Laskiaissunnuntaista eteenpäin

Laskiainen merkitsee laskeutumista paastoon eli kuljemme 40 vuorokauden pituisen hiljaisen itsetutkimuksen  ja - kieltäymyksen ajan riemulliseen pääsiäisen ylösnousemukseen.

Niinpä itse Jeesuskin asetti itsensä alttiiksi kärsimystien kulkijaksi. Hän sanookin: Totisesti minä sanon teille, jos ei vehnänjyvä putoa maahan ja kuole, niin se jää yksin; mutta jos se kuolee, niin se tuottaa paljon hedelmää. Tie iankaikkiseen elämään kulkee juuri kuoleman kautta ja Jeesus on edelläkävijänä kulkenut sen. Ja me saamme seurata hänen viitoittamaansa tietä.

Uskon tie onkin riisumista omista luuloistamme. Vanhat heränneet sanoivatkin, että me pyrimme ylöspäin ja eksymme aina, mutta Herran tie painaa alaspäin ja pienentää meitä.

Jeesus myös opettaa palvelemista: Jos joku minua palvelee, hän seuratkoon minua; ja missä minä olen, siellä on myös minun palvelijani oleva. Ja Hän tiesi oman kärsimyksensä raskaan taakan, mutta koska se oli välttämätöntä voidakseen suorittaa Vapahtajan tehtävänsä, hän alistui kärsimyksiinsä.

Ja lopulta, kun hänet ylennettiin ristille, hän tiesi vetävänsä kaikki tykönsä syntiemme sovittajana. Aivan kuten juutalaisten erämaavaelluksella Egyptistä kaikki, jotka katsoivat ja uskoivat ylennettyyn vaskikäärmeeseen, pelastuivat.

Me saamme kulkea Kristuksen kuoleman viitoittamaa ristin tietä, mutta juuri sillä tiellä kärsimys koituu myös meidän parhaaksemme ja ylentämiseksi kerran maasta taivaalliseen kirkkauteen.

Olkoon alkava paastonaika meille tällaista laskeutumista yksinkertaiseen rakkauden täyttämään palvelimisen ja itsekieltäymysten tielle.