Perinneliittoa kohden

Satakunnan sotaveteraanien piirihallituksessa keskusteltiin laajasti veteraanityön jatkosuunnitelmista, joista kertoi perinnetyötä hahmottelevan neuvottelukunnan puheenjohtaja everstiluutnantti evp. Tapio Huhtanen. Vielä tämän vuoden aikana on tarkoitus perustaa tätä työtä jatkossa suorittava Satakunnan Tammenlehvän Perinneliitto. Sen tehtävänä on sitten jatkaa nykyisten veteraanijärjestöjen työtä, koska kaikki kolme Satakunnan veteraanijärjestöä on tarkoitus lakkauttaa vuoden 2023 aikana, niin Sotaveteraaniliiton, Rintamaveteraaniliiton kuin myös Sotainvalidiliiton, koska veteraanien lukumäärä rupeaa olemaan hyvin vähäinen, ovathan silloin nuorimmatkin jo lähes satavuotiaita. Viimeinen täysi ikäluokka, joka kutsuttiin sotapalvelukseen, on vuonna 1925 syntyneitä!

Uusi kirja perussuomaisista

Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla Syväluotaava tietokirja Suomen kiistellyimmästä puolueesta ja sen johtajasta. Ovatko perussuomalaiset uhka demokratialle vai osoitus sen toimivuudesta? Suomen kohutuin ja pelätyin poliittinen liike tunnetaan heikosti. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä kertoo, millaisesta puolueesta on kyse. Mikä on perussuomalaisten ideologia, mitkä ovat puolueen tavoitteet, ja miksi sitä äänestetään? Kuvatessaan perussuomalaisuutta ja sen taustaa Jokisipilä purkaa suomalaisten puolueiden kannatusmuutosten syitä. Kirjallisten lähteiden ohella teos pohjautuu Jussi Halla-ahon harvinaisiin haastatteluihin.

Kristityn vapaus

Kirkkovuosikalenteri ‹SUNNUNTAI 26.9.2021› 3. vuosikerta 18. sunnuntai helluntaista Kristityn vapaus Kristityn vapaus Usko Kristukseen vapauttaa ihmisen perustamasta elämäänsä omien tekojen, perinnäissääntöjen ja toisten ihmisten mielipiteiden varaan. Kristus päästää seuraajansa vapauteen ihmisten asettamista rajoituksista mutta sitoo heidät totuuteen ja rakkauteen. Kristuksen rakkaus näyttää suunnan kristityn elämälle, teoille ja valinnoille. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Jumala, Isämme, sinä olet vapauttanut meidät lain orjuudesta. Auta pysymään tässä vapaudessa. Varjele meitä sitomasta itseämme tapoihin ja tottumuksiin, jotka estävät rakastamasta sinua ja lähimmäisiämme. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 2 Laupias Jumala, Poikasi Jeesus Kristus viitoitti tien elämään, jota ohjaa rakkaus. Opeta meille hänen esimerkkinsä avulla kuuliaisuutta sanallesi. Vapauta meidät toimimaan rakkauden mielellä ja torjumaan kaikki, mikä sitoo meidät tahtosi vastaisiin asenteisiin ja elämäntapaan. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Herramme ja Jumalamme. Kiitos vapaudesta, johon olet kutsunut meidät, kiitos totuudesta, joka yksin tekee vapaaksi. Tee meidät lujiksi, ettemme antautuisi pahalle silloinkaan, kun se lupaa meille helppoa elämää tai naamioituu yleiseen mielipiteeseen ja yhteiseen etuun. Anna totuutesi ja rakkautesi ohjata sanojamme ja tekojamme. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Puheenjohtajuus jatkuu

Israelin Ystävien liittokokouksessa Tampereen Kalevan kirkolla vallitsi tulevaisuudenuskoinen vahva yhteishenki, jota vahvisti myös henkilövalinnat. Ansiokkaiden Herramme lepoon kutsuttujen liittohallituksen jäsenten Erik Silvolan ja Mauri Nivalan tilalle valittiin Jari Heiska Lohjalta ja Juha Korhonen Sotkamosta. Luopumisestaan ilmoittaneen erovuorossa olleen Teuvo Tikkasen tilalle nimettiin Jussi Kinnunen Varpaisjärveltä. Lisäksi erovuoroiset Jaakko Pihlajamäki Seinäjoelta ja allekirjoittanut Kankaanpäästä saivat jatkopestin, jälkimmäinen myös puheenjohtajana.😊🥰😘

Maakuntaliitossa

Viikko taas loppupuolella. Tänään harvinaisessa kokouksessa Maakuntaliiton edustajistossa, joka kokoontuu vain kerran neljässä vuodessa. Tehtävänä 52 hengen maakuntavaltuuton valitseminen, joka on tarkoin nimetty poliittisten voimasuhteiden, kuntien väkiluvun ja sukupuolikiintiöiden mukaisesti. Aika tehtävä ollut poliittisilla piirijärjestöillä palapelin kokoamisessa. Tämä edustajistokin on nimetty kuntien asukasmäärän mukaisesti, vajaa kymmenen oli paikanpäälää, muut etänä tai vallan poissa. Jo toisena peräkkäisenä päivänä Porissa, kun eilen pidin Diakonissa iltahartauden eli diakonialaitoksen veljeskodissa Satakunnan sotainvalidipiirin veljespappina.

Hesarin syyskuun gallup

Politiikka|HS-gallup Kokoomus vahvisti asemiaan gallup­kärjessä, Sdp:n kannatus hupeni hieman Perussuomalaisten kannatus on toistaiseksi pysynyt liki ennallaan puoluejohdon vaihduttua. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo politiikan toimittajien debatissa Helsingissä 14. syyskuuta. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA Elina Kervinen HS OPPOSITIOPUOLUE kokoomus on vahvistanut asemiaan Suomen suosituimpana puolueena, käy ilmi tuoreesta HS-gallupista. Ero toiseksi suosituimpaan puolueeseen, pääministeripuolue Sdp:hen, on kasvanut hiukan. Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, kokoomuksen kannatus olisi 20,8 prosenttia. Sdp:lle tukensa antaisi 18,4 prosenttia. Kokoomuksen kannatus on kohentunut tasan prosenttiyksikön elokuun kyselyyn verrattuna. Sdp:n kannatus on puolestaan heikentynyt 0,8 prosenttiyksikköä. Molemmat muutokset ovat kyselyn virhemarginaalin puitteissa. Muut syyskuun HS-gallupin kannatus­muutokset ovat tätäkin pienempiä. OPPOSITIOPUOLUE perussuomalaiset on kolmanneksi suosituin puolue 17,4 prosentin kannatuksella. Hallituspuolue keskustaa taas äänestäisi 12,9 prosenttia ja hallituspuolue vihreitä 10,5 prosenttia. Sanna Marinin (sd) hallituksen muodostavat puolueet nauttivat nyt 54,1 prosentin luottamusta, kun elokuussa vastaava luku oli 55,2 prosenttia. Vastanneista 26 prosenttia ei osannut tai halunnut sanoa, mitä puoluetta äänestäisi, tai sanoi, ettei kävisi äänestämässä. KYSELYN HS:lle tuottaneen Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela arvioi, että kokoomuksen koheneva kannatus heijastelee edelleen kesän kuntavaalien voittoisaa tulosta. ”Kyllä he ovat saaneet vaalivoitosta aika paljon potkua. Kokoomus on myös ollut viime aikoina melko paljon esillä julkisuudessa.” Kyselyn tekoajalle osui muun muassa hallituksen budjettiriihi. Sen yhteydessä kokoomus arvosteli hallitusta aktiivisesti ja oli omalla tontillaan talousteemojen parissa. Sdp:stä Nurmela nostaa esiin, että puolueen kannatus on ollut kuntavaalien jälkeen HS-gallupissa parempi kuin tulos oli vaaleissa. Tästä voi päätellä, että puolueella on kannattajia, jotka jostain syystä jättivät käymättä uurnilla ja palasivat sitten ilmoittamaan tukensa. Nyt tämä joukko on saattanut jälleen huveta hieman. ”Tällä hetkellä voi olla niin, että myös Sdp:tä kuntavaaleissa äänestäneistä jotkut eivät halua ilmaista tukeaan. Se lienee normaalia vaihtelua. Kyse voi tietenkin olla myös esimerkiksi budjettiriiheen liittyvistä keskusteluista.” PERUSSUOMALAISTEN kannatus on kyselyssä 0,2 prosenttiyksikköä parempi kuin elokuussa eli käytännössä samalla tasolla. Puoluejohdon vaihtuminen Seinäjoen puoluekokouksessa elokuussa ei toisin sanoen tunnu toistaiseksi kannatuksessa. Perussuomalaisten kannatus heikkeni näkyvästi aiemmin kesällä. Myös vihreiden kannatus on liki ennallaan, 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin elokuussa. Puolueelle tärkeät ilmastoteemat olivat laajasti esillä budjettiriihen yhteydessä. Lisäksi vihreiden puoluekokoukseen kohdistui ennalta paljon huomiota henkilövalintojen takia. Puoluekokous pidettiin mittausjakson lopulla. ”Voi tietenkin sanoa, että aika usein puoluekokoukset nostavat kannatusta hetkeksi. Vihreillä näyttäisi toisin sanoen olevan vähän sama tilanne kuin perussuomalaisilla, että toistaiseksi kokous ei ole aiheuttanut muutoksia. Positiivista kummankin näkökulmasta on, etteivät luvut ole liioin heikentyneet”, Nurmela sanoo.

KankU yu-jaosto

KankU:n yleisurheilujaoston kokouksessa oli uusia raikkaita ajatuksia, niillä mennään eteenpäin!Perinteitä on vaikka muille jakaa! Tätä päivääkin on monin SM-mitalein Aikuisurheilijatasolla, tältäkin vuodelta esim. 5 kultaa, 5 hopeaa ja muita sijoituksia roppakaupalla!

16 uutta merkkiä

Ensimmäisen pakkasyön jälkeen ei heti aamulla, mutta klo 11 lähdettiin ja kiinnitettiin 16 sotaveteraanimerkkiä, pakkasella ei voi toimia, koska liima voisi jäätyä, merkit kiinnitetään 5 mm reikään laitettavalla merkissä kiinni olevalla tapilla ja lisäksi liimalla. Kyllä pysyy. Kunnia niille keille se myös kuuluu!😘🥰😍😊

Uutta piilopuoluetukea pukkaa

MT: Uusi ”piilopuoluetuki” jopa 5 000 euroa alue-edustajaa kohden Kokoomus, SDP ja keskusta kannattavat, PS ja KD vastustavat. KD:n puheenjohta, kansanedustaja Sari Essayah sanoo, että aluevaltuustojen valtuustoryhmille jaettavat ryhmärahat ovat piilopuoluetukea. Arkistokuva kesäkuun kuntavaalien tulosillasta, joka pidettiin Ylen Pasilan toimitiloissa. KD:n puheenjohta, kansanedustaja Sari Essayah sanoo, että aluevaltuustojen valtuustoryhmille jaettavat ryhmärahat ovat piilopuoluetukea. Arkistokuva kesäkuun kuntavaalien tulosillasta, joka pidettiin Ylen Pasilan toimitiloissa. KD:n puheenjohta, kansanedustaja Sari Essayah sanoo, että aluevaltuustojen valtuustoryhmille jaettavat ryhmärahat ovat piilopuoluetukea. Arkistokuva kesäkuun kuntavaalien tulosillasta, joka pidettiin Ylen Pasilan toimitiloissa. PETE ANIKARI Tekijän kuva Mika Koskinen ILtalehti Suomessa järjestetään 23. tammikuuta historialliset aluevaalit, ja nyt on noussut kohu vaaleissa valittavien aluevaltuustojen valtuustoryhmien rahoituksesta. Kristillisdemokraattien (KD) puheenjohtaja Sari Essayah nosti kissan pöydälle reilu viikko sitten. Hän ihmetteli Porissa pitämässään puheessa ”piilopuoluetuen” jakamista, joka on jo meneillään maakunnissa. Essayah sanoi, että useilla hyvinvointialueita valmistelevilla toimielimillä on ollut kiireellisimpien päätettävien asioiden joukossa tulevien aluevaltuustojen valtuustoryhmärahoituksen jakaminen. – Tätä piilopuoluetukivedätystä valtuustoryhmätuen varjolla on kehdattu eräälläkin alueella nimittää ”demokratiarahaksi,” Essayah arvosteli. Hänen mukaansa kaavailuissa on ollut tuhansien eurojen tuet per aluevaltuutettu. – On selvää, että suurimmissa puolueissa puhutaan hyvinvointialueella sadoista tuhansista euroista, valtakunnallisesti miljoonista euroista, Essayah summasi Porissa reilu viikkoa sitten. Essayah ihmetteli sitä, että asiaa on valmisteltu eri puolilla Suomea kaikessa hiljaisuudessa. Hänen mukaansa erityisesti keskusta on kampanjoinut aluevaltuustojen mittavan valtuustoryhmärahoituksen puolesta. Nämä rahat otettaisiin maakuntaorganisaatioille osoitettavasta rahasta ja niillä valtuustoryhmät hankkisivat Essayahin mukaan esimerkiksi toimitiloja, laitteita ja asiantuntijapalveluita. – Eivätkö sote-uudistuksen keskiössä pitäisi olla palveluiden parantaminen ja hoitoon pääsy eivätkä sulle-mulle vallan ja rahanjako? Eikö koko sote-valmistelu ole jo tarpeeksi ahtaalla taloudellisesti ilman että hallintoa aletaan paisuttamaan entisestään? Essayah ihmetteli. MT: Tuki jopa 5 000 euroa per valtuutettu vuodessa Maaseudun Tulevaisuus (MT) uutisoi maanantaina, että valtion tuki aluevaaliedustajaa kohden voisi olla jopa 5 000 euroa vuodessa. MT:n mukaan suurimmista puolueista keskustan, kokoomuksen ja SDP:n puoluesihteerit pitävät tukea perusteltuna. Kuntaliitto julkaisi elokuun lopulla laskelman siitä, miten puolueiden voimasuhteet voisivat jakautua tammikuussa 2021 järjestettävissä aluevaaleissa, jos aluevaaleissa äänestettäisiin samoin kuin kesäkuun kuntavaaleissa. Kokoomus ja keskusta saisivat eniten Keskusta olisi suurin puolue yhdeksässä, kokoomus kuudessa, SDP kolmessa ja RKP kahdessa aluevaltuustossa. Lisäksi kokoomuksella ja SDP:llä olisi jaettu ykköspaikka yhdessä aluevaltuustossa, Kuntaliitto laski. Paikkajako – yhteensä 1 369 aluevaltuutettua – menisi Kuntaliiton mukaan niin, että kokoomus saisi 278, keskusta 266, SDP 257, PS 215, vihreät 110, vasemmistoliitto 91, RKP 69, KD 47, vaaliyhdistykset 24, Liike Nyt 11 ja ryhmä muut 1 paikkaa. KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: T-MAX Entinen yleisurheilutähti Robert Kronberg, 45 testasi T-Max -ravintolisää ja huomasi huikean eron hyvinvoinnissaan Esimerkiksi kokoomuksen 278 valtuustopaikkaa tarkoittaisi 5 000 euron tuella yhteensä 1 390 000 euroa vuodessa. Koko tukipotti olisi 5 000 euron mukaan laskettuna runsaat 6,8 miljoonaa euroa vuodessa. Summaa voi suhteuttaa esimerkiksi siihen, että puoluetuki on tänä vuonna 35,5 miljoonaa euroa, minkä lisäksi eduskunta maksaa eduskuntaryhmille vuosittain 4,5 miljoonaa euroa ryhmätukea. Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen sanoi MT:lle, että laki hyvinvointialueista takaa mahdollisuuden tukea demokraattista toimintaa valtuustoryhmien taloudellisella tukemisella. – Luulen että keskustelua on siltä pohjalta käyty osana hallinnon valmistelua ympäri maan, Pirkkalainen kommentoi MT:lle. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm muistuttaa MT:n jutussa, että perustuslakivaliokunta on pitänyt hyvinvointialueiden johtamista demokraattisella toimielimellä ensiarvoisen tärkeänä. – Kun tällainen demokratian taso luodaan, niin kyllä sille jotkut resurssit on tärkeää taata, Rönnholm linjaa. PS vastustaa KD:n tapaan PS vastustaa uutta ”piilopuoluetukea”. – Hän (Essayah) on aivan oikeassa siinä, että piilopuoluetuestahan tässä on kyse. Meidän puolueemme linja on se, että vastustamme kaikenlaisia puoluetukia, PS:n puoluesihteeri Arto Luukkanen sanoo MT:lle. Hänen mielestään päätös aluevaltuustojen mahdollisesta rahoituksesta olisi pitänyt tehdä julkisemmin eduskunnassa. Historialliset vaalit Sote-uudistuksessa Suomeen perustettiin 21 hyvinvointialuetta. Ne järjestävät ja pitkälti myös tuottavat sote-palvelut jatkossa. Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta. Vaalipiirinä on hyvinvointialue ja vaaleissa valitaan jäsenet ja varajäsenet hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin. Hyvinvointialueet muodostuvat pääosin nykyisen maakuntajaon pohjalta, mutta Uudenmaan maakunnassa hyvinvointialueita on neljä. Hyvinvointialueilla on itsehallinto ja ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisestä vuodesta 2023 alkaen. Historian ensimmäiset aluevaalit toimitetaan erillisinä vaaleinaan, mutta vuodesta 2025 alkaen ne toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa.

Herättäjänpäivä oli Keski-Porin kirkossa

17. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Jeesus antaa elämän Tätä sunnuntaita on kutsuttu evankeliumitekstien vuoksi pikku pääsiäiseksi tai syksyn pääsiäiseksi. Jeesus on voittanut ihmistä ja koko luomakuntaa uhkaavan kuoleman vallan. Siksi häneen uskovilla on toivo, joka kantaa yli kuoleman rajan. Kerran luomakuntakin vapautetaan katoavaisuuden orjuudesta. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Herra Jumala, taivaallinen Isä. Sinun valtasi ulottuu elämään ja kuolemaan. Me ylistämme sinua siitä, että Poikasi Jeesus Kristus on kukistanut kuoleman kauhistavan mahdin. Auta meitä kohtaamaan oma kuolemamme uskossa häneen. Anna meille se armo, että elämässä ja kuolemassa saamme olla hänen omiaan. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Jumala, maailma on täynnä tuhoa ja kuolemaa, ja luomakuntakin kärsii meidän syntimme tähden. Kiitos, että Jeesus on voittanut synnin ja kuoleman vallan ja vapauttanut koko maailman. Vahvista meitä elämään tämä ajallinen elämä uskossa häneen, kunnes pääsemme lopullisesti sinun lastesi vapauteen ja kirkkauteen. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 3 Jeesus Kristus, Lunastajamme. Kiitos uudesta elämästä, jota saamme elää kuolemasi ja ylösnousemuksesi tähden jo tänään. Varjele meitä toivottomuudelta kaiken katoavaisuuden keskellä. Anna kestävyyttä odottaa sitä päivää, jolloin koko luomakunta on vapaa kuoleman orjuudesta. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 4 Rakas Vapahtaja. Kuoleman saattoja kulkee meitä vastaan, ja itsekin itkemme kuolleita rakkaitamme. Surun kieli on yhteinen. Sinäkin, Jeesus, kohtasit monta itkevää ja itkit heidän kanssaan. Sinä tiedät, miten vaikeaa meidän on luopua rakkaistamme. Mutta sinä olet ylösnousemus ja elämä, eikä yksikään, joka elää ja uskoo sinuun, ikinä kuole. Tätä uskoa pyydämme sinulta. Ole surun tiellä meitä lähellä ja auta ottamaan luottavasti vastaan kaikki tulevat päivät. Kuule meitä, Herra Jeesus, joka Isän ja Pyhän Hengen kanssa olet yksi Jumala ja elät ja hallitset iankaikkisesti. 5 Jeesus, kuoleman voittaja. Sinulla on elämän ja kuoleman avaimet. Me elämme kivun ja kuoleman maailmassa, mutta sinä olet kulkenut yli rajan. Sinä nousit haudastasi ja elät ikuisesti. Kiitämme, että kuolema on voitettu. Kiitämme, että pimeydellä ei ole valtaa meihin. Kiitos, että tänäkin päivänä sinä voit sytyttää valosi kuoleman ja surun keskelle. Ylistämme sinua armostasi.

Kiitos, kiitos

Kiitos, kiitos ylenpalttisista synttärionnentoivotuksista, vaikken vielä täyttänyt paljon mitään verrattuna esimerkiksi siihen, kun sain sekä syntymäpäivänäni eilen 17.9. kuin myös tänään 18.9. käydä viemässä Sotaveteraanien onnittelukukat kahdelle 100 vuotta täyttäneille veteraanien leskille. Tuntuu vaan ihmeelliseltä, kun pääsin katsomaan näitä tulleita onnitteluita vasta myöhään iltayöstä, kun päivä oli niin täynnä ohjelmaa, niin ei päässytkään näkemään kuin viimeiset noin 500 onnittelua, aikaisempia ei enää tavoita mistään, ei ainakaan meikäläisen nettitaidoilla. Pitää vaan yhtyä Väinö Malmivaaran Siionin virren sanoin kiittämään: Kiittäisimme armostasi, jonka annoit, Herramme, mutta kuinka kiitostasi mykkäraukat veisaamme? Katso, Herra, nääntyneihin. Uudeksi luo mielemme. Kerran kiitossäveleihin vielä taipuu kielemme.

Synttäripäivä

Roktähti Juissi LäskinenTunnin Lenkki 6 t · Tänään lenkkiä veti kuvassa näkyvä syntymäpäiväänsä viettävä urheilijanuorukainen. Tasan tuntiin pisteltiin kuusi kilometriä ja mukana oli kymmenkunta reippailijaa. Unto Vuorinen Ylläpitäjä Onnea vielä, porukalla toki ennen lenkkiä onnittelulaulut lurautimme päivänsankarille. Juissi Läskinen laittoi mukaan vanhan kuvan: Olin kuvanottohetkellä Helsingissä Suomen Suurkisoissa 12 -vuotiaana poikien yhteisvoimistelussa satojen muiden kanssa, jonka voimisteluohjelma suunnittelija ja johtaja oli voimistelunopettajamme Paavo Kahma ja säestäjänä toimi Liisa Mattila-Oukari, molemmat siis Kankaanpäästä. Ja meitä Kankaanpään Yhteislyseon oppilaita oli runsaasti eri ryhmien yhteisvoimisteluissa😊 Vuosi kokonaista 1956!

Rata aina Aasian rannikolle asti

Tärkeä poikkisuomen yhteys, jota on jatkettavissa halki Venäjän aina Aasiaan meren rantaan asti ja villeimmissä suunnitelmissa jopa Beringin salmen yli Pohjois-Amerikan mantereelle!😘 Jari Koskela on käyttäjien Pasi Viitasalo ja Janne Laine seurassa 12 t · Tänään oli tapaaminen Savonlinnan kaupunginjohdon kanssa. Keskusteltiin koko Suomelle tärkeästä kehäradasta Pori-Haapamäki-Parkano-Savonlinna-Parikkala-välillä. 0 kommenttia

Eero Huovisen Äitiä ikävä

Luin kurssitoverini vuosi sitten ilmestyneen viimeisimmän kirjan Äitiä ikävä. Todella koskettava syvimpiä tuntoja rehellisesti avaava teos. Ei syyttä ole valittu Kotimaa-lehdessä vuoden kirjaksi. Kirjahyllystäni löytyy kolmetoista Huovisen kirjoittamaa kirjaa, lisäksi hänelle julkaistu 60-vuotisjuhlakirja sekä Jaakka Tapanisen hänestä tekemä lähikuva-kirja. Kaikissa on myös hänen tekijän nimikirjoituksensa. Äitiä ikävä WSOY. Äitiä ikävä Voiko mikään täyttää äidin jättämää aukkoa? Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen palaa lapsuuteensa ja varhain kuolleen äitinsä muistoon riipaisevan kauniissa muistelmateoksessaan.Eero Huovinen oli yhdeksänvuotias, kun hänen äitinsä kuoli. Kuolema oli perheelle järkyttävä isku. ...

Johtavien oppositiopuolueiden johtajat

POLITIIKKA Orpo ja Purra ottivat yhteen – "Seuraava hallitus joutuu tekemään päätöksiä, joiden rinnalla Sipilän kikyt kalpenevat" Kokoomus ja perussuomalaiset ovat yhtä mieltä velkaantumisen lopettamisesta, mutta eri mieltä keinoista. Mika Lehto Iltasanomat 12:21 PUHEENJOHTAJAT Petteri Orpo (kok) ja Riikka Purra (ps) mittelivät keskenään noin tunnin politiikan toimittajien tilaisuudessa. Yhtä mieltä oppositiojohtajat eivät olleet juuri mistään muusta kuin veronalennusten ja velkaantumisen hillitsemisen tarpeesta. Kiivainta keskustelua Purra ja Orpo kävivät siitä mistä puolueet ovat yhtä mieltä: velkaantumisen hillitsemisestä. Purran mielestä julkinen sektori on paisunut, mutta hoitajista ja opettajista ei voi leikata. – Se, että voisimme priorisoida oleellisia osia kuten hoitajia ja sote-palveluita, se edellyttää, että rahaa on otettava jostain pois, Purra sanoi. Perussuomalaiset on perinteisesti halunnut leikata maahanmuutosta ja kehitysavusta. Oppositiojohtajilta ei saatu selkeitä vastauksia siitä, mistä puolueet ovat valmiita leikkaamaan. ORPO halusi menokuria jo nyt. – Talouskasvu on nyt todella vahvaa, tosin se on hitainta EU:n maista. Se, että hallitus ottaa tässä tilanteessa lähes 7 miljardia velkaa, kun talous kasvaa, sitä vastustamme. Siihen tarvitaan monia toimia. Yksi niistä on menokuri. – Nyt näyttää, että hallituksella on ollut rahaa kaikkeen. Budjetin loppusumma on noussut tämän hallituksen toimesta jo 8 miljardilla. Se on käsittämätön summa. Ei Suomen ongelmia voi ratkaista jatkuvasti lisää velkaa ottamalla, Orpo sanoi. Purra piikitteli kokoomusta leikkausinnosta. – Kyllä leikkaukset ovat niitä, millä kokoomus eteenpäin lähtee. Ne sitten piilotetaan johonkin muuhun. Me näemme, että julkisen sektorin tiivistämisellä - ei sillä että otetaan hoitajista tai opettajista - vaan otetaan niistä tehtävistä, jotka eivät ole kaikkein tärkeimpiä, Purra totesi. Orpo ei kertonut, mistä kokoomus olisi ensi vaalikaudella valmis leikkaamaan. – Kyllä seuraava hallitus joutuu tekemään leikkauksia tähän ylettömään velkarahan jakamiseen, jota tällä hetkellä on harjoitettu. Siksi se on vastuutonta. Vasemmistohallituksessa tiedetään, että nämä kulutusjuhlat loppuvat jossain vaiheessa. – En tiedä, onko tässä maassa kauhean monta, joka ei uskoisi siihen, että kokoomus pystyy tarvittaessa myös leikkaamaan. Ensin haluamme lisää tuloja, lisää työtä suomalaisille, vähemmän veroja, jotta ei tarvitsi leikata ainakaan niistä kaikkein tärkeimmistä, Orpo totesi. Perussuomalaisten Purra oli varma, että seuraava hallitus joutuu leikkaamaan. Sosiaaliturvasta perussuomalaiset ei ole valmis leikkaamaan. – Olen varma, että seuraava hallitus joutuu tekemään vaikeita päätöksiä. Uskoisin, että Sipilän kauden kikyt jäävät kalpenemaan näiden rinnalla. – Perussuomalaiset ei kannata sosiaaliturvan leikkauksia. Esimerkiksi työn veron alennuksilla ihmisten käteen jäävät rahat kasvavat. Se helpottaa työn kannustimia siellä matalimmilla palkka-asteilla, joissa sosiaaliturva kilpailee työn kanssa, erityisesti kalliin asumisen alueella, Purra sanoi. ESIMERKIKSI myös asumistuen rukkaamisen tarpeesta ja sosiaaliturvan remontista puolueet olivat yhtä mieltä. Konkreettisia keinoja ei oppositiojohtajat eivät nyt esittäneet vaan pyörittelivät asiaa. Asumistukimenot ovat kymmenessä vuodessa kaksinkertaistuneet ja ovat nyt 2,3 miljardia euroa vuodessa. Kokoomuksen mielestä ihmisiä pitäisi velvoittaa enemmän ottamaan työtä vastaan, perussuomalaiset ei tästä innostu. – Perussuomalaisille sellaiset työllisyystoimet, jossa olisi myös velvoittavuutta, jotkut kepiksi kutsuvat, eivät teille käy. Tarvitaan sen tyyppisiä, Orpo totesi. – Jos kokoomus esittää, että pienempituloisia pitää kepittää työmarkkinoille, ja meillä rajat vuotavat niin, että sieltä tulee koko ajan kilpailevaa työntekijäpopulaatiota - tämä kokonaisuus ei toimi. Mahdollisia työmarkkinareformeja ja sosiaaliturvan velvoittavuutta lisääviä toimia - ne täytyy yhdistää maahanmuuttopolitiikkaan, Purra vastasi. – Ei hyvänen aika työperäinen maahanmuutto ja sosiaaliturvan uudistukset, eihän ne nyt ole..., Orpo sai sanottua. – Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajataustaisten osuus asumistukimenoista on valtava ja se kasvaa koko ajan. Ettekö te tähän halua puuttua, Purra kyseli. – Totta kai haluamme, että ihmisillä on töitä ja työlään tulee toimeen, ja halumme keventää työn verotusta, jotta työtä kannattaa ottaa vastaan ja maksaa vuokria, Orpo vastasi. MAAHANMUUTTOKYSYMYS on tunnetusti perussuomalaisille merkittävä asia. Kokoomus kannattaa vahvasti työperäisen maahanmuuton lisäämistä, perussuomalaiset vastustaa määrittelyjensä mukaan haittamaahanmuuttoa. Kokoomuksen oassa maahanmuutto-ohjelmassa puhuttiin kantasuomalaisista, ja puolue ei pitänyt sanavalintaa parhaana mahdollisena. Orpon mukaan maahanmuutosta pitäisi puhua reilusti. – Miten me saamme Suomeen tuhansia ja tuhansia työperäisesti maahan tulevia, miten me suhtaudumme kansainvälisyyteen? Tarvitsemme kansainvälisyyttä, jotta Suomi pärjää, ja miten voimme auttaa ihmisiä hädässä ja maailman kriisitilanteissa? – Samaan aikaan pitää pystyä keskustelemaan siitä, mitä haasteita maahanmuuttoon liittyy. Verotus,koulutus, kannusteet on yksi olennainen elementti tässä kysymyksessä, ihan samalla tavalla kuin Suomessa asuvien osalta. Tosin monen osalta sosiaaliturva ei kannusta ottamaan töitä vastaan, verotus ei kannusta ottamaan työtä vastaan. Kokoomus hakee koko järjestelmän uudistuksia, Orpo totesi. Purra ei halunnut ottaa kantaa siihen, kuka on suomalainen ja missä vaiheessa maahanmuuttajasta tulee suomalainen. – Henkilö voi määrittää sen itse ruksimalla oman äidinkielensä. Vieraskielinen on niin kauan kuin maistraatin tiedoissa lukee, että henkilö on vieraskielinen. Ihmisellä on mahdollisuus päättää Suomeen muutettuaan, että hänen lapsensa on suomenkielinen, henkilö on opetellut suomen ja integroitunut yhteiskuntaan. – Miten etnisesti tai kulttuurisesti on suomalainen, se ei liity tähän keskusteluun lainkaan ja sillä ei ole tekemistä maahanmuuttopoliittisten linjaustemme kanssa, Purra kertoi. Purra väisti kysymyksen, voiko suomalainen voi olla vain suomen- tai ruotsinkielinen. – Pyrimme meidän maahanmuuttopolitiikassa minimoimaan sellainen siirtolaisuuden, joka on meille haitallista, taloudelliselta tai muulta kannalta. Me emme ota kantaa sen suhteen, minkä malaalaiset Suomessa saavat oleskella. Se on täysin toissijainen keskustelu, Purra totesi. Oppositiojohtajien väittely Orpo vahvisti jälleen haluavansa jatkaa kokoomuksen puheenjohtajana ja olevansa valmis pääministerin tehtäviin seuraavalla vaalikaudella. Kokoomuksella on puoluekokous ensi kesänä ja eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa 2023.

Punertaa marjat pihlajan

Kotipihan pihlaja vielä kukoistuksessa ennen lintulauman puhdistusoperaatiota! Kuva fb-sivullani! Ja niitä riittää ja ehkä niiden marjarunsauden vuoksi omenat ovat tänä syksynä täysin madottomia!

Meistä pidetään huolta

Jumalan huolenpito Jeesus opettaa, että Jumalaan uskovan ihmisen ei tarvitse kantaa murhetta kaikesta mahdollisesta. Taivaallinen Isä pitää hänestä huolen ja auttaa häntä etsimään sitä, mikä on tärkeintä: Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan. Näin Jumala vapauttaa hänet tekemään hyvää lähimmäisilleen. Kristitty muistaa Jeesuksen sanat ”Autuaampi on antaa kuin ottaa”. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Jumala, Isämme ja Luojamme. Sinä pidät huolen kaikista luoduistasi. Auta meitä jättämään pienet ja suuret murheemme sinulle ja ottamaan jokainen uusi päivä vastaan sinun lahjanasi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Jeesus Kristus, sinä olet opettanut, ettemme voi murehtimisella lisätä elämämme päiviä. Vapauta meidät kantamasta turhia taakkoja ja auta elämään tätä päivää Jumalan lapsen huolettomuudessa. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 3 Kaikkivaltias Jumala, taivaallinen Isämme. Sinä pidät huolta kaikista luoduistasi. Sinä ruokit taivaan linnut ja puet kedon ruohon, sinä annat meille, lapsillesi, mitä tarvitsemme. Hyvyytesi ja rakkautesi tekee elämästämme elämisen arvoisen. Herätä meidät Henkesi avulla etsimään ennen kaikkea sinun valtakuntaasi ja vanhurskasta tahtoasi. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 4 Pyhä Jumala. Me tavoittelemme onnea kuin tuulta, etsimme ja kokoamme aarteita, jotka yhtäkkiä saattavat kadottaa arvonsa. Korostamme omaa viisauttamme, vaikka tietomme ulkopuolella on paljon salattua ja tutkimatonta. Jumala, anna meille nöyryyttä, kyselevää mieltä ja ymmärrystä, niin että valitsisimme sen, mikä on meille hyväksi nyt ja ikuisesti. 5 Jumalamme ja Isämme. Mekin tarvitsemme välillä koetuksen aikoja niin kuin israelilaiset erämaassa. Sinä annoit heille ruokaa vain yhtä päivää varten kerrallaan, jotta he olisivat oppineet luottamaan sinuun. Sinä tiedät, kuinka vaikeaa meidän on elää vain päivä kerrallaan. Tekee mieli rakentaa varastoja pahan päivän varalle. Kiitos, kun välillä opetat meille, ettei mikään ole itsestään selvää. Opeta meitä kääntymään kaikissa asioissa sinun puoleesi. Kuule rukouksemme Jeesuksen tähden.

Taas mitaleita polkujuoksusta

Kankaanpään Urheilijoiden Pojat toi polkujuoksusta kaksi joukkuehopeaa sekä henkilökohtaisesti Veli-Pekka Vänni kultaa M60 ja Reijo Hannukainen hopeaa M65. Kilpailut järjesti LahtiSport Nastolassa. Itse parturin lyhennettyä aamulla tukkaa oltiin päivällä 5-vuotiaiden kaksosten synttäreillä ja sen päälle 50-vuotiskakkukahveilla vaikken kahvia juokkaan😘 Eilen toimituskeskustelu päivällä, tunnin lenkin päälle ajoin vielä ruohoa, kun viikonlopuksi on luvattu sateita!

Purra asialla A-talkissa

Politiikka Pääministeri Sanna Marinin ja valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan kunnianhimoiset ilmastotoimet ja vihreä talous luovat Suomeen uutta työllisyyttä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti, että ilmastotoimet vaikuttavat myös toiseen suuntaan ja että jotkut työpaikat saattavat jopa vähentyä. – Jotkut hyötyvät ja jotkut joutuvat maksamaan, Purra sanoi eilen Ylen A-Talkissa. Pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus sai torstaina aikaiseksi luonnoksen Suomen valtion ensi vuoden budjetiksi. Esityksen alijäämä on huimat 6,9 miljardia euroa. Valtion velkaantuminen on silti viime päivinä jäänyt vähemmälle huomiolle verrattuna otsikoihin keskustan ja vihreiden kiistelystä 0,2 megatonnin hiilipäästöistä. Julkista taloutta vahvistavat, pitkään kaivatut työllisyystoimet hallitukselta jäivät jälleen tekemättä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra ihmetteleekin, miksi hallitus ei keskittynyt vahvemmin talouden ja työllisyyden haasteiden ratkaisuun. Purra katsoo, että hallitus on vain siirtänyt ongelmia eteenpäin. – Säätytalolla käytiin ilmastoneuvotteluita tilanteessa, jossa alijäämää on seitsemän miljardia ja velka kasvaa. Hallitus on lukkiutunut hiilineutraalisuustavoitteeseen ja se sitten vaikuttaa budjettikäsittelyihin. Tietyllä tapaa hallitus näyttäisi olevan vihreän varauman vanki, Purra sanoi eilen Ylen A-talkissa. Marinilta taas tyhjiä korulauseita Pääministeri Marinin mielestä ilmastotoimet ovat ”iso asia” Suomen talouden ja työllisyyden kannalta. Marinin mielestä tulevaisuuden työpaikat ”rakentuvat vihreään talouteen”. – Suomen on tehtävä kunnianhimoisia ilmastotoimia, jotta myös yritykset voivat luottaa siihen, että Suomi on vakaa, eteenpäin kulkeva yhteiskunta. Minä seison ylpeästi neuvotellun kokonaisuuden takana, Marin korulausui. Purra huomautti pääministerille yksioikoisesta lähestymistavasta asiaan. – Myös ilmastotoimet vaikuttavat toiseen suuntaan. Jotkut hyötyvät ja jotkut joutuvat maksamaan enemmän. Samaan aikaan tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat Suomen kilpailukykyyn, autoilijoiden kustannuksiin ja maakunnissa asuviin ihmisiin. – Kolikolla on aina kaksi puolta. Toiselta puolelta voidaan katsoa, että ilmasto-osaamisella saadaan uusia työpaikkoja, toiselta puolelta jotkut työpaikat saattavat vähentyä. Talous- ja työllisyyspolitiikassa pitäisikin aina katsoa kokonaisuutta, Purra sanoi. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah oli samoilla linjoilla ja kuvasi hallituksen jääneen vihreiden panttivangiksi. Essayah harmitteli myös työllisyystoimien lykkäämistä. – On hälyttävää, että hallituksen kaikkein tärkein tavoite, työllisyysasteen nostaminen, on jäänyt jumiin yhdelle puolueelle ja sen ilmastotavoitteille. Tuntuu jo siltä, että hallituksen iso kuva on hävinnyt. – Jälleen kerran julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet siirtyivät eteenpäin, Essayah sanoi. Ilmastopolitiikassa joku maksaa aina Purra totesi, että vihreät ovat antaneet määrittelyvaltaa ilmastoasiantuntijoille, joilla ei kuitenkaan ole näkemystä valtion kokonaisbudjettiin saati siihen, mihin muuhun kuin ilmastotoimiin rahaa voidaan laittaa. – Näyttää siltä, että mikäli päästötavoitteisiin ei päästä, kuten itse pidän todennäköisenä, niin ilmastopaneeliko sitten keväällä saa kertoa, paljonko ilmastopolitiikkaan laitetaan lisäresursseja. Ne ovat sitten pois jostain muualta. – Ilmastopolitiikassa ei oikein ole muita vaihtoehtoja kuin että joku maksaa enemmän: joko veronmaksaja, autoilija tai joku muu yksittäinen taho. Näin se vain tulee olemaan. Samaan aikaan Suomen kilpailukyky heikkenee muihin maihin nähden. Tämä on haitallista politiikkaa. Purra linjasi, että perussuomalaiset ei ole sitoutunut hiilineutraalisuustavoitteeseen, joka on kunnianhimoisempi kuin Suomen kilpailijamailla ja EU:lla keskimäärin. Suomalaiset osaajat eivät kelpaa Marinille Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä työtä vailla ja monet vajaatyöllistettyjä. Tästä huolimatta pääministeri Marin pitää kiinni näkemyksestään, jonka mukaan Suomeen on tuotava lisää työntekijöitä Suomen ulkopuolelta. Marin ei eilen A-Talkissa sanonut sanaakaan Suomessa jo olevien työttömien työllistämisestä, vaan hehkutti työperäisen maahanmuuton puolesta. – Hallitus keskittyy työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. Me tarvitsemme tänne osaajia ja työntekijöitä ja ihmisiä, jotka pitävät huolta tästä yhteiskunnasta, Marin intoili. Suomalaisista osaajista pääministeri ei sanonut sanaakaan. Valtiovarainministeri Annika Saarikko komppasi pääministeriä. Saarikon mukaan työvoimapula pienenee työperäisellä maahanmuutolla. Saarikko vihjasi, että työvoimaa tarvitaan myös ”muualta”. Työllisyyttä vauhditettava veronalennuksilla Purra ihmetteli Marinin ja Saarikon näkemyksiä työperäisen maahanmuuton paisuttamisesta ja toimista sen eteen. – Ei tänne ole tulossakaan koulutettua työvoimaa tai startup-yrittäjiä, koska Suomi ei ole erityisen houkutteleva kohdemaa esimerkiksi palkkapolitiikan vuoksi. EU:ssa myös monet muut maat kilpailevat näistä ihmisistä. – Prosessien helpottaminen ja pikakaistat eivät siis tuo Suomeen osaajia ja korkeakoulutettuja ihmisiä, päinvastoin. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä houkuttelee lähinnä sellaisia ihmisiä, joiden vaikutus julkiselle taloudelle ei ole positiivinen. Perussuomalaiset pyrkisi vahvistamaan työllisyyttä veronalennuksilla, jolloin työn vastaanottaminen olisi kannattavampaa. Purra huomautti, että veronalennukset samalla vahvistavat ostovoimaa ja talouden dynamiikkaa. Miksei asioita korjata Suomessa? Purra esitti, että työperäiseen maahanmuuttoon keskittymisen sijaan tulisi asioita korjata Suomessa. – Tärkeintä on kohdistaa kaikki toimet niin, että yrityksillä on mahdollisuudet laajentua, investoida ja palkata työvoimaa niin, että Suomeen syntyy uutta työtä. Purra nosti esille myös koulutuspolitiikan merkityksen. – Meillä on paljon nuoria, jopa korkeakouluissa, joiden tulevaisuudennäkymät ovat epäselviä. Moni ei tiedä, tuleeko saamaan koulutustaan vastaavaa työtä. Myös ammattikoulutusjärjestelmässä on tyhjäkäyntiä, koska ihmisiä koulutetaan aloille, joilla he eivät välttämättä kelpaa yrityksiin töihin riittämättömän osaamisen vuoksi. – Toivoisin valtiolta vastuuta koulutuspolitiikan kohdentumisesta. Meidän pitäisi huolehtia siitä, että meidän oma koulutuspolitiikkamme tuottaa niitä osaajia. Tämä ei liity vain korkeakoulutettuihin ihmisiin vaan myös siihen, että ammattikoulutusjärjestelmästä tulee ihmisiä, jotka osaavat tehdä ne työt, joihin heidät on koulutettu. SUOMWN UUTISET

Wanhat valokuvat

Koko korona-ajan kokoontumiskiellossa oleva Wanhat valokuvat aloitti nyt kahdenkymmenen hengen voimin säännöllisen kuukausikokoontumisensa museoamanuenssi Anu Fossin johdolla. Paljon jopa vuosisadan vanhoja kuvia, joista ei juuri ketään voinut enää tuntea, mutta myös uudempia kuvia nähtiin. Uudemmista sitten tunnettiinkin melkomoisesti immeisiä!

Jännää lentistä

LENTOPALLO Turkki on lyöty! Suomi voitti huikaisevan lento­pallo­trillerin Tampereella – neljännes­välierässä vastaan asettuu hallitseva maailmanmestari Ilta-Sanomat seurasi hetki hetkeltä Suomen ja Turkin ottelua, viimeistä EM-alkulohkon peliä Tampereen Hakametsässä. Jännää lentistä Suomen hakkurilla Urpo Sivulalla (vas.), liberolla Lauri Kermisellä sekä Sauli Sinkkosella (takana) oli hymy herkässä, kun Turkki oli kaadettu Hakametsän hurmiollisessa keskiviikkoillassa. KUVA: LEHTIKUVA IS 19:48 | Päivitetty 22:52 SUOMI kohtasi keskiviikkona lentopallon miesten EM-kisoissa Tampereen Hakametsässä Turkin. Kyseessä oli Suomen viimeinen alkulohkon ottelu. Suomen ja Turkin ottelusta muodostui huima trilleri, jossa pelin hallinta vaihteli voimakkaasti. Lopulta peli venyi viidenteen erään, jonka Suomi voitti. Loppulukemat Suomelle 3–2 (25–17, 16–25, 27–29, 25–18, 15–13). Suomi sijoittui lopulta alkulohkossa neljänneksi. Lohkon voitti Hollanti, Venäjä oli kakkonen ja Turkki kolmas. Suomen taakse jäivät Espanja ja Pohjois-Makedonia, joten Suomi etenee lohkosta pudotuspeleihin. Suomi voitti alkulohkossa Turkin, Espanjan ja Pohjois-Makedonian, hävisi Venäjälle ja Hollannille. Suomi matkustaa nyt Puolan Gdanskiin, jossa lauantaina neljännesvälierässä vastaan asettuu isäntä Puola. Puola on ottelussa selkeä ennakkosuosikki, sillä lajin suurmaa on voittanut kahdet edelliset MM-kisat, 2014 ja 2018

Purra budjettiriihestä

Riikka Purra 5 t · Hallitus on taas kokoontunut budjettineuvotteluihinsa, joita teatteriksikin kutsutaan. Yllätyksettömästi esitys tiivistyy muun muassa sen ympärille, onko karmean velkatilanteen ja pahenevan kestävyysvajeen keskellä riihessä enemmän kyse ilmastosta vai pakolaisista. Lopputulos saattaa toki olla, että valintaa ei voida tehdä, vaan molemmissa vaaditaan yhtä suurta "kunnianhimoa". Sen jäljiltä suomalainen veronmaksaja itkee yhä katkerammin. Hallituksen vaihtoehtoistaloustieteen edustajat ovat viime päivinä tehneet kaikkensa vakuuttaakseen äänestäjät siitä, että velan määrällä ei ole väliä ja että parasta on jatkaa kestävyysvajeen kasvattamista. Jos taikurin hattu tyhjenee, keskustelun voi aina siirtää ihmisoikeuksiin ja hiilineutraaliuteen. "Uskottava ilmastopaketti", jota vihervasemmisto nyt vaatii, tarkoittanee yksinkertaisesti mahdollisimman paljon lisää kustannuksia ja taakkaa veronmaksajalle. Autoilun ja asumisen hinta, ruoan hinta, muun liikkumisen hinta, yrittämisen hinta, teollisuuden hinta - kaikki ylös. Tämän kaiken taustalla vaanii vielä EU:n ilmastopaketti, joka mahdollistaa suomalaisten rahan ryöväämisen muiden maiden asukkaiden hyväksi. Toissijaista "uskottavassa ilmastopaketissa" on se, onko toimilla minkäänlaista vaikutusta itse ilmastonmuutokseen. Koska eihän niillä ole. Ja oikeastaan ihan sama juttu pakolaisten kanssa. Kiva esitellä lukuja ja esiintyä hyväntekijänä. Mikään ongelma ei tosin ratkea, mutta uusia saadaan vauhdilla aikaiseksi. Siksi me kutsummekin moista toimintaa poseeraamiseksi. Se on tekopyhää ja itsekorostusta. Todellisuudesta vieraantunutta ja niin kovin tyypillistä politiikassa. ⁠

Auringonkukkia riittää

Aurinkokukkia on täynnä koko Ruokojärven ja Pohjanmaantien väliset pellot! Otin kuvan, kun ajelin sillä suunnalla Perussuomalainen-lehteä jakamassa!

Kiitokseen olisi aihetta

15. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Alppilan kirkon alttari Liturginen väri: vihreä Kaksi alttarikynttilää Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Kiitollisuus Tämä pyhä puhuu kiitollisuudesta ja kiittämättömyydestä. Jeesus teki hyvää erityisesti muiden hylkäämille ihmisille. Niistä ihmisistä, joita hän auttoi, vain harvat palasivat kiittämään häntä ja tunnustamaan uskonsa häneen. Toisia kiusasi se, ettei Jeesus toiminut heidän tahtomallaan tavalla, mutta hän halusi tehdä hyvää erotuksetta kaikille. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Jumala, kaiken luoja ja antaja. Elämämme on täynnä ihmeitäsi, mutta me olemme usein liian turtuneita näkemään niitä. Puhdista meidät katkeruudesta, joka on sammuttanut kiitollisuuden. Täytä sydämemme ilolla ja viritä meissä uusi ylistyslaulu. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Kaikkivaltias Jumala. Isällisessä hyvyydessäsi sinä annat meille runsaasti elämän lahjoja. Ja kun vaikeudet kohtaavat, sinä autat meitä kestämään. Suo hyvyytesi herättää meissä rakkautta sinua ja toisiamme kohtaan, ettemme eläisi vain itseämme varten. Auta meitä uskollamme ja elämällämme ylistämään sinua. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Herramme ja Vapahtajamme. Monet sairaat, kärsivät ja ahdinkoon joutuneet huusivat sinulle hädässään: »Jeesus, armahda meitä!» Sinä annoit avun avuttomalle, toivon toivottomalle, elämän kuolleelle. Herra, sinä olet sama eilen ja tänään ja ikuisesti. Ota vastaan meidänkin avuttomuutemme, hätämme ja pelkomme tänä päivänä tässä maailmassa. Armahda meitä! Kiitos siitä, että annat meidän levätä armossasi, kiitos, että parantavan sanasi voima yltää heikkojen toivoksi ja väkevyydeksi. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Taivaallinen Isä, kiitos elämästä, kiitos uskosta. Kiitos siitä, että Jeesus on tehnyt kuolemastakin uuden elämän alun. Jumala, kiitos, että sinä olet – ilman sinua ei meitäkään olisi. Kiitos kiitollisuudesta, joka karkottaa mielemme pimeyden ja kääntää meidät sinun kirkkauttasi kohti.

Koukunkulman kävelysilta

Tänään Alahonkajoella ja Koukunkulmalla liikkuessa kävin katsomassa näitä kyliä Karvianjoen yli yhdistävää kävelysiltaa. Ei varmaan ole paljoa käytössä, siksi umpeen kasvanut yhteys sillalle oli. Tuli vaan mieleen, kun nuorena on sillalla käyty ja nyt kun Hirvikankaan sillalla on ajoneuvolla ajo kielletty.

Riikka Purra Maaseudun Tulevaisuudessa

Kolumni Riikka Purra Uhkakuvia ja pelolla ratsastamista Kolumni 03.09.2021 Suomessa saa pelotella ainoastaan yhdellä asialla, ja se on ilmastonmuutos. Hälytyskellot soivat ihmiskunnalle. Nyt on viimeinen hetki toimia. Vai etkö halua maailman pelastuvan? Kriisi, katastrofi, tuho, maailmanloppu – kannattaakohan edes aamulla herätä Nuoret, muun väestön ohella, kärsivät mielenterveysongelmista yhä enemmän. Masennus, ahdistus ja vakavat psyykkiset häiriöt lisääntyvät koko ajan. Arvioiden mukaan jopa joka neljäs nuori kärsii mielenterveyden ongelmista, ja erityisesti ongelma on pahentunut 13–17-vuotiaiden kohdalla. Opetusministeri – eli se, jonka työkenttä on kaikkein lähimpänä lapsia ja nuoria – kertoi muutama viikko sitten, että meillä on enää ”muutama yksittäinen vuosi” aikaa saada päästöt selvään globaaliin laskuun. Ministeri, tuore äiti itsekin, siis kertoi, että meillä on enää muutama vuosi aikaa. Mitä sitten tapahtuu? Tuhoudummeko me? Globaalit päästöt nimittäin eivät lähde laskuun muutamassa vuodessa. Monissa ilmastopäästöjen kannalta oleellisissa maissa ne päinvastoin lisääntyvät. Suomi voi vääntää itsensä vaikka kokonaan kiinni ja sammuksiin – globaalit päästöt eivät siltikään vähene. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY Suomessa ei saa politiikassa pelotella sen paremmin rahan loppumisella kuin siirtolaisvirroillakaan. Ei sovi maalata uhkakuvia katuväkivallasta tai poliisien resursseista. Ei koulujen oppimistulosten laskusta, vanhustenhoidosta tai siitä, että EU etenee liittovaltion suuntaan. Suomessa saa pelotella ainoastaan yhdellä asialla, ja se on ilmastonmuutos. Kansainvälinen malli ihmelasten koululakkoineen ja elokapinoineen ohjaa voimakkaasti. YK:n pääsihteeri väitti IPCC:n uusimman raportin ilmestyttyä, että miljardit ihmiset ovat välittömässä vaarassa. Tämä ei pidä paikkaansa edes kyseisen raportin mukaan, puhumattakaan paneelin ilmastotieteilijöiden varsin kapean profession ulkopuolisten asiantuntijoiden mukaan. Länsimaissa riehuva ilmastopelko saa jopa koulutettuja aikuisia säntäilemään ympäriinsä ja puhumaan kriisikieltä. Erityisesti olen kuitenkin huolestunut siitä, mitä se tekee lapsille ja nuorille. Niille, joilla on koko elämä ja tulevaisuus edessään, identiteetti rakentumassa ja psyyke usein muutenkin kovilla. Ennen kuin itse sain ympäristöherätyksen yläasteella, pelkäsin Ronald Reaganin nappia, ydinaseita ja yleisesti sotaa. Toivoin hartaasti, että ydinsota ei käynnistyisi ainakaan keskellä päivää, jotta ei tarvitsisi mennä päiväkodin väestönsuojaan, vaan että pääsisi äidin kanssa samaan. Valvoin miettien, miltä tuntuu, kun kaikki loppuu. Koska niinhän käy, kun riittävästi pommitetaan. Missä menee raja tiedostamaan kasvattamisen ja pelkoon kasvattamisen välillä? Se on toisinaan hiuksenhieno. Ilmastokasvattamisen osalta raja on aikoja sitten ylitetty, ja maksamme hintaa päästövähennysten lisäksi pelkoepidemian leviämisestä. Kun samalla syyllistetään niin autoilijat, maalla asuvat, maataloustuottajat, metsänomistajat, lihansyöjät kuin lomalla kävijätkin, alkaa yhteiskunnan koheesio räjähdellä kuin metaani. Sellaisessa yhteiskunnassa ei ole lapsen hyvä kasvaa. Eikä välttämättä aikuisenkaan. Kun kriisikommentaattorit sanoivat, että lasten tekeminen on Suomessa ilmasto-ongelma, vastareaktio oli varsin laimea. Kun samalta suunnalta huomautettiin, että lemmikkikoira on sekin ilmastopahis, useammat vastustivat. Viekää vaikka tuhkat pesästä (pesät tosin pitäisi kieltää), mutta koiraa ette vie, sanoo suomalainen. Vakavat ympäristöongelmat täytyy ottaa vakavasti eikä niitä ole syytä vähätellä. Realistisesti ilmastopolitiikkaan suhtautuvat ymmärtävät mittakaavan, niin Suomen osalta kuin globaalisti. Maailma on arvaamaton ja usein vaikea, ja sen huomaa jokainen vuorollaan. Etenkään lapsia ja nuoria meidän ei pidä enempää lietsoa pelkäämään ilmastoa. Pelko lamauttaa eikä ole eteenpäin vievä tai ratkaisuja luova tunne. Kasvualustana se on pahin mahdollinen. Kirjoittaja on perussuomalaisten puheenjohtaja ja kansanedustaja. Suomessa saa pelotella ainoastaan yhdellä asialla, ja se on ilmastonmuutos.

Karvian markkinoilla

Puolueväkeä Karvian markkinoilla - vain 7 (seitsemän) vuotta sitten! 7 vuotta sitten Katso muistojasi Jari Koskela on käyttäjän Tommi Laitila ja 2 muun seurassa. 2. syyskuuta 2014 · Karvian markkinoilta. Kuvat ei vaan siirry tänne blokiin, facebookissa kyllä näkyy!

Puoluekokouksesta kertova PS-lehti

Maanantaina tuli jokakertainen PS-lehden 5.000 kpl paketti, tällä kertaa ensimmäinen puoluekokouksen jälkeen ilmestynyt Perussuomalainen lehti, jota nyt kolmen päivän aikana on jaettu jo neljä tuhatta, esim. maanantaina 37 kerrostaloa, tiistaina 13 ja koko Kankaanpään keskusta on kierretty, kyliä vasta vain pieni osa. Liitän tähän lehdessä olevan puoluekokouksessa sunnuntaiaamuna pitämäni hartauden: Puoluekokoushartaus Seinäjoella 2021 Aluksi Sibeliuksen virsi 462 Soi kunniaksi Luojan, lopuksi Uuno Kailaksen ja Taneli Kuusiston virsi 584 Siunaa ja varjele meitä, Korkein, kädelläs. Hyvät puoluekokous sisaret ja veljet Saimme aloittaa tämän perinteisen puoluekokouksemme sunnuntaiaamun hartaushetken suurimman säveltäjämestarimme Jean Sibeliuksen tutulla kiitosvirrellä. Ja on todella hienoa, että virsikirjastamme löytyy monien muidenkin arvostettujen säveltäjiemme kuten Armas Maasalon, Erkki Melartinin ja Oskar Merikannon sävellyksiä sekä myös suurmiestemme Mikael Agricolan, Elia Lönnrotin, J.L. Runebergin ja Sakari Topeliuksen sanoituksia. Uskonpuhdistajamme Agricola oli vakaasti suomalaisuuden asialla luottaessaan Jumalaan kirjoittaessaan: Kyllä se kuulee Suomen kielen, joka ymmärtää kaikkein mielen. 92-vuotiaaksi elänyt Sibelius puolestaan tilittää pitkällä elämänkokemuksellaan katselleessaan kotinsa Ainolan pihan vanhaa puuta: Muuttaessamme tänne puu oli pieni, nyt se on suuri ja sanoo, että jään tänne kenties vuosisadoiksi sinun jälkeesi. Niinpä Sibelius toteaa, ettei hän voi käsittää, miten ihminen voi elää ilman uskontoa. Tänään saamme iloita ja kiittää Kansojen Kaitsijaa Kaikkivaltiasta Jumalaa siitä, että puolueellamme on vahva asema kansalaistemme sydämissä ja saamme yhdessä olla tukemassa vastavalittua puoluejohtoamme ja ennen kaikkea uutta puheenjohtajamme Riikka Purraa. Tämän viikon MT:n vierailija-palstalla hän kirjoittaa: "Mielestämme oman maan ja kansalaisten korottaminen ykköseksi ei ole pahuutta eikä itsekkyyttä. Se on realismia." Saamme iloita kauniista ja hyvästä isänmaastamme Suomesta ja tehdä parhaamme maamme ja kansamme puolesta. Suuri kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi kuvaa syvällisesti suomalaisuuttamme esimerkkinä Seitsemän veljeksen nuorimmainen Eero: Kotomaamme koko kuva, sen ystävälliset äidinkasvot olivat ainiaaksi painuneet hänen sydämensä syvyyteen. Samoin runossaan Onnelliset: Jo valkenee kaukainen ranta/ Jo koillisest´ aurinko nousee/ Ja autereet kiirehtii pois,/ Kosk´ Pohjolan palkeet käyvät,/ Kosk´ mennyt on yö,/ Kosk´ kimmeltää kesäinen aamu/ Ja linnut ne laulelee. Kun olemme koolla täällä Pohjanmaalla, niin on täysi syy palauttaa mieliimme täällä Lapuan hiippakunnan tuomiorovastina toimineen Eino Sareksen puoluekokoustemme moninkertaiset vaikuttavat sunnuntaiaamujen hartauspuheet, joissa hän kävi läpi voi sanoa kotomaamme koko kuvat eli kaikki perinteiset 8 maakuntaa (pois lukien meille vieraan Ahvenanmaa). Nykyisinhän näitä maakuntia on jaettu 19 maakuntaliittojen muodostamaan alueeseen ja tulevassa Sote-uudistuksessahan on peräti 21 hyvinvointialuetta + Helsinki. Ja todella kaikilla aluilla meillä on kansanedustajia ja runsaasti kannattajiamme. Mutta aloittakaamme täältä Pohjanmaalta, jossa puolueemme henki on säilynyt kannatuksemme heikoimpinakin aikoina niin, että aina olemme ollut eduskuntapuolue. Nythän vanha Pohjanmaa on monessa osassa, täällä laulamme (sitten lainasin kunkin maakunnan maakuntalauluja II Varsinais-Suomi, III Satakunta, IV Häme, V Uusimaa, VI Karjala, VII Savo, VIII Lappi) Näin rakasta isänmaatamme ja kaikkien maakuntiemme asukkaita ajatellen ja puolustaessamme saamme yhtyä psalmikirjoittajan sanaa: Arpa lankesi minulle ihanasta maasta ja kaunis on minun perintö-osani. Samalla kun muistamme ja annamme myös kaiken kunnioituksemme sotiemme veteraaneille ja –invalideille ja kotirintamanaisille saamme myös kiittää Taivaallista Isäämme ja Vapahtajamme Jeesusta, jonka ristinkuoleman tähden saamme syntimme anteeksi ja voiman rakastaa lähimmäistämme niin kuin itseämme. Päämäärämme on paremman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan luominen, köyhimmistäkin on pidettävä huolta. Aivan kuten kirkon alkuajoilla, kun Rooman keisari käski tuoda eteensä kirkon rikkaudet, niin piispa marssitti esiin köyhiä ihmisiä ja sanoi: Nämä ovat kirkon aarre. Saamme muistaa lähimmäissuhteen kultaista sääntöä, kaikki mitä tahdot ihmisten tekevät sinulle tee se myös heille. Näin rakkauden hengessä saamme toimia yhdessä puolueveljinä ja –sisarina, niin kuin monissa puoluekokouksemme puheenvuoroissa on toistettu. Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä. Ja niinpä saamme pyytää siunausta ja varjelusta koko isänmaallemme ja puolueellemme! 0 kommenttia ⁠ Anssi Joutsenlahti