Pakolaisasiaa

Ryhmäkokouksessa puhutti etenkin valtuuston hyväksyttävänä oleva, Kankaanpäässä jo kolme porrasta  läpikäynyt Pohjois-Satakunnan maahanmuuttajien kotouttamisohjelma. Tämä ohjelma on lain mukaisesti hyväksyttävä jokaisessa kunnassa ja se on jo käsitelty PoSan johtokunnassa, perusturvalautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa ilman säröääniä.

Ohjelman tavoitteena on maahanmuuttajien mahdollisimman nopea kotoutuminen, joka tietysti on kaikkien osapuolien yhteinen etu.

Pakolaisavun edustajat olivat juuri puhumassa eduskuntaryhmässämme ja kysymys on aina vaan ajankohtaisempi, kun pakolaisia taitaa olla parikymmentä miljoonaa ja määrä on kasvussa, yksin Syyriasta on lähtenyt miljoonia avun tarvitsijoita. Maamme ensisijaisena periaatteena on auttaa tarvitsevia pakolaisleireillä, mahdollisimman lähellä omia maitaan, josta sitten olojen rauhoituttua on vaivatonta palata kotimaahan. Pakolaisapu käyttää 87 % tuloistaan suoraan kentällä. Tehokkainta kehitysyhteistyö on juuri järjestöjen kautta, koska silloin apu menee paikallisten työntekijöiden välityksellä suoraan tarvitseville.

Inhimillistä hätää on tietysti aina pyrittävä lievittämään. Siksi Suomikin on sitoutunut ottamaan vuosittain 750 pakolaista, ensi vuonna poikkeuksellisesti 1050, joista 500 Syyrian sotapakolaisia.
Kiintiöpakolainen pääsee muuttamaan Suomeen, kun selviää, mikä kunta myöntää hänelle kuntapaikan. Viime vuosina kuntapaikoista vaan on ollut pulaa ja kiintiöpakolaiset ovat joutuneet odottamaan sijoitusta lähtömaassaan tai tilapäismajoituksessa vastaanottokeskuksessa.

Turvapaikanhakijat ovat sitten toinen asia ja turvapaikan myöntämisen päättää Maahanmuuttovirasto aina perusteellisen tutkimuksen ja todella painavien  syiden jälkeen. Toimeentulotuki on heille 292,22€/kk.

Kotouttamisohjelmassa maahanmuuttajille annetaan perustiedot perusoikeuksista, velvollisuuksista ja työelämästä. Monikulttuurisuutta pidetään kouluissamme rikkautena. Lapsen kulttuurista taustaa ja äidinkieltä on huomioitava, mutta pyrkimyksenä on suomen kielen oppiminen ja kotouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kotouttamisen edistämislain mukaisesti korvausta maksetaan neljän vuoden ajan kuntaan osoitetuista henkilöistä, eräin poikkeuksin vain kolmen vuoden ajan tosin kysymyksen herättävästi valtion talousarvion rajoissa.

Näin Suomi täyttää velvollisuutensa Geneven sopimuksen hengessä kansakuntana kansakuntien joukossa. Kuitenkin on pidettävä kiinni siitä, ettei Suomeen synny samankaltaisia maahanmuuttajaongelmia hallitsemattomasta maahanmuutosta kuin esimerkiksi Ruotsin valtakunnassa Tukholmassa ja Malmössä.