan toisissa hiippakunnissa. Jämijärvi on Tampereen hiippakunnassa ja Hämeenkyrön rovastikunnassa, Honkajoki puolestaan kuuluu Lapuan hiippakuntaan ja Parkanon rovastikuntaan.
Ja jos jotain pienempien seurakuntien yhteenliittymistä tarvitaan, niin luonnollisimmin me olisimme yhteistyössä juuri Honkajoen ja Jämijärven suuntaan kuin että löysimme hynttyyt yhteen Porin kanssa.
Arkkipiispa Kari Mäkinen oli itse paikalla pitäen seurakunnan ja seurakuntalaisten olemusta syvällisesti luotaavan alustuksen: Syvätason haasteet rakennemuutoksen edessä. Esitelmä jätti kaikille paljon ajattelemisen aihetta, mikä on paikkani ja tehtäväni seurakunna jäsenenä ja mikä on kirkon olemus ja tehtävä täällä maan päällä vielä kaikessa vajavaisuudessaan ollessaan.
Mielenkiintoista kuntapaikkajakopohdiskelua
Monin paikoin on jo sovittu tulevan valtuustokauden luottamuspaikoista, Kankaanpäässä ei ole päästy puusta pitkään, ellei taas ole tehty niin kuin edelliskerrallakin, että pari puoluetta sopi etukäteen enemmistön muodostamisesta ja jakoi myös paikat. Muille puolueille jäi vain kuunteluoppilaan osa. Toivottavasti näin ei käy tällä kertaa. Meitä perussuomalaisia nyt ei kuitenkaan kukaankaan voi jättää ihan mopen osalle, jokaiseen 9-jäseniseen toimielimeen saamme joka tapauksessa paikkoja jo omallakin kymmenen hengen ryhmällämme.
Kuntavaalien lukuja tarkastellessa on mielenkiintoista todeta yhden hengen valtuustorhmiä lukuunottamatta muiden puolueiden menetäneen yhden valtuutetin, vasenmmistoliiton kaksi ja nämä kaikki viisi valtuustopaikkaa tulivat lisäyksenä perussuomalaisille, kun ryhmämme kasvoi kaksinkertaiseksi viidestä kymmeneen.
Kaiken kaikkiaan uusia valtuutettuja valittiin kolmestakymmenenstäviidestä kolmetoista, joista perussuomalaisia on peräti kahdeksan, vain me Erkki Liljan kanssa olemme ryhmässä entisiä, keskusta sai kaksi uutta ja kolme muuta ryhmää yhden. Valtuustossa on 13 naista, joista uusia on neljä, jokaisessa neljässä suurimmassa ryhmässä yksi.
Kun perussuomalaiset saivat lisäystä 13,3%, suurimman menetyksen kokivat demarit 4,1%, mutta yli kahden prosenttiksikön tappion saivat myös keskusta 2,9%, vasemmistoliitto 2,8% ja kokoomus 2,4%. Äänestysalueittain perussuomalaiset oli suurin molemmissa keskustan alueissa sekä Vihtiläjärvellä, jossa voitimme niukasta keskustan, joka puolestaan oli meitä parempi 2,4%, mutta rakoa Niinisalossa ja Laurissa keskustan hyväksi oli kymmenen prosenttiyksikköä.
Näistä lähtökohdista on mielenkiintoista laskea paikkalukuja suhteellisten vaalien taulukon mukaisesti. Jaetaanko paikat puolueiden valtuutettujen lukumäärän perusteella, vai muodostuuko teknisiä vaaliliittoja ja kukaties joidenkin muodostama enemmistö jää nähtäväksi. Maanantai-iltana on tiedossa ensimmäinen puolueiden välinen neuvottelu, sen jälkeen ollaan viisaampia.
Kuntavaalien lukuja tarkastellessa on mielenkiintoista todeta yhden hengen valtuustorhmiä lukuunottamatta muiden puolueiden menetäneen yhden valtuutetin, vasenmmistoliiton kaksi ja nämä kaikki viisi valtuustopaikkaa tulivat lisäyksenä perussuomalaisille, kun ryhmämme kasvoi kaksinkertaiseksi viidestä kymmeneen.
Kaiken kaikkiaan uusia valtuutettuja valittiin kolmestakymmenenstäviidestä kolmetoista, joista perussuomalaisia on peräti kahdeksan, vain me Erkki Liljan kanssa olemme ryhmässä entisiä, keskusta sai kaksi uutta ja kolme muuta ryhmää yhden. Valtuustossa on 13 naista, joista uusia on neljä, jokaisessa neljässä suurimmassa ryhmässä yksi.
Kun perussuomalaiset saivat lisäystä 13,3%, suurimman menetyksen kokivat demarit 4,1%, mutta yli kahden prosenttiksikön tappion saivat myös keskusta 2,9%, vasemmistoliitto 2,8% ja kokoomus 2,4%. Äänestysalueittain perussuomalaiset oli suurin molemmissa keskustan alueissa sekä Vihtiläjärvellä, jossa voitimme niukasta keskustan, joka puolestaan oli meitä parempi 2,4%, mutta rakoa Niinisalossa ja Laurissa keskustan hyväksi oli kymmenen prosenttiyksikköä.
Näistä lähtökohdista on mielenkiintoista laskea paikkalukuja suhteellisten vaalien taulukon mukaisesti. Jaetaanko paikat puolueiden valtuutettujen lukumäärän perusteella, vai muodostuuko teknisiä vaaliliittoja ja kukaties joidenkin muodostama enemmistö jää nähtäväksi. Maanantai-iltana on tiedossa ensimmäinen puolueiden välinen neuvottelu, sen jälkeen ollaan viisaampia.
torstai 15. marraskuuta 2012
Torstaipäivän satoa
Torstai on toivoa täynnä, niin tänäänkin, kun päivän kattaukseen kuului monta tilannetta koko ajaan. Ei tarvinnut turhaantua, miten aikaansa kuluttaisi.
Heti aamusta oli Suomen Liikunta ja Urheilun eli SLU:n tiedotustilaisuus kansanedustajille. Vuoden 2013 budjettiesitykseen isännät olivat pääasiassa tyytyväisiä. Kerrottiin Euroopan Unionin Erasmus For All-rahoitusohjelmaa, verkossa tapahtuvasta rahapelaamisesta ja liikunnan edistämisestä ammattikorkeakoulu-uudistuksessa. Eritystä huolta kannettiin liikunnan saamisesta mukaan parast´aikaa käsiteltävänä olevaan vanhuspalvelulakiin. Kansanedustajia oli aluksi läsnä vain muutama, lopulta päästiin jo kymmeneen, joten ei tiedotustilaisuus mennyt ihan harakoille. Usein on asianlaita niin, että perin vähän kansanedustajat pääsevät heitä varten tarkoitettuihin informaatiotilaisuuksiin, joka isäntien kannalta on varsin turhauttavaa.
Päivällä Latvian suurlähettilään Juris Bonen vastaanotolla Kaivopuiston lähetystötalossa, joka ennen oli Latvian, sodan jälkeen sen omi Neuvostoliitto, sitten sen osti Suomi lahjoittaen takaisin Latvialle. Tapasin useitakin suomalaisia tuttavia niin Kankaanpäästä tutuksi tulleita että mm. Heikki Kosken!
Viikottaisessa ryhmäkokouksessa riitti puhumista, kyselytunnin aiheesta päätettiin ja kysyjäksi aiheesta EU:n talousunionista johtuen Suuren valiokunnan jäsenenä Vesa-Matti Saarakkala. RAY:n hallitukseen valittiin Ville Vähämäki.
Kyselytunnilla kyllä puhuttiin myösmuodostettavasta EU:n talousunionista, jota perussuomalaiset vastustavat, mutta pääosaan nousi keskustan kysymys liikenneministeri Merja KYllösen giljotiinista eli liikennevirastosta tulleeseen lähes miljardiluokan heikennysesitykseen valtatieverkoston parannushankkeisiin. Siitä ei kuitenkaan ministeri sanonut olevansa tietoinen ja lupasi paperin saatuaan repivänsä sen pieniksi palasiksi ja vielä polttavansa parinpalaset. Jotta se siitä giljotiinistä - vai eikö sittenkään ole savua ilman tulta. Sillä tänään saatiin lopultakin julki jo ennen kunnallisvaaleja odotettu kuntalakiuudistus, jossa kuntaministeri Henna Virkkunen pitää kiinni edelleen 20 000 asukkaan peruskunnista. Ennen vaaleja tätä ei uskallettu tuoda julkisuuteen.
Itse johdin sitten heti kyselytunnin jälkeen jatkunutta istuntoa sen loppuun asti parisen tuntia. Esillä oli esimerkiksi monia perussuomalaisten tekemiä lakialoitteita, joilla pyritään korjaamaan laeissa olevia joskun vahingossakin jääneitä puutteita kuten tieliikennelakiin toivotaan myös sotilaspoliiseille samoja hälytysajoneuvon pysäyttämismerkkejä, joita poliiseillakin on. Mika NIikko taas esittää, ettei elinkautistuomioita lyhennettäisi jopa vain kolmasosaan, kuten nyt viime päivinäkin on tapahtunut todella raskaista henkirikoksista tuomittujenkin osalta.
Illalla vielä Satakuntalainen Osakunta kutsui maakunnan kansaedustajia tutustumaan osakuntaan. Voin kertoa paikanpäällä kirjkoittautuneeni osakunnan matrikkeliiun vuonna 1964, joten osakunta ei munulle ole vieras. Taloa kierrettiin, kuultiin osakuntalaisten kuulumisia ja nautittiin osakuntalaisten itsensä kokkaamaa iltapalaa. Harmittavan vähän vain Helsinkiin tulee satakuntalaisia korkeakouluopiskelijoita, jotka menevät suurimmaksi osaksi Turkuun ja Tampereelle elleivät jää sitten jää itse Porin SAMKiin. Satakuntalaisopiskelijoille löytyy osakunnan talosta melko helposti kohtuuhintaiset asunnot, jotka muuten ovat pääkaupungissa kalliita ja kiven alla.
keskiviikko 14. marraskuuta 2012
Kaivattu vanhuspalvelulaki
Nyt kun kuntavaalit on saatu pidettyä rupeaa tulemaan ennen vaaleja kaivattuja hallituksen esityksiä, tänään eduskunnalle annettiin vanhuspalvelulaki, tällä viikolla on hallitukselta tulossa myös paljon puhuttu kuntauudistuslaki ja eniten odotetaan sosiaali- ja teveyspalvelulakia, jonka jälkeen vasta voidaan käsitellä kuntien tulevaa kohtaloa, joka sekään ei kovin valoisalta näytä ainakaan pienempien kuntien osalta.
Vanhuspalvelulain tavoitteena on varmistaa kuntia huolehtimaan väestön ikärakenteen muutoksesta johtuvien palveluiden tarpeen kasvusta. Yksilöllisiä tarpeita on pystyttävä täyttämään tasapuolisesti koko maan alueella. Näin tuetaan ikääntyvien hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. On myös vahvistettava ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa. Tähän sopii hyvin eduskunnan ikäpresidentin Kauko Tuupaisen kannanotto hänen kuultuaan, että Tampereella perussuomalaisten ensimmäisenä varaedustajana on 92-vuotias vuorineuvos Paavo Suominen, että tässähän on vielä kaksikymmentä vuotta aikaa olla mukana.
Hyvänä painopisteenä uudessa laissa on myös pyrkimys painopisteen siirtämisestä laitoshoidosta kotihoitoon ja ainakin kodinomaisissa asuinympäristöissä toteutettaviin palveluihin eli esimerkiksi voitaisiin rakentaa senioritaloja. Myös se on myönteistä, ettei yhdessä eläneitä vanhuksia enää eroteta elämän loppuhetkinä eri hoitopaikkoihin
Kun laissa asetetaan kunnalle velvoitukset huolehtia ikääntyvän väestön hyvinvoinnista, on kunnille myös turvattava riittävät resulssit, koska liiankin hyvin tiedämme kuntien talousvaikeudet jo nyt. Niinpä ministerin lupauksetvaltion vuosittaisesta 151 miljoonan panoksesta eivät lohduta, kun samanaikaisesti kunnilta vähennetään avustuksia moninkertaisesti. Toisena lain heikkoutena on edelleen muistutettava olevan laitospaikkojen hoitajamitoituksen jääneen jo nykyisin käytössä olevaan 0,5 henkilöön luvatusn 0,7 asemasta.
Eduskuntakäsittelyn aikana lakiin tulisi saada voimakkaammin esille ennaltaehkäisevän terveydenhoidon merkitys, jota nimenomaa voidaan tehdä erilaisten liikunta-aktiviteettien avulla. Siten voidaan edistää kotioloissa asumista ja välttää mahdollismman pitkälle laitoshoitoon joutumista.
Kaiken kaikkiaan vanhuspalvelulaki on tervetullut ja toivottavasti edistää kaikkien kannattamaa hyvästä vanhusten elämän ehtoopuolesta huolehtimista.
Vanhuspalvelulain tavoitteena on varmistaa kuntia huolehtimaan väestön ikärakenteen muutoksesta johtuvien palveluiden tarpeen kasvusta. Yksilöllisiä tarpeita on pystyttävä täyttämään tasapuolisesti koko maan alueella. Näin tuetaan ikääntyvien hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. On myös vahvistettava ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa. Tähän sopii hyvin eduskunnan ikäpresidentin Kauko Tuupaisen kannanotto hänen kuultuaan, että Tampereella perussuomalaisten ensimmäisenä varaedustajana on 92-vuotias vuorineuvos Paavo Suominen, että tässähän on vielä kaksikymmentä vuotta aikaa olla mukana.
Hyvänä painopisteenä uudessa laissa on myös pyrkimys painopisteen siirtämisestä laitoshoidosta kotihoitoon ja ainakin kodinomaisissa asuinympäristöissä toteutettaviin palveluihin eli esimerkiksi voitaisiin rakentaa senioritaloja. Myös se on myönteistä, ettei yhdessä eläneitä vanhuksia enää eroteta elämän loppuhetkinä eri hoitopaikkoihin
Kun laissa asetetaan kunnalle velvoitukset huolehtia ikääntyvän väestön hyvinvoinnista, on kunnille myös turvattava riittävät resulssit, koska liiankin hyvin tiedämme kuntien talousvaikeudet jo nyt. Niinpä ministerin lupauksetvaltion vuosittaisesta 151 miljoonan panoksesta eivät lohduta, kun samanaikaisesti kunnilta vähennetään avustuksia moninkertaisesti. Toisena lain heikkoutena on edelleen muistutettava olevan laitospaikkojen hoitajamitoituksen jääneen jo nykyisin käytössä olevaan 0,5 henkilöön luvatusn 0,7 asemasta.
Eduskuntakäsittelyn aikana lakiin tulisi saada voimakkaammin esille ennaltaehkäisevän terveydenhoidon merkitys, jota nimenomaa voidaan tehdä erilaisten liikunta-aktiviteettien avulla. Siten voidaan edistää kotioloissa asumista ja välttää mahdollismman pitkälle laitoshoitoon joutumista.
Kaiken kaikkiaan vanhuspalvelulaki on tervetullut ja toivottavasti edistää kaikkien kannattamaa hyvästä vanhusten elämän ehtoopuolesta huolehtimista.
tiistai 13. marraskuuta 2012
maanantai 12. marraskuuta 2012
Veroäyri 21%
Nostimme Kankaanpään veroäyrin 21 prosenttiin, eli 0,5%. Tarvetta olisi ollut vaikko koko prosentinkin nostoon, mutta kyllä 21% on jo hälyttävän korkea ja vielä suurempi prosentti olisi omiaan karkoittamaan kynnelle kykeneviä pois. Olemme puun ja kuoren välissä. Vanha viisaus: "jotain olisi tehtävä" on enemmän kuin paikallaan. Kyllä ison luudan on lakaistava ja tarkkaan tutkittava mistä?
Valtuuston kokouksessa päätettiin myös pitkän valmistelun läpikäyneestä osayleiskaavan hyväksymisestä. Itsekin olen ollut osayleiskaavatoimikunnassa, mutten enää parin viime vuoden aikana ole päässyt mukaan, koska kokoukset on pidetty aina viikolla, jolloin ollaan eduskunnassa. Kaava hyväksyttiin ja siitä jätettiin pois Narvin-Ruinunkulman alue, koska siellä on keskeneräinen valitusprosessi alueella sijaitsevan kalliolouhimon tiimoilta. Kun asia saadaan ratkaistua oikeusistuimissa, voidaan Narvin alue liittää osayleiskaavaan, nyt oli tärkeintä saada kaikelta muulta osin kovan työn tuloksena syntynyt kaavaluonnos hyväksytyksi.
Esillä oli myös kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunnan yhdistäminen sivistyslautakuntaan, josta kuitenkin luovuttiin, koska entistä vähemmän olisi uudessa lautakunnassa ollut kunkin osa-alueen asiantuntijoita, jo ennestään kulttuuri- ja liikuntalautakuntien yhdistymisen jälkeen on käynyt ilmi, ettei kukaan jäsenistä pysty hallitsemaan kaikkia lautakunnan käsittelemiä asiakokonaisuuksia.
Sen sijaan jo kesällä oli tavallaan tasapainottamisohjelmaan käsiteltäessä hyväksytty neljän vielä jäljelläolevien sivukylien vaalilautakuntien lakkauttamisesta niin, että jäljelle jää vain kaksi keskustan äänestysaluetta. Päätöstä puolustellaan sillä, että entistä useampi käy ennakkoäänestyksessä, mutta asialla on toinenkin puolensa, pienissä äänestysalueissa on äänestysaktiivisuus aina suurempi kuin keskustan alueilla. Toivoa vain sopii, että kyliltä käytetään entistä enemmän ennakkoäänestysmahdollisuutta.
Pitkin hampain suostuimme mekin kokouspalkkioiden pieneen korotukseen, vaikka periaatteessa ylikireän taloustilanteen tähden ei olisi pitänyt tällaista omien etujen korottamista tehdäkään, näin vaan annetaan turhaan ihmisille arvostelun aihetta.
Valtuuston kokouksessa päätettiin myös pitkän valmistelun läpikäyneestä osayleiskaavan hyväksymisestä. Itsekin olen ollut osayleiskaavatoimikunnassa, mutten enää parin viime vuoden aikana ole päässyt mukaan, koska kokoukset on pidetty aina viikolla, jolloin ollaan eduskunnassa. Kaava hyväksyttiin ja siitä jätettiin pois Narvin-Ruinunkulman alue, koska siellä on keskeneräinen valitusprosessi alueella sijaitsevan kalliolouhimon tiimoilta. Kun asia saadaan ratkaistua oikeusistuimissa, voidaan Narvin alue liittää osayleiskaavaan, nyt oli tärkeintä saada kaikelta muulta osin kovan työn tuloksena syntynyt kaavaluonnos hyväksytyksi.
Esillä oli myös kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunnan yhdistäminen sivistyslautakuntaan, josta kuitenkin luovuttiin, koska entistä vähemmän olisi uudessa lautakunnassa ollut kunkin osa-alueen asiantuntijoita, jo ennestään kulttuuri- ja liikuntalautakuntien yhdistymisen jälkeen on käynyt ilmi, ettei kukaan jäsenistä pysty hallitsemaan kaikkia lautakunnan käsittelemiä asiakokonaisuuksia.
Sen sijaan jo kesällä oli tavallaan tasapainottamisohjelmaan käsiteltäessä hyväksytty neljän vielä jäljelläolevien sivukylien vaalilautakuntien lakkauttamisesta niin, että jäljelle jää vain kaksi keskustan äänestysaluetta. Päätöstä puolustellaan sillä, että entistä useampi käy ennakkoäänestyksessä, mutta asialla on toinenkin puolensa, pienissä äänestysalueissa on äänestysaktiivisuus aina suurempi kuin keskustan alueilla. Toivoa vain sopii, että kyliltä käytetään entistä enemmän ennakkoäänestysmahdollisuutta.
Pitkin hampain suostuimme mekin kokouspalkkioiden pieneen korotukseen, vaikka periaatteessa ylikireän taloustilanteen tähden ei olisi pitänyt tällaista omien etujen korottamista tehdäkään, näin vaan annetaan turhaan ihmisille arvostelun aihetta.
sunnuntai 11. marraskuuta 2012
Uuno Kailas
Maatamme on siunattu lukuisilla lahjakkailla tateilijoilla. Tänään selailin yhden Uuno Kailaan itsensä toimittamaa runojensa kokoelmaa Runoja, jonka hän sai valmiiksi vain vähän ennen liian nuorena tapahtunutta kuolemaansa keuhkotautiin vain 32-vuotiaana. Sitä ennen hän oli ollut vuoden mielisairaalassakin kuten toinen suuruus kansalliskirjailijamme Aleksis Kivikin.
Jo poikasena olen saanut ilahtua Runoja-teoksen Lapsifantasioista: Mäenlaskua, Sanat, Tyhmät ja viisaat: Äiti on hyvin kiltti sana - paras sana. Se maistuu paljon suukkoisellle. Isäkin on hyvä sana (näin Isänpäivänä), mutta siihen kertyy joskus ukkosta ja silloin on paras livahtaa oven taakse piiloon.
Pallokentällä on liikuttava runo rammasta pojasta: Eräs myöskin juossut ois - /kuin jättänyt ramman ruumiin/ olis sielu poikasen/ ja syöksynyt kilpasille/ kera toisten, riemuiten. /Hän askelen astui - mutta/ kuin unesta havahtain/ näki itsensä... oikea jalka/ oli kuihtunut tynkä vain./ Pojat juoksivat notkein säärin/ yli pallokentän sen,/ vaan lehmuksen alla seisoi/ eräs raajarikkoinen,/ joka, ruumis tärisevänä/ iho harmaana kääntyi pois/ kuin ruskean nutun alla/ sydän pakahtunut ois.-
Varsinkin viimeisestä kokoelmasta mielisairaalassa kirjoitetusta Uni ja kuolema otetut runot ovat järkyttäviä katsoen kuolemaa silmästä silmään sisältäen ihmissydämen alituista taistelua elämän ja kuoleman välillä. Teoksen esipuheessa kirjallisuuden professori Tarkiainen kiteyttää hienosti Kailaan runouden saavuttaneen yksinkertaisen, mutta syvän kuulauden.
Kokoelman viimeinen runo on ehkä kuuluisin Kailaan kynästä lähteneistä virsikirjammekin isänmaallisten virsien joukkoon otettu Siunaa ja varjele meitä, Korkein, kädelläs! Mieskuorolauluna tain veisattuna virtenä ei mikään muu voi nostaa enempää isänmaallisia tuntojamme. Näin Uuno Kailas elää keskellämme ja hän elää myös kotimme seinällä olevassa Bromsin maalauksessa, jossa on Kailaan päänkuva eteerisessä ympäristössä.
Jo poikasena olen saanut ilahtua Runoja-teoksen Lapsifantasioista: Mäenlaskua, Sanat, Tyhmät ja viisaat: Äiti on hyvin kiltti sana - paras sana. Se maistuu paljon suukkoisellle. Isäkin on hyvä sana (näin Isänpäivänä), mutta siihen kertyy joskus ukkosta ja silloin on paras livahtaa oven taakse piiloon.
Pallokentällä on liikuttava runo rammasta pojasta: Eräs myöskin juossut ois - /kuin jättänyt ramman ruumiin/ olis sielu poikasen/ ja syöksynyt kilpasille/ kera toisten, riemuiten. /Hän askelen astui - mutta/ kuin unesta havahtain/ näki itsensä... oikea jalka/ oli kuihtunut tynkä vain./ Pojat juoksivat notkein säärin/ yli pallokentän sen,/ vaan lehmuksen alla seisoi/ eräs raajarikkoinen,/ joka, ruumis tärisevänä/ iho harmaana kääntyi pois/ kuin ruskean nutun alla/ sydän pakahtunut ois.-
Varsinkin viimeisestä kokoelmasta mielisairaalassa kirjoitetusta Uni ja kuolema otetut runot ovat järkyttäviä katsoen kuolemaa silmästä silmään sisältäen ihmissydämen alituista taistelua elämän ja kuoleman välillä. Teoksen esipuheessa kirjallisuuden professori Tarkiainen kiteyttää hienosti Kailaan runouden saavuttaneen yksinkertaisen, mutta syvän kuulauden.
Kokoelman viimeinen runo on ehkä kuuluisin Kailaan kynästä lähteneistä virsikirjammekin isänmaallisten virsien joukkoon otettu Siunaa ja varjele meitä, Korkein, kädelläs! Mieskuorolauluna tain veisattuna virtenä ei mikään muu voi nostaa enempää isänmaallisia tuntojamme. Näin Uuno Kailas elää keskellämme ja hän elää myös kotimme seinällä olevassa Bromsin maalauksessa, jossa on Kailaan päänkuva eteerisessä ympäristössä.
Sadetta riittää ihmeteltävästi, myös lämmintä marraskuun 10. päivän aikaan. Nyt sain Karhoismajan vesireittien jäsenkirjeet ja jäsenmaksut siinä mukana valmiiksi, onhan tässä vielä vuotta jäljellä!
Olemme saaneet kuuden järven ja niiden välisten pienten ojien kunnostamisessa monen laista parannusta aikaan, mutta työtä riittäisi eteenkinpäin. On ruopattukin, niitetty kaisloja, tehty patoja ja altaita ja kohotettu yhteishenkeä järviemme väen kesken, jäseniä on yli kaksisataa.
Tärkeänä näemme myös vedenpintojen vakioittamisen varsinkin omalla Majajärvellämme. Kuluneena sateisena vuotena vedenpinta onkin ollut riittävän korkealla, sillä tasolla se saisi olla jatkuvasti, vesikasvillisuuskin jäisi vähemmälle ja vesipinta-ala olisi näin suurempi, joten vältyttäisiin rantojen umpeenkasvamisilta.
Olemme saaneet kuuden järven ja niiden välisten pienten ojien kunnostamisessa monen laista parannusta aikaan, mutta työtä riittäisi eteenkinpäin. On ruopattukin, niitetty kaisloja, tehty patoja ja altaita ja kohotettu yhteishenkeä järviemme väen kesken, jäseniä on yli kaksisataa.
Tärkeänä näemme myös vedenpintojen vakioittamisen varsinkin omalla Majajärvellämme. Kuluneena sateisena vuotena vedenpinta onkin ollut riittävän korkealla, sillä tasolla se saisi olla jatkuvasti, vesikasvillisuuskin jäisi vähemmälle ja vesipinta-ala olisi näin suurempi, joten vältyttäisiin rantojen umpeenkasvamisilta.
perjantai 9. marraskuuta 2012
Viikonloppu edessä
Viikko taas putkessa eduskuntapäässä, kyllä täällä Kankaanpäässäkin viikonloppuun mahtuu yhtä ja varsinkin toista.
Tiistaina oli siis VR:n 150-vuotisjuhla Finlandia-talossa, keskiviikkona Sotakorvausseminaari Säätytalossa, torstaina Metsäpäivien avajaiset Messukeskuksessa. Eduskunnassa joka päivän täysistuntojen lisäksi puhemiesneuvoston aamukoulu, puhemiesten ja ryhmäjohtajien kokous, kansliatoimikunta, aina ennen istuntojen alkamista puhemiesneuvoston kokoukset. Puhemiehen edustustilassa sain isännöidä eduskuntaryhmämme iltatilaisuutta, ryhmäkokous torstaina, lisäksi ryhmähuoneessa tänäaamuna meriteollisuuden tietoisku ja eilen informoivat Suomen ylioppilaskiinteistöjen edustajat.
Laskujeni mukaan seitsemäntoista tilaisuutta ja koko kaksikymmentä tulee täyteen, kun lasketaan mukaan maanantain kolme kokousta Kankaanpäässä.
Viikonvaihteessa olisi sitten erilaisia urakoita ja maanantain tärkeä valtuustonkokous veroäyrin määräämisineen ja toivottavasti ensimmäinen yhteinen neuvottelukosketus eri ryhmien edustajien välillä.
Viikonvaihteessa olisi sitten erilaisia urakoita ja maanantain tärkeä valtuustonkokous veroäyrin määräämisineen ja toivottavasti ensimmäinen yhteinen neuvottelukosketus eri ryhmien edustajien välillä.
torstai 8. marraskuuta 2012
Talvivaaran jättimäinen jätevesivuoto
Perussuomalaisten Pentti Kettusen kyselytunnille tuomana oli esillä Talvivaaran kaivoksen mittava jätevesivuoto valottuen todella monipuolisesti monen ministerin ja kansanedustajan vuoropuhelun tuloksena. Kaikki tekevät parhaansa tilanteen korjaamiseksi ja oppimista on monella taholla, niin kaivosväellä, ELY-keskuksella kuin hallituksellakin.
Pentti Kettunen totesi Suomen valtion olevan Solidiumin kautta toiseksi suurin kaivoksen yksittäinen omistaja ja kysyi miten hallitus omistajan edustajankin ominaisuudessa puuttuu jatkuvasti toistuviin kaivoksen päästöongelmiin ja aikooko hallitus todella puuttua asiaan ja antaa pikaisesti tarvittavat lakiesitykset, jotta tällaisiin katastrofeihin voitaisiin puuttua välittömästi ja riittävän tehokkaasti? Monet muutkin perussuomalaisten kansanedustajat saivat kysyä, Lea Mäkipää kovisteli hallitusta kaivosveron aikaansaamisesta.
Talvivaaran altaiden vuotokohdasta pääsi karkaamaan ainakin 20 000 kuutiota jätevesiä ympäröiviin vesistöihin. Arvostelua on yleensäkin herättänyt tehtaan käyttämä toimintamalli valtavan vedenkäytön suhteen ja vesien varastoiminen jättialtaisiin, joihin tulee myös luonnonvesiä varsinkin tällaisena runsassateisena vuotena yli äyräittensä, eikö omat jätevedet pitäisi pyrkiä puhdistamaan.
Vuotokohta saatiin monen päivän etsintöjen jälkeen paikannettua ja sitä saatiinkin lopulta tukittua torstai-iltaan mennessä 80 prosenttisesti. Jälkipyykin pesu onkin sitten melkoinen. Vaaditaan jopa ympäristöministerin eroa, kaivoksen johtamisjärjestelyitä pääomistaja Pekka Perän johdolla arvostellaan. Ympäristöhaitoista kärsiville asukkaille luvataan korvauksia ja koko kaivosyhtiön aikaisempaa ympäristölupaa arvostellaan annetuksi liian löyhin perustein. Kun nyt yhtiö on hakemassa uutta lupaa, niin varmasti lupaehtoja tiukennetaan tuntuvasti, jotta näistä jatkuvista päästöongelmista päästäisiin.
Pentti Kettunen totesi Suomen valtion olevan Solidiumin kautta toiseksi suurin kaivoksen yksittäinen omistaja ja kysyi miten hallitus omistajan edustajankin ominaisuudessa puuttuu jatkuvasti toistuviin kaivoksen päästöongelmiin ja aikooko hallitus todella puuttua asiaan ja antaa pikaisesti tarvittavat lakiesitykset, jotta tällaisiin katastrofeihin voitaisiin puuttua välittömästi ja riittävän tehokkaasti? Monet muutkin perussuomalaisten kansanedustajat saivat kysyä, Lea Mäkipää kovisteli hallitusta kaivosveron aikaansaamisesta.
Talvivaaran altaiden vuotokohdasta pääsi karkaamaan ainakin 20 000 kuutiota jätevesiä ympäröiviin vesistöihin. Arvostelua on yleensäkin herättänyt tehtaan käyttämä toimintamalli valtavan vedenkäytön suhteen ja vesien varastoiminen jättialtaisiin, joihin tulee myös luonnonvesiä varsinkin tällaisena runsassateisena vuotena yli äyräittensä, eikö omat jätevedet pitäisi pyrkiä puhdistamaan.
Vuotokohta saatiin monen päivän etsintöjen jälkeen paikannettua ja sitä saatiinkin lopulta tukittua torstai-iltaan mennessä 80 prosenttisesti. Jälkipyykin pesu onkin sitten melkoinen. Vaaditaan jopa ympäristöministerin eroa, kaivoksen johtamisjärjestelyitä pääomistaja Pekka Perän johdolla arvostellaan. Ympäristöhaitoista kärsiville asukkaille luvataan korvauksia ja koko kaivosyhtiön aikaisempaa ympäristölupaa arvostellaan annetuksi liian löyhin perustein. Kun nyt yhtiö on hakemassa uutta lupaa, niin varmasti lupaehtoja tiukennetaan tuntuvasti, jotta näistä jatkuvista päästöongelmista päästäisiin.
keskiviikko 7. marraskuuta 2012
Sotakorvauksista 60 vuotta-seminaari
Vaikuttava seminaari oli tänäänkin, joskin vain aamupäivän ehdimme olla mukana varapuhemies Pekka Ravin kanssa.
Tänä syksynä on kulunut 60 vuotta siitä ilon päivästä, kun yhdeksän vuotta kestäneiden sotakorvausten viimeiset junavaunut ja laivat saatiin lähtemään sotakorvauksia saaneeseen Neuvostoliittoon, joka kuitekin oli aloittanut sodan ja joka sai alueluovutusten takia 10% Suomen metsävaroista, kolme kaupunkia, vesivoimaloita, 70 vientisahaa, neljä vaneritehdasta, neljä paperitehdasta, viisi sulfiittisellutehdasta ja kaksi sulfaattisellutehdasta.
Ennen buffetlounastaukoa puheenvuoroja ehtivät pitää avaajana Helsingin Yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto seminaarin toisen järjestäjän edustajana, toisena järjestäjänä toimineen Valtioneuvoston Kanslian edustajana pääministeri Jyrki Kataisen oltua estyneenä ulkomaanmatkan takia maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen sekä varsinaisina historian tutkijoina professori Henrik Meinander ja dosentti Hannu Rautkallio ja teollisuuden edustajana vuorineuvos Tauno Matomäki.
Meinander on kirjoittanut aihepiiriin liityen useita teoksia, mm. Suomi 1944. Rautkallio puolestaan on tehnyt lukuisia tutkimusteoksia sotiemme ja kylmän sodan ajoilta. Viimeksi hän on toimittanut Väinö Tannerin päiväkirjat (2011) ja Risto Rytin muistelmat (2012). Matomäki puolestaan ollut teollisuuden johtavilla paikoilla myös teollisuuden kattojärjestön puheenjohtajana. Arvovaltaisia puhujia siis!
Aika raskaat ajat saatiin sotakorvausten ansiosta maassamme vielä elää vaikeiden sotavuosienkin jälkeen. Mutta kaikesta on tähän asti selvitty ja voimme ylpeästi todeta Suomen olevan ainoan maan, joka on maksanut sotakorvauksensa (siitäkin huolimatta että ne ovat olleet täysin aiheettomia, mutta se on sodan laki alakynteen jääneelle).
Tänä syksynä on kulunut 60 vuotta siitä ilon päivästä, kun yhdeksän vuotta kestäneiden sotakorvausten viimeiset junavaunut ja laivat saatiin lähtemään sotakorvauksia saaneeseen Neuvostoliittoon, joka kuitekin oli aloittanut sodan ja joka sai alueluovutusten takia 10% Suomen metsävaroista, kolme kaupunkia, vesivoimaloita, 70 vientisahaa, neljä vaneritehdasta, neljä paperitehdasta, viisi sulfiittisellutehdasta ja kaksi sulfaattisellutehdasta.
Ennen buffetlounastaukoa puheenvuoroja ehtivät pitää avaajana Helsingin Yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto seminaarin toisen järjestäjän edustajana, toisena järjestäjänä toimineen Valtioneuvoston Kanslian edustajana pääministeri Jyrki Kataisen oltua estyneenä ulkomaanmatkan takia maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen sekä varsinaisina historian tutkijoina professori Henrik Meinander ja dosentti Hannu Rautkallio ja teollisuuden edustajana vuorineuvos Tauno Matomäki.
Meinander on kirjoittanut aihepiiriin liityen useita teoksia, mm. Suomi 1944. Rautkallio puolestaan on tehnyt lukuisia tutkimusteoksia sotiemme ja kylmän sodan ajoilta. Viimeksi hän on toimittanut Väinö Tannerin päiväkirjat (2011) ja Risto Rytin muistelmat (2012). Matomäki puolestaan ollut teollisuuden johtavilla paikoilla myös teollisuuden kattojärjestön puheenjohtajana. Arvovaltaisia puhujia siis!
Aika raskaat ajat saatiin sotakorvausten ansiosta maassamme vielä elää vaikeiden sotavuosienkin jälkeen. Mutta kaikesta on tähän asti selvitty ja voimme ylpeästi todeta Suomen olevan ainoan maan, joka on maksanut sotakorvauksensa (siitäkin huolimatta että ne ovat olleet täysin aiheettomia, mutta se on sodan laki alakynteen jääneelle).
tiistai 6. marraskuuta 2012
VR 150 vuotta
150-vuotista taipalettaan juhliva Valtion Rautatiet järjesti näyttävän juhlaseminaarin Finlandiatalolla.
Esitelmöitsijät olivat kovaa tasoa, ministeri Kyllönen,VR:n hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas ja Valtion Rautateiden toimitusjohtaja Mikael Aro.
Seminaari alkoi heti aamulla, siksi meilläkin joutui vaimo tuomaan Parkanoon kello 6.16 lähtevälle junalle, jolla piti ehtiä Helsinkiin kello 8.30, mutta tietysti juna oli myöhässä, olihan etelään tullut ohut lumipeite yön aikana. Saas nähdä, miten oikean kovan talven aikana junien kulku sujuukaan, kun näinkin pieni lumi haittasi, lumi, joka kaiken lisäksi oli hyvin vetistä sulaen päivän aikana.
Valtion Rautatiet tekee kaikin tavoin tiettäväksi vihreyttänsä parhaana liikennevälineenä kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Jo puolet VR:n enrgiatarpeesta tulee uusiutuvista lähteistä. Energiatehokkuutta parannetaan koko ajan. Toimitaan puhtaan maan ja maiseman puolesta. Ja näin voidaan VR:ssä puhua vihreimmästä valinnasta.
Uudessa 50-sivuisessa junakirjassa nimeltä Rautatiet tulevaisuuden yhteiskunnassa kerrotaan lisää rautateiden eduista muihin liikennnevälineisiin verrattuna. Siksi tarvittaisiin riittäviä resulsseja rataverkoston kehittämiseksi, jotta entistä suurempi matkustajavirta ja suuremmat tavarakuljetukset mahdollistuisivat tulevaisuudessa.
Jorma Ollila johtaa ministeri Kyllösen asettamaa toimikuntaa, jonka tehtävänä on valmistella tiemaksujärjestelmien käyttöönottoa. Ollila kertoi toimikunnan ajatuksista, joiden tarkoituksena on päästä kohti oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä. Sitä ei kyllä mielestäni edistä ainakaan suunniteltu ajettujen kilometrien mukainen käyttömaksu, onhan maamme pitkien etäisyyksien harvaanasuttu maa.
Petteri Taalas puhui Ilmostonmuutoksesta ja sen vaikutuksista Suomen liikenteeseen. Mikael Aro puolestaan kertoi VR:n ympäristölupausten lunastamisesta ja julkaisi jo edellä mainitsemani uudet ympäristötavoitteet.
Vaikuttava juhlaseminaari kaiken kaikkiaan ja vakuutti osanottajat Valtion Rautateittemme kehityskykyisyydestä ja elämisestä lujasti ajan hermolla. Niinpä ohjelmassa oli Risto Räppääjästä tutun muusikko Iiro Rantalan vaikuttavia pianosooloja.
Esitelmöitsijät olivat kovaa tasoa, ministeri Kyllönen,VR:n hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas ja Valtion Rautateiden toimitusjohtaja Mikael Aro.
Seminaari alkoi heti aamulla, siksi meilläkin joutui vaimo tuomaan Parkanoon kello 6.16 lähtevälle junalle, jolla piti ehtiä Helsinkiin kello 8.30, mutta tietysti juna oli myöhässä, olihan etelään tullut ohut lumipeite yön aikana. Saas nähdä, miten oikean kovan talven aikana junien kulku sujuukaan, kun näinkin pieni lumi haittasi, lumi, joka kaiken lisäksi oli hyvin vetistä sulaen päivän aikana.
Valtion Rautatiet tekee kaikin tavoin tiettäväksi vihreyttänsä parhaana liikennevälineenä kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Jo puolet VR:n enrgiatarpeesta tulee uusiutuvista lähteistä. Energiatehokkuutta parannetaan koko ajan. Toimitaan puhtaan maan ja maiseman puolesta. Ja näin voidaan VR:ssä puhua vihreimmästä valinnasta.
Uudessa 50-sivuisessa junakirjassa nimeltä Rautatiet tulevaisuuden yhteiskunnassa kerrotaan lisää rautateiden eduista muihin liikennnevälineisiin verrattuna. Siksi tarvittaisiin riittäviä resulsseja rataverkoston kehittämiseksi, jotta entistä suurempi matkustajavirta ja suuremmat tavarakuljetukset mahdollistuisivat tulevaisuudessa.
Jorma Ollila johtaa ministeri Kyllösen asettamaa toimikuntaa, jonka tehtävänä on valmistella tiemaksujärjestelmien käyttöönottoa. Ollila kertoi toimikunnan ajatuksista, joiden tarkoituksena on päästä kohti oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä. Sitä ei kyllä mielestäni edistä ainakaan suunniteltu ajettujen kilometrien mukainen käyttömaksu, onhan maamme pitkien etäisyyksien harvaanasuttu maa.
Petteri Taalas puhui Ilmostonmuutoksesta ja sen vaikutuksista Suomen liikenteeseen. Mikael Aro puolestaan kertoi VR:n ympäristölupausten lunastamisesta ja julkaisi jo edellä mainitsemani uudet ympäristötavoitteet.
Vaikuttava juhlaseminaari kaiken kaikkiaan ja vakuutti osanottajat Valtion Rautateittemme kehityskykyisyydestä ja elämisestä lujasti ajan hermolla. Niinpä ohjelmassa oli Risto Räppääjästä tutun muusikko Iiro Rantalan vaikuttavia pianosooloja.
sunnuntai 4. marraskuuta 2012
Syksyn eduskuntatyön loppurutistusta
Aamujunassa kello 6.16 Parkanosta viikon tauon jälkeen Helsinkiin, työt kutsuvat sielläkin, vaikka täälläkin niitä olisi enemmän kuin riittämiin. Perillä heti VR:n 150-vuotisjuhlaseminaariin. Sitten ollaankin tiiviisti jouluun asti täysistuntoja, budjetin valmistelua, jotta päästään sitten työt tehtyämme hengehtämään joululomalle.
Syksyn viimeiset kuukaudet ovatkin sitten hallituksen antamien kymmenien budjettilakien valmistelua tietysti kaikissa erityisvaliokunnissa ja valtiovarainvaliokunnassa kussakin sen jaostossa oman hallinnonalansa eli pääluokkansa budjetin lukkoon lyömistä, joka sitten vahvistetaan koko valtiovarainvaliokunnassa, jonka jälkeen vielä koko eduskunta pui budjetin pystymättä sitten enää tekemään siihen muutoksia. Valtiovarainvaliokunnassa pieniä korjauksia tehdään, kuten esimerkiksi kaikkien puolueiden kesken on sovittu lisäyksestä sotiemme veteraanien kuntoutusmäärärahoihin.
Pääministeri Katainen on luvannut tuoda eduskuntaan Islannin ilmavalvontakysymyksen ja preisdentti Niinistö tänäänkin maanpuolustuskurssin avajaisissa ihmetteli asiasta noussutta kohua todeten sen olevan vain Pohjoismaista yhteistyötä. Mutta kyllä me oppositiossa pidämme sitä askeleena kohden lähempää yhteistyötä Naton kanssa ja siksi vastustamme koko hanketta.
Syksyn viimeiset kuukaudet ovatkin sitten hallituksen antamien kymmenien budjettilakien valmistelua tietysti kaikissa erityisvaliokunnissa ja valtiovarainvaliokunnassa kussakin sen jaostossa oman hallinnonalansa eli pääluokkansa budjetin lukkoon lyömistä, joka sitten vahvistetaan koko valtiovarainvaliokunnassa, jonka jälkeen vielä koko eduskunta pui budjetin pystymättä sitten enää tekemään siihen muutoksia. Valtiovarainvaliokunnassa pieniä korjauksia tehdään, kuten esimerkiksi kaikkien puolueiden kesken on sovittu lisäyksestä sotiemme veteraanien kuntoutusmäärärahoihin.
Pääministeri Katainen on luvannut tuoda eduskuntaan Islannin ilmavalvontakysymyksen ja preisdentti Niinistö tänäänkin maanpuolustuskurssin avajaisissa ihmetteli asiasta noussutta kohua todeten sen olevan vain Pohjoismaista yhteistyötä. Mutta kyllä me oppositiossa pidämme sitä askeleena kohden lähempää yhteistyötä Naton kanssa ja siksi vastustamme koko hanketta.
Pyhäinpäivän jälkiviettoa
Pyhäinpäivän jälkeinen päivä sunnuntai toi muassaan kasteen Jämijärvellä, Kalle Ilmari liitettiin kasteen armoliittoon, vähän vielä oli pakko korjailla kaatuneita auraviittojakin ja kirkkoneuvoston ryhmäkokouksen jälkeen oli lähetysseurat Lanteella, Juha-Pekka Haavisto ja Jari puhujina. Väkeäkin mukavasti kolmisenkymmentä ja kolehtia kertyi Heränneen Kansan Lähetysrahaston kautta Suomen Lähetysseuralle 774 mk. Jaakko Löyttykin on tulossa Kankaanpäähän siioninvirsiseuroihin lähetyksen hyväksi vielä kuluvan marraskuun aikana.
Pyhäinpäivän jälkiviettoon kuului myös haudoilla käynti, kun illalla vain katselin kaunista kynttilämerta, jossa mukana myös omaisten haudoilla olevat kynttilät läheisten vieminä. Kynttilät paloivat vielä tänäänkin, kun vein kolmelle haudalla -vasta tänään- kankaasta aiemmin keräämiäni kauniinharmaita jäkäliä, en oikein pidä kaupasta ostetuista tekokanervista, jotka näyttävät olevan nyt muotia kuusenhavujen keskellä. Havut tietenkin ovat aitoja luonnosta saatavia haudoille sopivia, havutetaanhan yhä usein hautajaisissa haudan ympärystä ja hautakumpukin. Mikä sen juhlallisempaa!
Tällaiset päivät ovat harvinaisia siinä mielessä, ettei tarvitse edes lukea uusia lehtiä, kun niitä ei ilmesty. Saisi enemmänkin olla näitä lehdettömiä päiviä. Se olisi varmaan kaikillekin mukavampaa, niin toimittajille, lehden jakajille kuin meille lukijoillekin.
lauantai 3. marraskuuta 2012
Pyhäinpäiväänkin mahtui monenlaista
Pyhäinpäivänä perussuomalaisten piiritoimistossa koulutuksessa, Kankaanpään siunauskappelissa siunaamassa paljon maailmaa nähneen ja rakentaneen, nuorempana piirin kärkipään hiihtäjän.
Loput lehtijaon urakasta myös tehty. Kynttilämeri hautausmaan illassa on aina yhtä vaikuttava!
Puolueen taholta kouluttajana oli aluesihteerinä toiminut Lohjan kunnallisvaalien ääniharava 647 äänellä Riikka Slunga-Poutsalo. Paikalla oli hieno nähdä niin tuttuja kuin ennen näkemättömiä uusia valtuutettujamme eri puolilta Satakuntaa. Aloitimme oikein maittavasti voitettujen vaalien johdosta ruokailemalla piirin puheenjohtajan kahvila Hjalmarin pitäjän Seppo Torisevan tuomilla maittavilla eväillä. Edelliskerran piirin ruokailun muistan vuodelta 1983, jolloin edelliskerran saimme kaksi kansanedustajaa, kun kanssani valittiin Lea Mäkipää.
76-vuotiaana pois nukkunut, ikänsä rakennustöitä tehnyt ,alzheimerin tautiin menehtyneen siunaus- ja muistotilaisuudet olivat lähiomaisten kolmen lapsen ja kolmen sisaruksen perheiden lämminhenkinen surujuhla sopivasti juuri näin pyhäinpäivänä. Taulunkylästä lähteneen monia maita rakentajana kiertäneen ja eläkepäivien talvet omassa asunnossa Espanjassa viettäneen työn ja toimen miehen matka päättyi Honkakodon hyvässä hoidossa oltuaan sitä ennen takaisin Kankaanpäässä kolmisen vuotta. Ihmisen elinpäivät ovat niin kuin ruoho, hän kukoistaa niin kuin kukkanen kedolla. Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne. Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen. Tähän saamme ja täytyykin turvautua!
Torstaina Porin siioninvirsiseuroissa oli mukana Jaakko Löyttykin. Hänen sanoittamassaan siioninvirressä toistetaan kaikissa kolmessa säkeistön lopussa: Kyllä syntinenkin veisata saa, huutaa avuksensa Vapahtajaa, siksi laulan ja veisaan. Rippikouluajoilta muistan Niilo Tuomenoksan vastaavankaltaisen laulun sanat: Näin syntisenä Herra mun täytyy vaeltaa, en paremmaks voi tulle, en pyhäks ollenkaan, ja kuitenkin oi Herra, sun luokses jäädä saan. Ja samaa oman huonouden tunnustamista, mutta kuitenkin peräksiantamatonta toivoa on Wilhelmi Malmivaarankin viressä: Mua auta, Herra, mä toivon vaan, vaikkei ois toivoa ollenkaan. En päästä sua, ennen kuin mua käyt siunaamaan.
Näin siis pyhäinpäivänä meidän ei tarvitse muistella jumalisia ihmisä vaan Jumalan pyhiä, jotka ovat armahdettuja syntisiä. Ja tähän joukkoon mekin saamme kuulua.
Loput lehtijaon urakasta myös tehty. Kynttilämeri hautausmaan illassa on aina yhtä vaikuttava!
Puolueen taholta kouluttajana oli aluesihteerinä toiminut Lohjan kunnallisvaalien ääniharava 647 äänellä Riikka Slunga-Poutsalo. Paikalla oli hieno nähdä niin tuttuja kuin ennen näkemättömiä uusia valtuutettujamme eri puolilta Satakuntaa. Aloitimme oikein maittavasti voitettujen vaalien johdosta ruokailemalla piirin puheenjohtajan kahvila Hjalmarin pitäjän Seppo Torisevan tuomilla maittavilla eväillä. Edelliskerran piirin ruokailun muistan vuodelta 1983, jolloin edelliskerran saimme kaksi kansanedustajaa, kun kanssani valittiin Lea Mäkipää.
76-vuotiaana pois nukkunut, ikänsä rakennustöitä tehnyt ,alzheimerin tautiin menehtyneen siunaus- ja muistotilaisuudet olivat lähiomaisten kolmen lapsen ja kolmen sisaruksen perheiden lämminhenkinen surujuhla sopivasti juuri näin pyhäinpäivänä. Taulunkylästä lähteneen monia maita rakentajana kiertäneen ja eläkepäivien talvet omassa asunnossa Espanjassa viettäneen työn ja toimen miehen matka päättyi Honkakodon hyvässä hoidossa oltuaan sitä ennen takaisin Kankaanpäässä kolmisen vuotta. Ihmisen elinpäivät ovat niin kuin ruoho, hän kukoistaa niin kuin kukkanen kedolla. Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne. Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen. Tähän saamme ja täytyykin turvautua!
Torstaina Porin siioninvirsiseuroissa oli mukana Jaakko Löyttykin. Hänen sanoittamassaan siioninvirressä toistetaan kaikissa kolmessa säkeistön lopussa: Kyllä syntinenkin veisata saa, huutaa avuksensa Vapahtajaa, siksi laulan ja veisaan. Rippikouluajoilta muistan Niilo Tuomenoksan vastaavankaltaisen laulun sanat: Näin syntisenä Herra mun täytyy vaeltaa, en paremmaks voi tulle, en pyhäks ollenkaan, ja kuitenkin oi Herra, sun luokses jäädä saan. Ja samaa oman huonouden tunnustamista, mutta kuitenkin peräksiantamatonta toivoa on Wilhelmi Malmivaarankin viressä: Mua auta, Herra, mä toivon vaan, vaikkei ois toivoa ollenkaan. En päästä sua, ennen kuin mua käyt siunaamaan.
Näin siis pyhäinpäivänä meidän ei tarvitse muistella jumalisia ihmisä vaan Jumalan pyhiä, jotka ovat armahdettuja syntisiä. Ja tähän joukkoon mekin saamme kuulua.
No niin, liikkeellä oltiin
Saatiin Destialta tieto, että tulis korjata aurakeppejä tietyllä tiellä. Olikin todella tarvetta, pystyttäjinä oli sillä tiellä kanssani pari juuri rippikoulun käynyttä poikaa, kaikki heidän pystyttämänsä kepit oli korjattava, eipä ollut tullut neuvottua heitä, ei kukaan ole seppä syntyissään, sen sijaan joka toinen keppipari oli pystyttämäni, joten jouduimme korjaamaan joka toisen keppiparin ja saimme onneksi ajaa edes joka toisen parin ohi.
Kuinka sitä sanotaan: Laita lapsi asialle, saat itse tehdä työn.
Pimeän tultua ei työ vielä loppunut, monen vuoden ajan olen jakanut jokaista PerusSuomalainen-lehden numeroa, niin nytkin tullutta vaalien jälkeistä lehteä jaamme muutaman tuhat kappaletta, mulla on urakkana keskustan kerrostalot, joista ehdinkin
luukuttaa vielä puolet urakastani ennen kello 21, jolloin ovet sulkeutuvat.
Sanoinkin joillekin kohtaamilleni asukkaille, ettei elämä vaaleihin loppunut, ei siis myöskään lehdenjako, josta on seurannut myös melkoista tulosta, olemmehan nyt jaetulla kultamitallitilalla Kankaanpäässä valtuutettujen lukumäärän suhteen. Ei hassumpi saavutus, kun vielä neljä vuotta sitten ennen edellisvaaleja meillä ei ollut ainoatakaan perussuomalaista valtuutettua, niissä vaaleissa sitten saimme viisi paikkaa ja nyt valtuutettujen määrä tuplaantui kymmeneksi.
Kuinka sitä sanotaan: Laita lapsi asialle, saat itse tehdä työn.
Pimeän tultua ei työ vielä loppunut, monen vuoden ajan olen jakanut jokaista PerusSuomalainen-lehden numeroa, niin nytkin tullutta vaalien jälkeistä lehteä jaamme muutaman tuhat kappaletta, mulla on urakkana keskustan kerrostalot, joista ehdinkin
luukuttaa vielä puolet urakastani ennen kello 21, jolloin ovet sulkeutuvat.
Sanoinkin joillekin kohtaamilleni asukkaille, ettei elämä vaaleihin loppunut, ei siis myöskään lehdenjako, josta on seurannut myös melkoista tulosta, olemmehan nyt jaetulla kultamitallitilalla Kankaanpäässä valtuutettujen lukumäärän suhteen. Ei hassumpi saavutus, kun vielä neljä vuotta sitten ennen edellisvaaleja meillä ei ollut ainoatakaan perussuomalaista valtuutettua, niissä vaaleissa sitten saimme viisi paikkaa ja nyt valtuutettujen määrä tuplaantui kymmeneksi.
perjantai 2. marraskuuta 2012
Kiitoskahvit juotiin ja liikkeelläoloa jatketaan
Torstaitorin vaalien kiitoskahvit vaalikahvilassamme keräsi 600 henkeä, hyvä muistutus, että emme unohda äänestäjiämme vaalien jälkeenkään. Kahvilla poikenneet torilla kävijät ja vartavasten tulleet olivat tyytyväisiä, saivat nähdä kahvikupposta nauttiessaan myös uusia ehdokkaitamme, meitä entisiä valtuutettuja tuli uudelleenvalituksi kaksi, me Liljan Erkin kanssa, aivan uusia on siis kahdeksan, joten tutustumisen aihetta onkin. Kävi muuten ilmi Roskalan Teuvon havainto, että meistä kymmenestä olen ainoa keskustan äänestysalueilla asuva, Vihteljärveltä on neljä, Venesjärveltä kolme, Laurin ja Niinisalon kuten siis myös keskustan alueilta yksi kustakin.
Kahvituksen jälkeen pidimme vielä omaa neuvonpitoamme, paikalla kaikki kymmenen uutta valtuutettuamme ja myös muita ehdokkaina olleita. Jokainen sai esittää omia näkemyksiään ja toiveitaan myös luottamuspaikkoihin nähden. Henki oli erinomaisen hyvä ja yhtenäisenä joukkona toimitaan. Näin siis edetään neuvotteluihin ja jatketaan harjoituksia.
Sääntömääräisen syyskokouksen pidämme kaupungintalolla su 18.11. klo 18.
Kahvituksen jälkeen pidimme vielä omaa neuvonpitoamme, paikalla kaikki kymmenen uutta valtuutettuamme ja myös muita ehdokkaina olleita. Jokainen sai esittää omia näkemyksiään ja toiveitaan myös luottamuspaikkoihin nähden. Henki oli erinomaisen hyvä ja yhtenäisenä joukkona toimitaan. Näin siis edetään neuvotteluihin ja jatketaan harjoituksia.
Sääntömääräisen syyskokouksen pidämme kaupungintalolla su 18.11. klo 18.
keskiviikko 31. lokakuuta 2012
Islannin ilmatilavalvonta vie kohti Natoa
No niin, heti kun saatiin kunnallisvaalit alta pois, rupeaa tulemaan niitä kansalta pimitettyjä tietoja, joita ei ennen vaaleja äänestäjien pelossa uskallettu julkistaa.
Tämän päivän uutinen on puolustusvoimien lentokoneiden lähettäminen Islannin ilmatilan valvontaan, vaikka asia vaatii vielä lopullisen hallituskäsittelyn ja eduskunnan päätöksen.
Asiaa tivattiin puolustusministeri Carl Haglundilta myös vaalien alusviikolla, mutta saimme kuulla vain asian olevan sunnitteluasteella ilman mitään lopullisempaa aikomusta. Jo silloin eduskunnan kyselytunnillakin koko yhtynyt oppositio vasenryhmää möten ilmoitti, ettemme missään tapauksessa hyväksy Suomen menenmistä valvomaan Nato-maa-Islannin ilmatilaa, koska se on selvä askel kohti Nato-liittoutumaa. Ja mehän olemme täysin liittoutumaton ja puolueeton maa varsinkin, kun olemme päässeet eroon aiemmasta YYA-sopimuksestakin Neuvostoliiton kanssa maan lakattua olemasta.
Emme myöskään voi ymmärtää, miten meiltä riittää miljooniin nousevia varoja tällaiseen toimintaan, kun samanaikaisesti olemme joutuneet lopettamaan kuusi varuskuntaa ja mittavat säästöt muutenkin kohdistuvat puolustusvoimiimme.
Mielenkiinnolla odotammekin hallituspuolue vasemmistoliiton taas uusia selityksiä Nato-yhteistyön hyväksyttävyydestä. Vaikka ei tämä liene ensimmäistä kertaa ilmavalvonnankaan alalta, sillä uutisista on näinä päivinä kuulunut, että vastaavaa valvontaa on suoritettu Baltaiassakin, varsinkin Virossa ilman mitään julkisuutta tai virallisia lupia. Armeija näyttää - paitsi että se marsii vatsallaan - toimivan aivan omien lakiensa mukaan maan virallisesta hallituksesta ja politiikasta täysin riippumattomasti. Miten tämä voiolla mahdollista?
Tämän päivän uutinen on puolustusvoimien lentokoneiden lähettäminen Islannin ilmatilan valvontaan, vaikka asia vaatii vielä lopullisen hallituskäsittelyn ja eduskunnan päätöksen.
Asiaa tivattiin puolustusministeri Carl Haglundilta myös vaalien alusviikolla, mutta saimme kuulla vain asian olevan sunnitteluasteella ilman mitään lopullisempaa aikomusta. Jo silloin eduskunnan kyselytunnillakin koko yhtynyt oppositio vasenryhmää möten ilmoitti, ettemme missään tapauksessa hyväksy Suomen menenmistä valvomaan Nato-maa-Islannin ilmatilaa, koska se on selvä askel kohti Nato-liittoutumaa. Ja mehän olemme täysin liittoutumaton ja puolueeton maa varsinkin, kun olemme päässeet eroon aiemmasta YYA-sopimuksestakin Neuvostoliiton kanssa maan lakattua olemasta.
Emme myöskään voi ymmärtää, miten meiltä riittää miljooniin nousevia varoja tällaiseen toimintaan, kun samanaikaisesti olemme joutuneet lopettamaan kuusi varuskuntaa ja mittavat säästöt muutenkin kohdistuvat puolustusvoimiimme.
Mielenkiinnolla odotammekin hallituspuolue vasemmistoliiton taas uusia selityksiä Nato-yhteistyön hyväksyttävyydestä. Vaikka ei tämä liene ensimmäistä kertaa ilmavalvonnankaan alalta, sillä uutisista on näinä päivinä kuulunut, että vastaavaa valvontaa on suoritettu Baltaiassakin, varsinkin Virossa ilman mitään julkisuutta tai virallisia lupia. Armeija näyttää - paitsi että se marsii vatsallaan - toimivan aivan omien lakiensa mukaan maan virallisesta hallituksesta ja politiikasta täysin riippumattomasti. Miten tämä voiolla mahdollista?
Satakunnan kannatus koko maan keskimäärää parempi
Kuntavaalitarkkailusta Satakunnassa ei voi myöskään todeta
muuta, kuin että hienosti meni.
Kun viime kerralla emme olleet edes joka kunnassa mukana,
ainakin viisi kylmää kuntaakin löytyi, nyt oli ehdokkaita jokaisessa
kahdessakymmenessä kunnassa, ja mikä ihmeellisintä, kaikissa kunnissa saimme
myös valtuutettuja. Kahdessa kunnassa eli Laviassa ja Pomarkussa saimme
valtuutetun ja muissa kahdeksassatoista kunnassa tuli valtuutettuja eli
vähintään kaksi meni läpi, kaiken kaikkiaan valtuutettuja Satakunnassa on 72.
Paikkalukujen määrällä olemme suurin puolue Kankaanpäässä
yhdessä keskustana kanssa kymmenellä valtuutetulla. Toiseksi suurimpia olemme
Honkajoella, jossa prosenttikannatuskin on koko maan viidenneksi paras 30,1. Kolmansiksi
olemme yltäneet Huittisissa, Jämijärvellä, Köyliössä, Porissa ja Siikaisissa.
Porissa huomionarvoista vanhastaan voimakkaassa vasemmistovaltaisessa kaupungissa
on, että vasemmistoliitto jäi taaksemme neljänneksi.
Prosentuaalisesti ykkösenä on siis Honkajoki 30,1 %, hyvänä
kakkosena tulemme Kankaanpäässä 26,9%, seuraavina Köyliö 16,7 %, Huittinen 16,6
%, Siikainen 16,4 %, Karvia 15,7 % ja Pori 15,3 %. Kaikki huomattavasti yli
valtakunnallisen kannatuksemme 12,3 %. Koko Satakunnankin kannatus nousi 1,4 %
valtakunnallisen kannatuksen yläpuolelle 13,7 prosenttiin, jossa kasvua
edelliskertaisesta on 7,7 %, joka sekin on juuri ja juuri parempi kuin koko maan lukema
7%.
Tommi Laitila Honkajoelta ilmoitti, että heiltä löytyy myös ääniharava, joka on juuri hän itse Tommi. Toinen kärkinimi puolestaan on Simo Riuttamäki Huittisissa ja vielä kolmaskin Säkylän Jorma Julin!Ja kyllä näitä kärkinimiä on monia muitakin. Kakkosia ovat Mikko Laiho Kokemäellä, Maarit Markkula Köyliössä, Pasi Mäenranta Raumalla ja Tero Järvelä Ulvilassa. Tero voitti jo toistamiseen nykyisen kansanedustaja Anne Hollmlundin, joka edelliskerralla oli jopa ministeri. Kolmostilalle ylsivät Marko Nieminen Nakkilassa ja Ari Jalonen Porissa. Sitten vielä meitiltä Kankaanpäässä löytyvät sekä toinen että kolmaskin sija yhden äänen erolla jotka jaamme keskenämme Jarin kanssa. Että sillä tavalla sanoisi Tarvajärvikin!
Parhaiten valtuutettuja saatiin siis Kankaanpäässä eli kymmenen,
jolla yllämme koko maan neljännelle tilalla. Kuudennelle sijalle yhdeksällä
valtuutetullaan nousee Pori kymmenen muun kunnan kanssa: Espoo, Kajaani, Kuopio,
Lahti, Lappeenranta, Liperi, Rovaniemi, Tampere, Vaasa, Ylöjärvi. Kaustisia
lukuun ottamatta Kankaanpää on koko joukon pienin kunta, jossa siis
suhteellisesti on vaikeampaa lukumääräisesti saada valtuutettuja. Ja kaupunkikunnista ilmeisesti nousemme ykköseksi kannatusprosenteissa. Sekin siis
nostaa Kankaanpään saavutusta, vaikkei sitä Satakunnan ulkopuolella olekaan
mitenkään noteerattu, mutta kuka kissanhännän nostaa, ellei kissa itse.