Pori-Haapamäki-rautatien kunnostaminen ja avaaminen tavaraliikenteelle avaisi väylän suoraan satamaan metsä- ja kaivannaisteollisuudelle tuotteille Sisä- ja Itä-Suomesta sekä Venäjältä ja myös päinvastaisille kuljetuksille.
Näin vältettäisiin yhä ruuhkautuvamman pääradan käyttäminen ja pullonkaulaksi muodostuva ahdas ja vaikeasti laajennettava Tampereen ratapiha.
Näin edistetään Satakunnan elinkeinoelämää ja käytetään Pohjanlahden mahdollisuuksia toimia elintärkeänä väylänä . Rataväylähän on jo olemassa, joten sen osalta ei ole vaikeuksia radan rakentamiseksi.
Monipuolisena energiamaakuntana Satakunta tarjoaa monia mahdollisuuksia, joista uusin on nesteytetyn maakaasun LNG-terminaalin hyödyntäminen jopa veturien käyttövoimana, jolloin radalle ei tarvitsisi rakentaa kustannuksia lisäävää sähköistystä.
Tällaisen kannanoton esitimme Satakunnan perussuomalaisten piirikokouksessa entisenä juhannuspäivänä eli 24.6. Ei mikään lehti tietenkään ole julkaissut.
Entisinä hyvinä aikoina Veikko Vennamon johdolla aina laadittiin julkilausumia tärkeistä asioista ja usein niitä saatiin julkisuuteenkin ja sillä oltiin esillä ja muistutettiin olemassaolostamme. Nyt on aika ja toimintatavat ilmeisesti muuttuneet, liekö paremmaksi kuitenkaan?
tiistai 30. kesäkuuta 2015
Kesätauolle
Kaupunginhallituksen kokouksessa olivat entisen seurakuntakeskuksen ostaneet selvittämässä esittämäänsä hanketta kaupungin museon siirtämiseksi sinne. Asia merkittiin tiedoksi.
Kankaanpään kulttuurikampuksen esiselvitykseen on saatu myös maakuntaliiton rahaa ja kaupunki laitta oman panoksensa. Pääkaupunkiseudulta hanketta olivat ideoimassa nuoret arkkitehdit, niinpä suunnittelutoimistoksi tuli valituksi juuri heidän toimistonsa Studio Puisto Arkkitehdit Oy pisteytyskilpailun jälkeen seitsemän tarjouksen jälkeen. He ainakin ovat esittäneet elävää mielenkiintoa hanketta kohtaan ja aina pitää olla suunnitelmia vireillä. Vahvistaahan tämä myös Taidekoulumme asemaa, kun rakennus tulisi taidekoulun välittömään läheisyyteen ja se sisältäisi ainakin kirjasto- ja museotiloja.
Kaupunginhallituskin siirtyi kesän ensimmäisenä hellepäivänä kesätauolle kokoontuen seuraavan kerran vasta elokuussa!
Kankaanpään kulttuurikampuksen esiselvitykseen on saatu myös maakuntaliiton rahaa ja kaupunki laitta oman panoksensa. Pääkaupunkiseudulta hanketta olivat ideoimassa nuoret arkkitehdit, niinpä suunnittelutoimistoksi tuli valituksi juuri heidän toimistonsa Studio Puisto Arkkitehdit Oy pisteytyskilpailun jälkeen seitsemän tarjouksen jälkeen. He ainakin ovat esittäneet elävää mielenkiintoa hanketta kohtaan ja aina pitää olla suunnitelmia vireillä. Vahvistaahan tämä myös Taidekoulumme asemaa, kun rakennus tulisi taidekoulun välittömään läheisyyteen ja se sisältäisi ainakin kirjasto- ja museotiloja.
Kaupunginhallituskin siirtyi kesän ensimmäisenä hellepäivänä kesätauolle kokoontuen seuraavan kerran vasta elokuussa!
sunnuntai 28. kesäkuuta 2015
Köyhän osa ei ole hyvä
Köyhyys ei ole hauskaa, laulajat tosin harvemmin ovat köyhiä, paremminkin päinvastoin. Ja varsinkin oopperalaulajien palkkiot voivat olla tosi korkeat. Joskus tulee mieleen, kun on hengellisen musiikin konsertteja, että onko kovin kristillistä laulajien ottaa kovia palkkioita tällaisista konserteistaan, paremminkin voisi laulaa Jumalan antamien lahjojen kunniaksi vaikkapa vähempiosaisten ja lähetystyön hyväksi tyytyen itse kohtuuteen. Aivan kuten Vanhan Testamentin Sananlaskujen kirjassa pyydetään: Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää. Jatkokin on osuvaa: Etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: "Kuka on Herra?" ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalan nimeä vastaa. Mutta valitettavasti Jumalan varjolla jotkut keräävät rikkauksia, esim. kohusaarnaajat Amerikoissa ja taitaa heitä löytyä lähempääkin.
Henry Theel: Köyhä laulaja
Henry Theel: Köyhä laulajalauantai 27. kesäkuuta 2015
VAIKEUKSIENKIN KESKELLÄ ELÄMÄN ON JATKUTTAVA
Mitä pitäisi sanoa Isis-joukkojen mielettömistä joukkosurmaamisista. Entä Kreikan käänteistä, kun ei ole halua eikä taitoa laittaa asioitaan kuntoon. Joko lopultakin alkoi lähtölaskenta eurosta EU:n rahahanojen sulkeuduttua Kreikan rahoittamisessa.
Nämä ovat niitä globaaleja ongelmia. Jokaisella meillä on omat henkilökohtaisen elämämme kysymykset keskeisiä. Eikä aina ole helppoa. Viikonloppuna olen saanut olla tekemässä viimeistä palvelusta kahdelle saman ikäiselle iäkkäälle 88 vuotta täyttäneelle pitkän päivätyön tehneille ammattimiehille. Heidän lähtönsä on jo inhimillisestikin ajatellen luonnollista korkean iänkin huomioiden.
Nämä ovat niitä globaaleja ongelmia. Jokaisella meillä on omat henkilökohtaisen elämämme kysymykset keskeisiä. Eikä aina ole helppoa. Viikonloppuna olen saanut olla tekemässä viimeistä palvelusta kahdelle saman ikäiselle iäkkäälle 88 vuotta täyttäneelle pitkän päivätyön tehneille ammattimiehille. Heidän lähtönsä on jo inhimillisestikin ajatellen luonnollista korkean iänkin huomioiden.
Eilinen näytelmä toi - tosin humoristisessa mielessä - esiin avioliiton sisäisiä ongelmia. Usein tahtomattakin vaikeuksia syntyy, jos puolisot ovat lähtöisin täysin erilaisista ympäristöistä eli liitto on meikäläisen suomalaisen ja ehkä kaukaakin täysin erilaisesta kulttuurista tulevan ulkomaalaisen välinen. Muutenkin maailmankatsomukselliset eroavaisuudet voivat aiheuttaa ongelmia.
Parisuhde on niin läheinen, että siinä pitäisi voida jakaa kaiken mahdollisen yhdessä, siksi se on myös niin vaikeaa joskus ja tuntuu silta, että nykyaikana liiankin usein. Niinpä tarvitsisimme uskollisuutta ja rakkautta sekä hyvinä että pahoina päivinä aina kuolemaan asti. Ja tiedämme kyllä, mistä tähän saamme voimaa, omat voimat eivät aina riitä
Parisuhde on niin läheinen, että siinä pitäisi voida jakaa kaiken mahdollisen yhdessä, siksi se on myös niin vaikeaa joskus ja tuntuu silta, että nykyaikana liiankin usein. Niinpä tarvitsisimme uskollisuutta ja rakkautta sekä hyvinä että pahoina päivinä aina kuolemaan asti. Ja tiedämme kyllä, mistä tähän saamme voimaa, omat voimat eivät aina riitä
perjantai 26. kesäkuuta 2015
KAHEN AKAN LOUKUSSA
Kahen akan loukussa on tämän kesän Veneskosken kesäteatterin näytelmä. Kirjoittajana on Heikki luoma, jonka näytelmiä on esitetty yli 170 teatterissa.
Ensi-ilta näytti epäonnistuvan täydellisesti, kun tämän kevätkesän sää jatkui tyypillisenä, pilvet kerääntyivät taivaalle ja sade - välillä rankkanakin alkoi sopivasti tuntia ennen näytelmän ilmoitettua alkamista. Mutta ihme ja kumma - sade taukosi ennen esityksen alkua - ja yleisöjoukko - lähes sata uskalikkoa - sai seurata farssikomediaa täysin kauniissa kesäisessä säässä, tosin vaatetta oli varmasti jokainen laittanut riittävästi ylle.
Samoin siis näyttelijät saivat keskittyä esittämiseen poutasäässä sateen haittaamatta. Ja hyvin he rooleistaan selvisivätkin heti näin ensimmäisessä esityksessä. Aikamiespoika, veres aviomies oli melkoisessa pyörityksessä, kun äitinsä siis tuoreen aviovaimon anoppi ei antanut nuorelle parille hetkenkään rauhaa. Monien kommellusten ja sivujuonteiden jälkeen loppu tietysti oli onnellinen, kuinkas muuten. Rauha palasi vasta-avioituneille ja pojan leskiäiti vaimon anoppi löysi sulhasen ja pääsi muuttamaan hänen kanssaan Viroon Haapsaluun.
Vielä on Kankaanpään nuorisoseuran näyttelijöillä ja talkooväellä edessä kymmenen näytäntöä. Meidän sotainvalidi- ja veteraaniväki menee keskiviikon 1.7. katsomaan tätä näytelmää joka kesäiseen tapaan. Säänkin on luvattu poutaantuvan ja lämpenevänkin.
Kreikkako se on, joka pyörittää koko Eurooppaa
Demarien hyökkäykset eduskunnan kyselytunnilla kääntyivätkin heitä vastaan: Itsepä ovat velat myöntäneet, Soini on ollut koko ajan vastaan niiden antamista, nyt on sitten mukamas kova hätä, kun rupeaa olemaan kaikki menetetty!
On muuten täysi farssi, että yksi Kreikka hyppyyttää koko muuta Eurooppaa. Eikö jo lopultakin olisi korkea aika viheltää peli poikki ja antaa Kreikan mennä euron ulkopuolelle hoitamaan talouttaan kuntoon omalla drakmallaan. Ja palata EU:ssa normaaliin päiväjärjestykseen. Ei kai yksi syriza voi olla näin keskeisen tärkeä!
On muuten täysi farssi, että yksi Kreikka hyppyyttää koko muuta Eurooppaa. Eikö jo lopultakin olisi korkea aika viheltää peli poikki ja antaa Kreikan mennä euron ulkopuolelle hoitamaan talouttaan kuntoon omalla drakmallaan. Ja palata EU:ssa normaaliin päiväjärjestykseen. Ei kai yksi syriza voi olla näin keskeisen tärkeä!
keskiviikko 24. kesäkuuta 2015
Pyhäjoen ydinvoimala kaatumassa jo ennen rakentamistaan
Eilen A-studiossa näytettiin, miten laajoja maansiirtotöitä on tehty Pyhäjoella suunnitellulla ydinvoimalan alueella, turhaanko:
Fennovoiman toimitusjohtaja Toni Hemminki ei ryhdy spekuloimaan sillä, mitä Fennovoiman ydinvoimahankkeelle tapahtuisi, jos energiayhtiö Fortum ei osallistuisikaan siihen.
– Tässä on rakentamislupahakemuksen jättäminen ihan muutaman päivän päästä meillä edessä. Kerromme siinä vaiheessa omistuksen, enkä tässä vaiheessa tietenkään halua lähteä tällaisia mitä jos -spekulaatioita avaamaan, Hemminki vastasi keskiviikkona Ylen kysymykseen aiheesta.
Fennovoiman toimitusjohtaja Toni Hemminki ei ryhdy spekuloimaan sillä, mitä Fennovoiman ydinvoimahankkeelle tapahtuisi, jos energiayhtiö Fortum ei osallistuisikaan siihen.
– Tässä on rakentamislupahakemuksen jättäminen ihan muutaman päivän päästä meillä edessä. Kerromme siinä vaiheessa omistuksen, enkä tässä vaiheessa tietenkään halua lähteä tällaisia mitä jos -spekulaatioita avaamaan, Hemminki vastasi keskiviikkona Ylen kysymykseen aiheesta.
Fortum ilmoitti aiemmin tänä aamuna, ettei se ole päässyt vielä sopimukseen venäläisen alueellisen energiayhtiön kanssa.
Fortum haluaisi enemmistöomistuksen TGC-1:n vesivoimatuotannosta. Yhteisyritys energiajätti Rosatomin kanssa on ollut ehtona sille, että Fortum osallistuu Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen.
Fortum ei näin ollen ole vielä tehnyt päätöstä siitä, lähteekö se mukaan Pyhäjoelle rakennettavaan ydinvoimalaan.
Ja ilman Fortumin mukaantuloa ei vaadittu ydinvoimalan kotimaisuusaste täytä vaadittua 60% ja aikaa on vain kuun loppuun. Raukeaako siis koko ydinvoimalan rakentaminen. Itse eduskunnassa äänestin voimalan rakentamista vastaan!
Fortum haluaisi enemmistöomistuksen TGC-1:n vesivoimatuotannosta. Yhteisyritys energiajätti Rosatomin kanssa on ollut ehtona sille, että Fortum osallistuu Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen.
Fortum ei näin ollen ole vielä tehnyt päätöstä siitä, lähteekö se mukaan Pyhäjoelle rakennettavaan ydinvoimalaan.
Ja ilman Fortumin mukaantuloa ei vaadittu ydinvoimalan kotimaisuusaste täytä vaadittua 60% ja aikaa on vain kuun loppuun. Raukeaako siis koko ydinvoimalan rakentaminen. Itse eduskunnassa äänestin voimalan rakentamista vastaan!
tiistai 23. kesäkuuta 2015
Miksi Satakunnassa menestyttiin
Teksti: Mika Männistö
Anssi Joutsenlahti, Satakunnan Perussuomalaiset (pj.)
Perussuomalaiset nousivat eduskuntavaaleissa Satakunnan ykköspuolueeksi kahmien vaalipiirin äänistä 25 prosenttia. Satakunnan Perussuomalaisten puheenjohtaja Anssi Joutsenlahden mukaan menestyksen taustalla oli ankara työ.
-Kiersimme mahdollisimman paljon kaikilla paikkakunnilla, olimme esillä toreilla ja kauppojen edustoilla ja jaoimme runsaasti lehteä ja muuta vaalimateriaalia. Ehdokkaat olivat paljon esillä niin yhteistilaisuuksissa kuin itsenäisestikin. Meillä oli myös runsaasti hyviä tiimejä, paljon porukkaa mukana kiertämässä, jakamassa kampanjamateriaalia ja paistamassa makkaraa. Henki oli hyvä, Joutsenlahti arvioi.
Ei rahan vaan aatteen voimalla
Puheenjohtaja antaa tunnustuksen myös Markku Palomäen johtaman vaalitoimikunnan vaalityöstä, jossa olivat jäseninä Seppo Toriseva Raumalta ja Pauli Saarinen Honkajoelta. Edelleen menestystä edesauttoivat puoluejohdon taholta tehdyt vierailut, muun muassa Timo Soini kävi vastaanottamassa Seppo Ala-Hongon lahjoittaman suomenhevosen Honkajoella ja myös silloinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström saatiin Satakuntaan vieraaksi.
-Meillä oli myös onnistunut ehdokasasettelu, mukana peräti viisi naisehdokasta eri puolilta Satakuntaa. Taloudelliset resurssit eivät olleet niin kovin suuria, emme menneet niinkään rahan kuin hengen ja aatteen voimalla, vaikka tietysti rahaakin käytettiin. Perussuomalaiset menestyivät erittäin hyvin suurimmilla paikkakunnilla, esimerkiksi Porissa, Ulvilassa ja Kankaanpäässä olimme ykkösiä, suurimmassa osassa toiseksi suurin ja joka paikassa vähintään kolmanneksi suurin puolue, kertoo Joutsenlahti.
Anssi Joutsenlahti, Satakunnan Perussuomalaiset (pj.)
Perussuomalaiset nousivat eduskuntavaaleissa Satakunnan ykköspuolueeksi kahmien vaalipiirin äänistä 25 prosenttia. Satakunnan Perussuomalaisten puheenjohtaja Anssi Joutsenlahden mukaan menestyksen taustalla oli ankara työ.
-Kiersimme mahdollisimman paljon kaikilla paikkakunnilla, olimme esillä toreilla ja kauppojen edustoilla ja jaoimme runsaasti lehteä ja muuta vaalimateriaalia. Ehdokkaat olivat paljon esillä niin yhteistilaisuuksissa kuin itsenäisestikin. Meillä oli myös runsaasti hyviä tiimejä, paljon porukkaa mukana kiertämässä, jakamassa kampanjamateriaalia ja paistamassa makkaraa. Henki oli hyvä, Joutsenlahti arvioi.
Ei rahan vaan aatteen voimalla
Puheenjohtaja antaa tunnustuksen myös Markku Palomäen johtaman vaalitoimikunnan vaalityöstä, jossa olivat jäseninä Seppo Toriseva Raumalta ja Pauli Saarinen Honkajoelta. Edelleen menestystä edesauttoivat puoluejohdon taholta tehdyt vierailut, muun muassa Timo Soini kävi vastaanottamassa Seppo Ala-Hongon lahjoittaman suomenhevosen Honkajoella ja myös silloinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström saatiin Satakuntaan vieraaksi.
-Meillä oli myös onnistunut ehdokasasettelu, mukana peräti viisi naisehdokasta eri puolilta Satakuntaa. Taloudelliset resurssit eivät olleet niin kovin suuria, emme menneet niinkään rahan kuin hengen ja aatteen voimalla, vaikka tietysti rahaakin käytettiin. Perussuomalaiset menestyivät erittäin hyvin suurimmilla paikkakunnilla, esimerkiksi Porissa, Ulvilassa ja Kankaanpäässä olimme ykkösiä, suurimmassa osassa toiseksi suurin ja joka paikassa vähintään kolmanneksi suurin puolue, kertoo Joutsenlahti.
maanantai 22. kesäkuuta 2015
Orpon väite on vailla todellisuuspohjaa
Sisäministeri Orpo on esittänyt enemmistön EU:n maista olevan kannattamassa Välimeren yli tulevien turvapaikan hakijoiden taakanjakoa siirtämällä heitä EU-maihin kiintiöiden mukaisesti
- Mihin väite enemmistöstä perustuu? Halla-aho kysyy ja huomauttaa, että kansainvälisten uutislähteiden mukaan EU-ministerit eivät ole onnistuneet sopimaan asiasta.
Halla-ahon mukaan hän ei ole löytänyt yhtäkään uutisraporttia, joka tukisi Orpon näkemystä enemmistöstä.
- Mihin väite enemmistöstä perustuu? Halla-aho kysyy ja huomauttaa, että kansainvälisten uutislähteiden mukaan EU-ministerit eivät ole onnistuneet sopimaan asiasta.
Halla-ahon mukaan hän ei ole löytänyt yhtäkään uutisraporttia, joka tukisi Orpon näkemystä enemmistöstä.
- On suuria jäsenmaita kuten Romania, Espanja ja Puola, jotka suhtautuvat tähän erittäin kriittisesti. On hyvin epätodennäköistä, että enemmistö hyväksyisi järjestelmän, Halla-aho sanoo.
Ja myös Orpon väitteen, että Suomen on oltava hyväksymässä kiintiöt, jotta saadaan olla päättämässä asiasta, Halla-aho tyrmää täysin sanoen, että tietysti myös Suomi on aina mukana päättämässä EU:n asioista.
Myös edellinen sisäministeri Päivi Räsänen vastustaa ehdottomasti näiden turvapaikanhakijoiden kiintiöitä. Ne ovat sitten poissa todellisilta tarvitsijoilta pakolaisilta, jotka on tarkoin valittu pakolaisleireiltä.
Halla-aho vaatii myös EU:lta lujempaa otetta, että tälle tunnottomien salakuljettajien jopa huumekauppaa paremmin kannattavalle bisnekselle on pantava stoppi eli estettävä Pohjois-Afrikan rannikolta näiden meren yli pyrkivien ihmisiä täynnä olevien heikkojen purtiloiden lähteminen. Ja ihmisten elinolosuhteita on parannettava lähtömaissa, ei Eurooppakaan kestä jatkuvaa miljooniin nousevaa loputonta turvapaikan hakijoiden joukkoa, siksi asialle olisi saatava ratkaisuja jo lähtömaissa Afrikassa.
Ja myös Orpon väitteen, että Suomen on oltava hyväksymässä kiintiöt, jotta saadaan olla päättämässä asiasta, Halla-aho tyrmää täysin sanoen, että tietysti myös Suomi on aina mukana päättämässä EU:n asioista.
Myös edellinen sisäministeri Päivi Räsänen vastustaa ehdottomasti näiden turvapaikanhakijoiden kiintiöitä. Ne ovat sitten poissa todellisilta tarvitsijoilta pakolaisilta, jotka on tarkoin valittu pakolaisleireiltä.
Halla-aho vaatii myös EU:lta lujempaa otetta, että tälle tunnottomien salakuljettajien jopa huumekauppaa paremmin kannattavalle bisnekselle on pantava stoppi eli estettävä Pohjois-Afrikan rannikolta näiden meren yli pyrkivien ihmisiä täynnä olevien heikkojen purtiloiden lähteminen. Ja ihmisten elinolosuhteita on parannettava lähtömaissa, ei Eurooppakaan kestä jatkuvaa miljooniin nousevaa loputonta turvapaikan hakijoiden joukkoa, siksi asialle olisi saatava ratkaisuja jo lähtömaissa Afrikassa.
sunnuntai 21. kesäkuuta 2015
NYT METSÄ KIRKKONI OLLA SAA
Jämillä Soininharjulla entisellä kesäteatterilla saimme viettää jo traditioksi muodostuneen Metsäkirkon täysin siedettävissä oloissa viimeaikaisista epävakaista ja viileistä säistä huolimatta. Nelisenkymmentä kirkkovierasta oli uskaltautunut paikalle.
Veisasimme suvivirren ja muitakin kesäisiä virsiä kanttori Heikki Havin johdolla. Suntio Timo Saarenmaa oli järjestänyt äänentoiston ja muun rekvisiitan. Tekstejä lukivat Anneli Koivumäki ja Esa Vuorenmaa, joka myös piti esirukouksen.
Saarnassa koskettelin ensin Juhannusta ja päivälle nimensä antanutta Jeesuksen edelläkävijää Johannes Kastajaa. Sitten päivän tekstin mukaisesti puhuimme tullimies Matteuksesta ja hänen kutsumisestaan Jeesuksen seuraajaksi:
Hyvät ystävät, tässä luetussa tekstissä (Matt.9:9-13) Jeesus jatkaa aivan kuin Johanneksen parannussaarnaa kutsumalla tullimies eli publikaani Matteusta seuraamaan Jeesusta, sillä kutsu syntisille tarkoittaa nimenomaan parannuksen tekemistä.
Evankeliumin kirjoittajaMarkus mainitsee tullimieheksi Leevin Alfeuksen pojan, joidenkin tulkintojen mukaisesti on kyseessä sama tullimies, evankeliumin kirjoittaja Matteus ehkä tahtoo tässä vain esitellä itsensä tulevan yhden kahdestatoista apostolista.
Jeesuksen kutsun kuuleminen ja sen seuraaminen on aina ihmiselämän käännekohta. Yllättävää ja jopa pahennusta herättävää oli ja on edelleen, että Jeesus kutsuu syntisiä ihmisiä: Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan hurskaita vaan syntisiä. Juuri sellainen oli Matteuskin, tullimies ja vielä juutalaisten johtomiesten fariseusten mielestä erikoisen syntinen: varas ja isänmaan petturi. Jeesus kuitenkin kutsui hänet seuraajakseen ja vieläpä aterioikin hänen kodissaan toisten samanlaisten syntisten kanssa. Siinäpä pahennusta kerrakseen.
Mutta tämä juuri kuvaa koko Jeesuksen tuomaa evankeliumia, ilosanomaa, mitä ei tapaa missään muualla: Vapahtaja syntisten ystävänä ja syömässä heidän kanssaan, sillä yhdessä aterioiminen merkitsi juutalaisten käsityksen mukaan mitä läheisimmän ystävyyden osoittamista
Matteus oli heti valmis seuraamaan Jeesusta. Tämä on yksinkertaisesti ymmärrettävissä vain siksi, että syntinen ihminen kohtasi armahtajansa. Hyljeksitty huomasi Jeesuksen antavan hänelle hänen ihmisarvonsa. Ei kukaan aiemmin ollut koskaan kohdella häntä niin. Matteuksen ei ollut pakko seurata Jeesusta, mutta hän sai tehdä sen ja se oli suurta armoa. Hän sai huomata, ettei ihmisen jumalasuhde olekaan oikeussuhde, vaan rakkaussuhde. Jumala ei olekaan vaativa tuomari, vaan huonointakin ihmistä rakastava Taivaallinen isä. Hän ei tuomitse, vaan armahtaa.
Aina siellä missä Jeesus löytää meidät ihmiset syntyy juhla. Mutta myös vain siellä, hänen silmäinsä edessä näemme itsemme syntisiksi, emme muualla. Muita ihmisiä katsellessamme emme pidä itseämme sen huonompina kuin muutkaan ovat. Vasta Jeesuksen edessä näemme itsemme totuudellisesti, näemme olevamme Jumalaa vieroksuvia, itsekkäitä ja rakkaudettomia. Näemme tarvitsemamme Häntä. Ja juuri sellaisina hän tahtoo ottaa meidät vastaan.
Jo Johannes Kastajan julistama parannussaarna oli aivan samaa kuin mistä profeetta Jesaja sanoo: Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta. Ja juuri meidän syntiemme sovittamiseksi Vapahtajamme meni ristiinnaulittavaksi, jotta meillä rauha olisi, elämä ja autuus, tämä elämä ja iankaikkinen elämä. Ei kukaan meistä pelastu muutoin kuin yksin armosta, yksin uskosta: Kristuksen tähden.
Veisasimme suvivirren ja muitakin kesäisiä virsiä kanttori Heikki Havin johdolla. Suntio Timo Saarenmaa oli järjestänyt äänentoiston ja muun rekvisiitan. Tekstejä lukivat Anneli Koivumäki ja Esa Vuorenmaa, joka myös piti esirukouksen.
Saarnassa koskettelin ensin Juhannusta ja päivälle nimensä antanutta Jeesuksen edelläkävijää Johannes Kastajaa. Sitten päivän tekstin mukaisesti puhuimme tullimies Matteuksesta ja hänen kutsumisestaan Jeesuksen seuraajaksi:
Hyvät ystävät, tässä luetussa tekstissä (Matt.9:9-13) Jeesus jatkaa aivan kuin Johanneksen parannussaarnaa kutsumalla tullimies eli publikaani Matteusta seuraamaan Jeesusta, sillä kutsu syntisille tarkoittaa nimenomaan parannuksen tekemistä.
Evankeliumin kirjoittajaMarkus mainitsee tullimieheksi Leevin Alfeuksen pojan, joidenkin tulkintojen mukaisesti on kyseessä sama tullimies, evankeliumin kirjoittaja Matteus ehkä tahtoo tässä vain esitellä itsensä tulevan yhden kahdestatoista apostolista.
Jeesuksen kutsun kuuleminen ja sen seuraaminen on aina ihmiselämän käännekohta. Yllättävää ja jopa pahennusta herättävää oli ja on edelleen, että Jeesus kutsuu syntisiä ihmisiä: Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan hurskaita vaan syntisiä. Juuri sellainen oli Matteuskin, tullimies ja vielä juutalaisten johtomiesten fariseusten mielestä erikoisen syntinen: varas ja isänmaan petturi. Jeesus kuitenkin kutsui hänet seuraajakseen ja vieläpä aterioikin hänen kodissaan toisten samanlaisten syntisten kanssa. Siinäpä pahennusta kerrakseen.
Mutta tämä juuri kuvaa koko Jeesuksen tuomaa evankeliumia, ilosanomaa, mitä ei tapaa missään muualla: Vapahtaja syntisten ystävänä ja syömässä heidän kanssaan, sillä yhdessä aterioiminen merkitsi juutalaisten käsityksen mukaan mitä läheisimmän ystävyyden osoittamista
Matteus oli heti valmis seuraamaan Jeesusta. Tämä on yksinkertaisesti ymmärrettävissä vain siksi, että syntinen ihminen kohtasi armahtajansa. Hyljeksitty huomasi Jeesuksen antavan hänelle hänen ihmisarvonsa. Ei kukaan aiemmin ollut koskaan kohdella häntä niin. Matteuksen ei ollut pakko seurata Jeesusta, mutta hän sai tehdä sen ja se oli suurta armoa. Hän sai huomata, ettei ihmisen jumalasuhde olekaan oikeussuhde, vaan rakkaussuhde. Jumala ei olekaan vaativa tuomari, vaan huonointakin ihmistä rakastava Taivaallinen isä. Hän ei tuomitse, vaan armahtaa.
Aina siellä missä Jeesus löytää meidät ihmiset syntyy juhla. Mutta myös vain siellä, hänen silmäinsä edessä näemme itsemme syntisiksi, emme muualla. Muita ihmisiä katsellessamme emme pidä itseämme sen huonompina kuin muutkaan ovat. Vasta Jeesuksen edessä näemme itsemme totuudellisesti, näemme olevamme Jumalaa vieroksuvia, itsekkäitä ja rakkaudettomia. Näemme tarvitsemamme Häntä. Ja juuri sellaisina hän tahtoo ottaa meidät vastaan.
Jo Johannes Kastajan julistama parannussaarna oli aivan samaa kuin mistä profeetta Jesaja sanoo: Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta. Ja juuri meidän syntiemme sovittamiseksi Vapahtajamme meni ristiinnaulittavaksi, jotta meillä rauha olisi, elämä ja autuus, tämä elämä ja iankaikkinen elämä. Ei kukaan meistä pelastu muutoin kuin yksin armosta, yksin uskosta: Kristuksen tähden.
lauantai 20. kesäkuuta 2015
MAITOLAITURILLA
Muisteluksia Hemiänkylän juhannuskokoontumisessa
Hyvää juhannuksen jatkoa meille kaikille. Näitä juhannuksen maitolaituritapahtumia olemme saaneet viettää jo useita, milloin Karhoismajan vesiensuojeluyhdistyksen järjestämänä, nyt järjestelyvastuussa on Karhoismajan kalastusseura. Kiitos teille järjestäjille.
Tämän Hemiänkylän elämään olen voinut liittyä jo 60 vuoden ajan, koska kesämökkimme ostettiin Eino ja Hilja Tervoselta v.1953. Monia muistoja siis liittyy tänne Hemiäkylään. Veljeksien Eino ja Erkki Tervosten mökit olivat vierekkäin ja Einon myytyä mökkinsä, olimme siis Erkki Tervosen naapureita jopa niin hyvin, että yhteinen saunamme oli molempien puolella niin, että savupiippu oli rajalla. Myöhemmin molemmat ovat rakentaneet oman saunan, me jopa enoni arkkitehti Kalle Räikkeen suunnitteleman, joka on viides Kankaanpäässä oleva hänen piirtämänsä rakennus, kaksi niistä on jopa suojelukohteita.
Hemiänkylä on oma kiinteä yhteisönsä, jossa vuosien varrella on tapahtunut monia muutoksia. Muistamme Mateentieltä lähtiessä Kurkelan ja Korven talot, joiden asukkaat muuttivat sitten kirkolle, Sikalat ns. Amerikkaan NS-seuran talon viereen ja Mauno, Sylvi, Pertti ja Tuula Kukkumäki omaan rakentamaansa taloon. Myöskin Majajärven takana autioituivat niin Järvensivun talo kuin Vuorela-Santikkokin Viljon kuoltua ja Tyynen muutettua kirkolle ja Oiva ja Laura Jaakkoloiden tehtyä samoin talon palamisen jälkeen.Nythän Vuorelan-Santikossa asuu Matti Laaksamo vanhempiensa Juhanin ja Railin rakennettua talon Viranojan varteen ja jo toisenkin aivan Majajärven rantaan.
Seuraavaksi kylään päin tultaessa on uusi talo Timo Kukkumäen ja Elina Mesiniemen rakennettua kotinsa Kukkumäen maalle. Tien toisella puolen Jussilassa asuivat vielä yli sata vuotiaaksi elänyt Hilda Santikko ja Hemiän Oiva, mutta jo kauan talo on ollut tyhjillään. Samoin vieressä oleva Heikkilä, myöhemmin Miettinen, jonka nyt on ostanut Raimo Santikko, joka vaimonsa kanssa taitaa asua aika paljon kesämökissään, joka myös on Viranojan suulla ja jota Junkinperää he ovat paljon ruopanneet.
Sitten tullaankin kylään, Mauno ja Lahja Santikkokin muuttivat Karvianjoen varteen, Tarmo on ruvennut kunnostamaan taloa, kun lapsenlapset haluavat siellä viettää kesää. Kukkumäessä isännöivät Arvo ja Aili, nyt Arto ja Kaarina, Hemiää Simo ja Raili, nyt Helinä poikien kanssa ja Pauli rakensi oman talon. Valkiajärven rantaan mennessä Riihimäki oli jo autioitunut kesämökiksi. Poikien isän Rikhartin veljen Oskarin rakentaman talon Hakoniemen Majajärveltä osti seurakunta leirikeskukseksi. Kivirannan talo on sitten seuraavana mäen päällä ennen Verttuun tietä, ja siellä asui korkeaan ikäänsä loppuu asti Tyyne. Onkin todettava että hän kuten yhteensä neljä kylän pitkäikäistä kanta-asukkasta ovat kaikki syntyneet vuoden sisällä ja vielä elossa olevat Maunot ovat jo 95-vuotiaita. Neljäs saman ikäinen oli Oiva Jaakkola, joka hänkin eli yli 90-vuotiaaksi. Kaikkien tuntema Uki on eläkepäivillään pystyttänyt asumuksensa Tyynen tontille järven rantaan.
Valkiajärven puolella on sitten kolme taloa poliisi Niilo Karilahden kotitalo, joka myytiin Hollmingille, siellä meillä oli lyhyen aikaa maitotinki, pääasiassa kylläkin Kukkumäessä, kun kaikki kesän asuimme tiiviisti mökillä ja vain isä Tuomas kävi pitämässä kauppaa auki kirkolla ja polkupyörällä toi sitten tarvittavat ruokatavarat. Sitten on Armas ja Lyyli Sikalan talo, jota nyt pitävät poika Erkki ja Eila asuen tosin Myllymäessä. Ja sitten on yhä edelleen Joensuun Alpon asuma talo, jossa myös elivät äiti Fanni ja veli Eeli. Veljekset käsistään kätevinä pystyttivät meidän nykyisen hirsimökin.
Vielä Hemiänkylään kuuluu tietysti Hemiän tyttären Ainon yhdessä miehensä Pentti Kynäslahden kanssa pystyttämä talo, jossa viimeksi on ollut vuokralaisia. Ja viimeisenä Niemenojan talo, jossa asuivat Onni perheineen ja velipoika Mauno, jonka kuoleman jälkeen perikunta on myynyt maat ja se näkyy, kaikki metsät on parturoitu ja maisema on täysin muuttunut tien varressa.
Meillä kaikilla on moni elämyksiä ja muistoja kodeistamme ja mökkielämästä. Ja se on elämämme sisältöä ja rikkautta. Aiemmin tänne kuulaalla ilmalla kuului jopa näin pyhäaamuisin kirkonkellojen soitto, mutta ei enää, kun kelloja ei enää heilautella ja näin sen resonassi ei enää kaiu, vaan nyt vain läpätään kieltä sähköllä paikallaa olevan kellon reunaan. Luonto ja järvet ovat kuitenkin parasta ja kunnostusyhdistys on toimimassa, tänä kesänä on asetettu mittauspisteet vedenpintojen tarkkaamista varten mahdollisten vedenpintojen vakioittamisen valmistelemiseksi.
Hyvää juhannuksen jatkoa meille kaikille. Näitä juhannuksen maitolaituritapahtumia olemme saaneet viettää jo useita, milloin Karhoismajan vesiensuojeluyhdistyksen järjestämänä, nyt järjestelyvastuussa on Karhoismajan kalastusseura. Kiitos teille järjestäjille.
Tämän Hemiänkylän elämään olen voinut liittyä jo 60 vuoden ajan, koska kesämökkimme ostettiin Eino ja Hilja Tervoselta v.1953. Monia muistoja siis liittyy tänne Hemiäkylään. Veljeksien Eino ja Erkki Tervosten mökit olivat vierekkäin ja Einon myytyä mökkinsä, olimme siis Erkki Tervosen naapureita jopa niin hyvin, että yhteinen saunamme oli molempien puolella niin, että savupiippu oli rajalla. Myöhemmin molemmat ovat rakentaneet oman saunan, me jopa enoni arkkitehti Kalle Räikkeen suunnitteleman, joka on viides Kankaanpäässä oleva hänen piirtämänsä rakennus, kaksi niistä on jopa suojelukohteita.
Hemiänkylä on oma kiinteä yhteisönsä, jossa vuosien varrella on tapahtunut monia muutoksia. Muistamme Mateentieltä lähtiessä Kurkelan ja Korven talot, joiden asukkaat muuttivat sitten kirkolle, Sikalat ns. Amerikkaan NS-seuran talon viereen ja Mauno, Sylvi, Pertti ja Tuula Kukkumäki omaan rakentamaansa taloon. Myöskin Majajärven takana autioituivat niin Järvensivun talo kuin Vuorela-Santikkokin Viljon kuoltua ja Tyynen muutettua kirkolle ja Oiva ja Laura Jaakkoloiden tehtyä samoin talon palamisen jälkeen.Nythän Vuorelan-Santikossa asuu Matti Laaksamo vanhempiensa Juhanin ja Railin rakennettua talon Viranojan varteen ja jo toisenkin aivan Majajärven rantaan.
Seuraavaksi kylään päin tultaessa on uusi talo Timo Kukkumäen ja Elina Mesiniemen rakennettua kotinsa Kukkumäen maalle. Tien toisella puolen Jussilassa asuivat vielä yli sata vuotiaaksi elänyt Hilda Santikko ja Hemiän Oiva, mutta jo kauan talo on ollut tyhjillään. Samoin vieressä oleva Heikkilä, myöhemmin Miettinen, jonka nyt on ostanut Raimo Santikko, joka vaimonsa kanssa taitaa asua aika paljon kesämökissään, joka myös on Viranojan suulla ja jota Junkinperää he ovat paljon ruopanneet.
Sitten tullaankin kylään, Mauno ja Lahja Santikkokin muuttivat Karvianjoen varteen, Tarmo on ruvennut kunnostamaan taloa, kun lapsenlapset haluavat siellä viettää kesää. Kukkumäessä isännöivät Arvo ja Aili, nyt Arto ja Kaarina, Hemiää Simo ja Raili, nyt Helinä poikien kanssa ja Pauli rakensi oman talon. Valkiajärven rantaan mennessä Riihimäki oli jo autioitunut kesämökiksi. Poikien isän Rikhartin veljen Oskarin rakentaman talon Hakoniemen Majajärveltä osti seurakunta leirikeskukseksi. Kivirannan talo on sitten seuraavana mäen päällä ennen Verttuun tietä, ja siellä asui korkeaan ikäänsä loppuu asti Tyyne. Onkin todettava että hän kuten yhteensä neljä kylän pitkäikäistä kanta-asukkasta ovat kaikki syntyneet vuoden sisällä ja vielä elossa olevat Maunot ovat jo 95-vuotiaita. Neljäs saman ikäinen oli Oiva Jaakkola, joka hänkin eli yli 90-vuotiaaksi. Kaikkien tuntema Uki on eläkepäivillään pystyttänyt asumuksensa Tyynen tontille järven rantaan.
Valkiajärven puolella on sitten kolme taloa poliisi Niilo Karilahden kotitalo, joka myytiin Hollmingille, siellä meillä oli lyhyen aikaa maitotinki, pääasiassa kylläkin Kukkumäessä, kun kaikki kesän asuimme tiiviisti mökillä ja vain isä Tuomas kävi pitämässä kauppaa auki kirkolla ja polkupyörällä toi sitten tarvittavat ruokatavarat. Sitten on Armas ja Lyyli Sikalan talo, jota nyt pitävät poika Erkki ja Eila asuen tosin Myllymäessä. Ja sitten on yhä edelleen Joensuun Alpon asuma talo, jossa myös elivät äiti Fanni ja veli Eeli. Veljekset käsistään kätevinä pystyttivät meidän nykyisen hirsimökin.
Vielä Hemiänkylään kuuluu tietysti Hemiän tyttären Ainon yhdessä miehensä Pentti Kynäslahden kanssa pystyttämä talo, jossa viimeksi on ollut vuokralaisia. Ja viimeisenä Niemenojan talo, jossa asuivat Onni perheineen ja velipoika Mauno, jonka kuoleman jälkeen perikunta on myynyt maat ja se näkyy, kaikki metsät on parturoitu ja maisema on täysin muuttunut tien varressa.
Meillä kaikilla on moni elämyksiä ja muistoja kodeistamme ja mökkielämästä. Ja se on elämämme sisältöä ja rikkautta. Aiemmin tänne kuulaalla ilmalla kuului jopa näin pyhäaamuisin kirkonkellojen soitto, mutta ei enää, kun kelloja ei enää heilautella ja näin sen resonassi ei enää kaiu, vaan nyt vain läpätään kieltä sähköllä paikallaa olevan kellon reunaan. Luonto ja järvet ovat kuitenkin parasta ja kunnostusyhdistys on toimimassa, tänä kesänä on asetettu mittauspisteet vedenpintojen tarkkaamista varten mahdollisten vedenpintojen vakioittamisen valmistelemiseksi.
perjantai 19. kesäkuuta 2015
JO VALKENEE KAUKAINEN RANTA
Hartauskirjoitus Perussuomalainen-lehdessä
Kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven kuvaus runossaan Onnelliset kuvaa hyvin meidän Pohjolan asukkaiden tuntoja Juhannuksenakin, valoisan yöttömän yön juhlana: Jo valkenee kaukainen ranta/ Ja koillisest´ aurinko nousee/ Ja auteret kiirehtii pois,/ Kosk´ Pohjolan palkeet käyvät,/ Kosk´ mennyt on yö,/ Kosk´ kimmeltää kesäinen aamu/ Ja linnut ne laulelee.
Samaa valon juhlan herättämää Jumalan luomistekojen ylistystä välittää ehkä kaunein suomenkielellä kirjoitettu Eino Leinon runo Nocturne: Ruislinnun laulu korvissani,/ tähkäpäiden päällä täysi kuu,/ kesäyön on onni omanani,/ kaskisavuun laaksot verhouu...
Kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven kuvaus runossaan Onnelliset kuvaa hyvin meidän Pohjolan asukkaiden tuntoja Juhannuksenakin, valoisan yöttömän yön juhlana: Jo valkenee kaukainen ranta/ Ja koillisest´ aurinko nousee/ Ja auteret kiirehtii pois,/ Kosk´ Pohjolan palkeet käyvät,/ Kosk´ mennyt on yö,/ Kosk´ kimmeltää kesäinen aamu/ Ja linnut ne laulelee.
Samaa valon juhlan herättämää Jumalan luomistekojen ylistystä välittää ehkä kaunein suomenkielellä kirjoitettu Eino Leinon runo Nocturne: Ruislinnun laulu korvissani,/ tähkäpäiden päällä täysi kuu,/ kesäyön on onni omanani,/ kaskisavuun laaksot verhouu...
Hyvin sattuvasti tätä sydänsuven suurta juhlaa saamme viettää juuri Juhannuksena, joka on omistettu Johannes Kastajalle. Hän sai olla valkeuden todistaja ja todellisen valkeuden tuojan Jeesuksen edelläkävijä. Hänestä Vapahtajastamme Johannes sanoi: Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä. Ja näin vertauskuvallisesti voimme sanoa, että kun Juhannuksena keskikesän päivä on pisimmillään ja kasvillisuuden kukoistus kauneimmillaan, niin kuitenkin juuri silloin alkaa myös luonnon lakastuminen ja päivien lyheneminen. Luomakuntakin on asetettu katoavaisuuden alaiseksi.
Jesajan kirjasta luemmekin totuuden: “Ihminen on kuin ruoho, ihmisen kauneus kuin kedon kukka! Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti.” Ja juuri siksi Johannes sai viitata siihen, mitä hänen nimensäkin merkitsee: Jumala on armollinen. Omat varamme ja voimamme ovat aina rajallisia, mutta Vapahtajamme Jeesuksen meille lahjoittama armo on meille niin luja kalliopohja, ettei siltä mitkään myrskyt voi meitä hävittää.
Anssi Joutsenlahti
rovasti
Kankaanpään Perussuomalaiset ry
Jesajan kirjasta luemmekin totuuden: “Ihminen on kuin ruoho, ihmisen kauneus kuin kedon kukka! Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti.” Ja juuri siksi Johannes sai viitata siihen, mitä hänen nimensäkin merkitsee: Jumala on armollinen. Omat varamme ja voimamme ovat aina rajallisia, mutta Vapahtajamme Jeesuksen meille lahjoittama armo on meille niin luja kalliopohja, ettei siltä mitkään myrskyt voi meitä hävittää.
Anssi Joutsenlahti
rovasti
Kankaanpään Perussuomalaiset ry
torstai 18. kesäkuuta 2015
Juoksija-lehdessä
Tänään ilmestyneessä Juoksijalehdessä, jonka alkuperäinen tilaaja olen on seuraava artikkeli, kuviakin on, tässä juoksu-urheilujournalismimme yhden huippunimen Matti Hannuksen tekemä tekstiosuus:
Pappi, poliitikko, hyväntekijä
Eduskunnan vaalikauden päättäjäistilaisuudessa Finlandia-talossa
tasavallan presidentti Sauli Niinistö mainitsi puheessaan aivan erityisesti
erään henkilön. Kiitosten kohde oli eduskuntatyöstä luopuva toinen varapuhemies
Anssi Joutsenlahti.
yhtä kovaa, 2.23.58. Huhtikuussa 1973 mittariin kertyi 971 km, sitten tulivat jalkavaivat. Urheilu-uran suuret tavoitteet jäivät saavuttamatta. Vaikka juoksu jatkui ja jatkuu edelleenkin, muut asiat nousivat elämässä etusijalle.
Anssi Joutsenlahti
synt. 17.9.1943 Kankaanpää
167 cm, 56 kg
4.07,0 (1967), 3000 m 8.43,2 (1971), 3000 m esteet 9.55,8 (1966), 5000 m 14.56,2 (1971), 10 000 m 31.28,0 (1968), tunninjuoksu 18562 m (1971), 25 000 m radalla 1.21.52,0 (1971), 25 km tiellä 1.20.34 (1972), maraton 2.23.23 (Turku 1972). SM-kisoissa paras sijoitus 7:s (10 000 m 1967 ja maraton 1968). Joukkuepronssia SM-maastoissa 1973 Martti Kiilholman ja Pekka Sallin kanssa.
Pappi, poliitikko, hyväntekijä
Maratonneuvos Anssi Joutsenlahti on väsymätön uurastaja
urheilussa ja elämässä
”Hän on antanut meille mallia epäitsekkyydestä”, Niinistö
luonnehti Kankaanpään rovastia, joka oli vaalikaudellaan lahjoittanut kaikki
edustajan ja puhemiehen palkkionsa – liki neljännesmiljoona euroa – hoitajien
palkkaamiseen Pohjois-Satakunnan kansainterveystyön liikelaitoskuntayhtymässä.
Lapsuudesta periytyneen kristillisen vakaumuksen myötä Anssi
Joutsenlahdesta välittyy empatia ja ystävällisyys. Häntä kuvaillaan yhtä aikaa
hiljaiseksi ja vilkkaaksi, rauhalliseksi ja puuhakkaaksi. Yhden ja saman päivän
aikana papin kaapu usein vaihtuu pyhäpukuun ja sitten verkkareihin. Missä
tahansa ahkeraa uurastajaa tarvitaankin – seuralehtiä tuhansiin
postilaatikkoihin jakamaan, kenkiä myymään, ojanpientareita siivoamaan tai kanssaihmisiä
kastamaan, vihkimään ja hautaamaan – siellä hän on 71-vuotiaana yhä paikalla.
Anssi Joutsenlahti tunnetaan kaikkialla. Eduskuntatyö on ohi,
mutta mieluisa harrastus jatkuu. Kankaanpäässä keväisenä iltana puhumme juoksemisesta.
Loppukiriä joka askel
”Beatles-pappi voitti” – näin räväkästi Turun Sanomat
otsikoi syksyllä 1968 kestävyysjuoksun noususuhdanteessa. Jouko Kuha oli
kesällä juossut 3000 metrin esteiden maailmanennätyksen. Turun maratonilla päivän
nimi oli kuitenkin Kankaanpään Urheilijain 25-vuotias Anssi Joutsenlahti, joka pitkät
hiukset liehuen jätti alan konkarit Tenho Salakan ja Ensio Tannisen taakseen.
Yleisurheilun ykkösasiantuntija Kauko Niemelä luonnehti Suomen
Urheilulehdessä voittoaikaa 2.26.23 ”sensaatioksi”. Uusi tulokas oli kaksi
päivää aikaisemmin herkistellyt Helsingin ja Tarton yliopisto-ottelun 1500
metrillä aikaan 4.08.
Juoksutyyliltään Anssi Joutsenlahti oli jo tuolloin omaperäinen
- kuin loppukirivaihde pysyvästi päällä. Tie maratonille kulki monipuolisen
pohjan ja keskimatkojen kautta.
-
Voimistelun alkeet sain maineikkaalta
opettajalta Paavo Kahmalta. 17-vuotiaana juoksin 1000 metriä aikaan 2.43.
Poikien SM-kilpailuissa Helsingin olympiastadionilla kärjessä olivat Heikki
Kainlauri, Erkki Niemelä, Kalevi Peltola, Jaakko Tuominen, Paavo Hyvönen ja
Mikko Ala-Leppilampi – tulevia kovia nimiä kaikki, minä hiukan taaempana.
Eri matkoja haarukoiden Anssi kokeili esteitäkin aikaan 9.55
– ihailtava suoritus 167-senttiseltä mieheltä. Kankaanpään tuolloinen
kappalainen Pentti Perttula rohkaisi Anssia maratonille, ja oikea päätös se
olikin.
-
Pentti oli erikoinen persoona, tulisieluinen
juoksumies, jolta sain inspiraatiota ja valmennustietoa. Syksyllä 1964 olin
aloittanut teologian opinnot Helsingin yliopistossa. Myös Pentti siirtyi
myöhemmin pääkaupunkiseudulle, missä hänet muistetaan Korson kirkkoherrana. Korson
maraton kirkonkellojen kilkatuksineen oli hänen luomuksensa.
-
Juoksija-lehti aloitti ilmestymisensä 1971. Sen
perustajan Tapio Pekolan tunsin hyvin jo ennestään. Majoituin usein lehden
pienessä toimituksessa Intiankadulla ja Tapion kotona Tehtaankadulla.
Hurjaa kevättä
Juoksija-lehden tossutestissä maan kärkimaratoonarit
kuluttivat kenkäpareja rutiininomaisesti parisataa kilometriä viikossa,
sunnuntaisin jopa 60-70 km. Syksyllä 1970 miehistä otettiin mittaa Seura-lehden
Suurmaratonilla, jossa ravattiin kolmena päivänä peräkkäin yhteensä 110 km, päätöspäivänä
täysi maraton. Pentti Rummakko voitti, Anssi Joutsenlahti taivalsi kovassa
seurassa 10:nneksi.
-
Ulkomaan leirit olivat tulossa muotiin, eikä
niillä laiskoteltu. Talvella 1969 juoksin Las Palmasissa 10 viikon aikana 2500
kilometriä. Katsotaanpa täältä kansiosta… Kotimaassa kaikkein kovin kuukausi
oli maaliskuu 1972. Päätoimisena opiskelijana minulla oli aikaa juosta.
Kevät tuli silloin varhain ja lämpimänä. Niinisalon pikatie
kävi Anssi Joutsenlahdelle kahdesti päivässä tutuksi. Lenkkikirjan tarina on
hämmästyttävää luettavaa. Helmi-maaliskuun vaihteessa viikko 201 km, kolme
seuraavaa 251 – 214 – 255, sitten hiukan kevyemmän (183 km) päätteeksi Artturin
maraton Turussa 2. huhtikuuta: Pekka Tiihonen 2.15.15, Esko Lipsonen (21-v)
2.15.41, Paavo Hyvönen 2.16.06, Anssi Joutsenlahti 2.23.23.
Kaksi viikkoa aikaisemmin 19. maaliskuuta kausi oli avattu
Korsossa pikkuhoususäässä tuon ajan muotimatkalla, 25 km:n Nylkyn Piikillä. Jokainen
kynnelle kykenevä Hangosta Utsjoelle oli mukana, tulostaso ehkä kovinta Suomen
kestävyysjuoksun historiassa:
Seppo Nikkari 1.16.26, Markku Salminen 1.16.27, Olavi
Suomalainen 1.17.08, Aarno Ristimäki 1.17.20… 10) Anssi Joutsenlahti 1.20.34.
Hänen takanaan tuli maaliin pilvin pimein tasokkaita juoksijoita, joista 38
alitti 1.25-rajan. Kuukautta myöhemmin Olavi Suomalainen voitti Bostonin
maratonin.
Anssi Joutsenlahden maaliskuun 1972 saldo oli 1026 km!
Pikantti detalji: perjantaina 3.3. maantielenkki 51 km aikaan 3.41, kolme
päivää myöhemmin sama uudelleen 3.37. Muuten pituudet vaihtelivat 12 ja 35 km:n
välillä. Kuten aina, Anssi harjoitteli Helli-vaimon kotiruokien voimalla.
-
Voita, maitoa, leipää, perunaa. Ei mitään
erikoisdieettejä, mutta vuonna 1980 siirryin Urpo Leppäsen kanssa lihattomaan
ruokavalioon, joka pitää yhä.
Juoksu jatkuu
Kevääseen 1972 mennessä vain 26 suomalaista oli koskaan
juossut maratonin Anssi Joutsenlahtea nopeammin. Suuri maratonbuumi oli vasta
tulossa, mutta mitä sanotaan tästä: vuonna 1973 puolen tunnin rajan 10 000
metrin ratajuoksussa alitti 41 miestä, ja 100:nnenkin aika 31.39,0. Nämä
tasoennätykset ovat yhä rikkomatta.
Kaksi kuukautta maratonennätyksensä jälkeen Anssi
juoksi Puolan Debnossa lähes yhtä kovaa, 2.23.58. Huhtikuussa 1973 mittariin kertyi 971 km, sitten tulivat jalkavaivat. Urheilu-uran suuret tavoitteet jäivät saavuttamatta. Vaikka juoksu jatkui ja jatkuu edelleenkin, muut asiat nousivat elämässä etusijalle.
-
Kouluaikana toimin teinikillassa ja
seurakuntanuorissa ja vedin poikakerhoja. Papin tehtävät olivat toiveenani jo
silloin. Äitini oli viimeinen palkaton lähetyssihteeri Kankaanpäässä. Velipoika
pääsi 1968 Kankaanpään valtuustoon. He olivat esikuviani uskossa ja kunnallispolitiikassa.
-
Itse aloitin koulusuunnittelutoimikunnassa.
Tehtävät kasvoivat, lopulta kansanedustajana 1979-87.
Toisen eduskuntakautensa Anssi Joutsenlahti aloitti vasta 2011
peräti 24 vuoden tauon jälkeen – lieneekö ennätys alallaan? Varapuhemiehen
70-vuotisjuhlissa Kankaanpäässä syksyllä 2013 poliittinen kerma oli paikalla.
Puhemies Eero Heinäluoma veti puheessaan esiin juhlakalun urheilusaavutukset, ei
vähimpänä kaikki 33 Helsinki City- maratonia vuosilta 1981-2013.
Kuulijajoukosta kantautunut terävä välihuuto aikaansai naurunremakan:
-
Mutta tänä vuonna keskeytin…
Numerot kertovat luonnollisesta ilmiöstä, ikääntymisestä.
Anssi Joutsenlahti alitti maratonilla 2.30-rajan kuutena vuotena peräkkäin
1968-73. Vielä 10 vuotta myöhemmin aika oli mainio 2.40.42. Kolme tuntia
alittui viimeisen kerran 1990, minkä jälkeen vauhti hidastui hitaasti. Vaikka
uusi vuosituhat on tuonut selvän muutoksen – 2014 kello raksutti yli viisi
tuntia – eräs fakta nousee esiin:
Vuonna 1972 maratoonarit olivat kovia, mutta heitä oli
vähän, vain vajaat sata, joista 80 alitti kolme tuntia. Heistä jokunen harva juoksee
veteraanisarjoissa yhä kilpaa, mutta enää yksi maratonilla - viimeinen
mohikaani Anssi Joutsenlahti.
Kankaanpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja miettii
tulevaisuuttaan ”päivä kerrallaan.” Urheilun, uskonnon ja politiikan yhdistelmä
ei ole hänestä koskaan tuntunut raskaalta tai turhauttavalta. Omilla
resursseillaan hän ahkeroi nykypäivälle ominaisen minulle-kaikki-heti- ahneuden
karsimiseksi.
Ikijuoksijana Anssi Joutsenlahti löytää haasteen jokaisesta
päivästä:
-
Keho on Jumalan temppeli, josta tulee pitää
huolta. Kirjekursseilla ei maratonkuntoa hankita eikä ylläpidetä. Metsistä ja
maanteiltä se täytyy omin jaloin hakea.
synt. 17.9.1943 Kankaanpää
167 cm, 56 kg
Pappi, rovastin arvo, kotipaikka Kankaanpää. Jämijärven
kirkkoherra 1998-20002 ja Jurvan 2002-2005.
Kansanedustaja 1979-87 (SMP) ja 2011-2015 (Perussuomalaiset,
2. varapuhemies). Kymmeniä luottamustoimia uskonnon, politiikan ja liikunnan
alalla.
Puoliso Helli Marjatta Joutsenlahti vuodesta 1970.
Kilpajuoksija, Kankaanpään Urheilijat. Omia ennätyksiä
800 m 1.59,9 (1969), 1500 m 4.07,0 (1967), 3000 m 8.43,2 (1971), 3000 m esteet 9.55,8 (1966), 5000 m 14.56,2 (1971), 10 000 m 31.28,0 (1968), tunninjuoksu 18562 m (1971), 25 000 m radalla 1.21.52,0 (1971), 25 km tiellä 1.20.34 (1972), maraton 2.23.23 (Turku 1972). SM-kisoissa paras sijoitus 7:s (10 000 m 1967 ja maraton 1968). Joukkuepronssia SM-maastoissa 1973 Martti Kiilholman ja Pekka Sallin kanssa.
Maratonneuvos, juossut 80 maratonia, mm. Helsinki City joka
kerta 1981-2014. Eduskunnan historiassa Joutsenlahden maratonennätys on
toiseksi paras (Lasse Virén 2.13.10,8, Juha Väätäinen ei huippuvuosinaan
juossut maratonkilpailua).
Syreenien aikaan
Nyt on syreenien aikaa, aika monessa pihassa syreenit kukkivat. Muistan, kun takavuosina enoni kuvanveistäjäprofessori Kauko Räike suunnitteli jotain omaleimaista Kankaanpäähän ja halusi että istuttaisimme syreenejä niin, että olisimme syreenien kaupunki. Leijonatkit tekivät istutustempauksen Lavian ohikulkutien varteen, mutta ei tainnut tulla jutusta mitään näkyvämpää eikä kestävämpää jälkeä!
Toinen enoni arkkitehti Kalle Räike on suunnitellut Kankaanpäähän kolme taloa. Kaksi niistä on osayleiskaavassa saatu suojelukohteiksi, ne ovat Kaukon ateljeetaloksi rakennettu nykyisin rakennusliikkeen pitäjän Jukka Hautalan omistama Keskuskadulla ja alun perin rakennusmestari Jalo Jokiselle rakennettu nykyisin Matti ja Kaija Antilan omistama Hiitolankadulle. Kolmas onkin sitten meille kirjakaupan väelle rakennettu talo Ruokojärvenkadulla, jossa nytkin asumme.
Toinen enoni arkkitehti Kalle Räike on suunnitellut Kankaanpäähän kolme taloa. Kaksi niistä on osayleiskaavassa saatu suojelukohteiksi, ne ovat Kaukon ateljeetaloksi rakennettu nykyisin rakennusliikkeen pitäjän Jukka Hautalan omistama Keskuskadulla ja alun perin rakennusmestari Jalo Jokiselle rakennettu nykyisin Matti ja Kaija Antilan omistama Hiitolankadulle. Kolmas onkin sitten meille kirjakaupan väelle rakennettu talo Ruokojärvenkadulla, jossa nytkin asumme.
Kun muuten puolueiden voimasuhteet muuttuvat vaali vaalilta, tälläkin kertaa tuli isoja muutoksia, ja niin sosialidemokraatit pienentyneiden puoluetukien johdosta myivät kuuluisan puoluetalonsa Pitkänsillan toisella puolella Paasivuorenkadulla. Talon suunnitteli arkkitehtitoimisto Jaakko Kontio, jonka palveluksessa myös Kalle Räike oli ja niin hän on yksi kolmesta talon suunnitelleista arkkitehdeistä.
tiistai 16. kesäkuuta 2015
maanantai 15. kesäkuuta 2015
Valoa näkyvissä tunnelin päässä
Päivän hyvistä uutisista kertoo työ- ja oikeusministeri Verkkouutisten mukaan:
Palkkasopimus on Jari Lindströmin mielestä suomalaisten edun mukaista ja herättää luottamusta työmarkkinoilla. Hän uskoo, että työllisyys- ja kasvusopimuksen jatko edesauttaa hallituksen esittämiä neuvotteluita yhteiskuntasopimuksesta.
– Päivän hyviä uutisia täydentävät Finavian tiedote terminaalilaajennuksesta Helsinki-Vantaalla ja risteilyvarustamo Carnival Corporationin ja Meyer Werftin julkistama sopimus kahden risteilyaluksen tilaamisesta Turun telakalta, Lindström toteaa työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa.
Palkkasopimus on Jari Lindströmin mielestä suomalaisten edun mukaista ja herättää luottamusta työmarkkinoilla. Hän uskoo, että työllisyys- ja kasvusopimuksen jatko edesauttaa hallituksen esittämiä neuvotteluita yhteiskuntasopimuksesta.
– Päivän hyviä uutisia täydentävät Finavian tiedote terminaalilaajennuksesta Helsinki-Vantaalla ja risteilyvarustamo Carnival Corporationin ja Meyer Werftin julkistama sopimus kahden risteilyaluksen tilaamisesta Turun telakalta, Lindström toteaa työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa.
Hyviä uutisia kuului myös Tasavallan presidentti Sauli Niinistön Kultarannassa järjestämästä kaksipäiväisestä korkean tason keskustelusta. Huomenna hän menee keskustelemaan Putinin kanssa. Rauhaa ajetaan nyt kaikin voimin ja Presidenttimme on siinä oikea mies paikallaan.
sunnuntai 14. kesäkuuta 2015
1.575 km
Rovaniemen Lähetysjuhlilla moni kysyi, miltä nyt tuntuu eläkeläisenä oleminen, onko helpottanut, miten käytät kasvaneen vapaa-aja jne. Enpä oikein osaa vastata, tai olisiko vastaus tämän viikon rankahko ohjelma. Ensin kaksi päivää Jyväskylässä Sotainvalidien Veljesliiton liittokokouksessa. Sitten päivä Ulvilassa sotiemme veteraanien seudullisessa kirkkopäivässä. Ja nyt perjantaista sunnuntaihin näillä Suomen Lähetysseuran lähetysjuhlilla. 1.575 ajettu kilometriä Kankaanpää-Rovaniemi välillä.
Kemistä tosin menomatkalla käväsin Torniossa, kun olin niin lähellä ja katsoin isoisän veljen ja hänen puolisonsa hautaa, joiden lapsettoman pariskunnan haudanhoidosta huolehdin Tornion seurakunnan kautta. Frans Josef Joutsenlahti toimi Torniossa vaatturi ja kuoli 29.1.1969, puolisonsa Hilma Sofia oli poisnukkunut jo 1961.Torniossa juoksin soihtupiikin 25.000 m radalla elokuussa 1968 ja silloin kävin ainoan kerran Fransia katsomassa.
Lähetysjuhlien teemana oli Valo varjot hävittää. Sanat löydettiin 1600-luvulta peräisin olevasta virrestä 536. Eläkkeelle tänä vuonna siirtynyt Rovaniemen kirkkoherra Jouni Riipinen kertoi siioninvirsiseurojen puheessaan, että juhlien teemaksi oli esillä kolme Rovaniemelle sopivaa aihetta. Yksi oli juuri tämä valo, koska parast´aikaakin Lapissa on menossa yöttömän yön jakso. Toinen ehdotus oli itikat, joita normaalisti tähän aikaan on tuhottomasti, nyt kylmän kevään jäljiltä niitä ei kylläkään - onneksi - näkynyt. Ja kolmas Rovaniemeen lujasti liittyvänä on joulupukki, onhan siellä joulupukinmaa ja paljon kaikkea muuta sen ympärille rakennettua.
Sykähdyttävä tapahtuma ohjelmistossa oli Jaakko Löytyn 60-vuotisjuhlakiertueeseen sisältyvä parituntinen konsertti, jossa esiintyi myös Kaija- rouva. Orkesterissa oli mukana myös kaksi Jaakon veljeä. Ylimääräisenä kappaleena saimme kaikki yhtyä erittäin suosituksi tulleeseen Kahden maan kansalaiseen: Vaikka vaellus on vaivaista, minä vielä jaksan toivoa; olen kahden maan kansalainen.
Niin kuin lenkkeilijöillä lenkin päätteeksi on tapana sanoa, että taas on yksi lenkki vähemmän jäljellä, niin nyt voi sanoa, että taas on jäljellä yhdet lähetysjuhlat vähemmän.
Lähetysjuhlien teemana oli Valo varjot hävittää. Sanat löydettiin 1600-luvulta peräisin olevasta virrestä 536. Eläkkeelle tänä vuonna siirtynyt Rovaniemen kirkkoherra Jouni Riipinen kertoi siioninvirsiseurojen puheessaan, että juhlien teemaksi oli esillä kolme Rovaniemelle sopivaa aihetta. Yksi oli juuri tämä valo, koska parast´aikaakin Lapissa on menossa yöttömän yön jakso. Toinen ehdotus oli itikat, joita normaalisti tähän aikaan on tuhottomasti, nyt kylmän kevään jäljiltä niitä ei kylläkään - onneksi - näkynyt. Ja kolmas Rovaniemeen lujasti liittyvänä on joulupukki, onhan siellä joulupukinmaa ja paljon kaikkea muuta sen ympärille rakennettua.
Sykähdyttävä tapahtuma ohjelmistossa oli Jaakko Löytyn 60-vuotisjuhlakiertueeseen sisältyvä parituntinen konsertti, jossa esiintyi myös Kaija- rouva. Orkesterissa oli mukana myös kaksi Jaakon veljeä. Ylimääräisenä kappaleena saimme kaikki yhtyä erittäin suosituksi tulleeseen Kahden maan kansalaiseen: Vaikka vaellus on vaivaista, minä vielä jaksan toivoa; olen kahden maan kansalainen.
Niin kuin lenkkeilijöillä lenkin päätteeksi on tapana sanoa, että taas on yksi lenkki vähemmän jäljellä, niin nyt voi sanoa, että taas on jäljellä yhdet lähetysjuhlat vähemmän.
torstai 11. kesäkuuta 2015
Kirkkopäivä 650-vuotiaassa Ulvilassa
Veljeä eikä sisartakaan jätetty tänäänkään! Seutukunnallista kirkkopäivää vietettiin 650-vuotisjuhlavuottaan viettävässä Ulvilassa. Messu kirkossa, ruokailut Friitalan Nahkamaailmassa ja päiväjuhla taas uudelleen Ulvilan kirkossa. Noin kolmesataa juhlavierasta kansoitti tilaisuudet. Juhlapuhujaksi oli saatu emeritus kenttäpiispa Hannu Niskanen. Friitalan Mieslaulajat esiintyi kuten myös Pekka Salmi yksinlaulajana. Kaupunginjohtaja Jukka Moilanen toivotti tervetulleiksi.
Messun toimittajina olivat Ulvilan papit Eija Humpas-Toivanen ja kirkkoherra Marianne Känä. Me Jussi Pelto-Pirin kanssa toimimme ehtoollisavustajina.
Messun toimittajina olivat Ulvilan papit Eija Humpas-Toivanen ja kirkkoherra Marianne Känä. Me Jussi Pelto-Pirin kanssa toimimme ehtoollisavustajina.
Monta tuttua sai tavata, kun väkeä oli joka puolelta Satakuntaa. Suuri joukko oli itse veteraanejakin, mutta enemmistö taisi jo olla meitä nuorempia sodilta säästyneitä, meitäkin tarvitaan, sillä veljeä eikä siis myöskään sisartakaan ei jätetä!
keskiviikko 10. kesäkuuta 2015
Veljeä ei jätetä
Sain osallistua Sotainvalidien Veljesliiton liittokokoukseen Jyväskylässä. Kuluvaa vuotta vietetään Liiton 75-vuotisjuhlavuotena, koska Liitto on perustettu juuri kokouspaikkakunnallamme vuonna 1940. Sääntömääräisten kokousasioiden lisäksi vaikuttava oli Veljesliiton Liittokokousjuhla edellisiltana Jyväskylän Paviljongin Wilhelm-salissa, jossa sitten tänään oli myös Liittokokous.
Juhla ei ollut pituudella pilattu kestäen vain vajaan tunnin, mutta ehkä juuri senkin vuoksi mitä vaikuttavin. Musiikkiesitykset olivat parhaita isänmaallisten tuntojen nostattajia ja puheenvuorot lyhyitä ja asian ytimeen iskeviä.
Itse Jorma Hynninen oli saatu laulamaan Ilmavoimien soittokunnan säestämänä Karl Collan Hurttiukon, Oskar Merikannon Laatokan ja Jean Sibeliuksen Ristilukin. Sama soittokunta yhdessä mieskuoro Sirkkojen kanssa soitti ensin yksin Sotainvalidien marssin ja kuoron kanssa esittivät Sibeliuksen Isänmaalle ja Finlandian. Sirkat kuoro on entuudestaan tuttu, koska isoisäni veli Niilo Joutsenlahti lauloi kuoron riveissä ja Jyväskylässä sukuloimassa käydessä sain olla myös Sirkkojen konserteissa ulkoilmalaululavalla.
Sotainvalidien Perinnejärjestön puheenjohtaja Lasse Lehtinen kertoi sotainvalideista pidettävän huolta loppuun asti, sillä heidän lukumääränsä on nopeasti vähenemässä, alkuperäisestä 200 000 vammautuneen joukosta on jäljellä enää nelisen tuhatta ja poistuma vuosittain on 20 prosentin luokkaa. Sain muuten Lasselta tekijän nimikirjoituksen kolmeen hänen kirjoittamansa kirjaan, aiemmin hänen omistuskirjoituksiaan on jo aika monessa kirjassa. Tunnetaanhan Lasse erittäin sujuvasanaisena ja tuotteliaana kirjailijana.
Juhla ei ollut pituudella pilattu kestäen vain vajaan tunnin, mutta ehkä juuri senkin vuoksi mitä vaikuttavin. Musiikkiesitykset olivat parhaita isänmaallisten tuntojen nostattajia ja puheenvuorot lyhyitä ja asian ytimeen iskeviä.
Itse Jorma Hynninen oli saatu laulamaan Ilmavoimien soittokunnan säestämänä Karl Collan Hurttiukon, Oskar Merikannon Laatokan ja Jean Sibeliuksen Ristilukin. Sama soittokunta yhdessä mieskuoro Sirkkojen kanssa soitti ensin yksin Sotainvalidien marssin ja kuoron kanssa esittivät Sibeliuksen Isänmaalle ja Finlandian. Sirkat kuoro on entuudestaan tuttu, koska isoisäni veli Niilo Joutsenlahti lauloi kuoron riveissä ja Jyväskylässä sukuloimassa käydessä sain olla myös Sirkkojen konserteissa ulkoilmalaululavalla.
Sotainvalidien Perinnejärjestön puheenjohtaja Lasse Lehtinen kertoi sotainvalideista pidettävän huolta loppuun asti, sillä heidän lukumääränsä on nopeasti vähenemässä, alkuperäisestä 200 000 vammautuneen joukosta on jäljellä enää nelisen tuhatta ja poistuma vuosittain on 20 prosentin luokkaa. Sain muuten Lasselta tekijän nimikirjoituksen kolmeen hänen kirjoittamansa kirjaan, aiemmin hänen omistuskirjoituksiaan on jo aika monessa kirjassa. Tunnetaanhan Lasse erittäin sujuvasanaisena ja tuotteliaana kirjailijana.
maanantai 8. kesäkuuta 2015
Ulkopolitiikka hyvissä käsissä ennen ja nyt
Ministeri Jaakko Iloniemi puhuu täyttä asiaa MTV3, kun uutisissa yritettiin mollata Suomen ulkoministeriä jopa Helena Petäistön suorittamalla kummallisella haastattelulla Brysselissä. Iloniemi sanoi suoraan, ettei Suomi suinkaan ajaudu millekään sivuraiteelle uuden ulkoministerin aikana, päinvastoin niissä piireissä, joissa asioista päätetään, tiedetään Suomen vakaa ulkopoliittinen linja. Ne jotka luulevat toisin, tekevät yksinkertaisesti vääriä vertauksia. Ranskan populistit ovat täysin eri asia, he ovat äärioikeistolaisia, mutta Suomessa ei äärioikeistolaisia ole, toteaa ministeri Jaakko Iloniemi uutishaastattelussaan.
Turhaan ei valtiotieteen maisteri Iloniemi pitkän virkauransa jälkeen, johon sisältyy mm. alivaltiosihteeriys, ministerineuvos YK:ssa, suurlähettiläs ETYK-edustustossa Genevessä ja Washingtonissa, EVA:n toiminnanjohtajuus ja lukuisia luottamustoimia, ole saanut ministerin arvonimeä. Ajatus on edelleen selkeä, niin kuin haastattelusta voi tarkistaa 83 ikävuodesta huolimatta.
Ei ihme, että Suomen ulkopolitiikka on iät ja ajat ollut hyvissä käsissä ja hoidettu esimerkillisesti. Ja tätä jatkumoa saa nyt Timo Soini viedä omalta osaltaan eteenpäin Tasavallan Presidentin luottomiehenä. Ei presidentti ulkoministerikseen ketä tahansa nimitä!
Ei ihme, että Suomen ulkopolitiikka on iät ja ajat ollut hyvissä käsissä ja hoidettu esimerkillisesti. Ja tätä jatkumoa saa nyt Timo Soini viedä omalta osaltaan eteenpäin Tasavallan Presidentin luottomiehenä. Ei presidentti ulkoministerikseen ketä tahansa nimitä!
sunnuntai 7. kesäkuuta 2015
Johtajuus hukassa
Kymmenessä vuodessa valtio on tuhlannut konsulttivetoisiin tietojärjestelmien luomiseen 20 miljardia. Ja silti tietokoneohjelmat eivät sovi yhteen.
Professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta toteaa Suomen aikaisemmin kulkeneen julkisen sektorin tietohallinnon kehityksen kärjessä, mutta nyt käsissämme on järjestelmien suma ellei peräti viidakko, joka hidastaa tehokasta työskentelyä. On kaupunkeja, joilla on käytössään useita satoja tietojärjestelmiä tai ohjelmistoja - ja on sairaaloita, joissa on noin kaksisataa eri tietojärjestelmää.
Aiheesta nykyhallitus ohjelmassaan vaatii digitalisaation kautta päästävän tästä viidakosta sanoista todellisiin tekoihin ja sitä myöten merkittäviin säästöihin. Nyt tarvitaan asiajohtajuutta. Niinpä professori väittää vähemmällä IT-rahalla saatavan enemmän aikaan, kun johtaminen on kunnossa ja tulosvastuu on selkeää.
Tällaista tietoa ja apua tarvitaan siis hallituksen avuksi toteuttamaan välttämättömiä muutoksia ja kehittämistä!
Professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta toteaa Suomen aikaisemmin kulkeneen julkisen sektorin tietohallinnon kehityksen kärjessä, mutta nyt käsissämme on järjestelmien suma ellei peräti viidakko, joka hidastaa tehokasta työskentelyä. On kaupunkeja, joilla on käytössään useita satoja tietojärjestelmiä tai ohjelmistoja - ja on sairaaloita, joissa on noin kaksisataa eri tietojärjestelmää.
Aiheesta nykyhallitus ohjelmassaan vaatii digitalisaation kautta päästävän tästä viidakosta sanoista todellisiin tekoihin ja sitä myöten merkittäviin säästöihin. Nyt tarvitaan asiajohtajuutta. Niinpä professori väittää vähemmällä IT-rahalla saatavan enemmän aikaan, kun johtaminen on kunnossa ja tulosvastuu on selkeää.
Tällaista tietoa ja apua tarvitaan siis hallituksen avuksi toteuttamaan välttämättömiä muutoksia ja kehittämistä!
lauantai 6. kesäkuuta 2015
Israelin puolesta
Toivon todella alla olevan Yle Satakunnan toimittajan juttuun ja omaan kommenttiini liittyen, että nyt kun kerron tämän päivän kokouksesta, etteivät ne vaivaudu kommentteihin, joilla on jotain Israelia vastaan!
Sain näet olla tänään toista kertaa johtamassa yhdistyksen puheenjohtajana yli sata vuotta toimineen ja yli 5000 maksavaa jäsentä omaavan Israelin Ystävien liittokokousta. Edustajia oli 16 piiristä yhtä lukuun ottamatta lähes viisikymmentä.
Tavanomaisten vuosikokousasioiden lisäksi täydennetään aina kolmasosa liittohallituksen jäsenistä. Nyt oli erovuorossa kaksi Luterilaisen kirkon ja yksi Vapaakirkon ja Helluntaiherätyksen edustaja, joista kaksi valittiin uudelleen ja kaksi uutta pitkäaikaisesta hallitusjäsenyydestään eroa pyytäneiden tilalle. Uusia ovat Pauli Impivaara Pohjois-Karjalasta ja Pirjo Alaraudanjoki Lapista. Jatkajia parhaimpien piiriemme edustajina Pekka Sinnemäki Etelä-Pohjanmaalta ja Heimo Fiskaali Keski-Pohjanmaalta.
Toiminnassamme pyrimme kristittyinä lisäämään suomalaisten myönteistä suhtautumista Israeliin ja sen kaikkiin väestöryhmiin. Tuemme Israelin ja myös Suomen lähialueiden messiaanisia seurakuntia hengellisellä ja sosiaalisella työllä, esirukouksin ja taloudellisesti. Tuemme Israelin hengellistä, henkistä ja aineellista kehittämistä ja rohkaisemme matkailua Israeliin ja israelilaisten tuotteiden ostamista. Järjestämme lukuisia tilaisuuksia ja vierailijoina on mm. messiaanisia juutalaisia Israelista.
Sain näet olla tänään toista kertaa johtamassa yhdistyksen puheenjohtajana yli sata vuotta toimineen ja yli 5000 maksavaa jäsentä omaavan Israelin Ystävien liittokokousta. Edustajia oli 16 piiristä yhtä lukuun ottamatta lähes viisikymmentä.
Tavanomaisten vuosikokousasioiden lisäksi täydennetään aina kolmasosa liittohallituksen jäsenistä. Nyt oli erovuorossa kaksi Luterilaisen kirkon ja yksi Vapaakirkon ja Helluntaiherätyksen edustaja, joista kaksi valittiin uudelleen ja kaksi uutta pitkäaikaisesta hallitusjäsenyydestään eroa pyytäneiden tilalle. Uusia ovat Pauli Impivaara Pohjois-Karjalasta ja Pirjo Alaraudanjoki Lapista. Jatkajia parhaimpien piiriemme edustajina Pekka Sinnemäki Etelä-Pohjanmaalta ja Heimo Fiskaali Keski-Pohjanmaalta.
Toiminnassamme pyrimme kristittyinä lisäämään suomalaisten myönteistä suhtautumista Israeliin ja sen kaikkiin väestöryhmiin. Tuemme Israelin ja myös Suomen lähialueiden messiaanisia seurakuntia hengellisellä ja sosiaalisella työllä, esirukouksin ja taloudellisesti. Tuemme Israelin hengellistä, henkistä ja aineellista kehittämistä ja rohkaisemme matkailua Israeliin ja israelilaisten tuotteiden ostamista. Järjestämme lukuisia tilaisuuksia ja vierailijoina on mm. messiaanisia juutalaisia Israelista.
perjantai 5. kesäkuuta 2015
Kreikka veitsenterällä
Kreikka se vain on aina ajankohtainen. Tänään sen piti maksaa lainoja takaisin 300 miljoona. Rahaa ei ollut ja uusia lupauksia saatiin. Loppukuusta maksetaan tämä erä ja uusi erääntyvä 1,3 miljardia. Mistähän se raha silloin löytyy! Kreikka ei ole täyttänyt sovittuja vaatimuksia asioittensa kuntoon saattamiseksi. Eläkkeitä ei ole leikattu, arvonlisäveroa korotettu eikä taloutta saatettu ylijäämäiseksi. Näin lisälainojen saaminen on kyseenalaista ja maata uhkaa erottaminen eurosta, joka olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten.
Valtaan noussut Syriza ja pääministeri Alexis Tsipras eivät ole saaneet taloutta kuntoon ja jopa ylimääräiset vaalit uhkaavat. Parasta tosiaan olisi oman rahayksikön drakman palauttaminen ja devalvaatioiden kautta valtion tuotanto kilpailukykyiseksi. Turistejahan siellä kyllä riittää!
Valtaan noussut Syriza ja pääministeri Alexis Tsipras eivät ole saaneet taloutta kuntoon ja jopa ylimääräiset vaalit uhkaavat. Parasta tosiaan olisi oman rahayksikön drakman palauttaminen ja devalvaatioiden kautta valtion tuotanto kilpailukykyiseksi. Turistejahan siellä kyllä riittää!
Näin uusi drakma korvaisi Kreikan eurot
Heini Karjanmaa
Kreikan ero eurosta olisi hankala, riskipitoinen ja kallis operaatio. Mutta paluu ikiomaan rahaan on silti mahdollinen tempaus talouden syöksykierteeseen suistuneelle helleenivaltiolle. Eikä ero ole vain mahdollinen vaan se on yhä todennäköisempi tapahtuma. Näin se sujuisi.
torstai 4. kesäkuuta 2015
Valintoja
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä valitsi valiokuntien puheenjohtajat. Muhoslainen Pirkko Mattila jatkaa hallintovaliokunnan puheenjohtajana.
Savonlinnalainen Kaj Turunen nousee talousvaliokunnan puheenjohtajaksi. Viime kaudella hän toimi talous- ja lakivaliokunnassa.
Porilainen Ari Jalonen nousee merkittävän liikenne- ja viestintävaliokunnan johtoon. Hän toimi valiokunnassa myös viime kaudella.
Valtiovarainvaliokunnan tärkeisiin jaostoihin kunta- ja terveysjaoston puheenjohtajaksi tulee Toimi Kankaanniemi ja hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtajaksi Mika Niikko!
Ilmeisesti myös muutamia valiokuntien varapuheenjohtajuuksia on perussuomalaisille tulossa.
Savonlinnalainen Kaj Turunen nousee talousvaliokunnan puheenjohtajaksi. Viime kaudella hän toimi talous- ja lakivaliokunnassa.
Porilainen Ari Jalonen nousee merkittävän liikenne- ja viestintävaliokunnan johtoon. Hän toimi valiokunnassa myös viime kaudella.
Valtiovarainvaliokunnan tärkeisiin jaostoihin kunta- ja terveysjaoston puheenjohtajaksi tulee Toimi Kankaanniemi ja hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtajaksi Mika Niikko!
Ilmeisesti myös muutamia valiokuntien varapuheenjohtajuuksia on perussuomalaisille tulossa.
keskiviikko 3. kesäkuuta 2015
YLE:n gallup
Vale, emävale, tilasto. Näin se menee. Entä gallup. Tänään tuli ensimmäinen mielipidemittaus vaalien jälkeen. YLE:n mukaan keskusta saa 23,1%, toisena perussuomalaiset 17,5%, sitten kokoomus 16,7% ja demarit 15% tasan. Vihreillä 10,5%, vasemmistoliitolla 7,5%, rkp 4,55 ja kd 3,1%. Kantansa ilmoitti yli 70%, jossa yli kymmenen prosentin nousu ennen vaalien kantansa sanoneista.
Vaaleista keskusta noussut 2%, samoin vihreät, kokoomus ja demarit laskeneet 1,5%. Perussuomalaiset lähes paikallaan, samoin pienemmät puolueet.
Eduskunnassa näytetään käyvän kovaa kiistaa hallitusohjelmasta ja puheenvuoroista. Tänäänkin katselin istuntoa jonkin aikaa, aika kauan puhemiehet antoivat debatoida, vaikka puhujalista oli pitkä ja debatoijat siirrättävät etukäteen puheenvuoronsa pyytäneiden puheita myöhäisemmäksi.
Oppositio arvosteli puhemiestä, kun tämä lopetti 1,5 tunnin debatin heidän mielestään kesken. Mutta näyttää siltä, että oppositio voi debatoida loputtomiin ellei sitä jossain vaiheessa lopeteta ja päästetä niitäkin puhumaan, joilla on etukäteen pyydetty puheenvuoro odottamassa. Ja sikseensä, alkudebattihan hallitusohjelmasta oli jo eilen televisioidussa 3 tunnin osuudessa.
Vaaleista keskusta noussut 2%, samoin vihreät, kokoomus ja demarit laskeneet 1,5%. Perussuomalaiset lähes paikallaan, samoin pienemmät puolueet.
Eduskunnassa näytetään käyvän kovaa kiistaa hallitusohjelmasta ja puheenvuoroista. Tänäänkin katselin istuntoa jonkin aikaa, aika kauan puhemiehet antoivat debatoida, vaikka puhujalista oli pitkä ja debatoijat siirrättävät etukäteen puheenvuoronsa pyytäneiden puheita myöhäisemmäksi.
Oppositio arvosteli puhemiestä, kun tämä lopetti 1,5 tunnin debatin heidän mielestään kesken. Mutta näyttää siltä, että oppositio voi debatoida loputtomiin ellei sitä jossain vaiheessa lopeteta ja päästetä niitäkin puhumaan, joilla on etukäteen pyydetty puheenvuoro odottamassa. Ja sikseensä, alkudebattihan hallitusohjelmasta oli jo eilen televisioidussa 3 tunnin osuudessa.
Rauhan kappeli
Ei aina pitäisi olla niin tekokireitä, siksi luetaan välistä vaikka Otto Mannisen säkeistö runosta Rauhanmies.
"Suo halullisten hallita,
maan valituiden vallita,
vain rauhan virttä rallita:
hoi-laari-laari-laa!
Kyll' asiat ne hoitelee
ja rattaat rasvaa, voitelee
ja veroruoskin roitelee
sun nahkaas naukuvaa."
Tuli hymy huuleen kesken kiireen. Ja varmemmaksi vakuudeksi meille kaikille toinenkin säkeistö näin kevään kunniaksi:
”Miks suotta toista tokaiset,
sopua oivaa sokaiset?
Pois kaikki oksat okaiset,
suo rauha, rauhan saat!
Rakenna rauhan kappeli,
se hullu mies, ken tappeli,
mut viisas tieltä lappeli,
mink’ ehti lapikkaat.”
"Suo halullisten hallita,
maan valituiden vallita,
vain rauhan virttä rallita:
hoi-laari-laari-laa!
Kyll' asiat ne hoitelee
ja rattaat rasvaa, voitelee
ja veroruoskin roitelee
sun nahkaas naukuvaa."
Tuli hymy huuleen kesken kiireen. Ja varmemmaksi vakuudeksi meille kaikille toinenkin säkeistö näin kevään kunniaksi:
”Miks suotta toista tokaiset,
sopua oivaa sokaiset?
Pois kaikki oksat okaiset,
suo rauha, rauhan saat!
Rakenna rauhan kappeli,
se hullu mies, ken tappeli,
mut viisas tieltä lappeli,
mink’ ehti lapikkaat.”
tiistai 2. kesäkuuta 2015
Ykkösluokan ryhmäjohtaja
Aikasmoinen oli näytelmä, kun eduskunta ensimmäisen kerran pääsi puimaan Sipilän, Soinin ja Stubbin solmimaa hallitusohjelmaa. Ei olisi uskonut, että nyt kovaa meteliä pitäneet oppositioedustajat vielä viime viikkoon asti olivat hallituspuolueiden edustajia, uusi hallitushan nimitettiin vasta viime perjantaina. Aivan oikein Timo Soini sanoi, että ei hallitus vielä viidessä päivässä ole ehtinyt ihan kaikkia asioita saamaan menemään päin honkia. Nythän vain on korjattava kahden edellisen hallituksen tekemättömyydellään aikaansaamia vahinkoja. Ei ole muuta tietä.
Aika terävästi Sampo myös vastauspuheenvuorossaan annatteli Paavo Arhinmäelle sanoen noilla löysillä puheille jouduttavan korkeintaan Kreikan rahaministeriksi kun Arhinmäki esitti koko hallituksen joutuvan takinkääntäjinä vähintäin raastupaan.
Ei turhaan ryhmäpuheenjohtaja Sampon puhetta ole jo kommentoitukin, että Sampo nousi kerta heitolla eduskunnan eturivin puhujien joukkoon. Eturivissä hän jo istuukin.
Timokin annatteli keskustelussa: – Varallisuusveroa kaivattiin takaisin – niin sehän poistettiin SDP:n hallituskaudella ja johdolla. Yhteisöveroakin poistettiin neljä prosenttiyksikköä SDP:n johdolla
Aika terävästi Sampo myös vastauspuheenvuorossaan annatteli Paavo Arhinmäelle sanoen noilla löysillä puheille jouduttavan korkeintaan Kreikan rahaministeriksi kun Arhinmäki esitti koko hallituksen joutuvan takinkääntäjinä vähintäin raastupaan.
Ei turhaan ryhmäpuheenjohtaja Sampon puhetta ole jo kommentoitukin, että Sampo nousi kerta heitolla eduskunnan eturivin puhujien joukkoon. Eturivissä hän jo istuukin.
Timokin annatteli keskustelussa: – Varallisuusveroa kaivattiin takaisin – niin sehän poistettiin SDP:n hallituskaudella ja johdolla. Yhteisöveroakin poistettiin neljä prosenttiyksikköä SDP:n johdolla
maanantai 1. kesäkuuta 2015
Eduskuntaryhmän valintoja
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtoon valittiin ryhmän kokouksessa puheenjohtajaksi Sampo Terho Helsingistä ja varapuheenjohtajiksi Ritva Kike Elomaa Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta Ari Jalonen. Onnea ja menestystä!
Edellisen eduskunnan ryhmän johdosta puheenjohtaja Jari Lindström on nyt työvoima- ja oikeusministeri, varapuheenjohtaja Maria Lohela oikein eduskunnan ykköspuhemies. Toinen varapuheenjohtaja Kaj Turunen olisi mielestäni mitä parhain valinta perussuomalaisille tulevan talousvaliokunnan puheenjohtajaksi. Kaksi muuta valiokunnan puheenjohtajuutta saamme hallintovaliokuntaan sekä liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Pirkko Mattila on jo edellisellä kaudella ollut ansioituneesti hallintovaliokunnan johdossa.
Edellisen eduskunnan ryhmän johdosta puheenjohtaja Jari Lindström on nyt työvoima- ja oikeusministeri, varapuheenjohtaja Maria Lohela oikein eduskunnan ykköspuhemies. Toinen varapuheenjohtaja Kaj Turunen olisi mielestäni mitä parhain valinta perussuomalaisille tulevan talousvaliokunnan puheenjohtajaksi. Kaksi muuta valiokunnan puheenjohtajuutta saamme hallintovaliokuntaan sekä liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Pirkko Mattila on jo edellisellä kaudella ollut ansioituneesti hallintovaliokunnan johdossa.