Kukkien väriloistoa

Puutarhan keväistä kukkaloistetta! Muuten - perunantaimetkin ovat nostaneet päätään mullanalta😊😘 Kuvat näkyvät fb-sivullani, neljä kappaletta!

Kolminaisuuden päivä

Pyhän Kolminaisuuden päivä Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Hyvän Paimenen kirkon alttari Liturginen väri: valkoinen ä Päivän tunnuskuva Salattu Jumala Läntisessä kirkossa määrättiin vuonna 1334, että helluntain jälkeistä sunnuntaita vietetään Pyhän Kolminaisuuden juhlana. Pyhäpäivän sanomassa kiteytyy kirkon opetus Jumalan kolmiyhteisyydestä. Pyhän Kolminaisuuden päivä on uskontunnustuksen päivä. Raamatuntekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut meille itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Hän vaikuttaa Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä. Usko ei käsittele Jumalan olemusta tiedollisesti eritellen vaan ihmetellen, ylistäen ja hänen armotekojaan julistaen. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Pyhä, kolmiyhteinen Jumala. Sinä olet lahjoittanut meille uskon, niin että voimme tunnustaa sinut, Isä, Poika ja Pyhä Henki, ainoaksi todelliseksi Jumalaksi. Pidä meidät tässä uskossa ja varjele kaikesta, mikä estää sinun työtäsi meissä. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 2 Pyhä, salattu Jumala. Sinä olet kaiken alku, ylläpitäjä ja päämäärä. Me kiitämme ja ylistämme sinua luomisesta, lunastuksesta ja pyhityksestä. Inhimillinen ymmärryksemme ei pysty koskaan tutkimaan viisauttasi, eivätkä mitkään sanamme riitä kuvaamaan olemustasi. Kuitenkin sinä olet itse tullut yhdeksi meistä ja asut meissä. Älä anna tämän ihmeen sammua sydämistämme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Pyhä Jumala, tänään kumarrumme palvomaan sinua, olemassaolomme syvin salaisuus. Mutta arkipäivän huolet ja pelot ahdistavat meitä, meitä painaa koko elämään kohdistuva uhka. Auta meitä arkeen lähtiessämme luottamaan sinuun, Isä, kulkemaan sinun askelissasi, Poika, ja elämällämme ylistämään sinua, puolustajamme Pyhä Hen

Tänäänkin liikekannalla

Kolmella vaalitempauspaikkalla kierrettiin. Ensin Kankaanpään lauantaitorilla oli kaikkienkin puolueiden toimintaa. PS:n naiset olivat pystyttäneet oman teltan. Monen tutun kanssa sai keskustella. Sitten Jallu kanssa mentiin Jämijärvelle, jossa myös puolueiden teltat ovat pystyssä koko viikonlopun. Siellä ei kyllä ollut kävijöitä, PS:n ehdokkaiden Seppo Leponiemen ja Erkki Rudenbergin kanssa keskusteltiin. Karvian Sarvelan kylän Käntynmäen kyläkaupalla sen sijaan riitti kuhinaa, niin kuin aina PS:n tilaisuuksia siellä järjestettäessä, kahvia, makkaraa oli valtuutettujen tarjoamana ja haitaristikin antoi taustaviihdettä. Sääkin koko päivän aurinkoinen, muttei mitään lämmintä kovan tuulen puhallessa!

Täydellä mennään

Muistakaa mahdollisuus kotiäänestykseen! Kynnys siihen, saako kotiäänestyksen ei ole korkea. Äänestysoikeus perustuslaissa on suotu kaikille, eikä sitä voi estää kevyin perustein. "Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoitettu, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan." Kotiäänestyksen voi tilata lähiomainen. Tilaus numerosta 044 577 5202 Kankaanpäässä äänestänyt kolmen ensimmäisen päivän aikana jo yli tuhat äänioikeutensa täyttänyttä.

Brosyyreja on jaettu

Lähes joka kotiin Kankaanpään alueella on jaettu nyt sitten kaikkien PS:n ehdokkaiden yhteiskuvagalleria numeroineen ja maanantaista lähtien mukaan saatiin viimeinen Perussuomalainen-lehden vaalinumero, jossa on liitteenä kaikki PS:n Satakunnan ehdokkaat kuvineen. Jäljellä on sitten lehtien jako sinne, mihin viime viikolla meni vain yhteisbrosyyri ja välissä olevat Jarin ja oma A4-koon vaalitiedotteemme.

PS Kpään nuorisovaltuuston suosikki

Todella erinomainen tulos 18 valtuutettua Kankaanpään 35 valtuutetun joukkoon eli yksinkertainen enemmistö. Toivotaan saman suunnan jatkuvan nyt alkaneissa kuntavaaleissakin😊🥰😍😘 Keskusta ja sdp 5, kokoomus 3 sekä vasemmisto ja vihreät 2. Nuorisovaaleissa valittu Kankaanpään valtuusto, Perussuomalaisilla ihan kohtuullinen tulos 18 valtuutettua. 214 Nro Ehdokkaan nimi Puolue Äänet Vertailuluku 0063 Koskela, Jari PS 16 59.00 Valittu 0090 Vuorinen, Unto PS 11 29.50 Valittu 0071 Majamäki, Nina PS 7 1 9.67 Valittu 0113 Paloviita, Janne KESK 4 18.00 Valittu 0150 Viljanen, Heidi SDP 3 17.00 Valittu 0074 Männistö, Mika PS 3 14.75 Valittu 0034 Nordlund, Petri KOK 3 13.00 Valittu 0069 Levula, Jani PS 3 11.80 Valittu 0081 Ruuhimäki, Markus PS 3 9.83 Valittu 0108 Leivo, Reija KESK 3 9.00 Valittu 0135 Kujanpää, Lauri SDP 3 8.50 Valittu 0048 Haavisto, Erno PS 2 8.43 Valittu 0075 Ojala, Sami PS 2 7.38 Valittu 0005 Nother, Mia VIHR 3 7.00 Valittu 0010 Heiman, Kalle VAS 4 7.00 Valittu 0089 Vehmasto, Aulis PS 2 6.56 Valittu 0031 Kähkönen, Kari-Juhani KOK 2 6.50 Valittu 0120 Saarivirta, Henri KESK 3 6.00 Valittu 0065 Kuusisto, Reijo PS 2 5.90 Valittu 0147 Riihikanto, Akseli SDP 3 5.67 Valittu 0093 Ylikoski, Petri PS 1 5.36 Valittu 0080 Roskala, Teuvo PS 1 4.92 Valittu 0068 Laurila, Tapio PS 1 4.54 Valittu 0116 Rajala, Emma KESK 2 4.50 Valittu 0040 Termala, Leena KOK 2 4.33 Valittu 0146 Rantanen, Petri SDP 2 4.25 Valittu 0085 Salomäki, Marja PS 1 4.21 Valittu 0056 Joutsenlahti, Anssi PS 1 3.93 Valittu 0059 Karlsson, Kirsi PS 1 3.69 Valittu 0128 Väkeväinen, Nina KESK 2 3.60 Valittu 0003 Kangas, Elina VIHR 3 3.50 Valittu 0017 Lehtinen, Oili VAS 2 3.50 Valittu 0054 Joensuu, Miska PS 1 3.47 Valittu 0134 Kujanpää, Katri SDP 2 3.40 Valittu 0078 Peltoniemi, Juha PS 1 3.28 Valittu

Helluntaina

Helluntaipäivä Helluntaijakso, helluntaiaika Laajasalon kirkon alttari Liturginen väri: punainen Kuusi alttarikynttilää Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Pyhän Hengen vuodattaminen Helluntain ajankohta määräytyy Apostolien teoissa (Ap. t. 2) kuvatusta Pyhän Hengen vuodattamisesta, joka tapahtui Kristuksen ylösnousemuksen jälkeisenä juutalaisten helluntaina. Juutalaiset viettävät helluntaijuhlaansa 50. päivänä pääsiäisestä. Juhlan suomenkielinen nimi on saatu ruotsin kielen ilmauksesta helig dag (= pyhä päivä). Monissa kielissä juhlan nimi pohjautuu kreikan sanaan pentekoste (= viideskymmenes). Juutalaisten helluntai oli sadonkorjuun ja 100-luvulta jKr. myös lain saamisen juhla. Kristillisessä helluntaissa tulivat keskeisiksi aiheiksi Pyhän Hengen saaminen ja Hengen toiminta sekä alkuseurakunnan ja koko Kristuksen kirkon synty. Helluntaina toimitettiin ensimmäiset kristilliset kasteet. Varhaisessa kirkossa helluntai oli pääsiäisen ohella toinen vuoden kastepäivistä. Helluntaiaattoon huipentuu helatorstaista alkava Pyhän Hengen odottaminen. Sen iltaan sopii juhlaan valmistava iltajumalanpalvelus tai iltarukous (vesper). Helluntain raamatuntekstit puhuvat Pyhästä Hengestä lupauksena ja lahjana. Hänet on lähetetty meille puolustajaksi, auttajaksi ja lohduttajaksi. Tässä Hengessä Kristus on kirkossaan jatkuvasti läsnä. Pyhä Henki liittää maailman kaikki kristityt Kristuksen kirkkoon, yhteen Herraan ja yhteen uskoon. Näin helluntain sanoma merkitsee vastakohtaa sille hajaannukselle, mikä on kuvattu kertomuksessa Babylonin tornista. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Herra, meidän Jumalamme. Sinä olet lähettänyt Pyhän Hengen, Herran ja eläväksitekijän, joka avaa kaikille kansoille tien luoksesi ja johdattaa meidät pyhien yhteyteen. Uudista meidät Pyhän Hengen runsailla lahjoilla. Yhdistä koko ihmiskunta ylistämään sinua ja sinun suuria tekojasi. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 2 Kaikkivaltias Jumala, taivaallinen Isä. Sinä annoit Pyhän Henkesi valaisemaan, lohduttamaan ja neuvomaan kansaasi. Lähetä eläväksi tekevä Henki keskellemme sanassa ja pyhissä sakramenteissa. Anna evankeliumin sanoman levitä kaikkialle maailmaan, kunnes kaikki kansat ylistävät omalla kielellään sinua pelastuksen lahjasta. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 3 Herra, meidän Jumalamme. Ensimmäisenä helluntaina sinä täytit uskovien sydämet Pyhällä Hengellä. Sinä annoit heidän puhua eri kielillä ja kuuluttaa sanomaa Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Anna seurakunnallesi Henkesi voimaa julistaa ihmeellisiä tekojasi. Murra esteet evankeliumin tieltä, tee mahdoton mahdolliseksi. Kutsu kaikkia lunastettuja seurakuntasi yhteyteen ylistämään sinua kaikilla kielillä. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 4 Kaikkivaltias Jumala. Sanallasi sinä loit maailman ja herätit elämän tyhjään ja autioon maahan. Yhä vieläkin luomakunta julistaa sinun kunniaasi. Me ylistämme sinua siitä, että luot Pyhän Henkesi valolla meihin elämää ja hoidat sitä. Kiitos uskon lahjasta ja elävästä toivosta. Kiitos rakkauden tulesta, jonka olet meissä sytyttänyt. Anna Pyhän Henkesi kirkastaa Jeesusta Kristusta ainoana pelastajanamme ja koko maailman toivona. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 5 Tule, Pyhä Henki, ja lähetä taivaallisen valosi säteily. Tule, köyhien Isä. Tule, lahjojen antaja. Tule, sydänten valo, sinä paras lohduttaja, sielun suloinen vieras ja lämpö. Työssä sinä olet lepo, helteessä vilvoitus, murheessa lohdutus. Oi ihmeellinen valo, täytä uskollistesi sydämen syvyydet. Ilman sinua, Henki, ei mikään ole ihmisessä puhdasta. Pese se mikä on likaista, kastele se mikä on kuivaa, paranna se mikä on haavoittunut. Murra se mikä on kovaa, lämmitä se mikä on kylmää. Etsi kaikki eksyneet. Anna uskovillesi, sinuun luottaville, pyhät lahjasi. Anna uskon vahvistus, anna autuas loppu, anna ikuinen ilo. 6 Rakas taivaallinen Isämme. Kiitos Pyhän Hengen lahjasta. Kiitos, että Henkesi tekee tänäkin päivänä työtään maailmassa: eksyneet kääntyvät omilta teiltään sinun puoleesi, syntiset löytävät Jeesuksen, särkyneet tulevat ehjiksi ja sairaita paranee. Anna Pyhän Hengen tuoda koteihin rakkauden ja anteeksiannon mieltä. Anna meidän olla sinun käytössäsi. Kuule meitä Jeesuksen tähden.

Helluntaiaattona

HELLUNTAIN TUULIEN TAAS TULLA SUO Saamme viettää toukokuun 23. päivänä yhtä kristikunnan suurinta juhlaa Helluntaita, joka Suomessa on typistetty lähes näkymättömäksi oltuaan aikaisemmin kaksipäiväinen kevääntulon suuri suvisunnuntai, kesän 1. päivä. Helluntai kertoo meille Pohjolan asukkaille, että kylmän talven jälkeen kesä on tullut. Ja tämä juhla sopii sikälikin vuosirytmiimme, että koulutkin ovat loppumassa, suvivirret kaikuvat ja onnelliset uudet ylioppilaat saavat valkolakkinsa. Helluntai on kristikunnan vanhimpia juhlia ollen 50 päivää pääsiäisestä, Vapahtajamme Jeesuksen ylösnousemuksesta, elämän voiton kuolemasta suuresta juhlasta. Kymmenen päivää aiemmin on Helatorstai, pyhä torstai, Kristuksen taivaaseenastumisen ja hänen taivaallisen kuninkuutensa päivä, jolloin Hän lupasi Puolustajan Pyhän Hengen tulevan opetuslapsiinsa. Ja ensimmäisenä helluntaina apostoli Pietari saarnasi Jerusalemiin juutalaisten sadonkorjuun kiitosjuhlaan saapuneille, ja tuhansia kastettiin, kun elävän veden virrat alkoivat juosta heidän sydämistään. Näin Helluntai on Pyhän Hengen vuodattamisen ja seurakunnan syntymisen päivä. Yhä tänä päivänä Jeesus sanoo meille jokaiselle: ”Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niin kuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat.” Näin mekin Jeesuksen sanojen mukaisesti saamme ilolla ammentaa vettä pelastuksen lähteestä. Jeesuksen kotimaassa on vedestä pulaa, siksi ei voi olla suurimerkityksekkäämpää kuin tarjota elämän vettä juotavaksi, jonka jälkeen ei enää janoa. Kirkkoisä Augustinuskin sanoi ihmissydämen olevan levoton, kunnes se löytää levon sielulleen Jumalassa. Mekin saamme juoda sitä vettä, jota Jeesus meille antaa ja joka kumpuaa aina iankaikkiseen elämään asti. Saamme elää kevätaikaa, joka on täynnä toiveita. Kun ulkona luonnossa äsken vielä oli talvi ja kaikki kuollutta, tuli kevät murtaen talven kahleet, luonto virkoaa, aurinko lämmittää. Mustassa mullassa ja hiirenkorvalla olevissa koivuissa sykkii kiihkeä elämä. Meillekin kuoleman ja katoavaisuuden kahleissa eläville Jeesus antaa elämän ja iankaikkisen elämän, joka - niin kuin rukoilevaisvirressä sanotaan – alkaa täällä jo maitten päällä ja kestää iäti taivaassa. Saamme rukouksessa kääntyä Taivaallisen Isämme puoleen virrentekijän tavoin: ”Helluntain tuulien,/ sen valon, liekkien/ taas tulla suo./ Suveesi saapuvaan/ suo havahtua maan./ Sen tuskaan vaikeaan/ valkeus tuo.”

Jo toisena vuotena peräkkäin peruutus

Herättäjäjuhlat järjestetään virtuaalisesti Järjestäjät arvioivat yhdessä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen johtavan ylilääkärin kanssa tilannetta ja totesivat juhlien järjestämiseen liittyvien terveysturvallisuusriskien kasvaneen toukokuussa. Myös Herättäjä-Yhdistyksen vuosikokous siirtyy syksyyn. Herättäjä-Yhdistys ja Kauhavan herättäjäjuhlien juhlatoimikunta ovat päättäneet järjestää herättäjäjuhlat virtuaalisesti 2.–4.7. Valtakunnallinen hengellinen kesäjuhla oli tarkoitus järjestää yleisötapahtumana Kauhavalla. - Vielä huhtikuussa olimme toiveikkaita koronatilanteen myönteisen kehittymisen suhteen, kertoo toiminnanjohtaja Simo Juntunen Herättäjä-Yhdistyksestä. - Valitettavasti tilanteen kehittyminen paremmaksi on toukokuun puolella pysähtynyt ja uudet lähialueellekin rantautuneet virusmuunnokset heikentävät mahdollisuuksia viettää juhlia turvallisesti, myös ulkotiloissa. Järjestäjät arvioivat yhdessä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen johtavan ylilääkärin kanssa tilannetta ja totesivat juhlien järjestämiseen liittyvien terveysturvallisuusriskien kasvaneen toukokuussa. - Tästä johtuen olemme päätyneet toteuttamaan herättäjäjuhlat Kauhavalla pelkästään virtuaalisesti. Järjestäjät ovat venyttäneet lopullista päätöstä mahdollisimman pitkälle, mutta nyt ei ollut enää mahdollista jäädä odottamaan tilanteen parantumista. Juhlia koskevien isojen taloudellisten sitoumusten takia päätös piti tehdä nyt. Herättäjäjuhlat oli tarkoitus järjestää Kauhavalla jo 2020, mutta niitä siirrettiin vuodella koronatilanteen vuoksi. Tilalla pidettiin ns. etäjuhlat siten, että ohjelmaa lähetettiin eri puolilta maata. - Nyt vietämme Kauhavan herättäjäjuhlia, vaikka virtuaalisestikin, korostaa Herättäjä-Yhdistyksen yleissihteeri Kalle Hiltunen. - Suunnitellut seurat ja osa oheisohjelmasta lähetetään Kauhavalta mahdollisuuksien mukaan sellaisina kuin ne oli suunniteltu tälle kesälle. Juhlaohjelma lähetetään sekä suoratoistona että radion kautta. Perinteinen Körttiradio kuuluu juhlaviikonloppuna Etelä-Pohjanmaalla ja pääkaupunkiseudulla omien lähettimiensä kautta ja lisäksi nettiradiossa ympäri maailman. Myös Järviradion taajuuksilla lähetetään muutamat seurat. Päätös on järjestäjille raskas. Herättäjäjuhlille pääsyä on odotettu hartaasti välivuoden jälkeen, ja lukuisat talkoolaiset ovat Kauhavalla tehneet suuren työn juhlien eteen. Lisäksi juhlilla on Herättäjä-Yhdistyksen taloudelle ensiarvoisen tärkeä merkitys. - Ihmisten turvallisuus on kuitenkin tärkeämpi, ja siksi päädyimme riskiarviossamme tähän ratkaisuun, toteaa Simo Juntunen. Herättäjäjuhlat ovat aikoinaan syntyneet nykyisen Herättäjä-Yhdistyksen vuosikokouksen ympärille, ja nykyäänkin vuosikokous on yleensä pidetty juhlien yhteydessä. - Herättäjä-Yhdistyksen hallitus on päättänyt siirtää vuosikokouksen pidettäväksi lauantaina 9.10. Kauhavalla, Juntunen sanoo. - Seuraavana päivänä on tarkoitus viettää Kauhavan herättäjäjuhlien kiitospyhää, joten vuosikokous täydentää osaltaan viikonlopun ohjelmaa. Vastaavaa kahden peräkkäisen välivuoden tilannetta ei ole koskaan aiemmin herättäjäjuhlien lähes 130-vuotiaassa historiassa koettu. Vain sotavuosina 1941 ja 1944 juhlat on jätetty pitämättä.

Päivän kulkua

Käytiin onnittelemassa satavuotta täyttänyttä sotaveteraania Kuninkaanhovissa.Kuvakin otettiin, mutten osannut sitä siirtää blokiin. Iltahartaudessa klo 17.30 Porin diakonialaitoksen veljeskodissa eli Diakonissa. Päivällä PerusPesässä, joka on aina auki toripäivänä, kävijöitäkin riitti! Illalla vielä klo 19 KankU:n yleisurheilujaoston kokous ja lenkki Kuntoutuskeskuksen pururadalla, kesken lenkin vielä siellä kodassa iltaa yhdessä istuneista iloisesta porukasta täytyi ottaa yhteiskuva!🥰😍😘

Jussilla taas erinomainen esitys

Suomen Uutiset a Ylellä keskusteltiin tänä aamuna perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta ja puheenjohtaja Jussi Halla-ahon eilisestä kuntavaalitentistä. Kuten usein ennenkin, myös tällä kertaa Yle pyrki taas hämmentämään ja esittämään kummallisia vihjauksia. Yle aamussa aiheena oli tänään tulevat kuntavaalit ja perussuomalaiset. Perussuomalaisista paikalla oli 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra. Purra totesi, että kuntatasolla politiikan tekeminen on hyvinkin erilaista kuin eduskunnassa. Purran mukaan ero näkyy selvästi esimerkiksi siinä, miten vanhat puolueet toimivat kuntapolitiikassa. – Kuntapolitiikassa meno on huomattavasti perinteisempää kuin valtakunnan tasolla. Kokoomus ja keskusta myös ajavat kunnissa erilaista linjaa kuin valtakunnan politiikassa. Siitä seuraa, että myös perussuomalaisten yhteistyö muiden puolueiden kanssa on paljon yksinkertaisempaa. – Kuntapolitiikassa ei ole niin monimutkaisia asioita kuin valtakunnan tasolla, esimerkiksi identiteettipolitikointia ei juurikaan ole. Asiat ovat maanläheisiä ja konkreettisia ja yhteistyökuviot ovat selkeitä, Purra sanoi. Politiikan tutkijan rasismipuhe alkoi heti Perinteiseen Yle-tyyliin paikalle oli kutsuttu vieraileva tähti hämmentäjäksi. Tällä kertaa homman hoiti politiikan tutkija Emilia Palonen, joka esitti vaikeaselkoisilla lauseilla omia käsityksiään ja tulkintojaan perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta sekä perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon eilisestä haastattelusta Ylellä. Palonen otti kiinni Halla-ahon lausunnoista ja perussuomalaisten poliittisesta linjasta, jonka mukaan matalapalkka-aloille kohdistuva työperäinen maahanmuutto ei ole järkevää julkisen talouden kannalta, koska tulijat eivät tule toimeen palkallaan, eli he vastaanottavat enemmän tulonsiirtoja ja julkisesti rahoitettuja palveluja kuin maksavat veroja. Palonen sai tilaisuuden esittää omia kuvitelmiaan ja käsityksiään siten, että samalla hänelle tarjoutui tilaisuus alleviivata omaa asennettaan. – Tämä ajatus siitä, että EU:n kansalaiset ja muut, jotka tienaavat riittävästi ovat tervetulleita Suomeen. Mistä se kertoo, että rajataan ulkopuolelle muut ja nimetään ikään kuin uhkina? Tällainen valkoinen ylivalta on yksi rasismin muoto, joka tässä saattaisi nousta esiin, Palonen lausui. Humanitaarisen maahanmuuton malli ei toimi Purra – joka myös on taustaltaan ja koulutukseltaan politiikan tutkija – korjasi tutkijakollegansa käsityksiä perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta ja muutenkin perussuomalaisten linjasta. – Eilen oli siis puhe työperäisestä maahanmuutosta ja siihen liittyen julkisesta taloudesta ja kestävyysvajeesta. Me emme määrittele ihmisiä ihonvärin perusteella, vaan kysymys siis oli sellaisen maahanmuuton edistämisestä, josta olisi hyötyä julkiselle taloudelle, siis että viivan allekin jäisi jotain. Ylen juontaja kysyi Purralta myös perussuomalaisten kuntavaaliohjelman linjauksesta, jonka mukaan kuntien ei tule enää ottaa kiintiöpakolaisia. – On totta, että kiintiöpakolaiset ovat ongelmattomampi ryhmä kuin yleensä turvapaikanhakijat. Kuitenkin on selvää, että koko humanitaarisen maahanmuuton malli ei ole toimiva: sitä käytetään väärin ja se maksaa paljon. Me olemme esittäneet reformia, jonka mukaan akuutin kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ihmisiä voitaisiin auttaa jossain muualla. – Toisaalta olemme nyt nähneet, että Tanskassa ajatellaan niin, kuten Suomessakin pitäisi ajatella, että kansainvälinen suojelu ei ole ikuista. Siinä vaiheessa, kun ihmiset voivat palata omiin maihinsa, näin pitää myös tapahtua. Esimerkiksi Syyriasta vuonna 2015 saapuneet, heistä ainakin osa voisi jo palata kotiseudulleen. Tämä on myös perussuomalaisten linja, Purra selvensi. Ylen toimittaja kummasteli, miksi Suomea rakennetaan suomalaisille Ylen toimittaja Ari Hakahuhta sai myös päivitellä Halla-ahon eilistä puheenvuoroa Ylen tentissä. – Siinä tuli myös se, että Suomea rakennetaan suomalaisille ja kuntia kuntalaisille, eli hyvin selkeä me vastaan muut -asettelu, oli sitten kyse muista puolueista tai sitten muista maista tai tilanteista, eli Suomi ja kuntalaiset siinä korostuivat. Riikka Purra vastasi Hakahuhdalle: – Kenelle ihmeessä Suomea pitäisi rakentaa, jos ei suomalaisille – ja kuntia kuntalaisille? SUOMEN UUTISET

Varman päälle laskettu juttu

LASKETTU JUTTU Aika spektaakkeli, kokoomus oli etukäteen laskenut varman päälle ja antoi luvan kymmenelle eniten eduskunnasta putoamistaan pelkäävälle äänestää vastaan ja vielä kahdelle tyhjän painamisesta, mutta varmisti kuitenkin EU-tukipaketin läpimenon. 126 ääntä olisi varmistanut läpimenon, nyt tuli 134 ääntä, mutta etukäteen ei kaikkea voinut tietää, esim. että vasemmistoliitosta peräti neljä loisti poissaolollaan. Kiitokset kaikkensa yrittämisestä pitää antaa perussuomalaisille, pitivät asiaa esillä vuorokausia ja kaikki olivat paikalla ryhdikkäästi rivissä loppuun asti.😘🥰😍😊

Ervastilla on aina kynä hallussaan

PS:n mukaan Suomen viides itsenäisyystaistelu käydään näinä päivinä – pääministeri varoittaa sen seurauksista ääni väristen Kolumni 12.05.2021 "EU aloitti aikoinaan talousliittona, josta luonnonvoimien vääjäämättömyydellä kehittyi poliittinen unioni." Näinä päivinä käydään persujen mukaan Suomen viides itsenäisyystaistelu, kun eduskunta päättää EU:n elvytyspaketista. Mitkä olivat neljä edellistä taistelua, ei ole ihan tarkkaan tiedossa, mutta todennäköisesti laskuri naksahti ensimmäisen kerran kapinan aikoihin 1917 - 1918. Kovilla on ammuttu barrikadin toiseltakin puolelta. Pääministeri varoitti eduskunnan kyselytunnilla ääni väristen karmeista seurauksista, joita Suomelle aiheutuisi, jos se ryhtyisi asiassa pullikoimaan, puhumattakaan salaisista uhkailuviesteistä komission politbyroolta. Tulitukea on lisäksi tullut Etelärannan vuorineuvosbunkkerista ja monilta johtavilta ekonomisteilta. Kumma kyllä esiintyvät taitelijat eivät ehtineet järjestää elvytyspaketin tukikonserttia: Maksamme velkaa! Vastustajat pitävät elvytyspakettia epäreiluna diilinä. Suomi maksaa 6,6 miljardia euroa ja saa takaisin pari miljardia euroa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Italia saa avustuksia 70 miljardia euroa ja lainaa 120 miljardia euroa. Samalla tehdään jotain sellaista, mitä EU:n ei koskaan pitänyt tehdä eli otetaan yhteistä velkaa. Vastustajat pelkäävät, että kun hanat on kerran avattu, kraanalla käydään jatkossakin. Tämä lienee turha pelko, sillä Suomen eduskunnan valtiovarainvaliokunta linjasi jämäkästi, että kyseessä on kertaluonteinen poikkeama alkuperäisestä sopimuksesta. Kun Suomi lyö nyrkkiä pöytään, astiat helisivät Brysselissä asti. Kohtuus kaikessa. Suomi ei kuitenkaan tohdi lyödä nyrkkiä pöytään Brysselissä ja vaatia, ettei yhteistä velkaa otettaisi. Se olisi elvytyspaketin kannattajien mielestä paitsi huonoa käytöstä myös lyhytnäköistä. Kun Eurooppa elpyy, myös Suomi hyötyy. Vienti vetää ja työpaikkoja syntyy Suomeen – ja Italiaan. Nähtäväksihän tuo jää. Kun korona hellittää ja talouselämän hammasrattaat lähtevät liikkeelle, edessä saattaa olla kaikkien aikojen spurtti. Rahaa on talikoitu markkinoille sellaisia määriä, että talouselämän tukipilarien murtumista ei kuule setelinkahinan läpi. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) arveli lakonisesti, että hinnat voivat jonkin verran nousta. Vanhan liiton ruutuvihkomiehet laskevat, että hyperinflaation rinnalla korona on lastentauti. EU aloitti aikoinaan talousliittona, josta luonnonvoimien vääjäämättömyydellä kehittyi poliittinen unioni. Politiikassa enemmistö päättää. Tällä kertaa Suomen eduskunnassa tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö. Päätöksen seuraukset koskevat kuitenkin sataa prosenttia suomalaisista – ja italialaisista. Kirjoittaja Pekka Ervasti on politiikan toimittaja

Myös kaatuneitten muistopäivä

6. sunnuntai pääsiäisestä (Exaudi) Pääsiäisjakso, pääsiäisaika Munkkivuoren kirkon alttari Liturginen väri: valkoinen Neljä alttarikynttilää Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Pyhän Hengen odotus Sunnuntain latinalainen nimi exaudi (= kuule, Herra) on päivän antifonin alusta (Ps. 27:7). Seurakunta odottaa rukoillen Pyhän Hengen lahjaa. Ennen taivaaseenastumistaan Kristus lupasi omilleen Pyhän Hengen ja kehotti heitä odottamaan tämän lupauksen täyttymistä. Kristuksen lupaama Pyhä Henki luo yhteyden taivaaseen astuneen Herran ja opetuslasten (seurakunnan) välille, karkottaa pelon ja tekee kristityt osallisiksi Kristuksesta ja hänen lahjoittamastaan pelastuksesta. Pyhä Henki vakuuttaa kristityille, että he ovat Jumalan lapsia ja saavat Jeesuksen tavoin kutsua Jumalaa nimellä Abba, Isä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Pyhä, kaikkivaltias Jumala. Sinä olet heikoissa väkevä. Tyhjennä meidät omasta voimastamme ja täytä meidät Hengelläsi. Toteuta tahtosi elämässämme, anna valtakuntasi tavoittaa kaikki kansat. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 2 Voiman ja lohdutuksen Jumala. Tulemme luoksesi väsyneinäja uutta elämää janoavina. Täytä meidät Henkesi voimalla, niin että meistä tulee pieniä ja sinä yksin olet suuri. Tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 3 Kaikkivaltias Herra Jeesus Kristus, joka istut Isän oikealla puolella ja olet kaiken Herra. Me rukoilemme sinua: Lähetä meille Pyhä Henkesi. Anna kirkollesi uskollisia palvelijoita, valvo itse sanasi kylvöä. Varjele valtakuntaasi maan päällä. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Pyhä Jumala, sinä annat raikkaan veden virrata ja ylläpitää kaikkea elämää, sinä lähetät tuulet uudistamaan maata. Virvoita myös meidän sisäistä ihmistämme. Suo Pyhän Henkesi, Jeesuksen lupaaman auttajan, olla joka päivä luonamme, niin että näemme huolenpitosi meistä ja opimme ymmärtämään sinun tahtosi. Abba, Isä. Tapahtukoon näin Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden.

PS johtaa reippaasti

Politiikka|HS-gallup Perussuomalaiset yhä suosituin puolue: ”Lähtö­kohdat kunta­vaali­menestykselle ovat ehkä puolueen historian parhaat” ”Kokoomus on ollut aika paljon julkisuudessa ja sillä on ollut hetkensä, jotka ovat voineet herätellä ja piristää sen kannattajakuntaa”, arvioi Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho esitteli perussuomalaisten vaihtoehtoa EU:n elvytyspaketille mediatilaisuudessa Helsingissä maanantaina 10. toukokuuta. OPPOSITIOPUOLUE kokoomukselle HS:n tuorein eli toukokuun kannatusmittaus näyttää pientä nousua ja pääministeripuolue Sdp:lle vastaavasti liki saman suuruista eli vajaan prosenttiyksikön verran laskua kansansuosiossa. Sdp:n kannatus putosi jo HS:n edellisessä kyselyssä alle 20 prosenttiin ensimmäisen kerran sitten viime vuoden maaliskuun, jolloin koronaviruskriisi todella alkoi ravistella Suomea. Tämän vuoden helmikuusta demarien kannatus on kutistunut kaksi prosenttiyksikköä. Muuten puolueiden suosiolukemat ovat mittauksessa vakaasti ennallaan. Kärkisijaa hallussaan pitävällä oppositiopuolue perussuomalaisilla kannatusprosentti on täsmälleen sama kuin huhtikuussa eli 21,6. PUOLUEIDEN järjestys on niin ikään pysynyt samana. Kakkosena on Sdp 19 prosentilla ja kolmosena kokoomus 17 prosentilla. Nelos- ja viitossijaa pitävät hallituspuolueet keskusta ja vihreät. Keskustan kannatus on nyt 11,1 ja vihreiden tasan kymmenen prosenttia. Hallituspuolue vasemmistoliitto hivutti suosionsa kahdeksan prosentin paremmalle puolelle, kun enimmäkseen se on pysytellyt kahdeksikon alapuolella. Rkp:lle äänensä antaisi 4,4, kristillisdemokraateille 3,8, Liike Nytille 2,6 ja muille ryhmille 2,4 prosenttia vastaajista, mikäli eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen muodostavat puolueet nauttivat nyt 52,6 prosentin luottamusta, kun kuukausi sitten vastaava luku oli hieman isompi eli 53,3 prosenttia. HS:N mittauksessa selvitettiin puolueiden eduskuntavaalikannatusta, vaikka kuntavaalit lähestyvät. Alun perin kuntavaalien piti olla jo huhtikuussa, mutta ne siirrettiin koronaviruspandemian takia kesäkuun 13. päivään. Ennakkoon pääsee äänestämään kotimaassa 26. toukokuuta alkaen. Kuntavaalien ehdokasasettelu päättyi 4. toukokuuta. Ehdokkaat ja heidän numeronsa vahvistetaan perjantaina 14. toukokuuta. Kuntavaaleissa kokoomukselle on povattu menestystä lähinnä sen uskollisen äänestäjäkunnan takia. He lähtevät yleensä liikkeelle, vaikka äänestysprosentti jäisi matalaksi, kuten se kuntavaaleissa tahtoo jäädä. Vuoden 2017 vaaleissa äänestysaktiivisuus oli 58,8 prosenttia. Jos taas äänestysaktiivisuus nousee, muiden suurten puolueiden mahdollisuuksien voi ajatella paranevan. Esimerkiksi Ylen kuntavaalimittauksessa kokoomus nousi kärkeen. Sen kannatus oli 20,2 prosenttia, kun perussuomalaiset ja Sdp jäivät siitä varsin tasaisesti parin prosenttiyksikön päähän. MIKÄ nyt nostaa kokoomusta myös HS:n eduskuntavaalimittauksessa, vaikka sen valtakunnan politiikka on ollut viime aikoina vähintäänkin horjuvaa esimerkiksi suhtautumisessa EU:n elpymispakettiin? ”Kokoomus on ollut aika paljon julkisuudessa ja sillä on ollut hetkensä, jotka ovat voineet herätellä ja piristää sen kannattajakuntaa. Näin kävi esimerkiksi hallituksen kehysriihen aikana ja myös elpymispaketin käsittelyssä ainakin aluksi”, arvioi Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kuvattiin eduskunnan täysistunnossa toukokuussa. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kuvattiin eduskunnan täysistunnossa toukokuussa.­KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA Tutkimusaineisto kerättiin 12.4.–7.5. Huhtikuun lopulla perustuslakivaliokunta linjasi, että elpymispaketin hyväksyntä vaatii kahden kolmasosan äänten enemmistön. Kokoomuksen eduskuntaryhmä päätti ensin, että sen jäsenet äänestävät tyhjää, mutta toukokuussa päätös pyörrettiin ja annettiin kansanedustajille vapaat kädet. Nurmela muistuttaa myös, että viime kuntavaaleissa runsaat 5 700 ehdokasta toi kokoomukselle 20,7 prosentin äänisaaliin, ja nyt puolue keräsi ehdokkaita hieman enemmän eli noin 6 000. ”Kolmissa viimeisissä kuntavaaleissa kokoomuksen suhteellinen kannatus on joka kerta ylittänyt sen ehdokkaiden lukumäärän osuuden kaikista ehdokkaista laskettuna”, Nurmela sanoo. JOS kokoomuksen häilyvä EU-politikointi ei ole nakertanut sen suosiota, ei myöskään keskustan puheenjohtajan, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon määrätietoinen ja jopa uhmakas esiintyminen hallituksen puoliväliriihessä ole kohentanut valtiovarainministeripuolueen kannatusta. ”Vaikuttaa siltä, että kehysriihen yhteydessä koettu hallituskriisi ei ole ainakaan vahvistanut keskustan asemaa. Kannatuksessa ei näy eroja ennen ja jälkeen kriisin”, Nurmela päättelee. Sen sijaan keskustan piirijohtajat ovat tyytyväisiä keskustan saavutuksiin kehysriihessä, mikä kävi ilmi HS:n kyselystä. Vaikka keskustalla on nyt eniten ehdokkaita, niitä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin 2017. ”Kun ottaa lisäksi huomioon sen, että puolueen kannatus on pysynyt matalana, edellisvaalien menestyksen uusiminen olisi yllätys”, Nurmela arvioi. SDP:N suosio on kuntavaaleissa yleensä hieman ylittänyt sen ehdokkaiden osuuden kaikista kuntavaaliehdokkaista. Ero ei ole ollut suuri, mutta silti selvästi havaittavissa. ”Sdp:n viime aikoina heikentynyt kannatus ja myös jääminen ehdokasasettelussa viime kuntavaaleista vihjaa, että vaikka edellisvaalien menestyksen uusiminen on mahdollista, on se näillä näkymin kovan työn takana”, Nurmela arvioi. ”Lähtökohdat perussuomalaisten kuntavaalimenestykselle ovat eittämättä hyvät, ehkä puolueen historian parhaat”, Nurmela sanoo. Ehdokkaita on tuntuvasti enemmän kuin viimeksi ja gallup-suosio on kova. Nurmela muistuttaa silti, ettei kolmien perättäisten eduskuntavaalien ”jytkyt” ole kuitenkaan realisoituneet yhtä hyvin kuntavaaleissa.

Helatorstai

Liturginen väri: valkoinen Kuusi alttarikynttilää Korotettu Herra Helatorstain eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivän aihe ja ajankohta, 40 päivää pääsiäisestä, on saatu Apostolien teoista (Ap. t. 1:6–14). Kristus korotettiin taivaisiin. Hän on astunut taivaalliselle valtaistuimelle ja istuu nyt Jumalan oikealla puolella. Hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta. Me emme voi saada yhteyttä Kristukseen inhimillisten aistiemme välityksellä, mutta silti hän on Pyhän Henkensä kautta sanassa ja sakramenteissa läsnä seurakuntansa keskellä. Hänen seuraajiensa tehtävä on viedä sanoma korotetusta Herrasta koko maailmaan. Päivän rukoukset 1 Taivaallinen Isämme. Me muistamme tänään Poikasi Jeesuksen Kristuksen taivaaseenastumista. Iloitsemme ja rukoilemme: Säilytä meissä elävä yhteys häneen, kunnes saamme tulla luoksesi ja kohdata hänet kasvoista kasvoihin. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 2 Herramme Jeesus Kristus, sinä astuit ylös taivaaseen, mutta olet myös luvannut olla kanssamme joka päivä. Auta meitä jättäytymään rakkautesi varaan ja luottamaan siihen, että sinä saatat päätökseen työsi meissä. Tätä pyydämme sinun nimessäsi. 3 Korotettu Herra, sinä nousit takaisin kirkkauteesi. Sinua me kumarramme ja ylistämme Herranamme ja Kuninkaanamme, sinuun turvaudumme. Ikävöimme nähdä kasvojesi kirkkautta. Kiitos siitä, että valosi loistaa pyhästä sanastasi ja olet joka päivä meitä lähellä. Kiitos, että olet luvannut noutaa kansasi kerran kirkkauden asuinsijoihin. Auta meitä pysymään uskollisina, ettei mikään sammuttaisi meissä taivaallisen kodin ikävää. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 4 Herra Jeesus Kristus, sinä ikuinen Jumalan Poika, et vaella enää maan päällä köyhänä ja syrjittynä, vaan istut Isäsi oikealla puolella ja hallitset kaikkea. Me rukoilemme sinua: Lähetä meille Pyhä Henkesi ja suo evankeliumisi levitä kaikkien kansojen keskuuteen. Säilytä valtakuntasi maan päällä, kunnes olet pannut kaikki vihollisesi jalkojesi alle ja antanut meille voiton synnistä, kuolemasta ja Saatanasta. Ja kun sinä päivien lopulla tulet takaisin taivaan pilvissä, anna luonasi ikuinen autuus. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 5 Jeesus, ylösnoussut Herramme ja Vapahtajamme. Kiitos, että sinä et jättänyt meitä orvoiksi. Kun nousit taivaaseen, Isäsi luo, lähetit lupauksesi mukaan meille Pyhän Henkesi. Kiitos, että olet koko ajan kanssamme, vaikka emme näe sinua. Tee meistäkin sinun todistajiasi. Ylistys sinulle ikuisesti.

PS:n kansanedustajat vyöryttävät EU-paketin kaatamiseksi

Suomen Uutiset Koskela on huolis­saan Suomen suun­nasta: ”Veron­mak­sa­jamme joutuvat näissä talkoissa maksu­mie­hiksi” PS ARKISTO Politiikka Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on huolissaan suunnasta, johon Suomea ollaan viemässä, jos eduskunta hyväksyy EU:n omien varojen järjestelmän ja sen sisään leivotun EU:n elpymisvälineen. – Meidän pitää huolella arvioida, haluammeko lähteä viemään EU:ta sellaiseen suuntaan, jossa perussopimuksia rikotaan, menetämme otteen omasta budjetistamme ja kannamme vastuuta asiansa huonosti hoitaneiden maiden talouksista. Veronmaksajamme joutuvat näissä talkoissa maksumiehiksi, sanoo Jari Koskela. Tukipaketti ei jää kertaluonteiseksi Koskelan mielestä kyse on isommista asioista kuin vain elpymisvälineeseen pistettävistä ja sieltä takaisin saatavista euromääristä. Kyse on siitä, millaiseksi yhteisöksi EU muodostuu ja mikä on Suomen rooli tässä muuttuvassa yhteisössä. Tukipaketti ei ole jäämässä kertaluonteiseksi, vaikka Suomessa halutaan niin uskotella. – EU:n perussopimukset on aikanaan laadittu kaikkien EU-kansalaisten ja valtioiden turvaksi. Muun muassa kiveen kirjoitettuna on, että yhteisvastuullista velkaa ei oteta eikä unioni rahoita velkarahalla toimintaansa. Nyt nämäkin periaatteet heitetään roskakoriin pakettiin sitoutuessamme, Koskela toteaa. Kansallinen elvytys auttaisi kaikkia Elpymispaketin sijaan jokaisen maan pitäisi Koskelan mielestä elvyttää itseään kansallisesti. Kansallinen elvytys auttaa kaikkia, ja markkinoilta saa nyt halpaa lainaa. Tällainen järjestely ei syventäisi EU:n moraalikatoa. – Jokainen maa voisi nyt vivuttaa talouttaan itse eli ottaa velkarahaa ja sijoittaa sitä yrityksiin, tutkimukseen ja innovaatioihin. Järkevintä olisi Suomessakin vivuttaa koko sillä rahalla, jonka nyt olemme laittamassa elpymispakettiin ja josta saamme vain osan takaisin, Koskela ehdottaa. SUOMEN UUTISET

750 miljardin EU-tukipaketti loppukäsittelyssä

POLITIIKKA Kommentti: Päivän kiusalliset kysymykset: onko EU:n elpymis­paketti kerta­rysäys ja onko EU pelotellut Suomea? Eduskunta aloittaa iltapäivällä keskustelun EU:n elpymispaketista ja äänestää siitä huomenna. Viime hetkillä esiin on noussut kiusallisia kysymyksiä, jotka hallitus olisi voinut väistää realistisemmalla otteella, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala Ilta-Sanomat. Eduskunta kokoontuu iltäpäivällä käsittelemään EU:n elpymispakettia ja äänestää siitä huomenna. Paketti on hyväksyttävä kahden kolmasosan enemmistöllä. Kiusallisia kysymyksiä on paljonkin, mutta elpymispakettikeskustelun ja -päätöksen alla esille nousee ainakin kaksi: 1. Onko kyseessä kertaluonteinen ratkaisu, vai siirtyminen pysyvään EU-malliin, jossa jäsenmaat vastaavat koko unionin veloista? 2. Onko EU-pelotellut Suomen esityksen kaatamisen seurauksilla? Onko Suomen mainehaitta ja poliittinen paine ”ennennäkemätön”, mikäli eduskunta kaataisi paketin? Onko hallitus turvautunut pelotteluaseeseen ajaessaan sopimusta eduskunnassa läpi? KESKUSTELUA PAKETIN kertaluonteisuudesta on käyty koko ajan, mutta nyt äänestyksen aattona kiusallinen teema nousi vahvasti pinnalle uudestaan. EU:n taloudesta vastaavat komissaarit kertoivat maanantaina, että elpymispaketista voisi tulla pysyvämpi ratkaisu, jos se onnistuu vauhdittamaan talouskasvua ja lisäämään digitalisaatiota. Suomen hallitus on kiistänyt jyrkästi, että elpymispaketti olisi jotakin muuta kuin kertaratkaisu, tai että se veisi Suomen EU:n yhteistalouteen, velkaunioniin, jossa maat eivät enää vastaisikaan vain omista veloistaan. Epäilijät uskovat, että nyt avataan Pandoran lipas, minkä jälkeen Suomi on mukana kattamassa Itä- ja Etelä-Euroopan EU-maiden kansantalouden vajeita. – Komissaarit edustavat omia byroitaan (toimistojaan), kuittasi kiusaantuneen oloinen valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) talouskomissaarien näkemykset Ylen Ykkösaamussa aamulla ja lisäsi, etteivät komissaarit päätä asiasta. Vanhanen myös korosti, että paketti liittyy EU:n seitsenvuotiseen budjettiin, joka on esimerkiksi keskustalle maatalous- ja aluerahojen takia tärkeä. TOINEN KIUSALLINEN kysymys koskee siis sitä, onko EU pelotellut Suomea kovilla seurauksilla, mikäli Suomi kaataa paketin. Eduskunnan perustuslakivaliokunta sai 5. toukokuuta käsittelyynsä EU-elpymispakettiin liittyvän, valtioneuvoston kansliassa laaditun muistion, joka oli vuodettu Ylelle jo reilua viikkoa aikaisemmin 26. huhtikuuta. Ylen jutussa kerrottiin valtioneuvostolähteisiin vedoten, että Suomen mainehaitta ja poliittinen paine on ”ennennäkemätön”, jos eduskunta kaataa paketin. Muistion tiedot olivat tiettävästi tulleet EU:n oikeuspalvelun kautta, mutta tietopyynnöistä huolimatta valtioneuvoston kanslia ei ole julkistanut muistiotaan, jonka vuotamisella saattoi olla poliittisia tarkoitusperiä. Oppositio ottaa tämän pomminvarmasti esille eduskuntakeskustelussa tänään. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho paasasi asiasta jo eilen puolueensa tilaisuudessa Työmiehen tuumaustunnilla. Muistiosta, jos sellainen on, pitäisikin saada tarkempaa tietoa, sikäli mikäli hallitus haluaa itsestään rehdin kuvan. ELPYMISPAKETIN LÄPIMENOSTA on silti tuskin mitään epäselvyyttä. Esitys vaatii kahden kolmasosan enemmistön, mutta se löytynee kirkkaasti keskiviikon äänestyksessä. Asian varmisti kokoomus, joka viime viikolla luopui puolueen kansanedustajat naurunalaiseen asemaan asettaneesta ”äänestämme tyhjää” -linjasta ja antoi edustajilleen vapaat kädet. Osa kokoomuksesta äänestää yhä esitystä vastaan, mutta suurempi osa sen puolesta – varsinkin, kun kokoomus on selittänyt saaneensa niin paljon muutoksia valtiovarainvaliokunnan mietintöön, että puolue voi sitä tukea. Valiokunnan mukaan elpymispakettiin osallistuminen on Suomen edun mukaista. Hallituspuolueista keskustasta ja vasemmistoliitosta odotetaan pientä repeämää. Hallituksen esitys ja valtiovarainvaliokunnan mietintö voisi kaatua, jos 67 kansanedustajaa äänestäisi sitä vastaan. Tätä tuskin nähdään. EU:N OIKEUSPALVELUSTA kantautuneen pelotteluvaroituksen lisäksi julkisuuteen on tuotu tietoa, ettei missään muussa EU-maassa käydä vastaavaa keskustelua elpymispaketista kuin Suomessa. Niinpä. Hallitus olisi voinut jossain määrin välttää kiusallisen keskustelun, jos se olisi ottanut alusta alkaen siihen edes hiukan realistisemman asenteen, eikä yrittänyt ajaa asiaansa paikoin läpinäkyvällä propagandallaan. Kun pääministeri Sanna Marin (sd) neuvotteli heinäkuussa 750 miljardin paketin EU-kollegojensa kanssa – josta Suomi maksaa 6,6 miljardia ja saa takaisin reilut 2 miljardia, summa täsmentyy koko ajan – sitä kehuttiin Suomen kannalta ”loistodiiliksi”. Nyt se on esimerkiksi EU- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisenkin (sd) tunnustuksen mukaan ”välttämätön paha”, joka tulee vain hyväksyä. Paketin kertaluonteisuutta on epäilty siis niin ikään koko ajan. YHTÄ LAILLA KOOMISTA on ollut esimerkiksi oppositiokokoomuksen toilailu asian ympärillä. EU-myönteisen kokoomuksen rahkeet eivät olisi riittäneet paketin kaatamiseen. Jos kokoomus olisi hallituksessa, se olisi tehnyt saman kuin nykyhallitus. Tyylipisteistä voi keskustella. Tiivistäen voisi sanoa, että olipa Suomi mukana esimerkiksi EU:n nuivassa nelikossa (Ruotsi, Tanska, Hollanti, Itävalta) tai ei, Suomi menee EU:ssa sinne, minne Saksan sormi näyttää tien. Sattuvasti kokoomuskin muutti linjaansa, kun talouden ykkösnimet vetosivat elpymispaketin hyväksymisen puolesta Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) kasaamassa vetoomuksessa. Ja tämäkin tänään kuullaan: EU:n elvytys on pientä verrattuna Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, jotka pumppaavat talouteen tuhansia miljardeja dollareita. Menossa on pakko olla mukana.

Ehdokasasettelussa PS jyllää

Kankaanpäässä ehdokkaita on PS 50, keskusta 35, sdp 27, kokoomus ja vasemmistoliitto molemmat 18, Kd 6, vihreät 5 valitsijayhdistys 1. Tapio LaurilaKankaanpään Perussuomalaiset Kankaanpään Perussuomalaiset ry:n 50 kunnallisvaaliehdokasta, numerot tullaan vahvistamaan edokkaille kuluvan viikon perjantaina 14.5. Kankaanpää - Kuntavaalit 2021 VAALIT.PERUSSUOMALAISET.FI Kankaanpää - Kuntavaalit 2021 Kaikki Perussuomalaiset ehdokkaat samassa verkkogalleriassa

Jokainen maa itse elvyttäköön lainarahalla

UUTISET Iltalehti Uutiset Politiikka PS:n Purra Ylellä EU:n elpymispaketista: ”Kaikki valtiot voisivat itse elvyttää” Tänään klo 11:46 Perussuomalaiset vastustaa EU:n elvytyspakettia. Asiasta äänestetään ensi viikolla. Purran mukaan paketilla yritetään vain paikata hyvin velkaantuneita Etelä-Euroopan maita.Purran mukaan paketilla yritetään vain paikata hyvin velkaantuneita Etelä-Euroopan maita. Purran mukaan paketilla yritetään vain paikata hyvin velkaantuneita Etelä-Euroopan maita. MIKKO RÄSÄNEN Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purran mielestä EU:ssa pitäisi palata takaisin neuvottelupöytään EU:n elvytyspaketin kanssa. Purra sanoo Ylellä, että elvytyspaketin hyväksyminen olisi ”suuri askel kohti finanssiliittoa.” Eduskunta äänestää elvytyspaketista keskiviikkona. Perussuomalaiset vastustaa pakettia. Purran mukaan paketilla yritetään vain paikata hyvin velkaantuneita Etelä-Euroopan maita. – Yritetään paikata esimerkiksi Italiaa, joka ei suostu tekemään rakenteellisia muutoksia. Tilanteessa on huomattu, että EU:lta olisi mahdollisuus saada rahaa sen sijaan että (valtio) itse ottaisi lainaa ja korjaisi rakenteellisia asioita. Purran mukaan EU:n tason elvytys voisi olla sitä, että jäsenmaat itse elvyttävät omaa talouttaan. – Kaikki valtiot voisivat itse elvyttää. Suomihan on tukenut yrityksiä aika vähän. Suomi voisi laittaa paljon enemmän rahaa oman elinkeinoelämänsä yritysten sparraamiseen. Suomella olisi mahdollisuus käyttää enemmän rahaa tähän, mikäli sitä ei kierrätettäisi Brysselin kautta ja jaettaisi taloutensa heikommin hoitaneille maille. Purran mukaan Suomi ei olisi yksin, jos elvytyspaketti palaisi neuvottelupöydälle EU:ssa. – Pitäisi palata neuvottelupöytään. Todennäköisesti silloin paketti ei nojaisi näille ongelmallisille elementeille. KATARIINA TALEVA katariina.taleva@iltalehti.fi

Jari EU-tukipaketin kaatamiseksi

Puheenvuoro|Mielipide Kankaanpään Seudussa Jari Koskela: Euroopan unioni on tienhaarassa –todellisuudessa Suomi ei tarvitse tukipakettia Kansanedustaja Jari Koskelan (Ps) mielestä nyt järkevintä olisi kaataa EU-tukipaketti. Kansanedustaja Jari Koskelan (Ps) mielestä nyt järkevintä olisi kaataa EU-tukipaketti. ­KUVA: HEIKKI WESTERGÅRD/ARKISTO 5.5. 6:00 Maamme tilanne on huolestuttava. Puoliväliriihi oli melkoista kokemattomien päättäjien päämäärätöntä farssia. Turvetuotannon itseaiheutettu, ennenaikainen alasajo on eräs maamme historian taitamattomin ja myös traagisin toimenpide. Nyt edessä on ehkä sotien jälkeisen ajan merkittävin päätös, kun EU:n elpymisväline tulee äänestettäväksi. Paketti tarvitsee kolmasosan äänistä kaatuakseen. Asia on saanut arveluttavia piirteitä. Hallitus pyysi lausuntoa EU:n neuvoston oikeuspalvelun korkealta virkamieheltä. Lausunnon mukaan Suomelle koituisi ”ennennäkemätöntä mainehaittaa”, jos paketti kaatuisi. Oikeuspalvelun tehtäviin ei kuulu poliittisten seurausten arviointi ja kyseessä on neuvoa-antava, juridinen toimielin. Kokoomuksesta puolestaan on peloteltu Venäjällä ja Kiinalla, jos tukipaketti kaatuisi. Sotilaallista uhkaako me pelkäisimme molemmista maista? Olemme monesti saaneet kuulla, kuinka elvytyspaketin myötä menettäisimme myös EU:n seitsemän vuoden kehyksen, joka sisältää muun muassa maataloustukia. Elpymisväline on taitavasti leivottu kehyksen sisään. Se ei ole kuitenkaan sama asia. Jos paketti kaatuu alkavat luonnollisesti uudet neuvottelut. Seitsemän vuoden kehys kerätään jokaiselta maalta jäsenmaksuina. Kehys voidaan toteuttaa ilman elpymisvälinettä kuten on tehty tähänkin asti. Tukipaketin eduskuntakäsittely on jokaiselle suomalaiselle tärkeä. Todellisuudessa Suomi ei tarvitse tukipakettia. Me tuimme viime vuonna velkarahalla omaa talouttamme kansallisesti 20 miljardilla. Meidän ei tarvitse kierrättää EU:n kautta omia rahojamme. Italian pääministeri Mario Draghi on ilmoittanut, että paketin kaatuminen estäisi syvemmän fiskaalisen integraation ja tulevien pakettien luomisen tulevaisuudessa. Hän pitää varmana tulevia tukipaketteja, talousunionia ja EU:n verotusoikeutta. Myös Ranskan presidentti on uusien elvytyspakettien takana. Meillä sen sijaan puhutaan paketin kertaluonteisuudesta. Eurooppa on nyt todellisessa kriisissä ja vain osa on koronan aiheuttamaa. Nyt rahaa painetaan lisää markkinoille ja kaikki maat saavat sitä lainaksi lähes nollakorolla. Tilanne ei ole kestävä. Korot tulevat aikanaan nousemaan. Kuka maksaa velat, jos maat eivät itse kykene selviytymään. Nyt kun ongelmamaat saavat ilmaista rahaa, tulevat he sitä pyytämään väistämättä myös jatkossa. Järkevintä olisi nyt kaataa tukipaketti. Sellainen ratkaisu auttaisi EU:ta noudattamaan omia perussopimuksiaan ja ohjaisi EU:n sellaiselle tielle, joka olisi niin taloudellisesti kuin poliittisesti kestävämpi kuin tämä liittovaltioon johtava tukipakettien erämaa. Jari Koskela Kansanedustaja (Ps)

EU-tukipaketin kaatamiseksi

Kansanedustaja Jari Koskela · Ensi viikolla eduskunnassa äänestetään EU:n elpymisvälineestä. Kyseessä on paljon isompi asia kuin vain euromäärät, joita Suomi pakettiin laittaa. Elpymisväline avaa tien, jonka päässä EU muuttuu fiskaaliunioniksi, jolla on oma verotusoikeus ja joka kierrättää euroja pohjoisesta etelään ja lännestä itään. Suomella on maksajan rooli. Tämä kehityssuunta on EU:n omien perussopimusten vastainen. Suomessa puhutaan paketin kertaluontoisuudesta. Kuitenkin muualla Euroopassa keskustellaan aivan avoimesti elpymisvälineestä pysyvänä järjestelynä. Seuraava paketti on jo nurkan takana. Näennäiset perustelut ovat silloin ehkä toisenlaiset kuin nyt, mutta suomalaiset ovat jatkossakin maksajan paikalla. On isänmaallista vastustaa tukipaketta. Ensi viikolla eduskunnassa äänestetään niin Suomen kuin koko Euroopan unioninkin suunnasta. · Kansanedustaja Jari Koskela Eilen 17.03 · Perussuomalaiset esittää EU:n elpymispaketin hylkäämistä Perussuomalaiset ovat jättäneet vastalauseen valtiovarainvaliokunnan mietintöön EU:n omien varojen päätöksen hyväksymisestä. Perussuomalaisten mielestä EU:n monivuotiseen budjettikehykseen liittyy jo sinällään merkittäviä ongelmia, mutta erityisesti siihen kytketty päätös niin sanotusta elpymispaketista ei ole hyväksyttävissä. - Iso-Britannian ero EU:sta on pienentänyt yhteisön jäsenmaksutuloja, mutta EU:n menoja ei ole leikattu vastaavassa määrin. Tämä on johtanut jäsenmaksujen nousuun, mikä on vastoin perussuomalaisten linjaa, kansanedustaja Ville Vähämäki sanoo. - Itse elpymispaketilla on hyvin vähän tekemistä koronan tai elvyttämisen kanssa. Se on todellisuudessa tulonsiirtopaketti, jolla suomalaisten veronmaksajien rahoilla tuetaan Etelä-Euroopan ylivelkaisia maita, erityisesti Italiaa, kansanedustaja Sami Savio linjaa. Suomen asema heikkenee monella tapaa Perussuomalaisten edustajien mukaan Suomen maksamat tulonsiirrot ovat luonnollisesti pois Suomen omasta käytöstä, mutta sen lisäksi ne parantavat kilpailijamaiden asemaa, jolloin Suomen oma asema heikkenee vielä enemmän. - Kilpailijamaidemme rahoittaminen veronmaksajiemme kustannuksella johtaa oman kilpailukykymme heikkenemiseen. Miljardit, jotka hallitus aikoo lahjoittaa muille maille, pitää käyttää oman maamme elinkeinoelämän edellytysten parantamiseen, jolloin velkaantuva taloutemme kääntyy kasvuun, työllisyys paranee ja hyvinvointi elpyy. Solidaarisuudesta kelvottomasti talouttaan hoitaneita EU-maita kohtaan on järjetöntä maksaa miljardien lahjuksia. Vasemmistohallitus tuhoaa Suomea, kansanedustaja Toimi Kankaanniemi tiivistää. Todellinen tavoite liittovaltion syventäminen Perussuomalaisten mielestä paketin todellinen tarkoitus on poliittisen suopeuden ostamisen ohella Euroopan liittovaltioistaminen. Paketin myötä EU:lle tulee ensimmäistä kertaa oikeus alijäämäiseen budjettiin, yhteisen velan ottamiseen ja samalla paketti toimii valmiina mallina myöhemmin uusille, tai jopa pysyville tulonsiirroille. Perussuomalaiset vastustavat liittovaltiokehitystä. - Paketti sisältää taloudellisen liittovaltion keskeiset rakennuspalikat, ja näin isosta asiasta pitäisi kysyä kansan mielipide. Edellisellä vaalikaudella keskusta vastusti EU:n yhteistä velkaa ja liittovaltiokehitystä, ja pääministeri jopa sanoi, että liittovaltioon ei ole asiaa ilman kansanäänestystä. Nyt asia onkin keskustalle ilmeisesti ihan sama, kansanedustaja Lulu Ranne hämmästelee. Koronakriisi toimi hyvänä tekosyynä Kyseisten tulonsiirtojen oikeuspohja on kyseenalainen, sillä koronakriisi on jo väistymässä rokotuksien myötä. - Liittovaltiota haikailevilla alkaa olla kiire, mikä on johtanut valitettaviin ylilyönteihin, kuten paketin ongelmien vähättelyyn ja jopa arvostelijoiden syyttämiseen vieraiden valtojen agenteiksi. Demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kunnioitus on federalisteilta päässyt unohtumaan, kansanedustaja Jari Koskela sanoo. Kun EU:n suunta on tämä, ja Etelä-Euroopan ylivelkaisten maiden kohtalo epäselvä, pitää olla tarkkana ja varautua tulevaan. - Edellytämme vastalauseessamme, että hallitus kieltäytyy nyt ja jatkossa kaikista järjestelyistä, joilla lisättäisiin EU-maiden välisiä tulonsiirtoja ja taloudellista yhteisvastuuta. Suomen on lisäksi luotava kansallinen varamaksujärjestelmä ja edistettävä unionin tasolla menettelytapojen luomista jäsenvaltioiden velkasaneerauksen euroeron toteuttamiseksi. Kreikan kriisi opetti, että säännöt kannattaa laatia etukäteen, koska kiireessä syntyy huonoja päätöksiä, kansanedustaja Jussi Wihonen summaa lopuksi.

Kokoomus perussuomalaisten pelossa

UUTISET UutisetPolitiikka Näkökulma: PS jauhaa kokoomusta ja keskustaa EU-myllyssä palasiksi – itsetunto hukassa Suomen unioniin vieneillä Tänään klo 21:14 Kirjoittaja Lauri Nurmi Iltalehti Ilmoitus tyhjän äänestämisestä oli kokoomukselta nokkela temppu, joka kääntyi nopeasti itseään vastaan, kirjoittaa politiikan toimittaja Lauri Nurmi. Oppositiopuolue kokoomus on ollut viime viikon tiistaista lähtien henkisesti tuuliajolla. Silloin puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ilmoittivat, että kokoomuslaiset äänestäisivät EU:n elpymispaketista tyhjää eduskunnan täysistunnossa. Orpo ja Mykkänen epäilemättä ajattelivat löytäneensä kunniallisen ulospääsytien asetelmasta, jossa koko 750 miljardin euron taloussopimuksen hyväksyminen vaikutti olevan kokoomuksen ratkaisusta kiinni. Eduskunnan perustuslakivaliokunta (Pev) oli juuri linjannut, että elpymispaketin hyväksyminen edellyttäisi 2/3-määräenemmistöä. Puheenjohtaja Petteri Orpo (vas.) ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ovat joutuneet vaikeaan paikkaan, kun kokoomuksen pitäisi muodostaa kantansa EU:n elpymispaketista.Puheenjohtaja Petteri Orpo (vas.) ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ovat joutuneet vaikeaan paikkaan, kun kokoomuksen pitäisi muodostaa kantansa EU:n elpymispaketista. Puheenjohtaja Petteri Orpo (vas.) ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ovat joutuneet vaikeaan paikkaan, kun kokoomuksen pitäisi muodostaa kantansa EU:n elpymispaketista. PETE ANIKARI Pevissä asia politisoitui, koska elpymispaketin rahanjako on Suomelle epäedullinen. Pevin saaman selvityksen mukaan vain 30 prosenttia varoista jaetaan koronakriisin suoranaisten vaikutusten perusteella ja 70 prosenttia elpymisrahaston rahoituksesta jaetaan muiden kuin suoraan koronakriisistä aiheutuneiden kustannusten perusteella. Valiokunnassa tätä jakosuhdetta ja avustusten rahoittamista velalla pidettiin ongelmallisena EU:n perussopimuksen 125. artiklan kannalta. Siinä edellytetään tervettä finanssipolitiikkaa. Äänin 9-8 valiokunnan jäsenten enemmistö arvioi, että elpymispaketilla voisi olla ennakkotapauksen luonne. Toistuessaan menettely muodostaisi muutoksen unionin luonteeseen ja toimintaan ja edellyttäisi perustuslaissa säädettyä 2/3-enemmistöä eduskunnassa tullakseen hyväksytyksi. Oppositiopuolue perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on tammikuusta lähtien toistanut, että kuntavaalit ovat kansanäänestys pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen suosiosta, muun muassa EU:n elpymispaketista. Oikeistopopulistinen perussuomalaiset vastustaa elpymispakettia. Kokoomuksen äärilaidan, esimerkiksi helsinkiläisen Wille Rydmanin, mielestä kokoomuksen ja perussuomalaisten politiikat ovat lähellä toisiaan. Vaikka Rydman ei sitä ääneen sanoisi, hänen ilmeisenä tavoitteenaan on muuttaa kokoomuksen linjaa pysyvästi ja tehdä puolueesta kansallis-konservatiivinen ja maahanmuuttokriittinen oikeistopuolue. Silloin kokoomus lakkaisi olemasta liberaali oikeistopuolue, mikä olisi fundamentaalinen linjanmuutos. LUE MYÖSKokoomuskapinallinen Wille Rydman: ”Suomelle voi tarjota miten huonon diilin tahansa” Kun Orpo ja Mykkänen olivat kertoneet tyhjän äänestämisestä, Rydman, Janne Heikkinen ja Terhi Koulumies ilmoittivat silti äänestävänsä elpymispakettia vastaan. Heidän ja muutamien muiden kokoomuslaisten kansanedustajien tavoitteena on heikentää liberaalin ja EU-myönteisen puoluejohdon uskottavuutta. Mitä virkaa on puoluejohdolla, jonka päätöksillä oman puolueen kansanedustajat pyyhkivät ilmoitusluontoisesti pöytää? Kapinallisten toiminta näyttäytyy erikoisena senkin takia, että Orpolla on hyvät mahdollisuudet johdattaa kokoomus kuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Tyhjiä ääniä ei olisi laskettu äänestystulokseen lainkaan, mikä olisi käytännössä varmistanut elpymispaketin läpimenon. Vaikka hallituksen 117 kansanedustajasta pari-kolme olisi äänestänyt pakettia vastaan ryhmästä erottamisen uhallakin, 2/3-määräenemmistö olisi täyttynyt, kun kokoomuksen 38 kansanedustajaa olisivat olleet käytännössä poissa äänestyksestä. Useat julkiset ei-ilmoitukset keikauttivat asetelman. Yhtäkkiä uhattuina olivat niin kokoomuksen EU-myönteinen yleislinja, puoluejohdon uskottavuus kuin elpymispakettikin. Iltalehden tietojen mukaan hallituspuolueiden edustajien ja kokoomuslaisten välillä käytiin etukäteen keskusteluja siitä, että eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietintö antaisi EU-myönteisille kokoomuslaisille selkänojan äänestää elpymispaketin puolesta. Mietintö julkistettiin keskiviikkona, ja se sisältää useita kokoomuslaisille heitettyjä poliittisia pelastusrenkaita. Fakta on, että elpymisvälineen lainojen takaisinmaksu nostaa Suomen EU-jäsenyyden kustannuksia vuosittain noin 210 miljoonalla eurolla, jos lainoja lyhennetään aina vuoteen 2058 asti. Tätä oikeistopopulistien on helppoa toistaa julkisuudessa. Miksi Suomi sitten hyväksynee elpymispaketin? Siksi että – kuten valiokunta huomauttaa – ”EU ei ole vain maksu-unioni, vaan myös poliittinen yhteisö, jossa solidaarisuus vaikuttaa EU:n luotettavuuteen muun maailman ja rahoitusmarkkinoiden silmissä”. – Suomi on avoin, vientivetoinen, pieni talous, jolla on tiivis taloudellinen kohtalonyhteys muun Euroopan kanssa, valtiovarainvaliokunta kiteyttää. EU on Suomelle myös turvallisuusratkaisu, kun maallamme ei ole ollut kanttia liittyä läntisen puolustuksen arvoyhteisöön Natoon. Nato-sanaa ei tietenkään löydy valiokuntien mietinnöistä, mutta kupletin juonen paljastaa esimerkiksi seuraava virke: ”Erityiskohtelun vaatiminen heikentäisi myös Suomen mahdollisuuksia saada tukea tilanteessa, jossa se itse kohtaa isoja taloudellisia tai muita sokkeja.” Ilmaisu ”muu sokki” tarkoittaa tilannetta, jossa suomalaiset tarvitsisivat muilta EU-mailta solidaarisuutta Venäjän painostaessa Suomea. Nämä ovat järkisyitä, joihin tukeutuen kokoomuksen puoluejohto voisi halutessaan puolustaa elpymispakettia julkisuudessa ja vaatia puolueen kansanedustajilta ryhmäkurin noudattamista. Sisäisen puoluehajaannuksen ollessa tosiasia kokoomuksessa ei toistaiseksi ole näin tehty. Perussuomalaisten pelko asuu liian monessa kokoomuslaisessa. Heillä ei ole halua tukea puolueen yhteisen linjan muodostamista. Kun näin on, kokoomukselta on tervehenkinen itsetunto hukassa. Ne olivat puolueista juuri kokoomus ja keskusta, jotka 1990-luvun alussa veivät Suomen EU:n jäseneksi yhdessä sosialidemokraattisen tasavallan presidentin Mauno Koiviston kanssa. Nyt samat puolueet eivät enää vaikuta tietävän, mitä ne EU:sta oikein ovat mieltä, kun perussuomalaiset kritisoivat kaupungeissa kokoomuslaisia ja maaseudulla keskustalaisia siitä, että nämä olisivat rakentamassa velkaunionia. Väite on toistaiseksi epätosi, mutta perussuomalaisessa oppositiopolitiikassa sillä on viljalti käyttövoimaa. Kun keskusta on Marinin hallituksessa henkisesti oppositiossa ja kokoomus perussuomalaisten seurana kirjaimellisesti oppositiossa, seurauksena on ollut kokoomuslaisten ja keskustalaisten kiusallista julkista kiemurtelua. Samalla puoluehajaannus vaanii molempia EU-jäsenyyden arkkitehteja. Parhaillaan molempien puolueiden kansanedustajat takertuvat valtiovarainvaliokunnan mietinnön pelastusrenkaisiin, joista yksi on muotoiltu seuraavasti: ”Elpymispaketti tukee jäsenmaiden talouksien toipumista koronakriisistä, mutta se ei poista julkistalouksien ongelmien juurisyitä, eikä siten laajamittaisenkaan rahoituskriisin uhkaa pitkällä aikavälillä. Valiokunta pitää siksi välttämättömänä EU-maiden talouden pidemmän aikavälin kestävyyden vahvistamista ja jäsenmaiden omaa vastuuta talous- ja finanssipolitiikkansa hoidossa.” Pidemmän aikavälin kovistelu on sanahelinää. Rehellisempää olisi sanoa, että rauhanklubin jäsenyydellä ja rauhalla on aina hintansa. Abstraktien hyötyjen argumentoiminen vaan on politiikassa vaikeaa, kun vastapuoli sanoo, että italialainen vie Veitsiluodon työttömäksi jäävältä paperiduunarilta riihikuivan kympin lompakosta. Aina 2020-luvulle asti kokoomuksen johto on julistanut puolueensa olevan Suomen EU-myönteisin. Jos tähän tulee nyt fundamentaalinen muutos, suomalainen politiikka jakautuu kahtia: kansainvälisyyttä korostavaan liberaaliin ja kansallismieliseen konservatiiviseen blokkiin. Jaolla voisi olla arvaamattomia seurauksia eri puolueiden kannatukselle. Tuskinpa perussuomalaisten kainalossa olisi tilaa yhdellekään 16-20 prosentin aisankannattajalle. Todennäköisin seuraus olisi, että kokoomus ja keskusta olisivat kannatukseltaan vielä nykyistäkin pienempiä, jos ne olisivat apupuolueita perussuomalaisten johtamassa konservatiivisessa blokissa.

50 ehdokasta meillä PS Kankaanpään

Uutiset|Kuntavaalit Neljä puoluetta kasvatti ehdokasmääräänsä Kankaanpäässä - Keskusta houkutteli peräti kuusi uutta nimeä listoilleen, perussuomalaiset viisi Kolme vielä kevättalvella listoilla ollutta ehdokasta jättäytyi pois. KUVA: PEKKA SÖDERLUND JP Mikola Kankaanpään Seutu Keskusta, perussuomalaiset, kokoomus ja vasemmistoliitto ottivat rajun tai ainakin määrätietoisen loppukirin ja kasvattivat ehdokasmääräänsä Kankaanpäässä. Jos tilannetta verrataan huhtikuun ensimmäiseen jättöpäivään, ehdokkaita on peräti 16 enemmän kuin silloin. Täydennetyt ehdokaslistat voi katsoa täältä. – Yli puolet puolueista sai lisää ehdokkaita eli erittäin hyvillä fiiliksillä voi olla, keskusvaalilautakunnan sihteeri Ulla Norrbo kiittelee. Ehdokasasettelu päättyi tiistaina virka-ajan umpeuduttua. Keskustan kuusi uutta, perussuomalaisten viisi tuoretta nimeä sekä kokoomuksen kolme ja vasemmistoliiton kaksi täydennystä nostavat ehdokasmäärän 161:een. – Vuonna 2017 eli viime vaaleissa Honkajoella oli 40 ja Kankaanpäässä 152 ehdokasta. Ei varmasti kukaan olettanut, tai en minä ainakaan, että nyt päästäisiin yhdessä samaan. En odottanut, että Honkajoen alueelta olisi nyt yhtä paljon ehdokkaita kuin viimeksi, Honkajoen kunnanjohtajana vuodenvaihteen liitokseen asti työskennellyt Norrbo miettii. Eniten uusia nimiä listoilleen saaneen keskustan vaalipäällikkö Lauri Ahopelto on luonnollisesti tyytyväinen kuudesta uudesta ehdokkaasta, jotka täydentävät jo aiemmin mukaan lupautuneiden kanssa listan 35 nimen mittaiseksi. Puhelimet ja viestivälineet pysyivät kuumina loppuu asti. – Emme me aloittaneet aikaisin, mutta lopetimme myöhään, Ahopelto hymähtää. Ehdokkaiden määrää ei hänen mukaansa oikein voi verrata viime vaaleihin, koska asetelma on tuoreen kuntaliitoksen jälkeen niin erilainen kuin yleensä. Valtuustossa on edelleen samat 35 paikkaa kuin aiemminkin. – Tilanne etenkin Honkajoen osalta on nyt toinen, ja vaarana tietysti on se, että löytävätkö pitkään samoja ehdokkaita äänestäneet iäkkäät ihmiset itselleen uusia ehdokkaita. Muuten kylllä vanhempi väki äänestää aktiivisesti. Ahopelto puntaroi. Millä keinoilla saitte lopulta saman määrän eli 35 ehdokasta kuin viimeksi? – Ensimmäisen kerran on kyselty jo syyskuussa. Pitää jonkin verran lämmitellä ja ehdolle asettuvien miettiä asiaa, Niinisalon urheilukentältä viikkorastien ajanottohommista tavoitettu Ahopelto sanoo. Perussuomalaisten vaalipäällikkö Tapio Laurila vastasi kännykkäänsä myös kuntorasteilta. Hänen kelpasi juosta metsään myönteisissä tuntemuksissa, sillä koossa on lähes täysi eli kahta vaille 52 ehdokkaan lista. – 50 on hyvä tasaluku, kyllä se lämmittää. Viimeksi meillä oli Kankaanpäässä 42 ehdokasta, nyt saimme kolme lisää. Honkajoelta on viisi ehdokasta, Laurila erittelee. Päätös vaalien siirtämisestä valmisteltiin puoluesihteerien voimin, olkoonkin että eduskunta lopulta teki varsinaisen päätöksen. Perussuomalaiset oli eduskunnassa ainoana siirtämistä vastaan. Enää ratkaisu ei herätä parranpärinää, ainakaan Kankaanpäässä. – Kun tuli se päätös vaalien siirtämisestä, siinä vaiheessa oli vähän seesteellinen hetki eli viikon-parin ajan aika rauhallista, mutta loppuvaiheissa tuli viisi ehdokasta lisää. Laurila kuvailee tuntemuksia. Kuinka kovan työn takana täydennyksen saaminen oli? – Ei siinä nyt niin valtavasti ollut töitä, mutta kysyä sai. Muutama halusi ja sai miettimisaikaa. Mitä miettijät päättivät? Lähtivätkö he vai päättikö joku toisin? – Lähtivät he kaikki. Kankaanpään tummatiilisessä valtuustosalissa on ensi vaalikaudellakin paikka 35 valtuutetulle. Määrä ei muutu, vaikka kunnan väkiluku kasvoi Hontajoki-liitoksessä lähelle 13 000 asukasta. Kankaanpään tummatiilisessä valtuustosalissa on ensi vaalikaudellakin paikka 35 valtuutetulle. Määrä ei muutu, vaikka kunnan väkiluku kasvoi Hontajoki-liitoksessä lähelle 13 000 asukasta.­KUVA: PEKKA SÖDERLUND Ehdokaslistojen toisen takarajan lähestyminen herätti kuhinaa myös kokoomuksessa. Vaalivankkureita vetävä valtuutettu ja nykyisen yhteisvaltuuston kolmas varapuheenjohtaja Kari Kähkönen on silti hieman pettynyt, että lista täydentyi vain kahdella uudella ehdokkaalla. – Se on sellainen kohtuullinen tulos, mutta totta kai tavoite oli korkeampi. Saimme nyt kolme uutta ehdokasta, yksi perui, Kähkönen sanoo. Osa houkutelluista näytti Kähkösen mukaan vaaleanvihreää tai vaaleansinistä valoa, mutta ei sitten kuitenkaan lähtenyt mukaan. – 18 ehdokasta on sama kuin viime vaaleissa, se määrä on kohtuullinen tulos, Ei voi olla tyytyväinen, mutta täytyy luottaa siihen, että laatu korvaa määrän, Kähkönen arvioi. Kun vertailukohdaksi otetaan valtuustoon mielivien koko joukko, loppusuoralla mukaan houkuteltujen uusien nimien vastapainoksi kolme vielä kevättalvella mukana ollutta jättäytyi pois. Keskustan kuuden uuden nimen ja yhteensä 35 nimen listalta katosi lopussa yksi nimi, kun Veera Vanhatalo luopui ehdokkuudesta. Perussuomalaisista Marko Leponiemi oli ehdolla vielä huhtikuussa, mutta nyt nimeää ei ole listalla. – Se oli hänen oma henkilökohtainen päätöksensä. Tämähän perustuu vapaaehtoisuuteen, Laurila sanoo. Kokoomuksen Mikko Korpela veti niin ikään nimensä pois. – Ei siinä mitään dramatiikkaa ole, Kankaanpään osalta, enemmän valtakunnan politiikan. Mikko varmasti itse kertoo taustoista enemmän, Kähkönen sanoo. Vasemmistoliiton loppukiri tuotti kaksi uutta ehdokasta. Aiemmin ehdolle lupautuneista kukaan ei jättänyt kisaa kesken. Sdp, kristillisdemokraatit, vihreät ja yhden miehen Kankaanpään eduksi valitsijayhdistyksellään vaaleihin lähtevä Janne Katajamäki eivät saaneet tai hakeneet enää täydennystä listoilleen. Demarit sai vaalivankkureidensa veturiksi eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin, joka oli tiistaina pidetyn etävaalistartin vieraana luomassa henkeä. – Ehdokashankinta alkoi jo viime syksynä, eikä vaalien siirrosta johtunut lisäaika tuonut meille täydennystä. Listamme on kuitenkin kattava, mukana niin vanhoja konkareita kuin uusia ehdokkaitakin ja tällä joukolla on hienoa lähteä vaalityöhön, Kankaanpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Katri Kujanpää (sd) sanoo.. Keskustan riveissä ei huhti-toukokuun vahvasta loppukiristä huolimatta ole ummistettu silmiä kuntapolitiikan nykytilanteelta. Huoli nuorten tai keski-ikäisten mukaan saamisesta on todellinen. – Jos 20–50-vuotiaita ei saada listoille, niin siinä on kaikilla puolueilla peiliin katsomisen paikka. Demokratia on siinä mielessä uhattuna, että eivät kaikki varttuneemmat pysy ikuisuuksia mukana, Ahopelto huomauttaa. – Kyllä ihmisten pitää tulla toistensa kanssa toimeen ja uskaltaa olla asioista myös eri mieltä. Ei minulle ainakaan ole koskaan ollut haitaksi olla keskustalainen. Ei päätä kannata panna pensaaseen, vaan rohkeasti voi olla myös eri mieltä, Ahopelto muistuttaa. JP Mikola

Valkolakki

Vaimon täytyi välttämättä ottaa tämän kuvan kaivettuaan vuosikymmenien jälkeen ruskettuneen lakin komeroiden kätköistä! Valitettavasti en enää saa tänne siirrettyä kuvia, mutta fb-sivullani tämä kuva näkyy!

Halla-ahon vappupuhe

Kuntavaalit ovat hyvä tilaisuus antaa puolueille välitilinpäätös siitä, mitä ne ovat kahden vuoden aikana tehneet Politiikka Jussi Halla-aho toteaa, että koronapuhe on Suomessa jättänyt monet suuremmat ja tärkeämmät kysymykset, kuten talouden ja työllisyyden varjoonsa, ja samalla asioiden tärkeysjärjestys on vinksahtanut. – Jotta suomalaisten nylkeminen voitaisiin lopettaa, pitäisi pystyä karsimaan julkisia menoja. Pitäisi panna asioita tärkeysjärjestykseen. Pitäisi lopettaa punavihreiden lempihomma eli rahan lapioiminen ulkomaille ja ulkomaalaisille. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo vappupuheessaan, että koronasta on tullut savuverho, jonka suojissa ja varjolla punavihreä hallitus on voinut tehdä paljon sellaista, mikä normaalioloissa olisi kirvoittanut enemmän kritiikkiä ja vastarintaa. – Kaikkea voi nyt perustella sillä, että meillä on epidemia. Jopa hallituksen arvostelu itsessään on kuulemma ollut vastuutonta veneenkeikuttamista, koska meillä on epidemia. Koronapuhe on samalla jättänyt suuremmat ja tärkeämmät kysymykset varjoonsa. Tämä on sopinut mainiosti punavihreälle hallitukselle, Halla-aho sivaltaa. Tärkeitä kysymyksiä ovat erityisesti julkinen talous ja siihen liittyen yritysten toimintaedellytykset ja työpaikkojen syntyminen. – Kun UPM:n omistaman Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta kerrottiin viime vuoden syksyllä, pääministeri peräänkuulutti omistajan yhteiskuntavastuuta. Vaikutusvaltaisesta demarisuusta ehdotettiin ratkaisuksi jopa sosialismia eli tehtaan ottamista valtion haltuun. Kun tänä keväänä valtion omistama Stora Enso päätti lakkauttaa satavuotiaan Veitsiluodon tehtaan Kemissä, onkin ollut hiljaisempaa, Halla-aho sanoo. Päättäjien tehtävä on vahvistaa Suomen kilpailukykyä Halla-aho muistuttaa, että tehtaan kannattavuus ei riipu siitä, kuka sen omistaa. – Me elämme globaalissa taloudessa, ja investoinnit tehdään sinne, missä ne ovat kannattavia. Jämsä ja Kemi tarvitsevat tietysti valtiovallan tukea selvitäkseen suuren työnantajan katoamisesta, mutta ei kannattamattomia tehtaita voi pitää käynnissä pumppaamalla niihin valtion rahaa. Neuvostoliitto yritti tätä reseptiä aikansa, ja siinä kävi niin kuin kävi. Perussuomalaisten puheenjohtaja korostaa, että tässä tilanteessa päättäjien tehtävä on kaikin käytettävissään olevin keinoin tehdä Suomesta niin kilpailukykyinen ympäristö, että tehdas kannattaa rakentaa tänne eikä Kiinaan tai Indonesiaan. Kilpailukykyä voidaan vahvistaa vaikuttamalla energian hintaan ja kuljetusten hintaan. – Punavihreä ilmastopolitiikka ja muuta Eurooppaa kunnianhimoisemmat hiilineutraalisuustavoitteet heikentävät teollisuuden selviämismahdollisuuksia. Polttoaineverojen korotukset, turpeen alasajo, epävarmuus metsien käytöstä ja kilpailijamaita vähäisemmät päästökauppakompensaatiot nostavat yritysten kustannuksia. Mikään yksittäinen kustannustekijä ei ole ratkaiseva. Kyse on niiden yhteisvaikutuksesta. Kokonaisveroastetta ja palkan sivukuluja alas Toisin kuin muilla pohjoismailla, Suomella ei ole omaa valuuttaa. Tämä luo painetta sisäiseen devalvaatioon, eli palkkojen leikkaamiseen, mutta se on vaikeaa sekä poliittisesti että kasvavien elämis- ja liikkumiskustannusten vuoksi. – Yhtälö on todella vaikea: jos palkkakustannukset kasvavat, ei synny työpaikkoja. Toisaalta jos palkkatasoa leikataan, työntekijöille jää yhä vähemmän käteen ja työn vastaanottaminen on yhä vähemmän kannattavaa, Halla-aho sanoo. Hän toteaa, että ainoa kaikille hyvä ratkaisu on kokonaisveroasteen ja palkan sivukulujen leikkaus. – Ihmisten käteen jääviä tuloja voidaan kasvattaa ja samalla keventää yritysten henkilöstökustannuksia. Tässä kohdassa punavihreälle hallitukselle tulee kuitenkin tenkkapoo. Jotta suomalaisten nylkeminen voitaisiin lopettaa, pitäisi pystyä karsimaan julkisia menoja. Pitäisi panna asioita tärkeysjärjestykseen. Pitäisi lopettaa punavihreiden lempihomma eli rahan lapioiminen ulkomaille ja ulkomaalaisille. Sosiaalimenojen kasvu on sidoksissa maahanmuuttoon Punavihreän hallituksen aikana asioiden tärkeysjärjestys on Suomessa vinksahtanut. Halla-aho esittää asiasta konkreettisen esimerkin liittyen juuri päättyneeseen hallituksen kehysriiheen. – Hallitus, kuulemma, oli vähällä hajota muutaman sadan miljoonan euron näkemyseroon tulevien vuosien julkisista menoista. Kepu tiettävästi esitti leikkauksia jopa ammatilliseen koulutukseen, joka on muutenkin kriisissä. Sen sijaan kehitysapua maksetaan tänä vuonna 1245 miljoonaa euroa. Siis 1,25 miljardia euroa. Summa on kasvanut koko vaalikauden ajan, täysin riippumatta koronasta ja valtion räjähdysmäisestä velkaantumisesta. Kukaan ei esitä, että näistä rahoista edes nipistettäisiin. Sosiaaliturvamenot Suomessa kasvavat koko ajan. Halla-aho toteaa, että ilmiö johtuu samasta syystä kuin Suomen väestönkasvukin: maahanmuutosta. – Lisää maahanmuuttoa kiljuu vihervasemmisto, koska se haluaa uusia suojatteja, ja elinkeinoelämä, koska se haluaa halvempia työntekijöitä. Duunareille maahanmuutto tarkoittaa työttömyyttä, matalampia palkkoja, huonompia työehtoja, kalliimpaa asumista. Vähävaraisille se tarkoittaa ghettoutuvia asuinalueita ja kouluja ja heikompia julkisia palveluja. Yrittäjille ja palkansaajille se tarkoittaa kasvavaa verotaakkaa. Vähemmän ja paremmin kohdennettuja julkisia menoja Halla-aho korostaa, että Suomi ei lähde nousuun, ellei Suomesta tehdä nykyistä parempaa paikkaa suurille yrityksille, pienille yrityksille ja palkansaajille. – Kun yrittämisen ja työn edellytykset ovat kunnossa, syntyy myös jaettavaa. Vähemmän veroja, vähemmän ja paremmin kohdennettuja julkisia menoja. Tämä on perussuomalainen linja, jolle voit antaa tukesi kesäkuun vaaleissa, Halla-aho sanoo. Hän muistuttaa, että kuntavaalit ovat samalla myös yleispoliittiset vaalit. – Ei ole tosiasiassa mahdollista erottaa kunnallisia ja valtakunnallisia teemoja toisistaan. Kunnat ovat ennen kaikkea palvelujen järjestäjiä, ja palvelujen järjestämiseen tarvitaan rahaa. Rahaa saadaan pääasiassa verottamalla yrittäjiä ja palkansaajia. Se, kuinka paljon meillä on yrittäjiä ja palkansaajia, ja kuinka paljon heillä on verotettavaa, riippuu pitkälti niistä päätöksistä, joita hallitus ja eduskunta tekevät. Kun kunnat panevat terveysasemia tai kouluja kiinni, ne eivät tee sitä ilkeyttään, vaan siksi, että rahat eivät riitä. Halla-aho muistuttaa äänestäjiä, että kuntavaalit ovat hyvä tilaisuus antaa puolueille välitilinpäätös siitä, mitä ne ovat kahden vuoden aikana tehneet. Samalla palautteella on ohjaava vaikutus. – Jos äänestäjät ilmaisevat tyytymättömyytensä hallituspuolueiden toimintaan nyt, on toiveita, että ne ottavat palautteesta onkeensa ja korjaavat tyytymättömyyttä aiheuttavaa toimintaansa. Onhan selvää, että ne eivät halua uutta selkäsaunaa vuoden 23 eduskuntavaaleissa, Halla-aho toteaa. SUOMEN UUTISET