Viirejä sotainvalidikokouksessa

Kankaanpään seudun sotainvalidien johtokunnan kokouksessa jaoimme viisi piirin tunnuksin varustettua Sotainvalidiviiriä. Viirit luovutettiin molempien yhdistyksiimme liittyneiden osastojen vetäjille, Honkajoella Timo Röpötille, Jämijärvellä Olavi Koivumäelle ja Kauko Mäelle, sihteerillemme Sari Lehdolle ja johtokunnan jäsenelle Mauno Pajuniemelle.

Kovasti haluttuja siivouspalveluita voimme luvata taas kolmeksi kuukaudeksi helmikuusta huhtikulle, koska olemme saaneet piiriltä ylimääräisen avustuksen ja Kankaanpään Lukiolta heidän taksvärkkikeräyksensä tuoton. Ensi vuonna odotamme taas piirin avustuksia, kun piiri jakaa Veljesliitolta niitä varoja, joita on irroitettu myymällä liiton kuntoutuskeskukset Kaunialasta lähtien, joissa nyt sitten sotainvalidimme ovat vuokralaisina.

Kevätkaudelle löytyy piirin taholta monia tapahtumia. Vuosikokous Porissa 24.3., kevätristeily 8.-9.4, kesäjuhla Jämijärvellä 21.5. ja kaikkien veteraanijärjestöjen yhteinen kirkkopäivä 12.6. Säkylässä.

Kokouksessa käytiin läpi myös sotainvalidien puoliso- ja tukijäsenten luettelot ja poistettiin viimeiseen iltahuutoon kutsutut, joita aina tulee iäkkäästä jäsenkunnastamme johtuen. Sotainvalideja on vielä 23 veljeä!

Piirin korjausneuvoja on sihteerimme kanssa käynyt veljien kodeissa ja näin taas tarvittavia korjaustoimenpiteitä on voitu suorittaa. Hyvä näin, veljiä ei jätetä!

Länsimaiden perikatoko

"Kansakunta rähmällään" -kirjan kirjoittajan, Timo Vihavaisen kirjaa "Länsimaiden perikato" onkin nyt jopa kaksittain. Kun se ilmestyi pokkarina, hankin sen ja vähän päästä löysin myös alkuperäisen kovakantisen teoksen jostakin kirjakasasta alimaisena. Ja olin jopa lukenut sitä lähes loppuun. Nyt luin sen uudelleen.

Mikä jäi vaikutelmaksi? Pitäisikö sanoa: vähän sekava. Kirjassa kosketellaan vähän kaikkea taivaan ja maan väliltä. Luetellaan monia perikadon ennusmerkkejä, mutta vedetään vähän takaisin päinkin.

Liiallinen maahanmuutto, meidän kristillisen uskontomme aseman romahtaminen ja islamin vyörynomainen lisääntyminen ovat tuhon uhkia.

Mutta esimerkiksi Euroopasta puhuttaessa tekijä puuttuu vain juomakulttuuriin ja ruokatapoihin. EU ja sen merkitys jää kokonaan syrjään. Muutenkin otetta leimaa historian tapahtumien pohdinta, joka sinällään on tärkeää - ilman menneisyttä ei ole tulevaa - mutta kyllä nykyisyydenkin kautta pitäisi tulevaisuutta pohtia.

Niinpä kirjan nimi Länsimaiden perikato lupaa ehkä liian paljon. Ehkä kirjan esittämillä avuilla se ei vielä olekaan tapahtumassa. Kuka elää, se näkee!

Nythän Vihavaiselta on taas ilmestynyt uusi kirja, "Ryssäviha". Arvosteluiden mukaan hän päätyy tulokseen, ettei maassamme enää löydy kyseenlaista mielialaa. Mutta kyllä sitä on - monin paikoin. Päätyykö kirjailija taas väärään tulokseen - sinisilmäisenäkö?

Runsauden pulaa

Yli sata herännäispappia on kirjoittajina Herättäjä-Yhdistyksen vuonna 1960 julkaisemassa kotien hartauskirjassa "Määräosa ajallansa", jota rakennuksekseni olen tämän vuoden seurannut. Lähes kaikki papit olen tuntenut ja samoin melkein kaikki ovat jo autuaasti poisnukkuneita. Sana silti ravitsee.

Edellisvuonna seurasin päivittäin arkkipiispan Martti Simojoen "Päivän sanaa", josta on otettu kymmeniä painoksia ja se onkin todella levinnyt Suomen koteihin. Kirja on Kirjapajan painama. Käyttämäni kirja oli vasta 7. painos vuodelta 1963, mutta kirjakin oli ilmestynyt ensi kerran vuonna 1961, joten nopeasti oli nämä ensimmäisetkin painokset otettu.

Kirjahyllyyni on kertynyt todella runsaasti, laskujeni mukaan 22 eri päivittäistä hartauskirjaa, joten pähkäilemistä riittää, minkä niistä valitsen alkavalle vuodelle. Joukossa on tietysti monia  jo aiemmin seurattuja, mutta joitakin vielä läpikäymättömiäkin.

Oman herätysliikkeeni Herättäjä-Yhdistyksen kirjoja on eniten. Jo mainitun "Määräosa ajallansa" lisäksi aikajärjestyksessä vanhin on vuonna 1933 Olavi Kareksen kokoama herännäisisien kirjoituskoelma "Isien Perintö". Seuraavan polven herännäispappien kirjoituksista kokosi Lauri Lehmuskoski "Vesiojille" vuonna 1962. Määräosaan ajallansa oli sitten koottu silloin eläneiden pappien kirjoituksia, joten näin tallennettiin monen sukupolven kirjoittamaa sanaa. Nuorille tehtyjä kokoomakirjoja ovat "Pikottaen" vuodelta 1977 ja "Joka päivä, joka hetki" vuodelta 1988. Kangasalan kirkkoherran Emil Ponsimaan kirjoituksista on koottu "Kantaja ei väsy" vuonna 1966, Viljo Pitkänen kokosi "Tänään" vuonna 1974 ja Toimi Kauppisen "Päivä kerrallaan" ilmestyi vuonna 1987.

Martti Simojoki on koonnut kirjoituksiaan Vanhan Testamentin tekstien pohjalta kirjaan "Uusi päivä, uusi armo" vuonna 1982, kustantajana Kirjapaja. Jaakko Haavion "Hän on kanssamme" ilmestyi vuonna 1986 uusittuna laitoksena kaksi vuotta hänen kuolemansa jälkeen Kirjaneliön kustantamana. Kirjapajalta on myös Lapuan piispan Jorma Laulajan "Tämän päivän matka" vuodelta 2002 ja Lari Junkkarin kokoama "365 sanaa miehelle" vuodelta 1999.

Uskonpuhdistajaltamme Martti Lutherilta on ilmestynyt "Sana ja armo" sekä "Mannaa Jumalan lapsille", jälkimmäinen on levinnyt myös kymmeninä painoksina Sisälähetysseuran julkaisemana.

Vielä on vuonna 1944  Kristillisen palvelukeskuksen julkaisema "Taluta tielläs", joka sisältää eri pappien kirjoituksista. Samalta vuodelta E.W. Pakkalan, koko Suomen kappalaisen "Iankaikkinen elämä", WSOY. Samalta kustantajalta on Urho Siron toimittama  nuorten hartauskirja "Taatut tienviitat" vuodelta 1965, jonka olen saanut Säkylän sotilaspapilta Enok Reimaalta ollessani siellä varusmiehenä. Heimer Virkkusen vuonna 1938 kokoama "Poikien hartauskirja", hyllyssäni on 4. painos vuodelta 1953.

Vielä kolme kirjaa: Gummerukselta Viljo Pitkäsen  ja Eino Sepon toimittama "Askele askeleelta" vuodelta 1960, Karas-Sanan "Hyvä sana joka päiväksi" vuodelta 1979 ja  yli 100-vuotiaaksi eläneen Hilja Aaltosen 2-osainen "Päivähartauskirja" Päivän kustantamana vuodelta 1986.

Viimeksi pitää vielä mainita Paavo Virkkusen vuonna 1940 kokoama, Otavan kustantama "Rukouskirja" yli 80 rukoilijalta kautta koko kirkon historian ajalta. Melkoinen rukousaarre!

Heinäluoma nostaa eduskunnan arvovaltaa

Eduskunnan puhemies ei ole turhaan protokollassa toisella sijalla ennen pääministeriä. Aivan kuten presidentti, myös puhemies on tavallaan politiikan, ainakin päiväpolitiikan yläpuolella ja voi näin ollen antaa tarvittaessa isällisiä ohjeita. Ja juuri näin toimii aktiivisesti nykyinen puhemies Eero Heinäluoma.

Aivan viime päivinä hän on antanut viisaita lausuntojaan kolmessakin eri aviisissa, niinkin erilaisissa julkaisuissa kuin Maaseudun Tulevaisuus, Suomenmaa ja SAK:n nuorten lehden viimeisessä numerossa.

Suomenmaassa Heinäluoma toteaa jo 1980-luvulta lähtien politiikan painopisteen siirtyneen vahvasti eduskuntaan. Eduskunnan valtaoikeudet ovat kasvaneet. Ja myös hallitukset eduskunnan tuen tiiviisti.

Eduskunnan täysistunnot ovat tulleet keskustelevammiksi lyhyiden minuutin debattien ansiosta. Joka viikko suorina tv-lähetyksinä näkyvillä torstain kyselytunneilla hallitus joutuu perustelemaan päätöksiään, joita ei voi valmistella salassa. Politiikan läpinäkyvyyden kannalta tämä on hyvä asia.

Eduskunta ei ole Heinäluoman mukaan mikään hyppyheikki, joka heilahtelee eri suuntiin kulloistekin mielialojen mukaan. Niinpä työskentelytapoja uudistetaan koko ajan, mutta maltillisesti ja hiljalleen.

Maaseudun Tulevaisuudessa Eero Heinäluoma puuttuu euron liian korkeaan kurssiin, kun Euroopan keskuspankinkin pääjohtaja Mario Draghi toteaa, ettei euro saa olla liian vahva dollariin nähden. Niinpä puhemies kysyykin, pitääkö Euroopan keskuspankin ainoanan tehtävänä olla jatkossakin inflaation pitäminen matalana. Eikö pikemminkin tavoitteeksi pitäisi ottaa myös kasvun ja työllisyyden turvaaminen.

SAK:n nuorten lehdessä Heinäluoma vastaa nuoren toimittajan kysymyksiin. Kysyttäessä, miten pysyt isunnoissa hereillä, on vastaus, että puheita on lyhennetty ja tylsiä hetkiä on vähän. Puheista saa jopa paljon tietoa. Kysyttäessä, minä vuonna sinut nähdään presidenttiehdokkaana, kuuluu vastaus: Hyvä kysymys. Pohdin asiaa 2015 eduskuntavaalien jälkeen!

MMM 2014

Mitä Missä Milloin -vuosikirjan toimitus lupaa ensi jouluksi jo 65:nnen vuosikirjan. Kirjakauppiaan poikana olen siinä onnellisessa asemassa, että omistan kaikki nämä tähänastiset 64 kirjaa, osan jopa kaksin kappalein siltä ajalta, kun asuin muualla, ennen palaamista takaisin tähän lapsuudenkodin taloon.

Tämänkertainen kirja kertoo tapahtumista syyskuusta 2012 elokuuhun 2013. Monet artikkelit ovat todella mielenkiintoisia ja koko vuoden uutiskatsauksessa on talletettu päivä päivältä paljon muistamisen arvoisia tapahtumia. Euroopan unionin ja Suomen eduskunnan vuoden aikana tekemät päätökset ovat saaneet omat artikkelinsa. Kolmannen kerran valituista puhemiehistä on jopa pieni kuva.

Timo Soinista on kirjassa sivun kokoinen kuva, kun hän johti puolueen taas vaalivoittoon kunnallisvaaleissa. Kannatus nousi edellisvaalien 5,4 prosentista 12,3 prosenttiin. Muut puolueet tulkitsivat lievät tappionsa "torjuntavoitoiksi". Kirjasta löytyy myös kuntakohtaiset vaalitulokset. Äänestysprosentti vaan ikävä kyllä laski edelliskerran 61,3 prosentista 58,3 prosenttiin.

Monipuolisista ja todella lukemisen arvoisista artikkeleista voisi mainita Hurtigruten-matkan pitkin Norjan jylhää rannikkoa. "Juutalaisuuden jäljillä" kertoo, ketkä ovat juutalaisia. Helsinki, 200-vuotias pääkaupunki, on saanut lyhyehkön historiikin. Tarpeellista on myös tietää, että uni hoitaa aivoja. Ensimmäinen maailmansota pitkittyi pahasti aiotun lyhyen salamasodan sijaan. Keisari Augustus taitavana vallankäyttäjänä oli melkoinen narkissos.

Joka vuosi MMM-tietokilpailun 10 kysymykseen vastanneena iloinen yllätys oli, että pääsin yhdentoista armoitetun kirjalahjapalkinnon voittajaksi, joiden nimet myös mainitaan kirjassa.
Näin sain valita kirjalahjoja, tosin tuli tilattua yksi kolmen kirjan sarja, joka olikin jo entuudestaan. Kirjoja kun on aivan lukematon määrä ja joukossa jopa lukemattomiakin (jopa suurin osa -valitettavasti). Mutta eikö ole niinkin, että joka tietoa lisää, hän tuskaa lisää!

Joulua ei voi kukaan ryöstää

Suomen Turku julisti taas perinteisen juhlavasti Joulurauhan. Sateenvarjomeri oli silmänkantamaton paikan päälle tulleiden joulumielisten ihmisten yllä. Poikkeuksellisessa säässä saammekin jouluamme viettää.

Radiossa soitetaan Turun lähetyksen jälkeen niin ikään perinteisesti sykähdyttävä Sulho Rannan säveltämä ja karjalaisen Kaukolan pojan Viljo Kojon osuvasti sanoittama "Taas kaikki kauniit muistot". Sulo Saarits lauloi Tauno Äikään säestäessä Töölön kirkon uruilla - vaikka molemmat olivat Johanneksen seurakunnan kanttoreita.

Tämä joululaulu tuo meille kaikille sen joulun, jota ei kukaan, ei edes jyrkinkään itseään uskovaisena pitävä, voi meiltä viedä pois: "Mitä ymmärsin, sit´ en tiedä, pyhätunnelman muistan vain, sitä milloinkaan ei viedä, ei ryöstetä sielustain." Ei todellakaan, vaikka jotkut Jumalan paikalle itsensä korottaneet kuinka yrittäisivät tuomita ja esittää vaatimuksiaan. Enkelit ilmoittivat kedon paimenille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle, ihmisille, joita Jumala rakastaa. Eikä siihen ole kenelläkään mitään sanavaltaa vastaansanomiseksi. Meiltä ei kukaan voi ryöstää joulun suurta sanomaa ja juhlaa.

"Yhdessä ylistystä veisatkaamme ja seimen lasta apuun huutakaamme. Näin riemuitkaamme niin kuin lapsukaiset, suo lapsi meille lahjat jumalaiset." Jouluajan siioninvirret tuovat todella oikean joulun meidän kaikkien omistettaviksi, ketään ei suljeta pois. Edelleen siellä veisataan. "Laupias Jeesus, meitä auta. Me tyhjyytemme tunnemme. On sydämemme synkkä hauta. Vaan elämällä täytä se. Mahdottomia virvoita syntymäseimen armolla." ja "Nyt kiitos olkoon Jeesukselle, hän syntyi Vapahtajaksi! Pois väistyköön jo murheen helle. Jeesus on minun iloni. Hänessä vaivat vaikeat voitoksi kerran muuttuvat."

Hautausmaillamme palavat taas kynttilämeret, vaikka vaikeuksia oli kynttilöiden sytyttämisessä sateessa ja kovassa tuulessa. Sytyttimetkään eivät tahtoneet auttaa, vaikka niitä oli kaksittainkin mukana. Neljälle haudalle lopulta sain kynttilät palamaan. Veljen vaimon haudalla kynttilä oli sammunut ja sitä en saanut syttymään, en tulitikuillakaan, jotka nekin sammuivat ennen aikojaan.

Mutta Joulu on nyt meillä kaikilla - erotuksetta!

Hyvää Joulua kaikille blogin lukijoille

 

Kolmen kuninkaan marssi on yksi suosikkijoululauluistani: Kulkeissain mä tiellä nähdä sain/ ne kolme kuningasta maasta vierahasta/ he kullan, mirhan ja suitsukkeen/ toi lahjaks Herran äsken syntyneen...Tallissa on Vapahtaja maan/ hän nukkuu seimen oljet vuoteenaan Ja Maria on aivan hämillään/ kun kolme kuningasta polvistuu/ viivy ruhtinas luonamme/ nyt kaikuut taivaat/ enkelkuooro laulaa/ viivy ruhtinas luonamme/ sua palvoo Kaspar, Melchior, Balthasar!

Kyllä suomalaisissakin joululauluissa on sitä oikeaa joulun sanomaa ja tunnelmaa. Ne tuovat ja useimmat ovat tuottaneet jo yli sadan vuoden ajan koteihimme sen oikean alkuperäisen kaikesta kaupallisuudesta vapaan joulun: Seimen Lapsen syntymän meidän kaikkien Vapahtajaksi.

Aivan kuten siioninvirsissä: Pois, syntiset, nyt pankaa orjan pelko/ Älkääkö köyhyyttänne piilotelko, / Kun köyhäksi on tullut Jumalanne/ Ja seimen lapsena on auttajanne.

Joululaulut tuovat joulumielen

Kolmen kuninkaan marssi on yksi suosikkijoululauluistani: "Kulkeissain mä tiellä nähdä sain/ ne kolme kuningasta maasta vierahasta/ he kullan, mirhan ja suitsukkeen/ toi lahjaks Herran äsken syntyneen... Tallissa on Vapahtaja maan/ hän nukkuu seimen oljet vuoteenaan Ja Maria on aivan hämillään/ kun kolme kuningasta polvistuu/ viivy ruhtinas luonamme/ nyt kaikuut taivaat/ enkelkuooro laulaa/ viivy ruhtinas luonamme/ sua palvoo Kaspar, Melchior, Balthasar!"

Kyllä suomalaisissakin joululauluissa on sitä oikeaa joulun sanomaa ja tunnelmaa. Useimmat niistä ovat tuoneet jo yli sadan vuoden ajan koteihimme sen oikean, alkuperäisen, kaikesta kaupallisuudesta vapaan joulun: Seimen Lapsen syntymän meidän kaikkien Vapahtajaksi.

Aivan kuten siioninvirsissä lauletaan: "Pois, syntiset, nyt pankaa orjan pelko/ Älkääkö köyhyyttänne piilotelko, / Kun köyhäksi on tullut Jumalanne/ Ja seimen lapsena on auttajanne."

Ollilan työryhmän utopia

Ollilan työryhmän markkinoimaa kilometriperusteista maksu-uudistusta vastustaa 77 % perussuomalaisista. Uudistus tulee maksamaan satoja miljoonia kuluttajille. Mutta mikä on sen hyöty, kun nykyjärjestelmällä saadaan kerättyä polttoaineveroa valtion pussiin ihan niin paljon kuin halutaan eikä tarvita mitään lisäkustannuksia. Lisäksi saadaan liikkua vapaasti ilman, että kukaan seuraa ja rekisteröi liikkeitäsi. Koko kansastakin uudistusta vastustaa reilusti yli puolet!

Ei ole ihme, että Ollila on ollut eniten kiinnostunut teknisistä laitteista. Onhan hän itse entinen Nokian pääjohtaja. Teknologiateollisuus hyötyisikin seurantalaitteiden asentamisesta kaikkiin autoihin. Eikä liioin ole kumma, että työryhmä päätyi juuri toimeksiantajansa, liikenneministeri Merja Kyllösen tahdon mukaiseen ratkaisuun. Esitys lähtee nyt laajalle lausuntokierrokselle ja ministeri aikoo tuoda sen keskusteltavaksi hallitukseen.

Ratkaisut ovat kuitenkin kaukana tulevaisuudessa. Niinpä liikennevaliokunnan jäsenistä kaikki kuusi oppositiopuolueiden jäsentä, kolme perussuomalaista ja kolme keskustalaista, ovat uudistusta vastaan, samoin yksi demari ja kokoomuslainen valiokunnan puheenjohtaja. Kaksi muuta kokoomuslaista ovat vielä kyselevällä mielellä ja vain yksi puolueveli puolesta. Kannattajista löytyy lisäksi kaksi demaria ja kolmen pienimpien hallituspuolueiden edustajaa: vasemmistoliitto, vihreät, rkp. Vastaan on 8, puolesta 6 ja epätietoisia 2.

Perussuomalaisten Reijo Tossavaisen mielipide on osuva: Tiestössä on kahden miljardin korjausvelka. Tämä hoidettaisiin kuntoon kymmenenssä vuodessa Ollilan mallin kustannuksilla.

Joulutähtiä veteraaneille

Kymmenen tuntia, kolmekymmentä sotaveteraania: terveyskeskuksen vuodeosaston molemmat osastot, vanhainkodin kolme osastoa ja Helinäkoti käytiin ja vietiin Sotaveteraanien Kankaanpään osaston puolesta joulukukat. Vielä jäi jäljelle 7 veteraania, kun kaikkia yli 90-vuotiaita muistetaan. Heistä yhdellä oli juuri tänään tämä mainittu 90-vuotispäiväkin. Ensi maaliskuussa 90 vuotta täyttävän veteraanin, Aaro Holman kanssa suoritamme urakkaamme, joka on ollut tehtävänämme jo useampana vuotena.

Vielä ehdin ennen kello 21 luukuttaa lähes kaikki Myllymäen kerrostalot Perussuomalainen-lehdellä, Kari ja Hely Alhainen auttavat Kivenkadun osalta. Pekka Nikkola niputtaa jaettavat, kun mukana on muitakin lehtiä. Kello 21 sulkeutuvat kerrostalojen ovet automaattisesti.
Eilen kiersin jo osallani olevat keskustan kerrostalot eli Luomanmäen ja Paasikivenkadun talot.

Joululomalle

Moni kansalainen on todennut, että kylläpä teillä kansanedustajilla on pitkät lomat, kun palaamme aloittamaan lain mukaisesti uusia valtiopäiviä helmikuun 3. päivä, jolloin valitaan ensi töiksi puhemiehistö. Ensimmäisen kerran valtiopäivät avaa ja puhemiesten vaalit suorittaa Jörn Donner, kolme kertaahan sen on tehnyt Kauko Tuupainen.

Itse kyllä pidän istuntotauoksi nimettyä loma-aikaamme aivan ansaittuna, siksi rankkaa varsinkin viimeiset kaksi viikkoa ennen joulutaukoa on ollut, pitkiä istuntoja jopa aamuyön tunteihin asti. Valiokunnat ovat työstäneet kuumeisesti mietintöjään valmiiksi, jotta kaikki saataisiin selväksi jouluun mennessä.

Stressistä vapaa, rentouttava aika on tarpeen siksikin, kun edessä olevasta kevätkaudestakin muodostuu melkoinen: Sote-uudistus, kuntarakenneuudistus ja EU-kädenväännöt.

EU:ssa on edessä myös meppivaalit toukokuun 25. päivä. Monelle kansanedustajalle se lisää melkoisia paineita, sillä edustajia on ehdokkaina runsaasti eikä eduskunnan päiväjärjestykseen ole sisäistetty mitään vaalilomaa. Meiltä perussuomalaisiltakin ehdokkuuden ovat jo vahvistaneet Pirkko Ruohonen-Lerner, Pirkko Mattila, Maria Lohela, Anne Louhelainen, Juho Eerola ja  Juha Väätäinen. Ja lisää tulee ainakin pari kolme. Ja vähintään puoli Suomea jännittää Timo Soinin lopullista ratkaisua.

Juhahan on jo tehnyt melkoisen urakan kiertämällä Suomea ristiin rastiin kunnallisvaalien alla ja sen jälkeenkin jatkuvasti. Kankaanpään torillakin hän on käynyt kahdesti. Ja edelleen hänellä on valmiina kovat suunnitelmat, viikonloppuisin kauempana eri puolilla Suomenmaata ja istuntopäivinä iltapäivisin väkirikkailla lähialuilla. Muut ehdokkaat voisivat ottaa hänestä oppia.

Soteahan on nimetty sote-sotkuksi, sote-solmuksi ja sote-kujanjuoksuksi. Siksi ristiriitaisia ajatuksia mietintö on herättänyt. Itse työryhmästäkin moni jäsen jätti eriäviä mielipiteitä. Uudistuksen kustannusvaikutuksista ei puhuta halaistua sanaa eikä liioin peruslaillisista oikeuksista kuntien itsemääräämisen osalta ole mitään tietoa. Samaan asiaan kaatunee myös nyt kuntien lausunnoille lähetetty kuntarakenneuudistus. En usko kummankaan asiakokonaisuuden valmistuvan tämän eduskuntakauden aikana, koska aika valuu koko ajan käsistä. Uudet vaalit ovat jo huhtikuussa 2015 eikä viimeisenä keväänä enää edes hallituspuolueilla ole varaa tuoda näitä kansan vastustamia uudistuksia päätettäviksi. Seuraava hallitus on ratkaisevassa asemassa ja näissä merkeissä käydään siis seuraavat eduskuntavaalit, kuten myös ensi kevään EU-vaalit: annetaanko komissiolle ja parlamentille lisää valtaa, tehdäänkö EU:sta entistä enemmän liittovaltiota ja pankkiunioninko kautta sysätään edelleen miljardeja Kreikalle ja muille taloutensa kuralle ajaneille maille.

Saamme viettää mustan joulun, mikä ei tietenkään joulun suurta juhlaa tee sen piennemmäksi. Mutta hiihtäminen on mahdotonta, joten täytynee mennä ensimmäistä kertaa Jämin hiihtoputkeen, jota olen vierastanut siksi, että pidän hiihtämisen olevan luonnossa liikkumista, vapaan taivaan alla, talvisesta olotilasta nauttien. Mutta koska eduskunnan hiihtomestaruuskilpailut pidetään jo helmikuun puolessa välissä, lienee hiihtoputkeen meneminen sittenkin edessä.

Budjettikeskustelut lopussa

Viimeinen ilta menossa budjettikeskusteluja. Tänään jo iltapäivällä vedin Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan kaksituntisen debatin, eilen Liikenneministeriön. Aika vaativia tehtäviä, koko ajan saa olla tarkkana ja pyrkiä jakamaan minuutin puheenvuorot tasapuolisesti, ensin asianomaisten valiokuntien jäsenille, sitten muille. Sitten kaikkien saatua yhden puheenvuoron siirrytään toiselle kierrokselle. Ja aina välissä ovat ministerien vastauspuheenvuorot heille esitettyihin kysymyksiin.

Sain olla päättämässä istunnon, joka loppui yllättävän aikaisessa eli myöhäisessä ajankohdassa kello 23.12. Edellisyön istunto oli kestänyt kello 1.30 asti ja tiistain istuntokin kello 0.30 saakka. Turnauskestävyyden loppuminen oli selvästi nähtävissä. Ja maanantainahan saimme istunnon päättymään jo kello 22.35.

Huomenna perjantaiaamuna on ensin Sibeliuslukion oppilaiden joulutervehdys ja joululaulut valtiosalissa kello 9 ja sitten kello 10 tänään puhuttujen pääluokkien äänestykset: Sosiaali- ja  terveysministeriö sekä Ympäristöministeriö.

Tänäänhän kyselytunnilla oli kaksikin mieliä nostattanutta ajankohtaista aihetta. Perussuomalaisten Osmo Kokko kysyi Ollilan työryhmän raportista uuden monimutkaisen järjestelmän perusteella ehdotetusta autoilun verotuksesta. Keskustan Juha Rehula sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana nosti esiin juuri tänään julkistetun, ristiriitaisia tunteita herättävän sote-uudistuksen valmisteluryhmän loppuraportin, joka jo sinällään sisältää monia vastalauseita.

Tapahtumien päivä siis tämäkin, varsinainen eduskunnan syyskauden viimeinen täysistuntopäivä.
Olemme ehkä sittenkin ansainneet joululomalle pääsyn - ainakin omasta mielestämme, ehkä ei niinkään kansalaisten mielestä. Meitähän saa lyödä kuin vierasta sikaa, tänäänkin Iltalehdessä koko syyskauden eduskunnan kuitteja syynännyt toimittaja Luuppala vetää tekstiä ja kuvia kolmen sivun verran otsakkeella "Näin eduskunta törsää". Ei kyllä mitää ihmeasioita.

Yksi esimerkki Luuppalan mukamas paljastuksista. Hän kertoo pääsihteeri Tiitisen lentäneen kiinalaisten vieraiden mukana Rovaniemelle heidän yksityiskoneellaan. Eduskunnalle ei siitä koitunut kustannuksia killinginkään vertaa!

Aamuyllätys

Ennen istunnon alkua oli järjetetty yllätys kahvilaan. Kukaan ei etukäteen kertonut, mitä siellä on odotettavissa, mutta kutsuttiin kuitenkin tulemaan paikalle.

Kahvila olikin tupaten täynnä eduskunnan väkeä, eikä turhaan. Esiintymään tulivat Kansallisoopperasta musiikki- ja lauluryhmä esittäen Joulun kellot ja samalla kaksi kaksi balleriinaa tanssi. Näin toiseksi viimeinen pitkä istuntopäivä lähti liikkeelle mukavissa merkeissä.

Istumista onkin riittänyt, arviolta ainakin puoliyöhön tänäänkin. Samoin kävi eilen, kun istunto meni lähes kello puoli yhteen yöllä.

Torstaina on sitten loppujen ministerien hallinnonalojen keskusteluiden aika. Perjantaiaamuun jäävät pelkät huomisten ministeriöiden Sosiaali- ja terveys- sekä Ympäristöministeriöiden hallinnonalojen äänestykset eli aloitteet ja lausumaehdotukset, joita tänääkin aamulla äänesteltiin lähes tunnin ajan.

Satatonnari

Tänään voi juhlia sataatuhatta kävijää lukemassa blogissani, näin laskuri ilmoittaa. Mikäpäs sen hauskempaa! Toivottavasti monella on ollut joskus jopa hauskaa ja ainakin mieli tullut paremmaksi, yhteisellä asiallahan olemme.

Metropoliitta Ambrosius oli vieraanani eduskunnassa, kurssikavereita kun olemme teologisesta tiedekunnasta. Ensi vuonna - jos Jumala suo - on JUBILEUM eli vuosikurssimme 1964 50-vuotisjuhlavuosi. Juhlakokousta suunnitellaan jo ja Ambrosius kävi esittelemässä tulevaa ohjelmaa, joka on tosin tarkoitus toteuttaa vasta lokakuussa. Mutta aikainen valmistelu ei koskaan ole pahasta. Ambrosius muuten oli sitä mieltä teekupin äärellä, että me kaksi olemme ainoat kurssiltamme, jotka vielä olemme työelämässä.

Kurssilaiset on tarkoitus majoittaa Ambrosiuksen isännöimässä ortodoksikirkon kurssikeskus Sofiassa. Käymme myös eduskunnassa, jossa olen isäntänä. Ohjelmaan kuuluu sekä luterilainen että ortodoksinen kirkonmeno ja pistäytyminen teologisessa tiedekunnassa verestämässä vanhoja muistoja, vaikka tiedekunta ei enää olekaan päärakennuksessa niin kuin meidän aikanamme. Ken elää, se saa taas hienoja elämyksiä.

Kiriviikko alkoi

Tällä viikolla oli poikkeuksellisesti heti maanantaina ja jo kello 12 budjetin käsittely valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta, joka sisältää molempien oppositiopuolueiden monikymmensivuiset vastalauseet. Sainkin juuri lopettaa istunnon kello 22.35, yli 160 puheenvuoron jälkeen. Normaalistihan maanantai on maakuntapäivä ja tiistainkin istunto, kuten muidenkin päivien täysistunnot, alkaa kello 14, paitsi torstain kyselytunti kello 16 eduskuntaryhmien kokousten jälkeen.

Tällä viikolla muina päivinä aloitetaan siten jo kello 10, jotta kullekin päivälle osoitetut pääluokat saadaan käsiteltyä. Huomennakin on viisi hallinnonalaa, joten varmaan menee ehkä myöhempään. Tänään aloitettiin yleiskeskustelulla ja viimeisillä valiokunnista valmistuneilla, hallituksen antamilla budjettiin liittyvillä laeilla.

Perjantaiaamuna pitäisi kaiken olla valmista, viimeisten äänestysten jälkeen joulun viettoon lähtemistä varten. Silloin on heti aamusta puhemiehen joulukahvit ja Sibelius-lukion kuoron esiintyminen. Näin voimme hiljentyä joulumielellä suuren juhlan vastaanottamiseen.

Korvaluoman joululehdessä

Jouluaattona vartiossa sankaripatsaalla 


Viime jouluaattona Kankaanpään sankarihaudoilla tulivat etsimättä mieleen sota-ajan joulut, joissa vartijoilla oli totisemmat ajat. Nyt paloivat jokaisella sankarihaudalla partiolaisten sytyttämät kynttilät, jotka eivät kylläkään korkeiden lumihankien takia näkyneet sankaripatsaan tasanteelle. Leevi Aarniokosken kanssa seisoimme oman vartioaikamme sotaveteraanien vuorolla molemmin puolin sankaripatsasta. Me vapautimme reserviläiset edustajat vuorostaan ja meidän jälkeemme tuli kaksi sinibarettia eli rauhanturvaajaa.


Muuten jouluaatto sujui kaikessa rauhassa joululauluja kuunnellen. Vanhat, jo yli sata vuottakin sitten syntyneet laulut ovat niitä parhaita, ajasta aikaan eläviä. Onhan niiden tekijöinä suuria mestareitamme, kuten Jean Sibelius ja Sakari Topelius. ”Enkeli taivaan” on oikein uskonpuhdistajamme Martti Lutherin käsialaa. Ja maailman kaunein joululaulu, ”Jouluyö, juhlayö”, Franz Gruberin ja Joseph Mohrin tekemä. Monet kansakoulunopettajat ovat saaneet nimensä lähtemättömästi säilymään joululaulujen tekijöinä, kuten Immi Hellen, Helmi Auvinen, Otto Kotilainen, Alpo Noponen ja Martti Korpilahti. Sibeliuksen lisäksi joululaulujen säveltäjinä on monta muutakin tunnettua säveltäjäämme: Leevi Madetoja, Armas Maasalo, Karl Collan, P.J. Hannikainen, Martti Turunen, Uuno Klami.


Onhan tietysti uusiakin suosittuja joululauluja, kuten Vexi Salmen sanoittama ”Sydämeeni joulun teen” ja Jaakko Löytyn monet joululaulut, ”Ilouutisesta” ja ”Seuraa tähteä” alkaen.

Kyllä kelpaa kuunnella ja laulaakin suomalaisen joululauluperinteen parhaita lauluja ja elää niiden myötä todeksi joulun ihme, Jeesus-lapsen syntyminen seimen lapsena meidän jokaisen ystäväksi ja pelastajaksi.

Kaikenmaailman autoilua

Itsehän me olemme mielestämme aina kaikkein parhaita ja täydellisiä autoilijoita ja vain muut tekevät virheitä. Kuitenkin taas kerran tein havaintoja kanssa-autoilijasta, kun tänään ajelin Jämijärvellä, vaikken enää joulumaailmassa käynytkään.

Hämärä tulee jo aikaisin, kello 16 on jo ihan pimeää. Jakelin vielä viimeiset Perussuomalaiset ennen ensi perjantaina tulevaa joulunumeroa.

Kun ajoin Niinisalosta kotiin päin toisen auton perässä lentokentän suoran risteykseen, näin ihmeekseni kumman vilkutuksen. Auton suuntavilkku oli oikealle Parkanoon päin, mutta ryhmittyi ja kääntyi kuitenkin vasemmalle Kankaanpään suuntaan. Seurasin autoa Honkajoentien - Porintien liikenneympyrään, mutta siinä sama auto kääntyi heti Honkajoen suuntaan ja vilkkukin oli nyt oikeaan suuntaan eli oikealle. Pohdiskelin, että olisko autossa ollut vain oikealle kääntymistä näyttävä vilkku kunnossa. Olisi muuten kaupunkiliikenteessä tosi vaarallista risteyksessä vilkuttaa eri suuntaan kuin minne kääntyy!

Muutenkin, kun Kankaanpäässä on useampiakin liikenneympyröitä, niissä ajaminen sääntöjen mukaan ei  ole kaikille kirkastunut. Aika harva muistaa vilkuttaa merkiksi poistumisestaan ympyrästä. Merkki helpottaisi muita  autoilijoita ja tekisi liikenteenkin sujuvammmaksi. Oppia ikä kaikki!

Jämin joulumaa

Suomen Kuvalehti kertoi yllättävän tosiasian: Vuonna 1990 70 % 21-vuotiaista miehistä asui kotona, mutta vuonna 2012 vain 38 % asui kotona. Ovatko muuttaneet vallan vieraisille vain perätikö veneen alle? Tämän aasinsillan kautta voinee siirtyä Jämin joulumaahan, joka on kuin kotonaan juuri Jämillä.

Jämillä on koko viikonlopun esillä joulumaa, joka on kerännyt koko Areenan ja pihamaankin täyteen kauppiaita ja runsaasti kävijöitä. Pienestä alusta on kehittynyt merkittävä joulunalustapahtuma kuluneen kymmenen vuoden aikana ja se on tervetullut lisä Jämin kehittämisessä. Joulumaa Jämillä on sikälikin osuva, kun siellä on hiihtoputki ja jopa porojakin.

Olimme Kankaanpään rintamaveteraanien kanssa Jämin lomahotellilla vuosittaisessa jouluruokailussa ja oli hyvä, että se osutettiin joulumaan kanssa samaan aikaan. Tuli näin eka kertaa käytyä katsomassa tätä menoa, joka nyt juhlii 10-vuotisjuhliaan ja tuntuu vuosi vuodelta vain vahvistuvan. Kaupankäynnin lisäksi muutakin ohjelmaa riitti. Kankaanpään ja Jämijärven yhteinen mieskuoro esiintyi ja hartaushetkessä seimen äärellä puhui Esa Vuorenmaa, kirkkovaltuutettumme Jämijärven seurakunnasta.

Omasta ajastani Jämijärven kirkkoherrana onkin kulunut jo toistakymmentä vuotta, joten silloin ei vielä tätä Jämin joulumaata ollut. Pitääpä tulevina vuosinakin käydä katsomassa, jottei käy samalla tavalla kuin monille eka maratonilta maaliin pääsijöille. Silloin voi olla mielessä maaliin tultua, että tulipa juostua samalla kertaa kaksi maratonia, ensimmäinen ja viimeinen. Kyllä se mieli sitten monella muuttuu, kun ensin vähän toipuu matkan rasituksista ja niitä maratoneja kertyy lisääkin. Näin myös tämä Jämin joulumaassa käynti  ei saa jäädä samalla kertaa ensimmäiseksi ja viimeiseksi. Eipä siihen ole mitään aihettakaan.

Monena ollaan eduskunnassa

Monenlaista hauskaakin voi kuulla eduskunnassa. Eilenkin yksi poliisiedustaja sanoi aloitettaan valiokuntaan lähetettäessään: "Ensikertalainen rikoksentekijänä voi olla myös tällainen vanha äijä, jollainen minä olen." Aloite koski rikoslain muuttamista siltä osin, että rikostuomio ei vanhenisi kolmessa vuodessa, jolloin nykylain mukaan rangaistava on taas uusi rikoksentekijä eikä vanha tuomio vaikuta rangaistuksen kestoon, vaan häntä kohdellaan uutena rikoksentekijänä, jolloin vankeusaika automaattisesti puolittuu. Nuorella rikoksentekijällä vankeusaika lyhenee kolmannekseen. Puhuja vertasi itsensä ikäisiä nuoriin siinä mielessä, että ensimmäisen rikoksen tekijä ei aina välttämättä ole nuori.

Muutenkin eilinen päivä eduskunnassa oli värikäs, kun tosiaan aloitimme valtiosalissa yhteisesti lauletuilla joululauluilla, ihmettelimme Jussi Niinistön ja Timo Soininkin suulla kyselytunnilla Fortumin sähköverkkojen myymistä ulkomaille ja ilta päättyi vielä bileisiin. Kokoomus, demarit ja perussuomalaiset järjestivät ryhmähuoneissaan pikkujoulut, joskaan ei niin railakkaita kuin vuosi sitten, jolloin demariryhmässä oli tanssiakin. Nyt siellä vain soi valtavaa meteliä pitänyt musa, muissa ryhmissä musiikki oli hiljaisemmalla.

Perussuomalaisten ryhmähuoneessa kuulimme eduskunnan Pavarottin eli Jari Myllykosken laulavan, kuten vuosi sittenkin. Nyt hän esitti aarian yleisön kauneimmalle naiselle. Syötävää ja juotavaa riitti joulugögeistä alkaen, kuten asiaan kuuluu.

Venäjän Federaation pääsihteerin Alexander Y. Rumyantsevin kutsua piti tietysti myös noudattaa ja kävinkin Tehtaankadulla pikkujouluvastaanotolla. Tänään menemme varapuhemies Pekka Ravin kanssa kirjoitamaan nimemme Nelson Mandelan surunvalittelukirjaan Etelä-Afrikan lähetystöön.

Tänään oli eduskunnassa myös Lappi-kerhon perinteinen riisipuuro- ja glögiaamiainen, tarjoajana vuorostaan Kemijärven kaupunki, jossa pitkästä aikaa menee paremmin, mutta toiveita silti riittää.

Kyynel pyrkii juroltakin katsojalta

Pitää yhtyä Siionin virren tuntoihin joulusta, kun tänään aamulla saimme olla koolla eduskunnan valtiosalissa raamatturyhmän järjestämässä joululaulutilaisuudessa: "Rakkaamme, Jeesus-lapsi, iloitsemme, kun suloisuuttasi näin katselemme, vaan kyynel pyrkii hiljaa luomen alta vuotamaan juroltakin katsojalta." Mutta ei se ole mikään häpeä, vaikka raavaalle miehellekin nousisi pala kurkkuun ja kyynel silmäkulmaan.

 

Sain esittää varapuhemiehen tervehdyksen kokoontuneelle runsaslukuiselle eduskunnan väelle:

 

Joulu valtaa mielemme vuosi vuodelta ja jouluumme kuuluvat myös rakkaat joululaulumme, joita tänäkin jouluaikana lauletaan yhdessä  tuhansissa eri tilaisuuksissa niin kuin mekin nyt täällä valtiosalissa.

Saamme taas elää mieltä herkistävän joulunajan, jonka aluksi jo olemme voineet olla monissa pikkujouluissakin, joita järjestetään myös kiitokseksi kuluneen vuoden uurastuksesta nauttiaksemme  yhdessä juhlasta.

Varsinainen Joulu on meille perheyhteyden, hyvän tahdon, levon ja ilon juhla, koska juuri joulun suuri sanoma, Jeesus-lapsen syntymä tuo kaikkea sitä vallatessaan sydämemme.

Näin vuoden suurin juhla Joulu ja sen tuoma suuri lahja Jeesus-lapsi herkistää mielemme muistamaan arkielämän rutiineista poiketen niin läheisiämme kuin myös vähempiosaisempia veljiämme ja sisariamme monin eri tavoin. Minä esimerkiksi kansanedustajana lähetän 1500 eduskunnan kuvan sisältämää joulutervehdystä.

Saamme kaikki ilahtua ja jopa riemastua juuri nytkin Joulusta: "Tulkaa köyhät, onnettomat, aarteenne on seimessä. Tulkaa huonot, arvottomat, riemastukaa Hengessä. Nääntyvät, jo joutukaa, kuormat täällä purkakaa." Näin veisaamme Siionin virsissä.

Siionin virsien jouluvirret ovatkin erittäin puhuttelevia tuoden Joulun sanoman ja Seimen Lapsen niin alas ja lähellemme kuin mahdollista, aivan jokaisen saavutettavaksi: "On ihmisenä olo autuasta, kun veljenään saa pitää Jeesus-lasta. Me saamme lasten lailla hyvillämme nyt laulaa, Jumala on keskellämme. Pois, syntiset, nyt pankaa orjan pelko älkääkö köyhyyttänne piilotelko, kun köyhäksi on tullut Jumalanne ja seimen lapsena on auttajanne."

Koska Joulu on meille suuri lahja, haluamme antaa myös joululahjoja. Jaakko Haavio runoili Jeesus-lapsen joululahjoista, jonka lopussa on myös meidän lahjamme:

He saapuivat kaikki seimen luo.

Kukin tullessansa lahjan tuo.

Kointähti lempeän välkähdyksen,

ja härkä lämpimän henkäyksen.

Pyhä Maria hyväilyn kädestänsä,

puulelun Joosef veistämänsä.

Tuo paimen lampaan valkean

ja paimen poika karitsan.

Ja sauva ristin muotoinen

on lahja nuoren Johanneksen.

Idän viisaat, palvoen lapsukaista

tuo mirhaa kaukaisista maista.

He saapuvat kaikki seimen luo.

Kukin tullessansa lahjan tuo.

Minkä toisin minä? Ah vähin erin

olen myönyt ja pantannut, mitä perin.

Siks, tähden suuren köyhyyteni

tuon aution hänelle sydämeni.

Näin Jeesuslapsen siunaamaa lämpöä, iloa ja rakkautta joulujuhlaamme!

Aamuyöllä kello 2

Välistä tuntuu, että eduskunnan loppukiri ennen joulunana alkavaa taukoa ei välttämättä ole kovin inhimillistä, mutta kuitenkin välttämätöntä. Viime yönäkin sain johtaa puhetta istunnon päättymiseen kello 2.12 asti. Edellisyönä istunto loppui kello 0.15.

Eilisen täysistunnon ajasta vei kahdeksan ja puoli tuntia hallituksen antaman tiedonannon käsittely rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Hallitus joutui jättämään tämän tiedoksiannon eduskunnalle, koska perussuomalaiset ilmoittivat tekevänsä ohjelmasta välikysymyksen. Nyt sitä ei tarvita, koska tiedonannon pohjalta voidaan äänestää hallituksen luottamuksesta, jonka molemmat oppositiopuolueet ovat asettaneet kyseenalaiseksi. Äänestys on perjantaina!

Näiden kahden loppuviikon istunnoissa on sovittu puheenvuorojen enimmäispituudeksi viisi minuuttia. Kuitenkin viime yönäkin kello yhden maissa yksi edustaja esitelleessään - tosin tärkeää asiaa - pääomaveroalennuksen ja osinkoverouudistuksen sisältämää verolakiuudistusta, käytti aikaa varttitunnin koetellen paikkalla olleiden kymmenkunnan kansanedustajan kärsivällisyyttä ja jatkaen vielä kolmella vastauspuheenvuorolla. Kyllä kannattaisi harkita käyttäytymistään!

Vastausta facebook-kirjoitteluun: Meillä onkin yleissääntö, että istunnot lopetetaan kello 22 mennessä. Nämä kaksi viimeistä viikkoa ennen joulua, jolloin asiat sitten ruuhkautuvat ja ensi eli viimeinen viikko on omistettu budjettikäsittelylle vuoronperään kaikkien ministerien hallinnonaloineen, on sitten tämä poikkeus, jolloin istunnon takarajaa ei ole. Niinpä viime yön unet jäi neljään tuntiin, aamulla meillä oli täällä jo hyvin talon väkeä koonneet juhlalliset joululaulujen laulamiset oheisohjelmineen, mm. rovastien Rundgrenin ja meikämannen puheenvuorot.

Sotainvalideja muistetaan

Kankaanpään seudun Sotainvalideihin ovat liittyneet myös pienten kuntien, Jämijärven ja Honkajoen sotainvalidien osastot. Näin voimme pitää osastotoimintaa yllä yhteisillä kokouksilla. Kullakin osastolla on kuitenkin käytettävissä alkuperäiset rahavaransa, joten tänään ruokailimme Jämijärven osaston kutsumina Korvenkylän Ritakorven uudessa pitopalveluruokalassa ja nautimme herkullisen jouluaterian. Olavi Koivuniemi vetää siellä toimintaa ja meitä kerääntyi viisitoista henkeä yhteen, kolme oli meitä kankaanpääläisiä, mm. toiminnan alusta lähtien, vuosikymmenien ajan rahastonhoitajana toiminut Aino Lilja.

Saimme myös muistella juuri vietettyä itsenäisyyspäivää ja tuoda kuulumiset paikanpäältä presidentin vastaanotolta, joka onnistui hyvin Tampere-talossa presidentinlinnan ollessa korjauksessa. Eikä mielenosoituksistakaan ollut haittaa, siksi hyvin oli koko Tamperetaloon johtava katu eristetty turva-aidoin ja vankoin poliisivartioin. Itse taloonkaan ei kenelläkään ulkopuolisella ollut mitään asiaa, ovilla oli tarkka kutsuvieraskorttien tarkastus, jopa henkilötodistuksineen ja konsertin paikkalippuineen.

Konsertti oli tavanomaisesta ohjelmasta poikkeava, mutta varsinkin tällaisille ei-tanssiville hyvin virkistävä muutos. Vesa-Matti Loiri oli Lapin kesän ja Nocturnen (molemmat Eino Leinon käsialaa) esittäjänä omaa luokkaansa, samoin koko muukin ohjelma musiikkeineen ja suorasanaisine osuuksineen. Sibeliuksen Finlandiahymni Nuorisokuoro Sympatian, Poikakuoro Pirkanpoikien ja Tampereen Filharmonian esittäminä nosti pinnalle isänmaalliset tunteemme, kuten myös yhteinen Maamme-laulu. Kyllä kelpaa olla suomalainen ja ponnistella kaikin puolin maamme ja kansamme hyväksi.

Kankaanpään Sotaveteraanit ry:n 100-vuotias kunniapuheenjohtaja Vihtori Siivo saapui vanhimpana veteraanina ensimmäisinä kättelemään presidenttiparia pastori Juha-Pekka Haaviston saattamana. Hän myös istui kunniavieraana presidentin oikealla puolella presidentin juhlapäydässä ja sai jättää presidentille kirjelmän aloitteestaan saada yleinen liputus sotiemme päättymispäivälle syyskuun neljäntenä. Nyt asialla on  maamme korkein mahdollinen taho, me eduskunnassa teemme parhaamme  myös, samoin veteraanijärjestöt. Toivotaan asian etenevän suotuisaan tulokseen.

 

Jeesus-lapsen joululahjat

Joulun lapsi jakaa lämpöä ja rakkautta

                     

Saamme taas elää mieltä herkistävää joulun aikaa, jonka aluksi jo olemme voineet olla monissa pikkujouluissakin. Niitähän järjestetään myös kiitokseksi kuluneen vuoden uurastuksesta nauttiaksemme  yhdessä juhlasta.

Varsinainen Joulu on meille perheyhteyden, hyvän tahdon, levon ja ilon juhla, koska juuri joulun suuri sanoma, Jeesus-lapsen syntymä tuo kaikkea sitä vallatessaan sydämemme.

Näin vuoden suurin juhla Joulu ja sen tuoma suuri lahja Jeesus-lapsi herkistää mielemme  muistamaan arkielämän rutiineista poiketen niin läheisiämme kuin myös vähempiosaisempia veljiämme ja sisariamme monin eri tavoin. Minä esimerkiksi kansanedustajana lähetän 1500 eduskunnan kuvan sisältämää joulutervehdystä.

Mutta kaikki saamme ilahtua ja jopa riemastua juuri nytkin Joulusta: "Tulkaa köyhät, onnettomat, aarteenne on seimessä. Tulkaa huonot, arvottomat, riemastukaa Hengessä. Nääntyvät, jo joutukaa, kuormat täällä purkakaa." Näin veisaamme Siionin virsissä.

Siionin virsien jouluvirret ovatkin erittäin puhuttelevia tuoden Joulun sanoman ja Seimen Lapsen niin alas ja lähellemme kuin mahdollista, aivan jokaisen saavutettavaksi: "On ihmisenä olo autuasta, kun veljenään saa pitää Jeesus-lasta. Me saamme lasten lailla hyvillämme nyt laulaa, Jumala on keskellämme. Pois, syntiset, nyt pankaa orjan pelko älkääkö köyhyyttänne piilotelko, kun köyhäksi on tullut Jumalanne ja seimen lapsena on auttajanne."
 

Koska Joulu on meille suuri lahja, haluamme myös antaa joululahjoja. Jaakko Haavio runoilikin Jeesuslapsen joululahjoista, jonka lopussa on myös meidän lahjamme:

 

He saapuivat kaikki seimen luo

Kukin tullessansa lahjan tuo.

Kointähti lempeän välkähdyksen,

ja härkä lämpimän henkäyksen.

Pyhä Maria hyväilyn kädestänsä,

puulelun Joosef veistämänsä.

Tuo paimen lampaan valkean

ja paimen poika karitsan.

 

Ja sauva ristin muotoinen

on lahja nuoren Johanneksen.

Idän viisaat, palvoen lapsukaista

tuo mirhaa kaukaisista maista.

He saapuvat kaikki seimen luo.

Kukin tullessansa lahjan tuo.

 

Minkä toisin minä? Ah vähin erin

olen myönyt ja pantannut, mitä perin.

 

Siks, tähden suuren köyhyyteni,

tuon aution hänelle sydämeni.

Jeesuslapsen siunaamaa lämpöä,  iloa ja rakkautta meidän kaikkien joulujuhlaamme!

Itsenäisyyden viettoa

Suomen Itsenäisyyspäivän ekumeenisessa juhlajumalanpalveluksessa Helsingin Tuomiokirkossa puhutteli monikin asia. Erikoisesti rukouksessa muistettiin suurta rauhan miestä, Nelson Mandelaa hänen kuolemansa johdosta.

Päätösvirressä saimme veisata, miten on kallis ja suuri asia Herralle laulaa kiitosta ajasta aikaan aina. "Ylistä Herraa Jumalaa nyt, Suomen maa ja kansa. Yhdessä kaikki veisatkaa suuresta armostansa."
 Kaikesta kielteisestäkin huolimatta saamme olla kiitollisia vapaasta ja itsenäisestä isänmaastamme.

Maamme nurjemman puolen näimme käydessämme jumalanpalveluksen jälkeen Hurstin ruokapalvelussa Hakaniemen torilla. Jonot olivat pitkät eikä kaikilla suinkaan pyyhi hyvin. Onneksi sade oli lakannut ruokajakelun ajaksi.

Kuten etukäteenkin oli pelättävissä, kansanedustajia oli kirkossa vain parisenkymmentä ja tietysti hallituksessa olevat kansanedustajat lisäksi. Presidentin juhlavastaanotto Tampereella verotti näin kansanedustajien osanottoa päiväjumalanpalvelukseen. Sen sijaan nykyisen presidenttiparin lisäksi läsnä olivat niin presidenttiparit Koivistot kuin Halonen ja Arajärvikin.

Itsenäisyyden askelia

150 vuotta sitten, vuonna 1863 otettiin maamme historiassa merkittäviä edistysaskeleita. Keisari Aleksanteri II antoi sekä valtiopäivä- että kieliasetuksen, jotka molemmat antoivat voimakkaan sysäyksen matkalla kohti itsenäistä valtiota. Monet ovat jopa sitä mieltä, että Ruotsinvallan alaisina emme olisi saaneet aikaan tällaista kehitystä.

Saimme käydä Turun yliopistossa Tauno Nurmela -salissa järjestetyssä Itsenäisyyden askelia -seminaarissa kansanedustaja Seppo Kääriäisen kanssa. Seppo toimi tilaisuuden yhtenä ansiokkaana alustajana. Valtiopäiväosissa puhuivat myös professori Timo Soikkanen ja dosentti Vesa Vares. Ohjelman kieliasetusta koskettelevaan osaan emme enää ehtineet osallistua kiiruhtaessamme takaisin eduskuntatyöhön. Siinäkin olisi ollut mielenkiintoinen aihe, kahden professorin luento ja vuonna 2013 valmistunut kirjailija Jaakko Juteinista tehty dokumenttielokuva.

Täysistunnnossa oppii

Eduskunnan täysistunnoissa kuten tietysti valiokuntatyöskentelyssäkin on loppukirin aika. Valiokuntien on saatava lakiesitysten ja budjetin mietinnöt valmiiksi, täysistunnossa asiat puhutaan ja tarvittaessa äänestetään vastalauseiden pohjalta.

Tänään käytettiin lähes sata, tarkalleen 94 puheenvuoroa talousvaliokunnan mietinnön pohjalta hallituksen antamasta selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta. Puhujalistalla olivat perussuomalaiset kärjessä 30, keskusta 23, kokoomus 18, vihreät 9, demarit 8, vasenmistoliitto 4 sekä ruotsalaiset ja muutos11 yksi puhe. Valiokunnan puheenjohtajalla Mauri Pekkarisella oli asiaa peräti kahdeksan kertaa, ministeri Vapaavuori vastuuministerinä oli äänessä viidesti.

Paljon viisautta pystyi tästäkin ammentamaan, kun kuunteli korvat auki. Suomessa kauhistellaan 700 tuulimyllyämme suurena määränä, mutta paljon tiheämmin asutussa Saksasssa myllyjä on 25.000 ja tavoitteena on sata kertaa enemmän kuin nyt on Suomessa eli 70.000 kappaletta.

Metsämme ovat todellisuudessa hiilinielu, mutta nyt EU väittääkin metsiemme aiheuttavan päästöjä. Kun esillä oli myös uusi metsälaki ja lain muutos metsänhoitoyhdistyksistä, kirvoitti vihreä kultamme
myös runsaasti kielenkantoja. Uusi laki sai runsaasti kiitoksia ja oppositionkin muutosehdotukset koskevat vain paria asiaa. Ensinnäkin suojelumetsistä aiheutuvien korvausten alarajan alentamista, joka jo valiokunnassa saatiin laskemaan 4000:sta 3000:een. Oppositio ehdottaa rajaksi moottorisahan hintaa, 500:ttä euroa ja toiseksi eräiden korpimetsälajien rauhoittamisesta luopumista.

Uusi laki edistää talousmetsiemme kestävyyden kehittämistä, monimuotoisuuden vahvistamista metsien uudistamisessa ja taimikoiden hoitoa. Metsiä ei hävitetä, vaan uudistamisesta huolehditaan. Toivottiinkin lisää neuvontapalveluja, koska metsien kasvu on suurempaa kuin hakkuut. Metsillä nähdään taloudellisten arvojen lisäksi olevan myös tärkeä rooli virkistyksessä ja yleensäkin terveenä elinympäristönä. Energiakestävyyttä ja biotalouden kehittämistä peräänkuulutettiin.

Ministeri Koskinen kiteyttikin uuden lain tarkoituksena olevan metsärauhan ylläpitämisen, pyörien pyörimisen ja kaupanteon käymisen. Hän lupasi ensi kevääksi eduskuntaan jo ministeriössä valmisteilla olevan metsäpoliittisen selonteon, ilmeisesti ensimmäisen laatuaan!

Joulukorttirumbaa

Facebookissa on vaivatonta lähettää tervehdyksiä 3100 kaverille, myös nyt edessä olevan joulun merkeissä. Toista on joulukorttien kirjoittelu, jonka olen saanut aloittaa tänään. Edessä on noin 1500 nimmarin riipustusta. Ei muuten, mutta kun nimessä on pituuttakin! Esim. I varapuhemiehen Pekka Ravin kelpaa skriivata nimikirjoituksiaan. Mutta ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeään ja kyllä lintukin höyhenensä kantaa. Ja tänä iltana saan tehtyä jo ensimmäisen viidenneksi eli 300 nimikirjoitusta.

Ei pölhöpopulisti vaan JYTKYpopulisti

Heti kolmantena Maailmanparantajan ja Aatevelhon eli Tarja Halosen ja Seppo Kääriäisen jälkeen on viimeisimmässä Apu-lehdessä Jytkypopulisti Timo Soini lehden arvostetun politiikan toimittajan Yrjö Raution jäähyväissarjassa Arvot & arvostetut hänen jäädessään ensin lomille vuoden lopussa ja sitten eläkkeelle. Hänen päivän politiikkaa tarkasteleva palstansa Yhden miehen komitea on ainakin minusta aina lehden kiinnostavin ja ensiksi luettava osuus, tietysti Jallujen etsimisen lomassa.

Rautio kysyy, voiko populisti olla rehellinen, ja vastaa: "Voi, jos hän on rehellinen populisti, eikä yritä esittää muuta, ja sellainen on Timo Soini." Ei kai Rautio muuten olisi Timoa valinnutkaan sarjansa kolmanneksi esiteltäväksi. Kaiken kaikkiaan haastattelu on varsin positiivinen kertoen JYTKYn taustoista ja Timon elämästä ja näkemyksistä hänen pohtiessaan esim. miten tämä tarina jatkuu. Ken elää, se näkee!

Touhua viikonloppunakin

Vaikka on viikonloppu, on silti ollut matalalentoa. Perjantai-iltana pääsin kotio Kankaanpäähän, lauantaina aamusta ensin Rauman kauppatorille pariksi tunniksi, sitten piiritoimikunta ja piirikokous, jossa ansioitunut ja monikymmenvuotinen piirin puheenjohtaja, puolueen heikkoinakin aikoina paljon vaivaa nähnyt nyt syrjäytettiin. Tämä tapahtui vasta vähän aikaa ja vain puolueen nousussa mukana olleiden toimesta. Ei ollut mielestäni kaunis teko semminkin, kun edessä on kahdet tärkeät vaalit ja niiden jälkeen Seppo Toriseva olisi varmasti ollut vapaaehtoisestikin siirtymässä viisaan lepoon.

Onneksi en enää valinnan aikana ollut kokouksessa, koska täytyi kiirehtiä isännöimään eduskunnan henkilökunnan pikkujoulua eduskuntatalossa, josta iltapäivälehdet ehtivät kirjoittamaan, että on hävitöntä, kun eduskunta järjestää vielä kansanedustajille pikkujoulunkin. Asia ei suinkaan ollut niin, vaan olin ainoa paikanpäällä ollut kansanedustaja ja minäkin vain isännän ominaisuudessa. Ensin kättelimme kaikki yli 300 juhlavierasta ja sitten pidin tevehdyspuheen lainaten Jaakko Haavion runoakin "Jeesuslapsen joululahjat", jossa lopuksi kysellään: "Mitä toisin minä? Ah vähin erin/ olen myönyt ja pantannut, mitä perin./ Siks, tähden suuren köyhyyteni,/ tuon aution hänelle sydämeni."

Yötä myöden tulimme vielä kotiin päin ja tänään 1. adventtisunnuntaina oli kunnia saada kastaa Saku Valtteri ja Josefiina Stella Aleksandra, molemmat Kankaanpään kirkossa, ja käydä vielä kastejuhlissa kodeissa. Myrskykin raivoaa voimallaan luontoa ravistellen.

Vuoden viimeistä edellinen Perussuomalainen-lehtikin oli tullut ja sen jakelua on niin tänä kuin ensi viikonloppuna, perjantain itsenäisyyspäiväjuhlien jälkitunnelmissa. Silloin pitäisi olla jaettavana myös Kankaanpään Urheilijoiden uunituore joulunaluslehtikin.