Ukrainan ystävä Jussi Halla-aho taas Ukrainassa

Halla-aho tapaa Zelenskyin Ukrainassa Puhemies osallistuu muistotilaisuuteen Butshan verilöylyn uhrien kunnioittamiseksi. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho tapasivat viimeksi Helsingissä pari viikkoa sitten. Suvi Hautanen 0 Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) on vierailulla Ukrainassa. Hän osallistuu parlamentaariseen huippukokoukseen, johon Ukrainan parlamentin Verkhovna Radan puhemies Ruslan Stefantšuk on kutsunut tukijamaiden puhemiehiä. Kokoukseen osallistuu yhteensä 21 tukijamaata. Puhemiehet osallistuvat vierailun aikana muistotilaisuuteen Butshan verilöylyn uhrien kunnioittamiseksi. Puhemiehet pitävät keskinäisen kokouksen, jossa he muun muassa tapaavat Butshasta selvinneitä siviilejä ja kuulevat näiden kokemuksista. Puhemiehillä on myös tapaaminen Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa. Maanantaina 31. maaliskuuta tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun Ukrainan armeija vapautti Butshan kylän. Venäjän armeija syyllistyi sodan alkuvaiheessa Butshassa laajamittaisiin siviileihin kohdistuneisiin sotarikoksiin.

Hyökkääjä Venäjä ei saa voittaa sotaa

Halla-aho MTV:lle: Länsi­maiden on osoitettava Venäjälle yksi asia – ja näin sen voi tehdä Venäjälle tulee osoittaa, ettei se pysty voittamaan sotaa kuluttamalla, arvioi Jussi Halla-aho. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi Halla-ahon Suomen-vierailunsa aikana viime viikon keskiviikkona. Sara Sairanen Länsimaiden tulisi ennusteisiin nojaamisen sijaan määritellä nykyistä selkeämmin, mitkä ovat Ukrainaa tukevien maiden tavoitteet Venäjän hyökkäyssodassa, sanoi eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) MTV:n Uutisextrassa lauantai-iltana. – Ennusteet alkavat helposti ohjata omaa toimintaamme. Jos esimerkiksi vajoamme sellaiseen pessimismiin, että Venäjä voittaa tämän sodan joka tapauksessa, vaikuttaa se väistämättä länsimaisten päättäjien ja länsimaiden kansalaisten valmiuteen tukea Ukrainaa, Halla-aho totesi. Sekä moraalisesti että länsimaiden oman turvallisuuden kannalta tavoitteeksi tulisi hänen mukaansa määritellä se, ettei Venäjä saa voittaa hyökkäyssotaa. Kun tavoite on kirkkaana mielessä, tulee länsimaiden tehdä kaikkensa sen saavuttaakseen. Venäjä on viimeisten vuosien ajan laskenut voittavansa sodan kuluttamalla. – Venäjällä on valtavat materiaaliset resurssit, ja koska Venäjä ei ole demokratia, sillä on myös huomattava kyky sulattaa ja sietää tappioita. Venäjän johdon ei tarvitse välittää hinnasta, jonka se joutuu maksamaan sodasta – puhuttiin sitten ihmishengistä, rahasta tai materiaalisista resursseista, Halla-aho sanoi. Länsimaiden tulisi hänen mukaansa osoittaa Venäjälle, että maa on väärässä laskutoimituksissaan. Käytännössä tämä onnistuisi saattamalla länsimaiden teollisuustuotanto sellaiselle tasolle, että venäläiset näkevät, että länsimaat pystyvät tukemaan Ukrainaa loputtomiin. – Tällä tavoin voidaan antaa Venäjälle selkeä kannustin pyrkiä eroon tästä sodasta.

Leipien sunnuntai

Kirkkovuosikalenteri ‹Sunnuntai 30.3.2025› 4. paastonajan sunnuntai (Laetare) Elämän leipä Vanhan antifonitekstin alkusanasta (Jes. 66:10) saatu nimitys laetare (= iloitkaa) ilmaisee, että tämä sunnuntai on eräänlainen levähdyspaikka, virvoittava keidas paastonajan erämaavaelluksella. Tätä pyhää on sanottu puolipaastosunnuntaiksi, sillä se sijaitsee keskellä paastonaikaa. Toinen nimitys on leipäsunnuntai, koska päivän tekstit puhuvat viidentuhannen ruokkimisesta ja ihmisten tarvitsemasta hengellisestä ravinnosta. Jeesus itse on elämän leipä. Hän jakaa lahjojaan meille ja opettaa meitä jakamaan omastamme tarvitseville. Sisällöltään tämä sunnuntai sivuaa kiirastorstain aihepiiriä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Joh. 6:1–15 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 6 Jeesus lähti Galileanjärven eli Tiberiaanjärven toiselle puolen. Häntä seurasi suuri väkijoukko, sillä ihmiset olivat nähneet tunnusteot, joita hän teki parantamalla sairaita. Jeesus nousi vuorenrinteelle ja asettui opetuslapsineen sinne istumaan. Juutalaisten pääsiäisjuhla oli lähellä. Jeesus kohotti katseensa ja näki, että suuri ihmisjoukko oli tulossa. Hän kysyi Filippukselta: ”Mistä voisimme ostaa leipää, että he saisivat syödäkseen?” Tämän hän sanoi koetellakseen Filippusta, sillä hän tiesi kyllä, mitä tekisi. Filippus vastasi: ”Kahdensadan denaarin leivistä ei riittäisi heille edes pientä palaa kullekin.” Silloin eräs opetuslapsi, Simon Pietarin veli Andreas, sanoi Jeesukselle: ”Täällä on poika, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa. Mutta miten ne riittäisivät noin suurelle joukolle?” Jeesus sanoi: ”Käskekää kaikkien asettua istumaan.” Rinteellä kasvoi rehevä nurmi, ja ihmiset istuutuivat maahan. Paikalla oli noin viisituhatta miestä. Jeesus otti leivät, kiitti Jumalaa ja jakoi leivät syömään asettuneille. Samoin hän jakoi kalat, ja kaikki saivat niin paljon kuin halusivat. Kun kaikki olivat kylläisiä, Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Kerätkää tähteeksi jääneet palaset, ettei mitään menisi hukkaan.” He tekivät niin, ja viidestä ohraleivästä kertyi vielä kaksitoista täyttä korillista palasia, jotka olivat jääneet syömättä. Kun ihmiset näkivät, minkä tunnusteon Jeesus teki, he sanoivat: ”Tämä on todella se profeetta, jonka oli määrä tulla maailmaan.” Mutta Jeesus tiesi, että ihmiset aikoivat väkisin tehdä hänestä kuninkaan, ja siksi hän vetäytyi taas vuorelle. Hän meni sinne yksin.

Jäänmurtajatilaukset alkaneet

Kilpajuoksu arktisille alueille alkanut – ”Jäänmurtajista voi tulla Suomen uusi rahasampo” Maailman jäänmurtajista yli puolet on rakennettu Suomessa. Neljä viidestä on myös suunniteltu täällä. Geopoliittisten katseiden kääntyessä kohti arktisia alueita murtajien kysyntä kasvaa kohisten. Se tietää työtä ja toimeentuloa suomalaisille pitkäksi aikaa ja onnenpotku on huomattu maamme rajojen ulkopuolellakin. Jäänmurtajan rakentaminen vaatii valtavan määrän tietotaitoa ja jatkuvaa tutkimusta. Jää on ikäänkuin laivansuunnittelun kolmas ulottuvuus ja tämä usein unohtuu kiireisiltä. Siksi jään murtamisen jo olemassa oleva tietotaito kiinnostaa suurvaltoja. Ensimmäinen tilaus tehty Murtajien kysyntä oli vuosikymmenet rajallista ja alan osaaminen on keskittynyt lähes pelkästään Suomeen. Huomattavaa on, että kiinalaiset ovat nyt kaiken muun teknisen vyörytyksen lisäksi lähteneet rakentamaan omaa murtajalaivastoaan. – Venäjällä on nelisenkymmentä jäänmurtajaksi luokiteltua alusta. Kanadalla on kaksi ja Yhdysvalloilla puolisentoista. Kiina rakentaa nyt omaa jäätä murtavaa laivastoaan todella nopeasti, sanoo telakkayhtiö Davien tiedotusvastaava Paul Barret. Ensimmäinen Suomeen suuntautunut murtajatilaus tilaus on jo todellisuutta, sillä Davien omistama Helsingin telakka rakentaa ison Polar Max -luokan jäänmurtajan Kanadalle. Runko rakennetaan Suomessa ja alus viimeistellään Kanadassa. “Voi osoittautua onnenpotkuksi” Se tietää – osaltaan ministeri elinkeinoministeri Wille Rydmanin ansiosta – 500 uutta työpaikkaa Helsinkiin ja satoja myös koko alihankintaketjussa. – Jäänmurtajat kuuluvat kaikkein vaikeimmin rakennettaviin aluksiin – ja Suomi on alansa maailman huippua. Tämä osaaminen voi nyt osoittautua onnenpotkuksi, kun jäänmurtajien geopoliittinen merkitys kasvaa, todetaan ruotsalaisuutisessa. Arktisella osaamisella saattaa olla merkitystä silloinkin, kun suurvaltapoliittiset mannerlaatat liikkuvat täysin arvaamattomalla tavalla. SUOMEN UUTISET

Vaalihumua riittää

Vaalimateriaalin jakoa riittää, niin on ollut koko viikon ja vielä vaan aluetta riittää, vaikka muitakin jakajia onneksi on ollut liikkeellä. Tänään oli makkara ja kahvitarjoilu Honkajoen osuuspankilla, eilen torstaitorilla Kankaanpäässä jaettiin 500 annosta hernekeittoa ja PerusPesässä riitti kahvivieraita tungokseen asti. Vaaaleihin on vielä pari torstaitoria, niillä molemilla on makkaratarjoilu torilla ja pullakahvit PerusPesällä.

Illan puheenjohtajatentissä

Aivan loistava puhe Riikalta Yleisradion vaalitentissä! 💪 Vähemmän lupauksia lisämenoista, enemmän lupauksia teoista ja vastuunkannosta. Teidän veronmaksajien rahojen jakajia taskusta toiseen näissäkin vaaleissa riittää. Kannattaa varoa, sillä ylimääräistä rahaa ei Suomessa juuri ole. Muut puheenjohtajat olivat Hjallis Harkimo Liike Nyt ja Sofia Virta vihreät

Tosiasioita EU:sta jo vuosi sitten

Vuosi sitten kirjoittamani blogikirjoitus on edelleen ajankohtainen. EU:ssa tarvitaan kokonaisturvallisuutta vahvistava suunnanmuutos. Onneksi merkkejä tästä nyt on ilm… Näytä lisää Euroopan unionissa tarvitaan kokonaisturvallisuutta vahvistava suunnanmuutos Jari Koskela Eurovaalit EU Euromaat Eurooppa Tulevan kesän EU-vaalien jälkeen Euroopan unionissa on tehtävä sellainen suunnanmuutos, joka vahvistaa Euroopan yhtenäisyyttä ja kokonaisturvallisuutta. Nykyinen EU, jossa valtaa jatkuvasti siirtyy kansallisilta parlamenteilta Brysseliin, ei ole kestävä. Euroopan unionilla on kauniit toissijaisuus- ja läheisyysperiaatteet, mutta niiden toteutuminen käytännössä on jättänyt paljon toivomisen varaa. Myös jatkuvat tulonsiirrot pohjoisesta ja lännestä etelään ja itään ovat vain lisänneet epävakautta. Oman osansa EU:n hauraudelle on tuonut epävakaa eurovaluutta, jonka toistuvat kriisit ovat muovanneet unionista tulonjakounionin, jossa samat tahto toimivat jatkuvasti maksumiehinä. Nämä euron kriisit jatkuvat, koska euroalue ei ole optimaalinen valuutta-alue. Euro on alun perinkin poliittinen valuutta, jossa kaikilla valtioilla ei ole mahdollisuuttakaan pärjätä. Tämä kokonaisuus, jossa EU jatkuvasti sääntelee pieniä asioita, valtaa siirtyy pois kansallisilta parlamenteilta, ja jossa euron kriisit vain lisäävät koko unionin moraalikatoa ovat tehneet EU:sta heikomman kuin sen pitäisi olla. Heikko ja eripurainen EU ja Eurooppa ovat juuri sitä, mitä länsimaista yhteiskuntajärjestystä haastavat autoritääriset valtiot ja toimijat haluavat. Sanotaan, että integraatio etenee kriisien kautta ja tämä onkin ollut totta. Integraation ja niin sanotun liittovaltiokehityksen eteneminen ei kuitenkaan ole ollut hyväksi rakkaalle maanosallemme. EU-kriittisten voimien huomiotta jättäminen ja jopa päätöksenteosta ulossulkeminen on ollut väärä ratkaisu. On ollut positiivinen yllätys, että Ukrainan tukemisessa EU on löytänyt laajan yksimielisyyden. Muutamia soraääniä on toki kuulunut. EU:n yhtenäisyyttä pitää vahvistaa niillä osa-alueilla, joissa aidosti kaikki hyötyvät. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tällainen. Suurin osa EU-maista on tietysti Naton jäseniä ja saa sitä kautta turvatakuut, mutta EU kykenee silti tuomaan lisäarvoa esimerkiksi yhteisen puolustusteollisuuden ja kokonaisturvallisuuden vahvistamisen suhteen. Tähän EU:n pitää keskittyä pullonkorkkien sääntelyn sijaan. Euroopan unionin laajentuminen tuo haasteita Euroopan unionin mahdollinen laajentuminen luo Euroopalle uusia haasteita, jos nykyisistä rakenteista ja käytännöistä halutaan pitää kiinni. Tällä hetkellä uusien jäsenvaltioiden mukaan tuleminen tarkoittaisi nykyisten nettomaksajavaltioiden maksuosuuksien kasvamista ja monen nykyisen nettosaajamaan siirtymistä nettomaksajaksi. En näe tätä hyvänä kehityksenä, vaikka onkin tärkeää saada itäisen Euroopan maita mukaan läntisiin yhteisöihin. Samaan aikaan EU:ssa on ollut käsittelyssä perussopimusten avaaminen. Ehdotetut muutokset heikentäisivät pienempien jäsenvaltioiden asemaa ja antaisivat unionille entistä enemmän valtaa asioissa, jotka olisi viisainta käsitellä jäsenvaltioiden sisällä. Mahdollisen laajentumisen vuoksi keskustelu Euroopan unionin suunnasta on entistä tärkeämpää. Nykyisellään ei kannata jatkaa, vaan yhtenäisyyttä on haettava pienimmän mahdollisen nimittäjän eli ulkoisen turvallisuuden ja Euroopan kokonaisturvallisuuden kautta. Kokonaisturvallisuus kattaa myös huoltovarmuuden. Liika EU-sääntely esimerkiksi maatalouspolitiikassa ei ole ollut hyväksi. EU-vaalit Alkukesän EU-vaaleissa on povattu voittoa oikeistopopulistisille ja kansallismielisille puolueille. Valitettavasti kaikki tähän kategoriaan kuuluvat puolueet niputetaan usein mediassa yhteen. Näidemn puolueiden välillä on kuitenkin aivan perustavanlaatuisia eroja. Tässä toivoisin medialta parempaa tutkivaa journalismia. Esimerkiksi Perussuomalaiset ja Ruotsidemokraatit ovat selvästi länteen suuntautuneita ja sitoutuneita puolueita. Sama koskee käytännössä kaikkia nykyisen ECR-ryhmän puolueita. Sen sijaan puolueet kuten Itävallan Vapauspuolue ja Vaihtoehto Saksalle (AfD) edustavat toisenlaista maailmankuvaa. AfD on taantunut alkuaikojen EU-kriittisestä puolueesta Putinin äänitorveksi. Saksan puoluekentällä on tietysti muutenkin ollut sinisilmäistä suhtautumista Venäjään liittyvissä kysymyksissä. Oikeistopopulististen ja kansallismielisten puolueiden nousu ei ole syy EU:n epävakaudelle, vaan ne ovat suoraa seurausta EU:n ja myös euron omasta sisäänrakennetusta epävakaudesta ja aidoista ongelmakohdista. Näiltä epäkohdilta muut puolueet ovat valitettavasti sulkeneet silmänsä. Tähän täytyy seuraavalla EU-vaalikaudella saada muutos.