50 ehdokasta meillä PS Kankaanpään

Uutiset|Kuntavaalit Neljä puoluetta kasvatti ehdokasmääräänsä Kankaanpäässä - Keskusta houkutteli peräti kuusi uutta nimeä listoilleen, perussuomalaiset viisi Kolme vielä kevättalvella listoilla ollutta ehdokasta jättäytyi pois. KUVA: PEKKA SÖDERLUND JP Mikola Kankaanpään Seutu Keskusta, perussuomalaiset, kokoomus ja vasemmistoliitto ottivat rajun tai ainakin määrätietoisen loppukirin ja kasvattivat ehdokasmääräänsä Kankaanpäässä. Jos tilannetta verrataan huhtikuun ensimmäiseen jättöpäivään, ehdokkaita on peräti 16 enemmän kuin silloin. Täydennetyt ehdokaslistat voi katsoa täältä. – Yli puolet puolueista sai lisää ehdokkaita eli erittäin hyvillä fiiliksillä voi olla, keskusvaalilautakunnan sihteeri Ulla Norrbo kiittelee. Ehdokasasettelu päättyi tiistaina virka-ajan umpeuduttua. Keskustan kuusi uutta, perussuomalaisten viisi tuoretta nimeä sekä kokoomuksen kolme ja vasemmistoliiton kaksi täydennystä nostavat ehdokasmäärän 161:een. – Vuonna 2017 eli viime vaaleissa Honkajoella oli 40 ja Kankaanpäässä 152 ehdokasta. Ei varmasti kukaan olettanut, tai en minä ainakaan, että nyt päästäisiin yhdessä samaan. En odottanut, että Honkajoen alueelta olisi nyt yhtä paljon ehdokkaita kuin viimeksi, Honkajoen kunnanjohtajana vuodenvaihteen liitokseen asti työskennellyt Norrbo miettii. Eniten uusia nimiä listoilleen saaneen keskustan vaalipäällikkö Lauri Ahopelto on luonnollisesti tyytyväinen kuudesta uudesta ehdokkaasta, jotka täydentävät jo aiemmin mukaan lupautuneiden kanssa listan 35 nimen mittaiseksi. Puhelimet ja viestivälineet pysyivät kuumina loppuu asti. – Emme me aloittaneet aikaisin, mutta lopetimme myöhään, Ahopelto hymähtää. Ehdokkaiden määrää ei hänen mukaansa oikein voi verrata viime vaaleihin, koska asetelma on tuoreen kuntaliitoksen jälkeen niin erilainen kuin yleensä. Valtuustossa on edelleen samat 35 paikkaa kuin aiemminkin. – Tilanne etenkin Honkajoen osalta on nyt toinen, ja vaarana tietysti on se, että löytävätkö pitkään samoja ehdokkaita äänestäneet iäkkäät ihmiset itselleen uusia ehdokkaita. Muuten kylllä vanhempi väki äänestää aktiivisesti. Ahopelto puntaroi. Millä keinoilla saitte lopulta saman määrän eli 35 ehdokasta kuin viimeksi? – Ensimmäisen kerran on kyselty jo syyskuussa. Pitää jonkin verran lämmitellä ja ehdolle asettuvien miettiä asiaa, Niinisalon urheilukentältä viikkorastien ajanottohommista tavoitettu Ahopelto sanoo. Perussuomalaisten vaalipäällikkö Tapio Laurila vastasi kännykkäänsä myös kuntorasteilta. Hänen kelpasi juosta metsään myönteisissä tuntemuksissa, sillä koossa on lähes täysi eli kahta vaille 52 ehdokkaan lista. – 50 on hyvä tasaluku, kyllä se lämmittää. Viimeksi meillä oli Kankaanpäässä 42 ehdokasta, nyt saimme kolme lisää. Honkajoelta on viisi ehdokasta, Laurila erittelee. Päätös vaalien siirtämisestä valmisteltiin puoluesihteerien voimin, olkoonkin että eduskunta lopulta teki varsinaisen päätöksen. Perussuomalaiset oli eduskunnassa ainoana siirtämistä vastaan. Enää ratkaisu ei herätä parranpärinää, ainakaan Kankaanpäässä. – Kun tuli se päätös vaalien siirtämisestä, siinä vaiheessa oli vähän seesteellinen hetki eli viikon-parin ajan aika rauhallista, mutta loppuvaiheissa tuli viisi ehdokasta lisää. Laurila kuvailee tuntemuksia. Kuinka kovan työn takana täydennyksen saaminen oli? – Ei siinä nyt niin valtavasti ollut töitä, mutta kysyä sai. Muutama halusi ja sai miettimisaikaa. Mitä miettijät päättivät? Lähtivätkö he vai päättikö joku toisin? – Lähtivät he kaikki. Kankaanpään tummatiilisessä valtuustosalissa on ensi vaalikaudellakin paikka 35 valtuutetulle. Määrä ei muutu, vaikka kunnan väkiluku kasvoi Hontajoki-liitoksessä lähelle 13 000 asukasta. Kankaanpään tummatiilisessä valtuustosalissa on ensi vaalikaudellakin paikka 35 valtuutetulle. Määrä ei muutu, vaikka kunnan väkiluku kasvoi Hontajoki-liitoksessä lähelle 13 000 asukasta.­KUVA: PEKKA SÖDERLUND Ehdokaslistojen toisen takarajan lähestyminen herätti kuhinaa myös kokoomuksessa. Vaalivankkureita vetävä valtuutettu ja nykyisen yhteisvaltuuston kolmas varapuheenjohtaja Kari Kähkönen on silti hieman pettynyt, että lista täydentyi vain kahdella uudella ehdokkaalla. – Se on sellainen kohtuullinen tulos, mutta totta kai tavoite oli korkeampi. Saimme nyt kolme uutta ehdokasta, yksi perui, Kähkönen sanoo. Osa houkutelluista näytti Kähkösen mukaan vaaleanvihreää tai vaaleansinistä valoa, mutta ei sitten kuitenkaan lähtenyt mukaan. – 18 ehdokasta on sama kuin viime vaaleissa, se määrä on kohtuullinen tulos, Ei voi olla tyytyväinen, mutta täytyy luottaa siihen, että laatu korvaa määrän, Kähkönen arvioi. Kun vertailukohdaksi otetaan valtuustoon mielivien koko joukko, loppusuoralla mukaan houkuteltujen uusien nimien vastapainoksi kolme vielä kevättalvella mukana ollutta jättäytyi pois. Keskustan kuuden uuden nimen ja yhteensä 35 nimen listalta katosi lopussa yksi nimi, kun Veera Vanhatalo luopui ehdokkuudesta. Perussuomalaisista Marko Leponiemi oli ehdolla vielä huhtikuussa, mutta nyt nimeää ei ole listalla. – Se oli hänen oma henkilökohtainen päätöksensä. Tämähän perustuu vapaaehtoisuuteen, Laurila sanoo. Kokoomuksen Mikko Korpela veti niin ikään nimensä pois. – Ei siinä mitään dramatiikkaa ole, Kankaanpään osalta, enemmän valtakunnan politiikan. Mikko varmasti itse kertoo taustoista enemmän, Kähkönen sanoo. Vasemmistoliiton loppukiri tuotti kaksi uutta ehdokasta. Aiemmin ehdolle lupautuneista kukaan ei jättänyt kisaa kesken. Sdp, kristillisdemokraatit, vihreät ja yhden miehen Kankaanpään eduksi valitsijayhdistyksellään vaaleihin lähtevä Janne Katajamäki eivät saaneet tai hakeneet enää täydennystä listoilleen. Demarit sai vaalivankkureidensa veturiksi eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin, joka oli tiistaina pidetyn etävaalistartin vieraana luomassa henkeä. – Ehdokashankinta alkoi jo viime syksynä, eikä vaalien siirrosta johtunut lisäaika tuonut meille täydennystä. Listamme on kuitenkin kattava, mukana niin vanhoja konkareita kuin uusia ehdokkaitakin ja tällä joukolla on hienoa lähteä vaalityöhön, Kankaanpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Katri Kujanpää (sd) sanoo.. Keskustan riveissä ei huhti-toukokuun vahvasta loppukiristä huolimatta ole ummistettu silmiä kuntapolitiikan nykytilanteelta. Huoli nuorten tai keski-ikäisten mukaan saamisesta on todellinen. – Jos 20–50-vuotiaita ei saada listoille, niin siinä on kaikilla puolueilla peiliin katsomisen paikka. Demokratia on siinä mielessä uhattuna, että eivät kaikki varttuneemmat pysy ikuisuuksia mukana, Ahopelto huomauttaa. – Kyllä ihmisten pitää tulla toistensa kanssa toimeen ja uskaltaa olla asioista myös eri mieltä. Ei minulle ainakaan ole koskaan ollut haitaksi olla keskustalainen. Ei päätä kannata panna pensaaseen, vaan rohkeasti voi olla myös eri mieltä, Ahopelto muistuttaa. JP Mikola