Sunnuntaina hyviä uutisia - joskin huonojakin

Kaisa Mäkäräinen otti kaikki kolme maailmagupin voittoa, mikä sen hienompaa!

SoTe-soppa saatiin keitettyä, vanhat paperit poltettua ja kaikkien puolueiden yhdessä sopima uusi ratkaisu synnytettyä. Oppositiokin kelpasi lopultakin mukaan, mitä onkin kauan vaadittu, ja heti syntyi ratkaisu. Entinen kuntauudistusta vauhdittamaan kehitelty suunnitelma joutikin romukoppaan. Ministerikin joutui toteamaan, ettei se olisi ollut perustuslainkaan mukaan mahdollista. Tuleekin mieleen, miksi tarvitaan hallituksen ja opposition vastakkainasettelu, ovathan kuntatasollakin kaikki puolueet yhdessä hallituksessa, miksei samoin myös maan hallituksessa.

Kankaanpään perussuomalaisten vuosikokouksessamme todettiin ainakin raha-asioita hoidetun hyvin. Ryhmäkokouksessa puhuttiin taas Kankaanpää-Lavia -liitoskeskusteluista. Kankaanpää on ottamassa Lavian ilman mitään sopeuttamistoimenpiteitä ja näin molempien kuntien kaikkien työntekijöiden työpaikat turvattaisiin viideksi vuodeksi. Voiko se olla mahdollista, kun molemmissa kunnissa on miljoonien alijäämiä ja ne pitäisi kattaa kolmen vuoden aikana? Valtaosa kuntien menoista muodostuu juuri työpalkoista ja kahden kunnan yhdistämisessä täytyy vähentää työpaikkoja, muutenhan ei kuntien liittymisissä olisi mitään järkeä. Kun kerran tehtäviä näin pyritään yhdistämään, ei enää tavita niin montaa byrokraattia palleillaan; tekeviä käsiä vanhus- ja sairaanhoidossa sen sijaan aina tarvitaan koko ajan enemmän.

Elinvoimainen Pohjois-Satakunta

Yli sata pohjoissatakuntalaista valtuutettua ja kunnallisvirkamiestä  ja - naista oli koolla Jämi-Areenalla keskustelemassa, miten asioissa etenemme. Valtiovallan taholta on esitetty yhdistymisvaatimuksia, jotka tosin eivät vielä ole lopullisia eivätkä ole saavuttaneet lainvoimaa, mutta neuvonpitoihin ja suunnitelmien laatimiseen meidät on velvoitettu. Ja tavoitteena on tietysti silmien eteen nostettu elinvoimainen Pohjois-Satakunta.

Paikallislehti otsikoi kokoontumisemme etusivullaan "Varjojen mailla" kertoen seitsemän viisaan miehen pohtineen tulevaisuutta, kun jokaisesta seitsemästä pohjoissatakuntalaisesta kunnasta oli yksi edustaja paneelissa. Sukupuolijakauma ei oikein mennyt kohdalleen. Mutta kyllähän nykyisin on aivan toista, kuin joskus kymmeniä vuosia sitten, jolloin valtuustoissa istui pelkästään miehiä. Nyt myös naisia on runsaasti, onpa meillä perussuomalaisillakin naisedustus niin Kankaanpäässä, Honkajoella, Jämijärvellä kuin Siikaisissa.

Monissa puheenvuoroissa kyllä asetettiin kyseenalaiseksi kuntajakoselvitystyön päämäärä, kuntien yhteenliittyminen. Valtaosa haluaa edelleen olla omassa kunnassaan eikä siinä kyllä kunnian kukko  laula sille, joka on omaa kuntaansa lopettamassa. On myös hyvä muistaa vanha suomalainen sananlasku: Maasta se pienikin ponnistaa. Ja myös pieni voi olla kaunista. Ei siis juurikaan uskottu suuruuden ekonomiaan.

Tämän kaiken yläpuolella leijuu pakon ilmapiiri, sillä hallitusvalta on tehnyt kaikki - niin sote-uudistusehdotuksensa, kuntajakouudistuksen, keskuskuntien pakkoliitoslakiehdotuksensa kuin valtionosuusuudistuksensa - ilman yhteistyötä opposition kanssa. Jos jotain tahdotaan saada aikaan, silloin pitää lähteä parlamentaariselta, laajalta pohjalta liikkeelle. Juuri tänään hallitus on lopultakin ottanut tämänkin onkeensa, kun on asetettu toimikunta karsimaan valtionhallintoa.

Saa nähdä, mitä näistä selvityksistä ja neuvonpidoista oikein tulee, villoja tai kankaita: Pohjankangas, Kyrönkangas, Suomenselkä, Pohjois-Satakunta.

Joululomalle

Moni kansalainen on todennut, että kylläpä teillä kansanedustajilla on pitkät lomat, kun palaamme aloittamaan lain mukaisesti uusia valtiopäiviä helmikuun 3. päivä, jolloin valitaan ensi töiksi puhemiehistö. Ensimmäisen kerran valtiopäivät avaa ja puhemiesten vaalit suorittaa Jörn Donner, kolme kertaahan sen on tehnyt Kauko Tuupainen.

Itse kyllä pidän istuntotauoksi nimettyä loma-aikaamme aivan ansaittuna, siksi rankkaa varsinkin viimeiset kaksi viikkoa ennen joulutaukoa on ollut, pitkiä istuntoja jopa aamuyön tunteihin asti. Valiokunnat ovat työstäneet kuumeisesti mietintöjään valmiiksi, jotta kaikki saataisiin selväksi jouluun mennessä.

Stressistä vapaa, rentouttava aika on tarpeen siksikin, kun edessä olevasta kevätkaudestakin muodostuu melkoinen: Sote-uudistus, kuntarakenneuudistus ja EU-kädenväännöt.

EU:ssa on edessä myös meppivaalit toukokuun 25. päivä. Monelle kansanedustajalle se lisää melkoisia paineita, sillä edustajia on ehdokkaina runsaasti eikä eduskunnan päiväjärjestykseen ole sisäistetty mitään vaalilomaa. Meiltä perussuomalaisiltakin ehdokkuuden ovat jo vahvistaneet Pirkko Ruohonen-Lerner, Pirkko Mattila, Maria Lohela, Anne Louhelainen, Juho Eerola ja  Juha Väätäinen. Ja lisää tulee ainakin pari kolme. Ja vähintään puoli Suomea jännittää Timo Soinin lopullista ratkaisua.

Juhahan on jo tehnyt melkoisen urakan kiertämällä Suomea ristiin rastiin kunnallisvaalien alla ja sen jälkeenkin jatkuvasti. Kankaanpään torillakin hän on käynyt kahdesti. Ja edelleen hänellä on valmiina kovat suunnitelmat, viikonloppuisin kauempana eri puolilla Suomenmaata ja istuntopäivinä iltapäivisin väkirikkailla lähialuilla. Muut ehdokkaat voisivat ottaa hänestä oppia.

Soteahan on nimetty sote-sotkuksi, sote-solmuksi ja sote-kujanjuoksuksi. Siksi ristiriitaisia ajatuksia mietintö on herättänyt. Itse työryhmästäkin moni jäsen jätti eriäviä mielipiteitä. Uudistuksen kustannusvaikutuksista ei puhuta halaistua sanaa eikä liioin peruslaillisista oikeuksista kuntien itsemääräämisen osalta ole mitään tietoa. Samaan asiaan kaatunee myös nyt kuntien lausunnoille lähetetty kuntarakenneuudistus. En usko kummankaan asiakokonaisuuden valmistuvan tämän eduskuntakauden aikana, koska aika valuu koko ajan käsistä. Uudet vaalit ovat jo huhtikuussa 2015 eikä viimeisenä keväänä enää edes hallituspuolueilla ole varaa tuoda näitä kansan vastustamia uudistuksia päätettäviksi. Seuraava hallitus on ratkaisevassa asemassa ja näissä merkeissä käydään siis seuraavat eduskuntavaalit, kuten myös ensi kevään EU-vaalit: annetaanko komissiolle ja parlamentille lisää valtaa, tehdäänkö EU:sta entistä enemmän liittovaltiota ja pankkiunioninko kautta sysätään edelleen miljardeja Kreikalle ja muille taloutensa kuralle ajaneille maille.

Saamme viettää mustan joulun, mikä ei tietenkään joulun suurta juhlaa tee sen piennemmäksi. Mutta hiihtäminen on mahdotonta, joten täytynee mennä ensimmäistä kertaa Jämin hiihtoputkeen, jota olen vierastanut siksi, että pidän hiihtämisen olevan luonnossa liikkumista, vapaan taivaan alla, talvisesta olotilasta nauttien. Mutta koska eduskunnan hiihtomestaruuskilpailut pidetään jo helmikuun puolessa välissä, lienee hiihtoputkeen meneminen sittenkin edessä.

Sulle valan vannomme...

Kansanedustajien istuntojen keskeytysaika eli toisin sanoen ymmärrettynä loma-aika ei välttämättä ole toimetonta. Niinpä ei tälläkään lomalla näytä tulevan päivää ilman kokoustamista tai tehtäviä. Tänäänkin kutsu käy Niinisalon varuskuntaan valatilaisuuteen, illalla kotiimme tulee toivottavasti mahdollisimman moni valtuutettu ja luottamushenkilö keskustelemaan kaupungin taloussuunnitelmista perussuomalaisten ryhmäkokoukseen.

Huomenissa olen aamun siunaustilaisuuden jälkeen hyvän ystävän 70-vuotispäiväseuroissa puhujana Kauhajoen seurakuntakeskuksessa. Siksi en pääse perussuomalaisten yleisötilaisuuteen Kokemäelle, jonne tulee itse Timo Soinikin.

Ensi viikolla olen maanantaina ensin suurlähettiläiden kokouksessa ja sitten tiistai ja keskiviikko perussuomalaisten eduskuntaryhmä kokoustaa Jyväskylässä. Muut ryhmäthän ovat jo näyttäneet pitäneen kokouksensa. Kokoomus ja keskusta olivat koolla Mikkelissä. Puheenjohtajat esiintyivät jopa yhteisessä keskustelussa vähän sopuilemassa ja Katainen pyysi apua jo oppositiopuolueiltakin. Tähän asti hän ei ole ottanut oppositiota mukaan esim.juuri näihin suuriin kuntaraja- ja soteuudistuksiin.

Valatilaisuudet ovat aina suurta juhlaa. Sen tekevät juhlallisuudet, mutta myös runsaslukuinenyleisö, jota aina on tuhatmäärin. Jo Niinisaloon mennessä autojonot olivat pitkät, mutta joustavasti sotilaspoliisien johdolla päästtin parkkipaikoille. Paikalla oli neljä veteraania, yksi Parkanosta ja kolme Kankaanpäästä. Valakaavan lukijana oli sotaveteraani Sakari Peurala. Joukkojen ohimarssin vastaaottajina toimivat Tykistöprikaatin komentaja Pertti Lahtinen, valakaavan lukija sekä eduskunnan 2. varapuhemies. Korokkeella seisoen siinä otimme vastaan juuri tykkimiehiksi ylennetyt joukot ja myös moottoriosaston, ehkä viimeistä kertaa Satakunnan sotilassoittokunnan ja hevosvetoisen tykkivaljakon. Sääkin oli mitä suosiollisin.

Kansan keskellä

Honkajoen markkinat sujuivat erinomaisen kesäsään vallitessa. Säitä onkin todella riittänyt ja lisää on helteitä luvattu säätiedotuksissa. Kyllä kelpaa olla Suomessa kesälläkin, ei kaipaa ulkomaan lämpöjä, kun niitä saa nauttia kotimaassakin.

Perussuomalaiset oli jo vakiintuneen tavan mukaan ainoana puolueena omalla teltalla mukana markkinoilla. Jaossa oli lehtiä, "kannamme vastuun" -muovikasseja, ilmapalloja ja muuta tilpehööriä. Teltassa riitti kansaa ja puhuttavaa. Paikalla kävi nuorta ja vanhaa polvea, Kerttu Kokko oli ehkä vanhimpana Lauhalasta. Kävin myös tervehtimässä neljää tuttua viereisessä Honka-kodossa. Olin sanonnan mukaan myös itse "sairailta oppimassa".

Perussuomalaiset ovat todella oppineet kansan keskellä olemisen merkityksen ja hyvin hallitsemmekin tämän hypetyksen. Mikäpä on keskustellessa kansalaisten kanssa, kun olemme asioista niin yhtä mieltä, pakolla ajetusta kunta- ja sote-uudistuksesta aina EU-politiikkaan ja Etelä-Euroopan maiden lainarahoihin asti.

Ihmisten parissa saa myös vinkkejä ajettavista asioista. Honkajoen ja Kankaanpään välisen tien surkia kunto oli monen huolenaiheena.Venäjän kaupan lisäämisessä meillä olisi suuret työllistämismahdollisuudet. Siellä on ostovoimaa ja massaa, senkun vaan kauppa käymään, meiltä kyllä löytyy myytävää.

Myytävää riitti näillä markkinoillakin. Toivottavasti myyjätkin saivat siitä osansa, jotta tulevat seuraavillekin Hongonjoen markkinoille. Muuten on edessä kuivettuminen, kuten Siikaisista pyöräillyt pariskunta kertoi käyneen Siikaisten markkinoille.

Tommi Laitila kommentoi myös markkinamenestystämme facebookissa:

"Markkinat käyty ja mukavasti meni. Vipinää riitti kojullamme ja tuntuu, että aate elää sekä voi hyvin. Kiitokset omalle porukalle, sekä Anssille, Arille ja Lauralle. Ojennuksen pariskunta Parkanosta ansaitsee myös erityiskiitoksen, Helena mm. täytteli toistakymmentä jäsenhakemuskaavaketta! Aika hyvä fiilis taas tämän poliittisen toiminnan suhteen!"

Malttia ja harkintaa kuntauudistukseen

Kuntauudistusten suhteen tuntuu alun hämmennyksen jälkeen pieni kilpajuoksu nostavan päätään. Tässä asiassa en kuitenkaan kannata kiirehtimistä.

Hallitus on ilman parlamentaarista valmistelua ryhtynyt vaatimaan sote-uudistusta käyttäen sateenvarjona läpinäkyvästi kuntarakenneuudistusta eli kuntakoon merkittävää kasvattamista. Hallitus on esittänyt kuntajakolain väliaikaista muuttamista sekä joidenkin sen säädösten kumoamista ja pyrkii näin korjaamaan aiemmin annettua kuntajakolakiesitystä. Eduskunnassa onkin virinnyt opposition kesken ajatus, että muodostamme 177 kunnassa enemmistön opposition voimin ja voimme estää kunnallisen itsehallintolain mukaisesti nykyiset kaavailut. Tänään olemme yhdessä antaneet tästä yhteisen vetoomuksen kuntapäättäjille. Eduskuntavaalien jälkeen voidaan parlamentaarisessa järjestyksessä, kaikkien puolueiden mukana ollessa edetä kunta-asioissa ja lähteä tekemään tarvittavia uudistuksia. Ne lähtevät kuitenkin kuntien vapaaehtoisuudesta, kuntien itsehallintoa ei voida valtion taholta johtaa pakotteilla.

Tämän hetken esitys veisi kunta-asioita päätökseen hallinto edellä palveluiden jäädessä taka-alalle, vaikka juuri palveluiden hyvä tuottaminen on uudistuksen tärkein asia.  Myös aikataulutuskysymykset ovat ongelmallisia liian kireän aikataulun vuoksi. Koska sote-uudistuksen periaatteista ei ole vielä tietoa, kuten myös perustuslakivaliokunta toteaa, ei kunnilla ole riittäviä mahdollisuuksia päätöstensä tekemiseksi. Koko yrityksen päätarkoitukseksi paljastuukin kuntarakenteen muuttaminen entistä suuremmiksi yksiköiksi, mutta silti ei puututa itse pääasiaan: palveluihin, rahoitukseen ja toimintojen vaikutuksiin.

Tärkeimpänä pääasiana sote- ja kuntauudistuksissa tulee olla palveluiden saaminen kattavina, hyvälaatuisina ja läheltä. Emme ole valmiita suoralta kädeltä romuttamaan nykyisin voimassa olevaa järjestelmää, vaan sitä on kehitettävä.

Varsinaisen maratonin aika ei ole vielä. Hyvin suoritettu juoksu ja maaliin selviytyminen vaativat hyvää pohjakuntoa ja harkittuja askeleita yhdessä muiden kanssa.

Anssi Joutsenlahti

Eduskunnan II varapuhemies

Rautalammin reitiltä Brysseliin asti

Rautalammin reitti on opittu koulun maantietotunnilla, nyt Rautalammin kunta haluaa päästä maailmankartalle ja on siksi rakentanut moneksi päiväksi oman pienoiskylän Helsinkiin musiikkitalon ja Sanomatalon aukiolle. Aamu-TV:ssä kylä sai hyvää mainosta. Ja täytyihän siellä käydä meikäläistenkin, eikä suinkaan turhan takia, tapasin kaksi hyvää ystävää ja kolleegaa: Rautalammin eläkkeellä olevan kirkkoherra Raimo Jalkasen sekä kansanedustajana, ministerin sihteerinä, Suomen Lähetysseuran lähettinä ja naapuriseurakunnan Hankasalmen kirkkoherrana sekä nyt synnyinpitäjänsä Rautalammin kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimivan Jorma Kukkosen. Kauniissa kesäsäässä väkeäkin oli melkoisesti.

Helsingissä pysytteleminen venyi puolitoista tuntia, kun istunnossa välttämättä pöydälle pantava hallintovaliokunnan mietintö ei vastalauseiden takia ehtinyt varsinaisen istunnon käsittelyyn. Istunto jouduttiin keskeyttämään sitä jatkettiin Suuren valiokunnan jälkeen kello 15, kun varsinainen istunto muuten perjantaisin loppuu ennen Suuren valiokunnan kokoontumista eli kello 13.30. Minä olin tämän jatkoistunnon, kestoltaan noin 1 minuutti, puhemiehenä.

Heti perjantaiaamuna olimme ryhmähuonessa kuuntelemassa käsityksiä Sote-uudistuksesta. Paikalla olivat puhumassa HUS:n (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi ja Finanssialan Keskusliiton julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusasiantuntija Piritta Poikonen. Hän on myös HUS:n valtuuston jäsen ja Perussuomalaisten valtuutettu Lohjalla. Timo itse oli johtamassa puhetta. "Koto, Terveys, se on kallista, se ei riipu hallintomallista", olivat Piritan miehen lähettämät terveiset ryhmällemme. 75 % terveydenhoidon menoista on julkista rahoitusta ja loppu 25% yksityistä. Kustannukset pitäisi maksaa kuitenkin yhdestä suunnasta, kun nyt maksajina ovat terveyskeskukset, työterveyshuolto ja Kela.

Kello 12 istumisensa aloittanut puoluehallitus teki niin kuin oli ennakoitukin ja nimesi ensimmäiset EU-ehdokkaamme virallisesti. Kuuden ehdokkaan joukkoon mahtui tasapuolisesti yhtä monta naista kuin miestäkin: Anne Louhelainen, Pirkko Mattila, Pirkko Ruohonen-Lerner, Jussi Halla-aho, Sampo Terho ja Juha Väätäinen. Viisi kansanedustajaa ja yksi meppi. Pistäkäähän muut paremmaksi, jos osaatte. Viisi näistä on muuten pari päivää sitten ollut esillä omassakin asiaa pohdiskelleessa blogissani.

Lehdet ovat kovasti kirjoitelleet myös Timo Soinin mahdollisesta EU-ehdokkuudesta ja Timo itsekin on antanut lausuntoja. Todella vaikea ja kauaskantoinen ratkaisu, on se sitten kummin päin tahansa. Onhan selvää, että, jos haluamme todella tulla EU-vaalien suurimmaksi puolueeksi, silloin Timon ehdokkuus on välttämätön ja sitä tietä Timolle voisi aueta merkittäviä kansainvälisiä tetäviä aina EU-kriittisten puolueiden johtotehtäviä myöten. Mutta EU-vaaleista vuoden päässä ovat eduskuntavaalit ja silloinkin Timoa tarvittaisiin välttämättä ehdokkaana. Samoin hänen puheenjohtajuutensa koko näiden kahden vuoden ajan olisi enemmän kuin tarpeellista. Jos Timo menisi Brysseliin, ei hän voisi enää  toista kertaa tehdä sitäkään, että palaisi sieltä eduskuntavaalien kautta takaisin eduskuntaan. Ja eivätköhän sittenkin eduskuntavaalit ole puolueemmekin kannalta ainakin kymmenkertaisesti suuriarvoisemmat!

Aina vain mutkistuu

Viimeisin blogitekstini Uudessa Suomessa sai kommentteja. Haluan nostaa niistä esiin yhden, Laura Huhtasaaren jakaman linkin Iltalehteen, joka paljasti mielenkiintoisen gallup-tuloksen. Gallupissa oli esitetty kysymys, pitäisikö muidenkin  kansanedustajien seurata esimerkkiäni ja lahjoittaa koko palkkionsa, kuten olen tehnyt palkkaamalla kaksi hoitotyöntekijää. Siihen oli vastannut 25878 henkilöä, joista 89% oli samalla kannalla, 11% vastusti. Melkoinen osallistujien määrä!

Tänään kuitenkin haluan laittaa näkyviin muutamia viisaita pätkiä 113 kansanedustajan pitämistä puheenvuoroista johtaessani yli kaksi tuntia istuntoa sen päättymiseen asti klo 18.30 asti. Aiheena oli taas kerran yhä mutkikkaammaksi käyvät kunta- ja sote-uudistuksen kiemurat hallituksen antaman esityksen perusteella laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä kielilain muuttamisesta. Tällä pyritään korjaamaan aiemmin annettua kuntajakolakiesitystä.

Varsinkin opposition taholta esitys sai tyrmäävän vastaanoton. Nyt mennään eteenpäin hallinto edellä palveluiden jäädessä taka-alalle, vaikka juuri palveluiden hyvä tuottaminen on uudistuksen tärkein asia. Uudessa esityksessä ei ole ainoatakaan lakipykälää. Sen lisäksi ihmetystä herättää, onko haettu uudistus edes perustuslain kannalta  mahdollista. Myös aikataulutuskysymykset ovat ongelmallisia liian kireän aikataulun vuoksi. Ja koska sote-uudistuksen periaatteista ei ole tietoa, ei kunnilla ole riittäviä mahdollisuuksia päätöstensä tekemiseksi.

Niinpä koko yrityksen päätarkoitukseksi paljastuukin kuntarakenteen muuttaminen entistä suuremmiksi kunniksi, vaikka todellakaan ei puhuta mitään itse pääasiasta: palveluista, rahoituksesta ja toimintojen vaikutuksista.

SMP hallitukseen 30 vuotta sitten

Tämän päivän Suomen Kuvalehdessä on mielenkiintoinen kansikuva 30 vuoden takaa vuodelta 1983. Kuvassa on uuden hallituksen ministereitä, mm. Urpo Leppänen ja myöhemmin piispanakin toiminut Gustav Björkstrand. Kuvatekstinä on: "Ollaanko me nyt varmaan ministereitä..." Lehden uutisen otsakkeena lukee: "Vaalivoitto vei SMP:n hallitukseen". Urpo ja Pekka Vennamo muodostivat hallituskaksikkomme. Vielä seuraavassakin Harri Holkerin hallituksessa SMP oli mukana Pekka Vennamon ollessa liikenneministerinä. Hänen siirryttyään Posti-Telen pääjohtajaksi Raimo Vistbacka tuli hänen tilalleen vuosiksi 1989-90. Olin molempien poliittisena sihteerinä liikenneministeriössä. Lähdimme kesken kaiken pois, koska luvattua  kansaneläkeuudistuksen kolmatta vaihetta ei toteutettukaan.

Me nousimme silloin vuoden 1979 seitsemän veljeksen ryhmästä 17 hengen ryhmäksi. Me seitsemän veljestä olimme: molemmat vennamot Veikko ja Pekka, Eino Poutiainen, joka kuoli syyskesällä ja tilalle tuli Reino Jyrkilä, Urpo Leppänen, J.Juhani Kortesalmi, Urho Pohto ja allekirjoittanut. Edelliskerralla eduskuntaryhmän muodostivat kahdestaan vain Veikko ja J.Juhani.

Nyt vuonna 2011 kasvoimme viiden hengen ryhmästä 39 hengen suurryhmäksi eivätkä siltikään hallitusovet avautuneet. Minkälainen JYTKY oikein tarvitaankaan, jotta saadaan sellainen hallitusohjelma, jota toteuttamaan mekin voimme mennä. Nykyinen ohjelma EU-kriisimaiden tukineen ei suinkaan ole sellainen. Ei näytä liioin SoTe-uudistuskaan ainakaan lisäävän kansanvaltaa eikä pitävän pieniä kuntia hengissä. Onneksi uudistuksille on monen vuoden toteuttamisaika, joten seuraavat eduskuntavaalit voivat jopa tuoda muutoksen, ja vaalit varmasti käydäänkin ainakin osaksi SoTe- ja kuntauudistuskysymysten merkeissä nykyhallituksen suunnitelmia vastaan.

Nykyisin Satakunnasta valitaan 9 kansanedustajaa, vuonna 1979 oli vielä 13 valittua, joista muuten jo viisi on kuollut. Myös vuoden 1983 vaaleissa satakunnasta tuli 13 kansanedustajaa ja SMP sai kaksi, kun seurakseni tuli Lea Mäkipää Kihniöltä.

SoTe vie pohjan itsenäisiltä kunnilta

Mikä muuttuu SoTe-uudistuksessa, josta hallitus vihdoinkin on antanut valmiin esityksen, joka ei tosin edellisistäkään esityksistä poikkea mihinkään suuntaan. Perusterveydenhoito on annettava 20.000 tai 50.000 isäntäkunnan mallin mukaisesti. Ja sen yläpuolella on viisi erva-aluetta eli yliopistollista keskussairaalaa.

Mikä on siis Kankaanpään ja Pohjois-Satakunnan kohtalo? Aiemman selvityksen pitäessä paikkansa Kankaanpään pitää muodostaa 20.000 asukkaan kunta, jotta voidaan tarjota näitä palveluita. Jos kaikki nykyiset PoSa:n kunnat eivät liity Kankaanpään kuntaan, ei Kankaapää yksin voi järjestää palveluita. Myöskään nykyiset neljä muuta PoSa:n kuntaa eivät itsenäisinä saa palveluita Kankaanpäästä, vaan itsenäisinä niiden tulee hankkia palvelut 50.000:n kunnasta eli lähinnä Porista. Näin PoSa:n kuntien hajotessa myös Kankaanpään palvelut olisi haettava Porista.

Ajatusleikkinä tietysti voitaisiin ruveta puuhaamaan omaa 50.000 asukkaan kuntaa, mutta se tuntuu lähinnä vain teoreettiselta mahdollisuudelta. Jos PoSa:n viiden kunnan 20.000 henkilön asukaspohjan lisäksi mukaan tulisivat Lavia, Merikarvia, Parkano, Kihniö, Ikaalinen ja lisäksi Kauhajoki 14.200 asukkaan voimin, saataisiin yhteensä 56.000 henkeä. Se riittäisi, mutta kuntia tulisi kolmen maakunnan alueelta. Ilman Kauhajokea ei 50.000 raja täyttyisi ja varmaan siellä tunnetaan enemmän vetovoimaa muualle Etelä-Pohjanmaalle.

Hallitus on koko ajan puhunut, ettei kuntia liitetä yhteen pakolla, mutta mitä muuta tämä on kuin pakottamista, jos pienet kunnat eivät muuten saa palveluita lähialueeltaan kuin liittymällä yhteen. Tyrmistyttävää pakkosanelua!

Ratiossakin

Aamulla Satakunnan radiossa, kansanedustajien maananataisessa puolituntisessa puhuimme veteraanipäivän merkityksestä, kansalaisaloitteen käsittelyjärjestyksestä eduskunnassa, ei kenenkään hallinnassa olevasta kunta- ja Sote-uudistuksesta sekä ulkomaisen työvoiman tuomisen vaatimisesta Suomeen, vaikka meillä on jatkuvasti satojatuhansi työttömiä. Työvoiman tarve ja työttämät eivät vain kohtaa toisiaan. Tarvitaan oikeansuuntaista koulutusta ja myös asenteiden muuttumista vastaanottamaan kaikkea tarjolla olevaa työtä.

Hallituspuolueet alamäessä

Perussuomalaisten 18,8 % Helsingin Sanomien gallupissa on korkea kannatusluku, vaikka edellä ovatkin kokoomus 20,1 % ja keskustapuolue 19,1 %. Taakse jäävät demarit 17,9 %. Kaikki ovat virhemarginaalin sisällä ja näin voi sanoa meillä nykyisin olevan neljä hyvin tasasuurta puoluetta. Samalla hallituspuolueiden yhteinen kannatus on alempana kuin koskaan, 61,1 %, kun opposition yhteiskannatus yltää 37,9 %:iin.

Pienempien hallituspuolueiden luvut: vihreät 8,1 %, vasemmistoliitto 7,3 %, rkp 4,6 %, kd 3,1%.

Tämä kaikki osoittaa hallituspuolueiden  hapuilevasta otteesta niin kehysriihessä osinkosekoiluineen, kunta- ja SoTe-uudistuksissa kuin ja ennen kaikkea EU-kriisimaiden tukipaketeissa.

Tämänpäiväisessäkin lehdessä otsikoidaan: Euroopan tuska ei hellitä. Talousluvut osoittavat euroalueen taantuman todennäköisesti syvenevän. Irlanti ja Portugali ovat saaneet seitsemän  vuotta lisäaikaa niille myönnettyjen hätälainojen takaisinmaksuun. Kreikka ja Espanja  ovat myös saaneet lisäaikaa talouksiensa sopeuttamiseen. Vieläkö joku uskoo, että näille maille myönnettyjä lainoja saadaan joskus takaisin?

Honkajoella

Maanantaina maakuntapäivänä maakunnan kansanedustajat oli kutsuttu Honkajoelle. Kutsua noudatti kokonaista kaksi eli kanssani paikalla oli vain Nakkilan Jari Myllykoski. Tietysti muuta väkeä oli enemmänkin, maakuntaliitostakin kolme, ja heillä oli aamupäivän jälkeen oma neuvottelunsa Honkajoen kunnan edustajien kanssa. Honkajoki Oy:n edustus oli paikalla ja kyseisen yhtiön tiloissa kokoustimmekin. Saimme tutustua tuulipuistoon, josta kertoivat rahoittajan edustajana Taaleritehdas Oy:stä Kari Valkosalo ja energiayhtiön, Vatajankosken Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Juha Lindholm.

Tuulipuisto on mahtava luomus, jossa on yhdeksän eri tuulimyllyä vähintään puolen kilometrin välein. Kävimme katsomassa ensimmäisen myllyn pystytystäkin. Komeaa valkeaa runkoa oli jo pystyssä, mutta osa oli vielä maassa, samoin sitten sähköä jauhavat siivet. Näistä yhdeksästä myllystä on nyt valmis suunnitelma, ja niiden lujat perustat on jo valettu ja tiet tehty jokaiselle myllylle. Kaiken kaikkiaan aikomuksena on saada kolmekymmentä myllyä samaan kokonaisuuteen, osa myös Kankaanpään alueelle, sillä Kankaanpään raja Santaskylän puolella ei ole kaukana.

Kuulimme myös kunnan murheita ja niitä riittää niin yleispoliittisesti kuin paikallisestikin. Kipein tarve on kunnostaa kantatie 44:n Honkajoelta Kankaanpäähän. Kauhajoen rajalle kunnostus on juuri suoritettu, mikä omalta osaltaan on tuonut uutta liikennettä muutenkin vilkkaasti ja myös raskailla rekoilla liikennöitävälle tieosuudelle. Samoin Honkajoki Oy:n eläinten teuraskuljetukset ovat koko ajan lisääntymässä, samoin puun ja  turpeen raskaskuljetukset. Silloistakin kannettiin  huolta, koska tieviranomaiset ovat esittäneet Vatajankosken sillan sulkemista sen huonon kunnon vuoksi.

SoTe-uudistus askarruttaa myös ja toivomuksena esitettiin hyvin liikkeelle lähteneen PoSan eli Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän säilyttäminen. Kuntataloulen kasvava alijäämäisyys huolestuttaa myös, valtionosuuksia vähennetään jatkuvasti, mutta kuntien yli 500 lakisääteistä tehtävää ei karsita, kuten esim. erikoissairaanhoitoa, jonka saisi siirtää valtion piikkiin.

Torstain istunnoista

Kolmantena päivänä peräkkäin sain lopettaa istunnon, nyt tosin jo kello 19. Viimeksi puhuttiin perustettavasta Koloveden kansalllispuistosta, jonka alueen hirvenmetsästyksestä on erimielisyyttä.

Kyselytunnilla oli esillä kaksi ajankohtaista asiaa: Koulujen työrauhan säilyttämisestä, toisena paljon puhutusta SoTe-uudistuksesta, josta ei vieläkään ole selvyyttä, vaikka kuntajakoselvitys on jo annettu eduskunnan valiokuntaan valmisteltavaksi, jota ei kuitenkaan jopa oikeuskanslerinkaan lausunnon mukaan voida tehdä ennen SoTe-päätöksiä tai edes SoTe-uudistussuunnitelmia.