30.11.2022

Talvisodan alkamisen 83-vuotispäivänä laskettiin vakiintuneen käytännön mukaisesti seppele Niinisalon varuskunnassa sotaanlähdön muistokivelle kunniakomppanian ja veteraanijärjestöjen edustajien läsnäollessa!

PS:n vaihtoehtobudjetti

Perussuomalaiset asettaisi kehitysavulle tiukat ehdot – kehitysapua tulee myöntää jatkossa vain ylijäämäisestä budjetista Kansanedustajat Jani Mäkelä, Ville Tavio ja Lulu Ranne esittelemässä perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia. Politiikka Ukrainan auttamista lukuun ottamatta perussuomalaiset esittää kehitysapumenojen leikkaamista noin puoleen, mistä kertyisi säästöjä 640 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset esittää lisäksi Suomen pakolaiskiintiön nollaamista ja huomattavia leikkauksia kotouttamis- ja vastaanottomenoihin. Perussuomalaiset julkaisi tänään vaihtoehtobudjettinsa, jossa holtittomalle velkaantumiselle isketään jarrut pohjaan. Valtion menoeriä tarkastellaan kriittisesti, ja perussuomalaiset haluaakin aloittaa talouden ryhtiliikkeen leikkaamalla välittömästi sellaisia menoja, jotka eivät edistä suomalaisten hyvinvointia. Perussuomalainen vaihtoehto säästäisikin muun muassa haitallisesta maahanmuutosta ja kaukaisille maille suuntautuvista kehitysapuhankkeista. Kehitysapurahoista ensi alkuun puolet pois Hallitus tunnetusti on koronapandemian keskelläkin voimakkaasti paisuttanut kehitysapumenoja. Pelkästään tänä vuonna valtion budjetista on varattu tehottomiin kehitysyhteistyöhankkeisiin yhteensä 1,27 miljardia euroa. Summa vastaa 0,49 prosenttia bruttokansantulosta. Perussuomalaiset vaatii kehitysyhteistyön minimoimista. Perussuomalaiset esittääkin Suomen kehitysyhteistyöhön suunnattujen varojen leikkaamista siten, että vain ehdottomasti velvoittavat hankkeet suoritetaan loppuun ja humanitaarisiin kriiseihin vastaamiseen jätetään pieni määräraha. Leikkaukset eivät kuitenkaan koskisi Ukrainan auttamista. Välitön säästö olisi 640 miljoonaa euroa, eli noin puolet kehitysapumenoista. Humanitaarinen maahanmuutto minimiin Kehitysapuleikkauksien ohella perussuomalaiset vaatii veronmaksajille kalliiksi käyvän humanitaarisen maahanmuuton minimoimista siten, että Suomen pakolaiskiintiö nollataan ja kotouttamis- ja vastaanottomenoihin kohdistetaan huomattavat leikkaukset, jotka eivät kuitenkaan koskisi ukrainalaisia pakolaisia. Välitön vuotuinen säästö olisi 298 miljoonaa euroa, minkä lisäksi saataisiin moninkertainen säästö tulevien vuosikymmenien sosiaalimenoissa. Rahat sidottava palautuspolitiikkaan Perussuomalaiset kiinnittää huomiota myös siihen, että koska valtion budjetit ovat viime vuosina olleet alijäämäisiä, maailmalle lapioidut kehitysapumiljardit ovat velkarahaa. Suomen 14 vuotta jatkuneen negatiivisen velkakehityksen vuoksi ei ole enää millään lailla kestävää pitää kiinni nykyisestä kehitysavusta, ja perussuomalaiset esittääkin, että kehitysapua tulisi myöntää jatkossa vain ylijäämäisestä budjetista. Perussuomalaiset myös asettaisi kehitysavulle ehtoja niin, että kehitysapurahat tulee sitoa palautuspolitiikkaan ja kehitysapu tulee voida keskeyttää erityisesti Venäjää tukevilta mailta. Jos esimerkiksi jokin maa ei ota vastaan Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita kansalaisiaan, kehitysapu tulee lopettaa. Samoin pitää toimia, jos maassa loukataan ihmisoikeuksia, kuten naisten tasa-arvoa. Tutustu perussuomalaisten tuoreeseen vaihtoehtobudjettiin täällä. Venäjän toimia tukevat maat haitallinen maahanmuutto humanitaariset kriisit kehitysapu Velkaantuminen Ukraina Kehitysyhteistyö Vaihtoehtobudjetti Pakolaiskiintiö humanitaarine

Ei kuin vain 59 miljoonaa alijäämää!

PS:n aluevaltuustoryhmän pj Niina Immonen pitää ryhmäpuhetta ensi vuoden budjettikäsittelyssä. Alijäämää ei enempää eikä vähempää kuin 59 miljoonaa euroa! Kokous kesti klo 13-15.20, mulla teki vipinää, kun Porista piti ehti onnittelemaan nuorinta vasta 96-vuotiasta veteraaniamme ja juomaan kakkukahvit sekä sitten vielä klo 17.15 tunnin lenkille kymmenen muun jampan kanssa kiertäen Myllymäen lenkin, eka kerran kaduilla, kun lumentulo ja ladun teko estää kuntoreitin kiertämisen.

1. adventtisunnuntai

Kuninkaasi tulee nöyränä Uskonpuhdistuksen kirkoissa päivän päätekstinä on keskiajan perinteen mukaisesti kertomus Jeesuksen ratsastuksesta Jerusalemiin. Jeesus ei tullut Jerusalemiin maallisten valtiaiden tavoin, vaan nöyränä, aasilla ratsastaen. Näin hän liittyi Sakarjan kirjan profetiaan rauhan kuninkaan tulemisesta. Tähän viittaa myös päivän nimitys nöyrtymisen adventti (adventus humiliationis). Kirkkovuoden ensimmäinen sunnuntai julistaa, että Jumala ei ole kaukana meistä. Hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan. Hoosiannaa laulaen tervehdimme Jeesusta Kuninkaanamme ja iloitsemme siitä, että hän on tullut ja vapauttanut meidät yhteyteen Jumalan ja toistemme kanssa. Päivän evankeliumit liittävät adventin ja joulun palmusunnuntaihin ja pääsiäisen tapahtumiin. Näin kirkkovuoden pääsiäiskeskeisyys tulee esille alusta lähtien. Joulu saa merkityksensä vain yhteydessä Kristuksen kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Nouse, Herra, osoita voimasi! Riennä avuksemme ja anna armosi. Pelasta meidät synnistä, pelasta kaikesta, mikä tuhoaa elämää. Sinua, kuningastamme, tervehdimme tänään riemuiten. Sinun valtakuntasi tulemisesta iloitsemme. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 2 Herra Jeesus, Vapahtaja, nöyränä ja hiljaisena sinä viet valtakuntasi voittoon ja kukistat pahan vallan. Me odotamme armoasi ja rauhaasi. Anna sanan ja sakramenttien vahvistaa meitä toivossamme uuden kirkkovuoden aikana. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 3 Jeesus, Vapahtajamme. Tänään, ensimmäisen adventtikynttilän sytyttämisen päivänä, mielemme täyttyy iloisesta odotuksesta. Sinä, Herramme Jeesus, saavuit kerran kansasi luo nöyränä ja hiljaisena. Kiitos, että tahdot tänäänkin tulla jokaiseen kotiin ja sytyttää valosi talven pimeyteen. Tahdomme liittyä iloitsevaan joukkoon ja toivottaa sinut tervetulleeksi. Tule, rakas Jeesus. 4 Sinä, kuninkaamme Jeesus Kristus, tulet joka päivä luoksemme vallan merkeistä riisuttuna, köyhistä köyhimpänä. Kumarru kurjuuteemme, hoida haavoille lyötyjä, kuuluta maailmalle armo ja rauha. Hiljainen kuninkaamme, havahduta meidät iloosi ja viritä sydämemme laulamaan sinulle. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 5 Jeesus, meidän Herramme. Sinä saavuit kerran aasilla ratsastaen Jerusalemiin ja riemuitsevat kansanjoukot tervehtivät sinua palmunlehviä ja oksia heiluttaen. Tänään mekin tahdomme toivottaa sinut tervetulleeksi koteihimme ja sydämiimme. Tule, Jeesus, luoksemme. Valmista meissä tilaa juhlan odotukselle ja joulun ilolle. Sinua me ylistämme.

Lumetusta hiihtoladuksi Kpäässä

Illalla jo näkyi hiihtäjiä, ainakin Penttisen Reiska ja Vehkamäen Tero, kun itse kiersin 5 km kuntoreitin juoksemalla, ainoastaan vanhan vesitornin mäkeen ei jalkamiehellä ollut menemistä, muuten reitin pystyi täysin kiertämään, lumetusta riitti vain lyhyimmälle reitille! Kankaanpään hiihtäjien julkiset hiihtosivut Susanna Salokangas · 3 t · Tänään koitti se, joka hiihtäjän paras päivä. Latu on valmis. KankUn hiihtojaosto organisoi @kankaanpaankaupunki in hiihtomahdollisuuden. Iso kiitos kuuluu talkooväelle jälleen kerran. Viikko tykitettiin lunta ja tänään 6h:ssa se levitettiin. Tykittäjiä löytyi hiihtojunnujen vanhemmista, mutta myös senioreista, Ahopellon Lauri kokosi hyvän yövahtiporukan. Tänään @rckankaanpaa paikkasi välillä renkaan, @niinahietaoja kahvitti ja @herkkupaussi muonitti työväen, kaivinkonetta lainasi @konevuokraamorentti. Paljon siis tarvitaan onnistuneeseen levitykseen. Kuskeina omilla tai lainatuilla koneilla tänään oli: Jukka Hietaoja Tero Mäkitalo Arno Koskela Tapio Hietaoja Teemu Hietaoja Lasse Hietaoja Valtteri Korvala Pasi Santahuhta Juha-Matti Ojala Tino Latvajärvi Antti Hietaoja Mikko Ruuhimäki Niko Ruisniemi Juniorit myyvät tänäkin vuonna varainkeruuna tuubihuiveja. Toivottavasti ne menevät tänäkin vuonna hyvin kaupaksi. Ladusta voi myös maksaa kannatusmaksun

Ervastin kynä taas asialla

Kannatuskatastrofin henkilöitymä Annika Saarikko joutuu väistymään kepun johdosta Nykyisen kannatuskooman juuret ovat edellisessä hallitusratkaisussa. Keskustan kiima vallan kammareihin oli liian suuri, ja nyt ovat laskut langenneet maksuun. Kolumni Pekka Ervasti Jos keskusta olisi jatsarisaappainen, pussihousu-ukko, jollaisena se pilapiirroksissa kuvataan, hahmo hymyilisi näinä päivinä väkinäisesti kuin velkainen isäntä. Jos hymyilisi ollenkaan. Gallupit eivät ole kepun kannalta kaunista katseltavaa. Mittauslaitoksesta riippumatta kannatus häilyy nipin napin kymmenen prosentin yläpuolella. Saattaa olla vain ajan kysymys, kun se romahtaa alle kymmenen prosentin – kuin vanha, laho pärekatto heinäladosta, joita vielä nököttää kepu-Suomen pelloilla. Näkymä on symbolinen. Maailma on muuttunut, mutta onko kepu pysynyt mukana? Tai kysymyksen voi esittää myös aivan toisinpäin: onko city-kepulaisuus muuttanut linjaa liian nopeasti konservatiivisemman kannattajakunnan mielestä? Kepu on ollut montun reunalla ennenkin. Politiikan toimittajan urani aikana olen kirjoittanut puolueen muistokirjoituksen jo muutamaan kertaan. Aina on kuolemansairas potilas kuitenkin virkustunut kuin vanhus herättäjäjuhlilla. Nykyisen kannatuskooman juuret ovat tietenkin edellisessä hallitusratkaisussa. Rökäletappion jälkeenkin Juha Sipilän johtama puolue änkesi mukaan punavihreään hallitukseen. Kiima vallan kammareihin oli liian suuri ja nyt ovat laskut langenneet maksuun. Kenttä jäi vapaaksi persuille, jotka ovat hyödyntäneet oppositioasemansa maksimaalisesti. Se näkyy mittauksissa – mutta ei välttämättä vaaleissa. Maakuntavaaleissa persut eivät saaneetkaan realisoitua valtakunnallista gallup-menestystään. Tässä saattaa olla kepun pelastusrengas. Sillä on vielä kova puoluekone ja enimmäkseen katu-uskottavat paikallispoliitikot. Pahimman kilpailijan, persujen, ehdokasmateriaali on häilyvää, eikä aina herätä paikallisten äänestäjien luottamusta. Vaalitappiolta kepua ei kuitenkaan mikään pelasta. Puolueen on etsittävä uutta nousua vaikeimman kautta. Kiskot vievät oppositioon. Varmaa on sekin, että puoluejohdossa käy puhuri. Uusi nousu vaatii muutoksia kärkiporukkaan. Katastrofaalisen vaali­kauden henkilöitymä Annika Saarikko joutuu väistymään. Tästä ei tietenkään kepussa haluta ennen vaaleja puhua, mutta lähtölaskenta on jo alkanut. Antit Kurvinen ja Kaikkonen – ehkä myös Mika Lintilä, ovat hyviä veikkauksia seuraavaksi puheenjohtajaksi. Herrat eivät varsinaisesti ole uusia kasvoja, mutta jäsenistö tuskin kaipaa täydellistä vallankumousta. Riittää, että uusi johtaja voi oppositioasemassa avata pelit ja soitella niitä säveliä, mitä kannattajakunta haluaa kuulla. Ja gallupit kiittää. Kirjoittaja on politiikan toimittaja.

Siionin virsien jouluvirsiä

Porin seurat oli jo tänään jouluseuroina, ja todella taas kerran sai todeta, miten Siionin virsien jouluvirret ovat mahtavia. Ja niitä veisattiinkin tosi monta. Ja oli jopa Kreetan järjestämät arpajaisetkin. Torttukahvit tarjosi Maija-Leena Seppälä. Ja kaikilla oli niin mukavaa, poissaolijat voisivat sanoa: Oi jopa oisin saanut olla mukana!

Kokoustamista

Tänään illalla olisi ollut kaksikin kokousta, joten valinnan varaa oli. Menin Vatajankosken Kuntainliiton valtuustoon kuntoutuskeskuksen auditorioon. Puhetta johti puheenjohtaja Veijo Kaskimäki (PS)Karviasta. Pöytäkirjan tarkastavat Marja Salomäki (PS) ja Kirsi Karlsson (PS). Pakkaspäivät jatkuvat. Lunta ei kuitenkaa ole tullut ja tiet ovat sulat

Tiistai täynnä toimintaa

Tänään tiistaina riitti touhua ja toimintaa. Tietokone näytti olevan jumissa. Ensinnä sähköposti oli hukassa tunteja, ja nyt tänne blokiinkin pääsy oli työn ja tuskan takana. Päivällä oli monenlaista tehtävää, toinen auton lyhyemmistä valolampuista oli pimeänä, eikä sitä ilman huoltomiestä pysty vaihtamaan, on aika pieni tila. Hautausmaantolimistolla oli parikin asiaa, hain sototainvalidien lipun sotainvalidin hautauksen jäljiltä ja ilotin ensi lauantain siunauksen virret. Kukkakauppaankin oli asiaa ruusujen ostamiseksi. Horminoloogi eli nokikolarikin kävi tarkastamassa, vaikka varsinainen nuohous oli jo viime viikolla. Ja kuntolukaan ei unohtunut, äijäjumppa oli uudessa hienossa liikuntakeskuksen kuntosalissa ja vielä iltamyöhään kiersin liikuntakeskuksen valaistun kuntoreitin. Ja facebookissa ja kiitellä yli sataa onnittelijaa seurakuntavaalituloksen johdosta, sivulla oli myös yli 300 tykkäystä!

165 ääntä - kiitos

Kankaanpään seurakuntavaaleissa äänestysprosentiksi saatiin 22,9%, joka on 10% keskimääräistä korkeampi. Äänimääräni 165. Nöyrä kiitos kaikille äänestäjilleni ja samoin 911 listaamme Kaiken kansan kirkko äänestäneille, Saimme yhdeksän valtuutettua, lisäksi siis Kari Saimala, Elina Kangas, Joni Lentovaara Karvia, Paula Kuusisto, Pirjo Malmivaara Honkajoki, Irmeli Elomaa, Eija Nevala Karvia ja Merja Holkko Karvia. Muut olemme siis Kankaanpäästä.

Tuomiosunnuntaina

Nyt sunnuntaina Tuomiosunnuntaina on myös seurakuntavaalien varsinainen äänestyspäivä kirkoissa klo 20 asti ja sitten on tuloksen aika eli tavallaan tuomion aika, hyvää taikka vähemmän hyvää

Joutsenet parveilevat

Joutsenia oli vielä tänään jäätyvän Jämijärven Rämin puoleisella lahdella!

PS:n puhemiehet

Vuosi sitten eduskuntatalolla veteraanikansanedustajien kokouksen tiimoilta PS:n ryhmähuoneessa nykyinen ja edellinen perussuomalaisia edustavat varapuhemiehet. Tänä vuonna tiistaina tulin valituksi veteraanikansanedustajien hallitukseen. 1 vuosi sitten Katso muistojasi Anssi Joutsenlahti 17. marraskuu 2021 · PS:n puhmiehinä toimineet ja toimivat eduskunnan PS:n ryhmähuoneessa. Kuva fb-sivullani

Purra kantaa syvää huolta jaksamisestamme

Purra: Yhä useampi työssäkäyvistä keskituloisista on ahdingossa ‒ he lähettävät kopioita laskuistaan ja kysyvät, miten tästä selviää? Suuri joukko työssäkäyviä keskituloisia on ahdingossa. He eivät ole riittävän pienituloisia saadakseen sosiaaliturvaa, mutta eivät myöskään riittävän hyvätuloisia selvitäkseen, kirjoittaa Riikka Purra kolumnissaan. Mielipide|Politiikka14.11.202206:00 Kolumni Riikka Purra Politiikan kovaäänisessä keskustelussa pinnalla tällä hetkellä ovat esimerkiksi translaki, saamelaiset ja EU:n uusimmat metkut. Tärkeitä asioita kaikki, mutta kansalaisten huomio on kuitenkin muualla. Nimittäin hintojen nousussa. Inflaatio on kyselytutkimustenkin mukaan ylivoimaisesti suurin yhteiskunnallinen huolenaihe Suomessa. Jokapäiväisten kulujen kanssa taisteleminen koskettaa yhä useampia. Huomiota rahaan liittyvissä kamppailuissa saavat yleensä eniten kaikkein pienituloisimmat ja kaikkein suurituloisimmat. Edellisille halutaan antaa lisää ja jälkimmäisiltä ottaa pois. Tilanne on nyt kuitenkin se, että suuri joukko työssäkäyviä keskituloisia on ahdingossa. He eivät ole riittävän pienituloisia saadakseen sosiaaliturvaa, mutta eivät myöskään riittävän hyvätuloisia selvitäkseen. He elävät kädestä suuhun ja yrittävät säästää sieltä, mistä vielä voi. Tässä keskituloisten joukossa kohonnut liikkumisen hinta saa pohtimaan työnteon kannattavuutta etenkin siellä, missä auto on välttämätön ja työmatkat pitkiä. Maassa, jossa muutenkin työ tuntuu usein kannattavan heikommin kuin kotiin jääminen, ylihintainen liikkuminen on suuri rasite. Tähän kun lasketaan mukaan valtaviksi muuttuneet sähkölaskut, selvästi noussut ruuan hinta ja kipuava korkotaso, on yhtälö monille toivoton. Mutta ei tässäkään vielä kaikki. Koska ministeriö ei osannut arvioida tämän vuoden inflaatiovauhtia oikein, jäi hallituksen tälle vuodelle esittämä inflaatiohyvitys tuloveroasteikkoon aivan liian pieneksi. Tästä seuraa se järjettömyys, että suurimmalla osalla suomalaisista verotus kiristyy ensi vuonna, monenlaisten lupausten vastaisesti. Verotus kiristyy myös alimmissa tuloluokissa eli 1 600 euroa ja 2 400 euroa kuukaudessa ansaitsevilla. MAINOS (teksti jatkuu alla) MAINOS PÄÄTTYY Ahdingossa olevat kansalaiset lähettävät kopioita sähkölaskuistaan, karhukirjeistä ja perintätoimiston laskuista ja kysyvät, miten tästä selviää. Pelkästään lukuja katsomalla voi päätellä, että edessä on suurta köyhtymistä ja elintason laskua. Saman voi näin poliitikkona päätellä kansalaispalautteesta joka ikinen päivä. Ahdingossa olevat kansalaiset lähettävät kopioita sähkölaskuistaan, karhukirjeistä ja perintätoimiston laskuista ja kysyvät, miten tästä selviää. Miten talvesta selvitään? Lähtevätkö luottotiedot, kun talouden tulot eivät riitä sähkölaskuun? Energiakriisiin ei ole helppoja hokkuspokkusratkaisuja – varsinkaan kroonisesti ylikuluttavassa julkisessa taloudessamme. Mutta sitäkin suuremmalla syyllä olisi tärkeää huolehtia, että kaikki ne omissa käsissämme olevat tekijät, jotka hintoja nostavat, poistettaisiin. Näitä löytyy niin monenlaisista ilmastotoimista, vääränlaisista energiapoliittisista ratkaisuista kuin tärkeysjärjestysten vinoumistakin. Toimenpiteet, joilla sähkön hintaa saadaan alas, eivät tässä tilanteessa ole ilkeää markkinahäirintää, vaan omien kansalaistemme auttamista. Sähkömarkkinat kaipaavat uudistamista. Mikään valtion kassa ei riitä tukemaan kansalaisia, jotka kyykkäävät näiden hintojen alle. Purra: Yhä useampi työssäkäyvistä keskituloisista on ahdingossa ‒ he lähettävät kopioita laskuistaan ja kysyvät, miten tästä selviää? Suuri joukko työssäkäyviä keskituloisia on ahdingossa. He eivät ole riittävän pienituloisia saadakseen sosiaaliturvaa, mutta eivät myöskään riittävän hyvätuloisia selvitäkseen, kirjoittaa Riikka Purra kolumnissaan.

Veteraanikansanedustajat syyskokousti

Veteraanikansanedustajien vuosikokouksessa eduskunnassa varapuhemies Juha Eerola tarjosi meille noin sadalle entiselle kansanedustajalle lounaan, keskimmäisessä kuvassa hän ja vet.kans.edust. pj Markus Aaltonen virkamiehen kanssa. Ylimmässä kuvassa naapuripöydän kokoomusedustajat Toivo Mäkynen, Heikki Järvenpää, Tuulikki Petäjäniemi ja Helena Pesola. Alimmassa kuvassa olen kokouksessa Lauri Heikkilän ja Pietari Jääskeläisen kanssa. Kokouksessa tulin valituksi hallitukseemme. Suurimmassa kuvassa ruokailun pöytäkaverit Osmo Kokko, Lauri Heikkilä ja James Hirvisaari. Kaikki ovat oman aikani kansanedustajia! Lauri Heikkilä 9 t · Esitin tänään Veteraaninansanedustajat ry:n kokouksessa Veteraanipuhemies Anssi Joutsenlahtea Veteraanikansanedustajat ry:n hallituksen jäseneksi. Kokouksen puheenjohtajiston tiukan sääntökirjan luvun ja muutaman välipuheenvuoron jälkeen oikeus voitti ja Anssi pääsi edustamaan meitä Perussuomalaisia yhdistyksen hallitukseen. Onnittelut Anssille!

Sotiemme veteraanien leskiäkin muistettava

Aloite Kankaanpään kaupunginvaltuustolle Sotiemme veteraanien lesket ovat tehneet kunnioitettavan elämäntehtävän veteraanimiestensä rinnalla ja usein heitä hoitaen. Porin kaupunki on tehnyt päätöksen heidän muistamisestaan myöntämällä 100 euron suuruisen palvelusetelin sotaveteraanien, rintamaveteraanien ja sotainvalidien leskille. Ehdotamme , että Kankaanpään kaupunki myöntäisi samoin 100 euron palvelusetelin kunnianosoituksena sotiemme veteraanien leskille. Heitä ei enää ole keskuudessamme kuin muutama kymmenen. Liitteenä Porin kaupungin sotien veteraanien leskien palvelusetelihakemus Kankaanpäässä 14.11.2022 Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Valvomisen sunnuntai

Valvokaa! Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai. Tämän sunnuntain sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. Väsymisen ja välinpitämättömyyden vaara on suuri. Ihminen kotiutuu helposti tähän maailmaan ja unohtaa, ettei hän elä täällä pysyvästi. Kristityn tulisi olla joka hetki valmis lähtemään tästä elämästä. Valvominen ei kuitenkaan ole voimia kuluttavaa jännitystä vaan turvallista luottamusta siihen, että Jumala vie meissä aloittamansa hyvän työn päätökseen. Jumalan lupauksen mukaisesti kristityt odottavat ”uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee” (2. Piet. 3:13). Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Pyhä Jumala. Olet luvannut, että Kristus saapuu kaikkien pyhiensä kanssa. Varjele meitä pahasta, niin että olemme silloin pyhät ja nuhteettomat. Auta meitä ankkuroitumaan yhä syvemmin sanasi lupauksiin ja kannustamaan toisiamme uskoon ja hyviin tekoihin. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra, meidän Jumalamme. Sinä olet ilmoittanut meille Raamatussa myös lopun ajan tapahtumista. Vahvista meitä Hengelläsi, niin ettei Kristuksen tulon odotus herätä meissä pelkoa tai kahlitse toivottomuuteen. Lahjoita meille luja usko siihen, ettei mikään voi erottaa meitä rakkaudestasi, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa. Tätä rukoilemme hänen nimessään. 3 Kaikkivaltias, pyhä Jumala. Sinä olet ajan ja ikuisuuden Herra, sinun tiedossasi ovat elämämme päivät. Opeta meitä käyttämään oikein tämä lyhyt aika, jonka olet antanut elettäväksemme. Auta valvomaan, rohkaise rukoilemaan. Anna kestävyyttä, ettemme lakkaisi odottamasta, vaan olisimme valmiina, kun Herramme Jeesus Kristus saapuu kirkkaudessaan. Tätä rukoilemme hänen nimessään. 4 Sinä tulet, Herra Kristus, hetkenä, jota emme tiedä. Sinä olet jo läsnä, kun me vielä odotamme. Sinä tulet kerran – ja tulet joka päivä, Herra Kristus. Tulet kohti ja yllätät meidät, sinä köyhä, nälkäinen, sairas ja koditon. Anna meidän havahtua, Herra Kristus, anna havaita, että olet keskellämme ja että siksi jokainen päivä on tuomion päivä ja armon päivä. Tule, Herra Jeesus. 5 Pyhä Jumala. Sinä loit kerran tämän maailman. Sinun käsissäsi on myös maailman tulevaisuus. Auta meitä valvomaan ja elämään aina sinun lähelläsi. Kiitos, ettei meidän tarvitse pelätä mitään, kun sinä olet meidän kanssamme. Ohjaa meitä ymmärtämään oma paikkamme maailmassa, niin että voimme palvella sinua niin kauan kuin elämme. Kiitos, että olet valmistanut meille kodin, jossa saamme tämän elämän jälkeen elää luonasi ikuisesti.

Joutsenet muuttomatkalla

Joutsenet levähtämässä muuttomatkalla Rajasalonkylällä!Kuvia fb-sivullani!

Kaiken kansan kirkko

Kaiken kansan kirkko - Seurakuntavaalit 2022 KAIKEN KANSAN KIRKKO Honkajoella, Jämijärvellä, Kankaanpäässä, Karviassa ja Siikaisissa 1. Kirkkomme on kirjava ja rosoinen. Seurakunta on avoin yhteisö, johon mahtuvat kaikki erilaiset seurakuntalaiset. Seurakunta ottaa vastaan ja myötäelää ihmisen erilaisissa elämänvaiheissa arvos- taen, hyväksyen ja rakastaen ihmistä. 2. Kirkossa jokainen ihminen on samanarvoinen ja syrjintää emme hyväksy. Syrjintä on kristinuskon ydinsanoman vastaista. 3. Kirkko on yhteiskunnallisesti aktiivinen ja tukee demokratiaa. Kirkko rakentaa kansalaisten yhteiskuntaa, jossa vapaaehtoisuus on arvossaan. Iloitsemme vapaaehtoistoiminnasta partiossa, diakoniassa, lähetystyössä ja messussa. Kannatamme osallistavaa toimintakulttuuria, jossa seurakuntalaiset pääsevät mukaan sekä suunnittelemaan että toteuttamaan toimintaa yhdessä työntekijöiden rinnalla. 4. Puolustamme päätöksenteon avoimuutta, tasapuolisuutta ja demokraattisuutta. Luottamushenkilömme tekevät yhteistyötä ja toimivat rakentavasti tehtävässään. Seurakuntalaisten mielipiteitä tulee arvostaa tasavertaisesti. Seurakunnassa kuunnellaan jäsenten tarpeita ja toiveita uskonelämänsä hoitamisessa ja erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Erityisesti huolehditaan siitä, että uudessa Kankaanpään seurakunnassa jämijärveläisten, honkajokelaisten, karvialaisten ja siikaislaisten seurakuntalaisten ääni kuuluu ja hyväksi todetut käytänteet rikastuttavat koko seurakunnan elämää. 5. Kirkko puolustaa luomakuntaa etulinjassa. Reilu kirkko tukee kestävää kehitystä ja on vastavoimana kulutuskulttuurille. Oikeutta etsivä kirkko tuntee vastuuta köyhistä niin kotimaassa kuin ulkomailla

Seurakuntavaalien ennakkoäänestystä

Seurakuntavaalien ennakkoäänestystä on vielä laajemmin perjantaina kaikissa kirkkoherraanvirastoissa sekä Kankaanpäässä myös K-Marketissa ja ainakin Kankaanpään seurakunnassa lauantaina vain Kankaanpään kirkkoherranvirastossa klo 9-18. Lauantaina ei enää muissa virastoissa eli Honkajoella, Jämijärvellä, Karviassa ja Siikaisissa. Kaiken kansan kirkko - Seurakuntavaalit 2022 4 pv · ”Olen syntyperäinen kankaanpääläinen jo monessakin polvessa niin äitini kuin isänikin puolelta. Toiminut aktiivisesti ja monipuolisesti kotiseutumme puolesta jo vuosikymmenien ajan niin kirkon, kaupungin, maakunnan kuin järjestötoiminnan tehtävissä ja myös valtakunnan tasolla esim. eduskunnassa 12 vuotta, viimeksi 2. varapuhemiehenä. Olen ehdolla Kankaanpään srk-vaaleissa n:o 44.” Anssi Joutsenlahti, seurakuntavaaliehdokas. #siikainen #honkajoki #seurakuntavaalit2022 #karvia #jämijärvi #kankaanpää #kaikenkansankirkko

Vaalit on menossa toista päivää

Sunnuntaina meitä Kaiken kansan kirkon seurakuntavaaliehdokkaita oli näin iloinen joukko koolla Kuolema taiteessa tilaisuuden jälkeen siunauskappelilla. Käy katsomassa Kaiken kansan kirkko - seurakuntavaalit 2022 sivulla valitsijalistamme ehdokkaita! Kuva fb-sivullani!

Kirkollisvaalit alkoi

Tänään alkoi seurakuntavaalien ennakkoäänestys kestäen koko viikon lauantaihin asti. Käytin äänioikeuttani - käytä sinäkin! Olen ehdolla!☺️😍🥰😘

Missä puhelinkioski vielä jäljellä?

Vielä on Kankaanpäässäkin jäljellä yksi puhelinkioski, mutta missä? Kuva ja vastaus löytyy fb-sivultani.

Esiiintyjiä muistettiin ruusuilla

Ruusulla palkitut esiintyjät Kuolema taiteessa tilaisuudessa Kankaanpään siunauskappelissa! Kuva löytyy fb-sivultani

Pyhäinpäivä

Pyhien yhteys Pyhäinpäivä on sulautuma kahdesta juhlasta, kaikkien pyhien päivästä 1.11. (Festum omnium sanctorum) ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä 2.11. (Commemoratio omnium fidelium defunctorum). Siten muistelun kohteena ovat sekä kaikki kristikunnan marttyyrit että muut uskossa Kristukseen kuolleet. Sana pyhä ei kuitenkaan viittaa vain kuolleisiin. Jokainen Kristuksen oma on pyhä. Hän on uskossa osallinen näkymättömästä pyhien yhteydestä. Päivän perinteinen evankeliumi onkin Jeesuksen vuorisaarnan alussa oleva autuaaksijulistus. Uskontunnustuksen mukaan pyhät muodostavat yhteyden, johon voimme näkymättömästi liittyä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Vaihtoehtoisia saarnatekstejä Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala. Kiitos pyhiesi muistosta, kiitos siitä, että olet antanut heille voiton Karitsan veren voimalla. Tee meistäkin valittujasi, autuaita ja pyhiä. Auta meitä olemaan kärsivällisiä kilvoituksessa ja kestämään kaikki vastarinta. Nosta mielemme maasta kirkkauteesi, missä saamme ylistää sinua ikuisesti kaikkien autuaitten kanssa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Kaikkivaltias, pyhä Jumala. Poikasi Jeesus Kristus on kuolemallaan ja ylösnousemisellaan saanut voiton kuolemasta. Sinä olet tehnyt hänet elävien ja kuolleiden Herraksi. Auta meitä iloitsemaan hänen voitostaan ja elämään ylösnousemuksen ja ikuisen elämän toivossa. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 3 Herra Jeesus, Vapahtajamme. Anna meidän kuulua niihin, joiden on taivasten valtakunta. Ravitse armollasi hengessään köyhiä, lohduta murheellisia. Puhdista meidät anteeksiantamuksellasi ja tee meistä armahtavia ja rauhaa rakentavia Jumalan lapsia. Vahvista meitä sillä toivolla, että saamme kerran taivaallisen valtaistuimen edessä laulaa kiitostasi. Sinulle kuuluu viisaus ja voima, kunnia, kirkkaus ja ylistys ikuisesti. 4 Herra Jumala, sinä ympäröit meidät suurella todistajien pilvellä. Tänään muistamme autuaasti poisnukkuneita palvelijoitasi ja heidän elämäänsä. Auta meitä näkemään silmiemme edessä sanasi ja heidän esimerkkinsä viitoittama tie ja kulkemaan sitä evankeliumisi todistajina. Vie meidät päiviemme päättyessä pyhiesi joukkoon ikuiseen iloon. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, Vapahtajamme tähden. 5 Rakas Jumala. Kiitos, että olet kanssamme kaikissa elämämme vaiheissa. Huolehdit meistä, kun olemme aivan pieniä. Kannat meitä, kun kasvamme. Kiitos, että myös tämän elämän päättyessä pidät meistä huolta ja kutsut meidät taivaan kotiin. Lohduta meitä, kun on surun aika. Anna meidän aavistaa jo täällä jotakin taivaan kirkkaudesta. Auta meitä luottamaan Jeesukseen kaikkina päivinämme. Kuule meitä hänen rakkautensa tähden. 6 Pyhäinpäivän ilta Jumala, taivaallinen Isämme. Sinä annat ihmiselle elämän ja otat sen jälleen. Sinä kätket elämämme hetkeksi kuoleman salaisuuteen korottaaksesi sen taas valoon, puhtaana ja uudistuneena. Katso ja kuule meitä, jotka ikävöimme poisnukkuneita läheisiämme. Anna rauhasi käydä yli meidän surumme ja pelkomme. Kiitos, että sinun tahtosi meitä kaikkia kohtaan on hyvä. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 7 Pyhäinpäivän ilta Elävien ja kuolleiden Jumala, rakas taivaallinen Isä. Anna Jeesuksen Kristuksen olla turvamme elämässä ja kuolemassa. Ole lähellä kaikkia, jotka ikävöivät kuolleitaan. Lohduta heitä surussa ja auta heitä ottamaan jokainen päivä sinun kädestäsi. Ole kanssamme, kun aikamme päättyy ja sydämemme lyö viimeisen lyöntinsä. Ota meidät silloin kotiin luoksesi. Sinun olkoon ylistys ja kunnia nyt ja iankaikkisesti. 8 Pyhäinpäivän ilta Herra, kuoleman varjon maassa sinä olet ainoa toivomme. Suuntaa katseemme yli hautojen. Sinuun uskoen jätämme poisnukkuneet sinun huomaasi odottamaan ylösnousemuksen aamua. Tätä rukoilemme Jeesuksen Kristuksen, ylösnousseen Vapahtajamme tähden. 9 Pyhäinpäivän ilta Herramme ja Jumalamme, Me ylistämme sinua siitä, että olet ottanut meidät pyhien yhteyteen. Muistamme kiitollisina eri aikoina eläneitä todistajiasi, jotka ovat kirkastaneet nimeäsi. Auta meitä seuraamaan heitä osana sinuun uskovien pitkässä ketjussa. Tahdomme rohkeasti tunnustautua omiksesi ja levittää ympärillemme iloa ja luottamusta, kunnes saamme kaikkien pyhiesi kanssa nähdä sinut kasvoista kasvoihin.

Paremmaksi kaikki muuttua voi sanoo Lauri Nurmi

Näkökulma: Gallupeihin on kätketty perussuomalaisten nousu ohi SDP:n Lauri Nurmi Näillä luvuilla perussuomalaiset nousee vaaleissa todennäköisesti SDP:n edelle, kirjoittaa Lauri Nurmi. Riikka Purra on saanut pikku hiljaa perussuomalaisten käyrän käännettyä ylöspäin.Riikka Purra on saanut pikku hiljaa perussuomalaisten käyrän käännettyä ylöspäin. IL Lauri Nurmi lauri.nurmi@iltalehti.fi Eilen klo 12:39 Suosiokyselyt kätkevät sisäänsä paljon muutakin kuin sen, mikä puolue on piikkipaikalla ja millä lukemalla. Taloustutkimuksen Ylelle tekemään gallupiin on kätketty asetelma, joka ennakoi sitä, että perussuomalaiset nousee eduskuntavaaleissa nykyistä pääministeripuoluetta SDP:tä suuremmaksi. Kyselyssä Sanna Marinin demareiden suosio on 18,2 prosentissa, Riikka Purran perussuomalaisten 16,7:ssä. Kakkosen ja kolmosen välinen ero on 1,5 prosenttiyksikköä. LUE MYÖSYlen kysely: Kokoomuksen ja SDP:n kannatusero kasvoi – suurin sitten kesäkuun On paikallaan kerrata poliittista lähihistoriaa ja tehdä aikamatka joulukuulle 2014. Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho vaati maahanmuuton ongelmien nostamista yhdeksi perussuomalaisten kärkiteemaksi. Kritiikille oli syynsä. Yleisradion joulukuun 2014 gallupissa silloinen oppositiopuolue perussuomalaiset kirjautti 13,3 prosentin suosion, vaalikauden alhaisimman lukemansa. Halla-aho lausui perussuomalaisten kenttäväkeä jakaneet kuuluisat sanansa: ”Se ei ole äänestäjillemme marginaalinen kysymys. Puoluejohdossa aihe on koettu ikäväksi. Esimerkiksi puheenjohtaja Timo Soini on sanonut, että maahanmuutto ei häntä henkilökohtaisesti kiinnosta. Koen, että kenttämme on asiasta vahvasti eri mieltä kuin Soini.” SDP:n suosio oli vuoden 2014 joulukuussa 15,3 prosenttiyksikköä. Demarit johtivat mittauksessa perussuomalaisia tasan kahdella prosenttiyksiköllä. Perussuomalaiset teki voimakkaita tunteita herättäneen tv-mainoksen: ”Itsenäinen kansakunta… vai Euroopan unionin pohjoisin osavaltio. Päätös on sinun käsissäsi.” Slogan oli taattua EU-kriittistä Soinia, mutta taustalla vilahtivat hunnutettu nainen ja betoniseinä, johon oli spraymaalilla kirjoitettu ”Al-Shabaab”. Se on somalialainen terroristijärjestö ja islamistinen ääriliike. Kolmeenkymmeneen sekuntiin oli ahdettu myös hyvinvointivaltioon liittyviä välähdyskuvia ja Naton tunnus. Eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa johtanut Soini ja puolustusvaliokuntaa johtanut Jussi Niinistö olivat alkaneet kannattaa voimakkaan länsisuuntautunutta turvallisuuspolitiikkaa. Antti Rinteen johtama SDP hävisi huhtikuun 2015 eduskuntavaalien loppusuoralla perussuomalaisille. Ennakkoäänien perusteella perussuomalaiset oli jäämässä neljänneksi 16,0 prosentin saaliilla. Juha Sipilän tähdittämä keskusta keräsi ennakkoäänistä 23,6 prosenttia. SDP oli siinä vaiheessa toisena (17,9 %) ja kokoomus kolmantena (17,6 %). Demareiden kannatus suli vaalisunnuntaina: SDP sai vain 34 kansanedustajaa (16,5 % äänistä). Perussuomalaisten äänestäjät lähtivät liikkeelle vaalipäivänä. Puolue keräsi eduskuntavaaleissa 17,7 prosenttia äänistä ja sai neljä kansanedustajaa enemmän kuin SDP. Tämä ratkaisi hallitustunnusteluiden asetelman: Sipilä halusi perussuomalaiset hallitukseensa ohi demareiden. ”Soini oli päättänyt tehdä erittäin lyhyen mutta aggressiivisen kampanjan. Mainoksessa tankit vyöryivät ja huivipäinen nainen kulki kadulla. Hän sai leijonariipusporukan liikkeelle”, Rinne arvioi. Ulkoministeriksi noussut Soini kertasi pari vuotta myöhemmin uransa suurinta hetkeä. ”En tehnyt vaalivoittoa, mutta organisoin sen. Sain porukan vielä kerran hirvittävään työhön. Väen työ teki vaalivoiton, mutta sain ihmiset innostumaan, kun ruoskin joka piiriä. Ennakkoäänistä saimme 16,0 prosenttia, ja muistan punavihreiden toimittajien ’ne eivät pärjänneet’ -ilmeet”, Soini muisteli nautinnollista vaali-iltaa. Hallituspaineessa perussuomalaisten eduskuntaryhmä hajosi kesällä 2017.. Marraskuussa 2018 perussuomalaiset majaili Halla-ahon johdolla oppositiossa. Puoluetta kannatti Taloustutkimuksen mittauksessa 8,1 prosenttia äänestäjistä. Väkevää ay-politiikkaa oppositiojohtajana tehnyt Rinne oli osunut kultasuoneen moukaroidessaan Sipilän hallituksen työttömyysturvan aktiivimallia. Rinne kritisoi hallituksen ihmiskäsitystä ja syytti ministereitä työttömien kyykyttämisestä. Demariäänestäjiin se vetosi: viisi kuukautta ennen vuoden 2019 vaaleja puolueen kannatus oli 21,5 prosentissa. Sen jälkeen tapahtui paljon. Salama iski joulukuun ensimmäisenä päivänä, kun poliisi tiedotti, että Oulun käräjäoikeus oli vanginnut seitsemän miestä epäiltyinä törkeistä lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista. Turvapaikanhakijoina Suomeen tulleiden miesten törkeitä rikoksia nousi julkisuuteen lisää. Poliisi varoitti perheitä raiskaajista ja hyväksikäyttäjistä, jotka saalistavat potentiaalisia uhreja lasten ja nuorten suosimilla verkon keskustelupalstoilla. Suomalaisten suuttumus oli käsinkosketeltavaa. Se muutti poliittisen asetelman täysin. Oulun seksuaalirikossarjasta alkoi perussuomalaisten kannatuksen nousu. Vaaliviiva tuli SDP:n kannalta vastaan juuri ennen kuin oli myöhäistä. Huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa annettiin hiukan yli kolme miljoonaa ääntä. Vain 7 666 ääntä jäi erottamaan SDP:tä (17,7 %) ja kakkoseksi kiilannutta perussuomalaisia (17,5 %). SDP sai yhden kansanedustajan enemmän kuin perussuomalaiset, mutta niinkin olisi voinut käydä, että demarit olisi hävinnyt vaalit paikkamäärässä. Se oli pieni suuri ero. Se teki ensin Rinteestä pääministerin ja saman vuoden joulukuussa Sanna Marinista pääministerin. Vuonna 2022 Marin on profiloitunut vahvasti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja kansainvälisissä kysymyksissä. Tuorein puoluebarometri kuitenkin kertoo Iltalehden tietojen mukaan, että turvallisuus ja Nato eivät ole SDP:n perinteisessä kannattajakunnassa vaalien tärkeimpiä teemoja. Terveyspalveluiden ongelmat, työllisyys ja tasa-arvo saavat demareita liikkeelle. Marinia on kehuttu johtajuudesta – osin myös aiheesta – mutta se ei välttämättä auta sosialidemokraatteja vaaleissa. Gallupero perussuomalaisiin on niin pieni, että näillä luvuilla perussuomalaiset nousee vaaleissa todennäköisesti SDP:n edelle. Silloin todennäköisen hallitustunnustelijan eli kokoomuksen Petteri Orpon olisi vaikea ohittaa perussuomalaisia, vaikka hän poliitikkona saattaisi arvojensa puolesta lämmetä sinipunalle. Kilpailu vaalien kakkossijasta saattaa ratkaista seuraavan hallituksen toisen pääpuolueen värin.

Uusi liikenneympyrä

Järventaustan liikenneympyrän ensimmäinen asfalttikerros saadaan valmiiksi ennen pakkasia, maansiirtotyöt upeasti on tehneet Pekka Korvalan pojat. Kyllä joskus aloitteetkin toteutuvat niin kuin tämä meidän tekemämme nyt!

Kuolema taiteessa su.6.11.

Kuolema taiteessa su 6.11. klo 13 Kankaanpään siunauskappelissa. Ainutlaatuinen tilaisuus😊😍🥰😘☺️ Kuva Henri Fincken hautajaissaaton lähdöstä hänen kotihaltaan kirkon vierestä, joka Väinönen on myöhemmin ollut seurakunnan omistuksessa ja jolla paikalla on nyt uutta hautausmaata. KUva fb-sivullani

Korutonta kertomaa

Pääkirjoitus: Hallituksen velkaruletti jättää Suomen hunningolle Kreeta Karvala Hallituksen talouspolitiikka on kuin teinin huono kasvatusohje – kaikesta ikävästä selvitään rahalla ja menojen priorisointi on jätetty tekemättä, kirjoittaa Iltalehden Kreeta Karvala. Suomi elää kroonisesti velaksi, koska julkisen sektorin tuottamat palvelut ovat ylimitoitetut kansantalouden kokoon ja tuotantokykyyn nähden. Suomi elää kroonisesti velaksi, koska julkisen sektorin tuottamat palvelut ovat ylimitoitetut kansantalouden kokoon ja tuotantokykyyn nähden. Suomi elää kroonisesti velaksi, koska julkisen sektorin tuottamat palvelut ovat ylimitoitetut kansantalouden kokoon ja tuotantokykyyn nähden. Kreeta Karvala kreeta.karvala@iltalehti.fi Tänään klo 19:34 –Tässä on tietysti vähän ollut tällä hallituskaudella se ongelma, että liian monet ongelmat on ratkaistu avaamalla shekkivihko, tiivisti elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) tiistaina Marinin (sd) hallituksen taloudenpidon. Hallituksen talouspolitiikan yhtenä takuumiehenä keskustaministerin on myös syytä itse katsoa peiliin ja miettiä, miksi hallitus on ratkaissut kaikki ongelmat lisävelalla ja jättänyt menojen karsinnan sekä palveluiden priorisoinnin tekemättä, vaikka moni talousviisas on tästä hallituskauden aikana muistuttanut. Viimeksi viime viikolla uutisoitiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) moitteista hallituksen talouspolitiikalle. Vatt moitti lausunnossaan etenkin krooniseksi muodostunutta valtion velkarallia ja kyvyttömyyttä priorisoida menoja. Vattin mukaan on hämmästyttävää, että hallituksen talouspolitiikan päämääräksi asetettu kestävä julkinen talous ei näy budjetissa olennaisina toimenpiteinä, jotka merkittävästi tasapainottaisivat julkisen talouden tilannetta. Samaa toimettomuuden päivittelyä ja priorisointisaarnaa on kuultu myös valtiovarainministeriöstä, mutta ne ovat kaikuneet hallituksessa kuuroille korville. Menojen ja palveluiden priorisointi on edessä myös uusilla hyvinvointialueilla. Vuoden vaihteessa starttaa Suomen historian suurin hallinnonuudistus, jonka tarkoituksena on tuottaa nykyistä tasa-arvoisemmin sosiaali- ja terveyspalvelut kansalaisille. Vaikka sote-uudistukseen on laitettu jo nyt 1,3 miljardia enemmän rahaa kuin mikä nykytaso on, silti hallituksella on paine rahoittaa sote-alueita vielä noin puolella miljardilla eurolla, jotta hoitovelka ja jonot saataisiin purettua. Valitettavasti sotessakin Suomen ongelmana on muihin Pohjoismaihin verrattuna se, että julkisen talouden velkasuhde on Suomessa selvästi verrokkimaita kuten Ruotsia ja Tanskaa heikompi, ja siksi pelivara sinänsä tärkeiden hoito- ja hoivamenojen rahoittamiseen on pienempi. Väestön ikääntymisen vuoksi sote-menot myös kasvavat nopeammin kuin muut menot keskimäärin. Lisäksi velkaisessa Suomessa myös velan korkomenojen kasvu kiihtyy. Vuonna 2040 sote-menot ovat jo yli puolet kaikista julkisista menoista, ja jos sote-menojen kasvua ei saada hillittyä, kohdistuu entistä isompi sopeutuspaine muihin menoihin, kuten lasten ja nuorten opetukseen, tutkimukseen, liikenteeseen, infraan sekä sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. Jotta julkinen taloudenpito olisi vakaata ja uskottavaa, se pitää mitoittaa talouden suorituskyvyn raameihin. Tässä riittää haasteita myös tulevilla hyvinvointialueilla, joiden pitäisi saada uusi koneisto tekemään töitä aiempaa tuottavammin ja kustannustehokkaammin. Tulevat hallitukset joutuvat elämään paljon tarkemmin suu säkkiä myöden kuin nykyinen hallitus. Jatkossa menot on kartoitettava tarkemmin ja mitoitettava kansalaisten palvelutaso sen mukaan mikä talouden kantokyky todellisuudessa on. Mitä paremmaksi työllisyys ja Suomen kilpailukyky saadaan tulevina vuosina viritettyä, sitä paremmat myös kansalaisten palvelut jatkossa ovat.