torstai 28. helmikuuta 2013

keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Eduskunnan mestaruushiihdot


Tuliterillä eka kertaa alla olevilla suksilla hiihdin eduskunnan mestaruushiihdoissa Vantaan Hakunilassa, mutta 3 km ladun jälkimmäinen mäki oli liikaa, ei ehkä tekniikkakaan ole täysin hallinnassa, mutta ehkä pitokaan ei ollut ihan täydellinen, kelikin vähän ongelmallinen suojan ja pakkasen välimailla, mutta vaikka hiihto näin onkin paljolti myös välineurheilua, niin tärkeintä sittenkin on se, kuka on suksien päällä, ja niin meitäkin 70-vuotisten sarjassa oli kolme hiihtäjää, joista numerolla 1 lähti Pertti Salolainen, joka myös tuli ensimmäisenä maaliin, numerolla 4 oli matkassa ikäpuhemiehemme Kauko Tuupainen, jonka puoli minuuttia myöhemmin lähteneenä sivuutin melko pian, mutta kaksi ja puoli minuuttia aiemmin lähtenyttä Perttiä en ihan saanut kiinni, mutta kyllä ajassa voitin selvästikin, jos vain järjestäjät onnistuvat saamaan oikeat ajat, jota ei suinkaan ole syytä epäillä, koska kisojen tehtävät  olivat kokeneiden Vantaan Hiihtoseuran toimijoiden huolena, onhan seuran kasvatti olympiavoittaja Marjo Matikainen-Kallström ja hän oli mukana nytkin kahden muun naiskansanedustajan kanssa, mieskansanedustajia oli sitten enemmän, kymmenkunta, virkailijoita hiihti yli kaksikymmentä., kaiken kaikkiaan tosi hienot kisat saatiin sivakoida perinteisellä tyylillä loistavissa olosuhteissa. (taisi muuten tulla ennätyspitkä virke, joskaan ei vedä vertoja jo  legendaksi tulleen Volter Kilven Alastalon salissa-romaanin kanssa.
 
Laitetaan tulokset mukaan sitten, kun ne saadaan näkyviin.


Eduskuntahiihtojen tulokset

Julkaistu 28.2.2013 8:31:00; Päivitetty 28.2.2013 13:43:59

Eduskunnan perinteinen hiihtoilta ja hiihtomestaruuskilpailut järjestettiin 27.2.2013 Vantaan Hakunilassa. Hiihtoiltaa isännöi Vantaan kaupunki ja hiihtojärjestelyistä vastasi Vantaan Hiihtoseura. Alla tulokset sarjoittain:

Kansanedustajat naiset yleinen 3 km

1. Vehkaperä, Mirja 10.07,56

Kansanedustajat naiset 40 vuotta 3 km

1. Matikainen-Kallström, Marjo 7.46,75

2. Mattila, Pirkko 10.28,18

Kansanedustajat miehet 40 vuotta 5 km

1. Rantakangas, Antti 16.58,07

2. Mäkinen, Tapani 18.50,40

Kansanedustajat miehet 50 vuotta 5 km

1. Torniainen, Ari 16.26,09

2. Ahvenjärvi, Sauli 19.54,45

Kansanedustajat miehet 60 vuotta 3 km

1. Piirainen, Raimo 7.40,42

2. Reijonen, Eero 8.27,56

Kansanedustajat miehet 70 vuotta 3 km

1. Joutsenlahti, Anssi 8.37,65

2. Salolainen, Pertti 10.25,37

3. Tuupainen, Kauko 11.14,50

tiistai 26. helmikuuta 2013

Onko politiikasta kadonnut rehellisyys ja suoruus?

Tänään sain johtaa reippaat pari tuntia istunnosta, jossa puhuttiin yhteensä ainakin kolme tuntia vaalilain muutoksesta. Tarkoitus on yhdistää Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon vaalipiirit ja samoin Etelä-Savon ja Kymin vaalipiirit. Tosi moni jopa hallituspuolueidenkin edustajista haikaili edellisessä eduskunnassa hyväksytyn, täydellisesti kansalaisten tasa-arvoisuuden toteuttavan vaalilakiuudistuksen perään, jossa jokaisen puolueen koko maassa saadut äänet olisi laskettu yhteen ja sen perusteella jaettu kansanedustajanpaikat ja soviteltu ne myös vaalipiirien mukaisesti. Nykyinen hallitus hylkäsi kuitenkin neuvotteluissaan tämän demokraattisen lain, joka olisi tarvinnut uudenkin eduskunnan hyväksynnän tullakseen voimaan perustuslakimuutoksena.

Oikeastaan juuri tämän perustuslakimme hengen toteuttaneen vaalilain uudistuksen johdosta, jossa jokaisen ääni on samanarvoinen, rupesin viime kerralla ehdokkaaksi. Ajattelin, että nyt ensimmäisen kerran koko satavuotisen eduskuntalaitoksemme historiassa ruvetaan noudattamaan täydellistä demokratiaa, mutta eipä näin käynytkään. Olen aika lailla pettynyt tähän poliittiseen kulttuuriimme. Siksi teki hyvää kuulla edustajien puheita, kun niin moni muukin haikaili tämän hylätyn lakiuudistuksen perään. Käsittämätöntä, että samat puolueet, jotka sen edellisessä eduskunnassa hyväksyivät, olivat tässä uudessa eduskunnassa valmiit kevytmielisesti sen hylkäämään. Tosi kevytkenkäistä politiikkaa. Varsinkin, kun tätä nyt käsittelyssä olevaa osauudistusta ei kukaan sitä koskevan alueen edustajista ole kannattamassa. Missä on se rehellisyys ja rehtiys, jota politiikalta yhteisten asioiden hoidosta kaipaan! Vai onko tätä suoraselkäisyyttä tässä touhussa koskaan ollutkaan, vaikka yhteistä hyvää meidät on tänne Arkadianmäelle äänestetty ajamaan!
 

maanantai 25. helmikuuta 2013

Maanantaipäivän ratoksi

Tänään pidimme Kankaanpään seudun Sotainvalidien vuosikokouksen täyden tusinan ollessa paikalla. Vuoden suuntaviivat ovat siten selvillä. Sihteerimme Sari Lehto oli laatinut toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman, alusta asti rahastonhoitajana ansiokkaasti toiminut Aino Lilja esitteli tilit ja tilintarkastajien niistä antaman lausunnon. Kunniamerkkejäkin jaettiin ansioituneille, kultainen  Olavi Raitaluomalle ja hopeinen Hellevi Mäelle, Sari Lehdolle ja Olavi Koivuniemelle.

Piirin vuosikokouksessa Toivo Lautaoja ja Oskari Kukkumäki saavat ansioristin.
Iltapäivä kului sitten suksihommissa, Kesport Jämi ja sen voitelumestarit pistivät oikeat tökötit suksien pohjiin, ja piti ostaa toiset suksetkin mahdollista suojakeliä varten, kun säätiedot keskiviikon ilmanalasta Helsingissä eduskunnan mestaruushiihdoissa ovat kahtalaista ilmaa lupaavat. Jämiltä takaisin tullessa piti poiketa kyläkauppa Wihtiksessäkin sanaa heittämässä Teuvon kanssa, kun ei perjantaina päässyt käymään kaupassa.

Illan uutisissa kuului kummia Italian vaaleista, MOT-ohjelmassa Pirkko Jalovaaran parantamiskokouksista, joita piispa Tapio Luoma oli viisaasti kommentoinut ilmeisesti A-studiossa. Aina sattuu ja tapahtuu, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Hannu Nymanin kanssa käymämme puolen tunnin keskustelu, jonka piti tulla ulos perjantai-iltana, onkin näytetty tänään sekä päivällä että illalla kanavalla 64. Muutamat ovat sen nähneet, mutta voipi tulla uusintoina muulloinkin. Keskustelimme nyky-Suomen menosta ja meiningeistä, eli melkein inflaation kokeneella yhdellä sanalla sanottuna A R V O I S T A, mikä ei suinkaan tarkoita arpoja, vaan todella ARVOJA.

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Alajärven fallesmannin suuri juhla

Alajärvi-sali täyttyi ystävien joukosta, kun olimme onnittelemassa Alajärven fallesmannia Raimo Vistbackaa hänen saamastaan valtiopäiväneuvoksen arvonimestä, joka on muuten Suomen toiseksi korkein arvonimi.

Kaksituntiseksi venyneessä juhlassa kiiteltiin - eikä syyttä - Raimoa ainutlaatuisesta elämäntyöstä. Kuusi kautta eli 24 vuotta eduskunnassa, siitä kaksi kautta eli kahdeksan vuotta ryhmän ainoana kansanedustajana. Niinpä omassa puheenvuorossani sanoinkin, että kyllä Raimo nyt vähän katuu, kun ei enää viime kerralla vuonna 2011 asettunut ehdokkaaksi, ja nyt meitä perussuomalaisia on eduskunnassa 39. Työ olisi paljon helpompaa; joka valiokunnassa on kolme perussuomalaista ja vielä kaksi varaedustajaa, joten työnjako on nyt mahdollista, eikä tarvitse yksin tehdä kaikkea.

Itse putosin eduskunnasta kahden kauden jälkeen vuonna 1987, jolloin Raimo tuli valituksi ensi kerran. Kun hän kuuden kauden jälkeen ei enää asettunut ehdokkaaksi, tulin sitten vuoden 2011 vaaleissa takaisin eduskuntaan 24 vuoden tauon jälkeen ja tämän saman jakson Raimo oli siis edustajana. Heti kahden eduskuntavuoden jälkeen Raimo nousi postin pääjohtajaksi siirtyneen Vennamon Pekan tilalle liikenneministeriksi. Sain olla jo Pekan ja sitten Ramin aikana ministerin poliittisena sihteerinä. Raimon kausi kesti 333 vuorokautta, ja sitten lähdimme Holkerin hallituksesta, koska luvattua kansaeläkelain viimeistä osauudistusta ei toteutettu hallituksessa eli emme voineet olla syömässä silloinkaan sanaamme köyhimpien kansalaistemme puolustajina.

Kiitosjuhla oli todella nimensä mukainen, kiittelijöitä riitti, jopa toisten puolueiden Ramin aikaisia kansanedustajia nousi puhujan paikalle kiittämään Raimoa rehdistä työtoveruudesta. Hänen työtarmonsa on ollut todella uskomaton, kysymättä avun tarvitsijoiden puoluekantaa hän teki apua pyytäneille kymmeniä ja satoja anomuksia ja kirjelmiä eri virkaportaisiin ja auttoi monen asian läpimenoa.

Timo Soini kävi juhlapuheessaan seikkaperäisesti läpi SMP:n loppuvaiheet ja Perussuomalaisten synnyn sekä sitkeän hengissä pysymisen, mikä ei ilman Raimon panosta olisi ollut mahdollista. Työn tuloksen näemme tänä päivänä: 39 kansanedustajaa ja ensimmäisen kerran myös paikka puhemiehistössä. Syyttä siis ei Raimo ole ensimmäinen koko puoluehistoriamme niin SMP:n kuin perussuomalaistenkin aikainen valtiopäiväneuvos, jonka presidentti Niinistö on myöntänyt. Presidentti lähetti myös terveiset Raimolle ja Raimon juhlaan perjantaina Timon ollessa hänen kanssaan neuvottelemassa.

Musiikkiannista vastasi kahteen otteeseen lukiolaispoika Aleksi kitaransa kanssa esittäen Raimon suosikkilauluja. Sotilaspukuisen Korsukuoron esittämät laulut olivat ”Marssilaulu”, ”Kotiseutuni” sekä Koppamäen ”Tämä taivas, tämä maa”.
Raimon kiitospuheen päätettyä juhlan lauloimme kaikki yhdessä Maamme-laulun. Arvokas juhla sai arvoisensa päätöksen!

lauantai 23. helmikuuta 2013

Matkalukemista junassa

Tulin Helsingistä junalla Parkanoon, jossa vaimo oli asemalla vastassa. Monia muitakin kansanedustajia näkyi kello 14.06 lähteneessä junassa olevan, istuntommehan on perjantaisin vain puoli tuntia klo 13 - 13.30. Matkalukemisina oli vuodesta 1975 asti pitkän rupeaman kansanedustajana toimineen Esko-Juhani Tennilän vastikään WSOY:llä julkaisema "Torppari Arkadianmäellä". Esko-Juhanihan luopui viime vaaleissa jo ehdokkuudesta. Sain luettua junamatkan aikana kirjan 150 sivua.

En malta olla lainaamatta yhtä juttua, koska Tennilä kuvaa siinä Veikko Vennamoa.
"Ei ajan hermoon iskevien vaalilauseiden keksiminen helppoa ole. Ei ollut helppoa alan mestarille Veikko Vennamollekaan. Aistittuaan vaalien lähetessä SMP:nsä kannalta lupaavasti kuumentuvat tunnelmat vaalikentällä hänestä tuli itseensä sulkeutunut. Ei tullut kahvilassa enää pöytäämme herjaa heittämään vaan käveli tauoilla valtiosalia ympäri kuumeisesti jotain miettien. Kuten runoilijat joilla on aihe ja aavistus mitä siitä pitäisi sanoa, mutta ei vielä sanoja siihen.

Sirkka-vaimonsa lopulta keksittyä puuttuvat sanat (Rötösherrat kuriin!) Vennamo oli onnessaan kuin olympiavoittaja. Tarjotessaan kahvilassa Kuopan Mikolle ja minullekin munkkikahvit. Paljastamatta tietenkään, pahimmille kilpailijoilleen, voitokkaita sanoja ennen aikojaan."

Yhtä meheviä tuokiokuvia lyhyessä runon muodossa kirja on pullollaan. Näin raottuu Lapin eduskunnassa kaikkein äärimmäisenä vasemmalla istuneen parlamentaarikon kokemuksia pala palalta kuin tilkkutäkissä! Mielenkiintoista tutustua!
 

perjantai 22. helmikuuta 2013

Byrokratian hitaat rattaat

Byrokratian rattaat jauhavat aina vaan. Tänään sain tiedon erään asian päättymisestä pitkän jahkailun jälkeen onnellisesti. Tammikuun lopussa Australiassa kuolleen pojan ruumis on tulossa Suomeen ja siunaus voi tapahtua maaliskuun alussa, kuten vanhemmat ovat kaukokatseisesti sopineet. Mutta kuukauden päivät täytyi asian pyöriä virkakoneiston rattaissa.

Toinen asia on kestänyt jo vuosia: onnettomuus tapahtui Saksassa ja lääkärintodistuksia on kertynyt kilokaupalla ja nyt niitä täytyisi kääntää saksaksi, mutta kuka maksaa kustannukset. Jätin tiedustelun eduskunnan tietopalveluluun, löytyykö EU-kansalaisille tulkkipalveluita.

Eduskunnan kyselytunnilla sai Martti Mölsä tehdä ensimmäisenä kysymyksen nykyrakentamisesta ja sen ongelmista, kuten homeiden myrkkykaasujen aiheuttamista hengitysvaurioista.

Omakotitalojen rakentamisen vauhdittamiseksi tuli hyvä ehdotus Noormarkun puolesta. Jos annettaisiin normaalihintaisen, korkeintaan 200.000 euroa maksavan ensikodin rakentajalle ALV-veron palautus, niin jo alkaisi taloja nousta maakuntiin, pääkaupunkiseudullahan ei tähän hintaan saa taloja pystyyn. Näin edistettäisiin maaseudun pysymistä asuttuna.

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Pulssi-ohjelman haastattelussa

Keskiviikon ohjelmaan mahtui taas kaikenlaista: TV-haastattelu kristillisen kanavan ohjelmaan, täysistunnossa antoisa keskustelu hallituksen antamasta selonteosta kauppojen aukioloajan laajentamisen vaikutuksista, MTV3:n ja Porin kaupungin järjestämä TalviAreena ja vielä illalla juoksulenkki Laakson kentän lumisissa, mutta auratuissa maisemissa.

IRR-TV on suomalainen kristillinen medialähetysjärjestö, joka suuntautuu erityisesti Venäjälle, Lähi-Itään ja Aasiaan yhteistyössä eri seurakuntien kanssa. Meillä Suomessa lähetetään myös ohjelmia. Sana-lehden päätoimittaja Hannu Nyman tekee omaa Pulssi-ohjelmaa, jossa on henkilöhaastatteluja.
Keskustelimme ohjelmassa niin yhteiskuntamme arvoista kuin kristillisistä näkemyksistä ja miten ne ovat sekä samankaltaisia että toisistaan eroavia. Väkisin palattiin taas kerran ajankohtaisiksi tulleisiin kysymyksiin niin lääkärin oikeudesta kieltäytyä suorittamasta raskauden keskeytystä kuin samaa sukupuolta olevien oikeudesta solmia avioliitto.

Eduskunnassahan on näistä asioista puhuttu paljon viime päivinä. Oma kantani on kirkonkin käytännön mukaisesti, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto ja nykyisen sukupuolineutraalin liiton vahvistavan lain pitäisi olla riittävä ilman pidemmälle meneviä oikeuksia esim. lasten adoptoinnista. Ihmiselämä on arvokas ja pyhä, lääkärit jopa Hippokrateen valassa sitoutuvat edistämään terveyttä, joten vakaumuksensa mukaisesti pitäisi saada oikeus olla suorittamatta aborttia, kuten käytäntö useimmissa länsimaissa onkin.

Kristilliset arvot ja sen mukainen käyttäytyminen on yhä edelleen suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia. Rehellisyys, työn tekemisen arvostus ja toisen ihmisen - lähimmäisen - kunnioittaminen on vallitsevaa. Valitettavasti tätä perinteistä suomalaista elämänmallia ollaan monelta taholta murentamassa, vaikka kristillinen opetus tavoittaakin niin kouluissa kuin rippikouluissa laajalti lapsiamme ja nuorisoamme. Yhteistä ihmiselämää puolustavaa arvopohjaamme kannattaa vaalia. Jokainen ihminen ja jokainen elämä on arvokas, kuten jo Veikko Vennamo sen muotoili smp:n tunnuslauseeksi.

maanantai 18. helmikuuta 2013

10 sivua veteraaniasiaa

Veteraanityö ei suinkaan ole loppunut, meillä Kankaanpäässäkin on tänä vuonna 35 vähintään 90-vuotiasta veteraania, joista kaksi yli 100-vuotiasta. Kaiken kaikkiaan veteraaneja on 73, puolisoita 20, leskiä 62, kannattajajäseniä 124 ja naisjaostossa 26 eli yhteensä Kankaanpään Sotaveteraaneilla on 307 jäsentä, kun lukuun otetaan myös kaksi yhteisöjäsentä. Vuoden aikana viimeiseen iltahuutoon kutsuttiin yhdeksän veteraania, yksi puoliso, viisi leskeä ja kaksi kannattajajäsentä.

Tämä ja paljon muuta käy ilmi nelisivuisesta toimintakertomuksesta, joka jaettiin veteraanien hallituksen kokouksessa ja käsitellään tulossa olevassa vuosikokouksessa. Viime vuoden aikana erilaisia tapahtumia on ollut kuutisenkymmentä. Lisäksi tulevat veteraanihautaukset, joissa on laskettu seppeleet, merkkipäivämuistamiset kaikille yli 90-vuotiaille sekä kaikille  henkilökohtaisesti viety itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien kutsu ja joulukukkien vieminen yli 90-vuotiaille.

Paavo Kampin johtama Kankaanpään Sotaveteraanit on siis vahvasti noudattamassa tunnuslausetta: Veteraania ei jätetä. Siitä oli taas muistuttamassa tämänpäiväinen hallituksen kokouskin, jossa meillä oli käsiteltävänä kymmenen arkkia asiapapereita: esityslista ja edellisen kokouksen pöytäkirja, jo mainittu nelisivuinen toimintakertomus, tuloslaskelma, toimintasuunnitelma, talousarvio, tulevan vuosikokouksen esityslista ja piirihallituksen kiertokirje. Kokouksessa käsiteltiin myös Tykistöprikaatin valatilaisuutta Niinisalossa, jossa valan lukee veteraani Jaakko Vaajasaari. Veteraanikeräyksen aluejakoa tarkennetaan, koska keräyksen suorittaneet sotilaat eivät ole käyneet läheskään kaikilla alueilla. Talvisodan päättymisen muistotilaisuus on 13.3. talvisotaan lähdön muistomerkillä.

Alkaneesta vuodesta on jälleen tulossa yhtä toimelias kuin aikaisemmatkin, veljeä ei todellakaan jätetä!

lauantai 16. helmikuuta 2013

Lauantaipäivän kulkua

Etelässä alkoivat hiihtolomat, mahtavat hiihtokelit koululaiset saivatkin. Kankaanpäässä on loistavat ladut, liikuntakeskuksesta pääsee pimeälläkin valaistua latua viidentienristeykseen ja siellä vitosen ladulle tai vaikka Kuninkaanlähteelle, jossa taas viiden kilometrin latu, samoin kuin liikuntakeskuksessa vitosen valaistu latu. Mutta eipä silti, kyllä hiihtäjiäkin näkyy monilla eri laduilla.

Päivä meni Säkylän Pyhäjärven rannan mahtavissa maisemissa seurakunnan leirikeskuksessa Pihlavassa, jossa pidettiin arkkihiippakunnan luottamustehtävien puheenjohtajien koulutuspäivä. Olimme Kankaanpäästä paikalla Ulla Suontaustan kanssa. Aina sitä oppii uutta vanhanakin. Lainoppinut asessori Matti Mäkinen valotti ajankohtaisia kirkollisia asioita: kesäkuun alusta voimaan tulevia kirkon uusia virkamiesoikeudellisia säännöksiä mm. virkasuhteen irtisanomisperusteiden muuttumisesta.

Sain myös luettua loppuun lähes viisisataasivuisen tiiliskiven, Jukka Tarkan ”Karhun kainalossa, Suomen kylmä sota 1947 – 1990”. Onnekkaasti, osin omankin taitavan menettelymme ansiosta, suomettumis-pilkankin painamina onnistuimme kuitenkin säilyttämään itsenäisyytemme yya-sopimuksen varjosta huolimatta ja vapauduimme vuodesta 1990 lähtien täydellisesti puolueettomaksi ja riippumattomaksi valtioksi. Itse sanoisin, että kuten sotiemme aikana, niin myös tämän kylmän sodan ajanjakson suojelijanamme toimi itse Kansojen Kaitsija, Kaikkivaltias Jumala, joka näin suuriarvoisesti katsoi kansamme puoleen.

Presidentin muotokuva avaa uusia uria

Aivan uuden käytännön aloitti tänään puhemiehen edustustilassa paljastettu Marjatta Tapiolan maalama muotokuva edellisestä puhemiehestä, nykyisestä presidentistä, Sauli Niinistöstä. Se eroaa täysin kaikista aiemmista toteutuksensa vuoksi. Tausta on ilmava, maalaus on taiteilijan tyyliin raikas, viivojen ja värien taidokasta käsialaa ja itse Sauli Niinistö on saatu hyvin esille.

Lähes kaikki muut vanhemmat muotokuvat ovat täysin väritetyllä, useimmiten hyvin tummalla pohjalla, melkein pönäköitä luomuksia, sinällään tietysti parhaiden taidemaalarien töitä. Oman huoneeni seinällä on kultakehyksissä 1900-luvun alussa vuoteen 1930 arkkipiispana toiminut Gustaf Johansson, joka toimi moneen otteeseen pappissäädyn puhemiehenä vuosina 1899-1906.

Paljastustilaisuus oli vaikuttava, puhemies Heinäluoman lopetti puheensa herkkään runoon, liekö ollut peräti rouva Jenny Haukion kirjoittama. Presidentti kertoi kokemuksiaan mallina olemisesta ja miten hän sai luettua prosessin kuluessa kuvan esittämän paksun kirjan Venäjän kirjallisuuden historiasta. Tähän asti hän on välttänyt tulemasta seinälle ripustetuksi, mutta ei nyt kuvan valmistuttua enää pistä tätä pahaksensa.

Tämä presidentti Niinistön ja edellisen puhemiehen Paavo Lipposen kuvat saatiin myös uuteen painokseen kuvateoksesta ”Puhemiehet, muotokuvia eduskunnan kokoelmista”.

Jatkoa kuvista kansakunnan kaapin päälle on odotettavissa: eduskunnan valtiosalissa on kaikkien presidentiksi yltäneiden puhemiesten rintakuvaveistokset nähtävinä. Näin ollen presidentti Niinistön pronssipääveistos on siis seuraavana vuorossa.
 

torstai 14. helmikuuta 2013

Kiinalainen juttu

Kiinan uusi johto on luvannut monenlaista hyvää ja kaunista kansalaisilleen, mutta onko se, mikä on hyväksi Kiinalle, hyväksi myös muulle maailmalle. Tätä kysellään Ulkopoliittisen Instituutin kirjoituksessa Kiina käärmeen vuonna.

Eduskunnan Kiina-ystävyysryhmän järjestämässä seminaarissa pohdiskeltiin samaa. Alustajina  olivat tutkija Mikael Mattlin Ulkopoliittisesta Instituutista ja tutkija Anja Lahtinen Helsingin Yliopistosta.

Lahtinen kuljetti meitä Kiinan historian polkuja Maon 1.10.1949 perustaman kansantasavallan, Deng Xiaopingin vuonna 1978 tekemän reformin ja vuonna 1992 tapahtuneen Dengin Etelä-Kiinan kierroksen kautta vuoteen 2001, jolloin Kiinasta tuli WTO:n jäsen ja siirryttiin suunnitelmataloudesta markkinatalouteen.

150 miljoonaa kiinalaista on nostettu köyhyydestä, mutta se on vaatinut kovan hinnan: luonnon saastuminen, kasvava epätasa-arvo, yli puolta asukkaista koskeva kaupungistuminen, vain hukou-passin saaneiden pääsy sosiaaliturvan piiriin, ikääntyvä väestö, korruptio. Kiina ei liioin enää ole halvan tuotannon maa.

Mattlin kosketteli Kiinan rooleja ja vastuita maailman talousjärjestelmässä todeten Kiinan ohittaneen tähän asti maailman johtavan maan USA:n v. 2006 hiilidioksidipäästöissä, v. 2010 teollisuustuotannossa ja energiankulutuksessa ja v. 2012 ulkomaankaupassa.

Kiina väittää kantavansa maailmanlaajuisen vastuunsa hoitamalla oman alueensa, mutta olisiko nyt Kiinan vuoro rakentaa riippuvuussuhteita, koska Kiinalla on institutionaalista vaikutusvaltaa. Sehän on jäsenenä kaikissa merkittävissä järjestöissä ja vapaan maailmankaupan suurimpia hyötyjiä.

Koko Aasian tilanne oli hyvä vielä kolme vuotta sitten, mutta sitten tuli talouskriisi, kiistoja johtavien valtioiden välille, ja nyt maanosan johtajuus on kateissa. ”Miten Aasiaa johdetaan, jotta päästäisiin eteenpäin rauhanomaisesti”, päätti tutkija Mattlin esityksensä.

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Aiheellinen talouspoliittinen välikysymys

Yhdessä vasenryhmän Mustajärven ja Yrttiahon kanssa tekemämme välikysymys kirvoitti 153 puheenvuoroa, joista perussuomalaisille lankesi 4. Alun kolmatta tuntia kestäneessä debatissa oli tasan sata puheenvuoroa, joista perussuomalaiset saivat 26, joten hyvin olimme esillä. Itse johdin keskustelun loppuosan eli kello 19.00-21.35.

Asiahan koski hallituksen talous- ja teollisuuspolitiikkaa, mutta alkusysäys oli tietenkin Turun STX-telakan menettämä loistoristeilijätilaus, joka valui saman omistajan Ranskan telakalle. Keskustelu koski erityisesti telakkateollisuutemme tilaa, ja jo aiemmin päivällä talousvaliokunnassa saadun sovun mukaisesti oltiin yksimielisiä siitä, että valtiovalta voi mennä mukaan telakkateollisuuden pelastustalkoisiin.

Keskustelu laajeni myös koko harjoitettavaan talouspolitiikkaan, jossa kaivataan elvyttävää ja siten työllistävää otetta, jotta miinusmerkkiseksi kääntynyt kauppatasevajeemme saataisiin takaisin vientiylijäämäiseksi, sillä viennistähän me elämme ja saamme hyvinvointivaltion tarvitsemia tuloja. Paljon emme saaneet vastauksia kysymyksiimme:

Jatkaako hallitus nykyisellä linjallaan, vaikka hallitusohjelman keskeiset talouspoliittiset tavoitteet karkaavat ja uusimmat tieteelliset tutkimukset asettavat vyönkiristykseen nojaavan talouspolitiikan tehon kyseenalaiseksi,

mihin toimiin hallitus ryhtyy talouskasvun edellytysten parantamiseksi,

mihin toimiin hallitus ryhtyy vientisektorimme kilpailukyvyn parantamiseksi,

miten hallitus aikoo puolustaa suomalaista työtä,

onko hallitus valmis turvaamaan TUI 1 ja TUI 2-risteilyalusten rahoituksen tarvittaessa esimerkiksi valtion pääomasijoituksella STX Finlandiin,

kykeneekö hallitus asettamaan omistajapolitiikassa ideologian sivuun ja tekemään käytännöllistä ja isänmaallista omistajapolitiikkaa ja

miten hallitus aikoo turvata huoltovarmuudelle tärkeän kotimaisen ruudintuotannon?

Hallituksen luottamuksesta äänestetään sitten perjantain istunnossa kelo 13.

tiistai 12. helmikuuta 2013

Titaanien taistoa eduskunnassa

Uusi käytäntö: Valtiopäivien avauskeskustelu käytiin läpi kolmetuntisena keskusteluna ja näytettiin myös televisiossa. Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen debatoivat ensin pääministeri ja oppositiojohtajat ja loppuvaiheessa muutkin kansanedustajat saivat käyttää näitä minuutin puheenvuoroja. Tämä malli tuli varmaankin jäädäkseen. Kyllähän se elävöittää eduskuntakeskusteluitamme, vaikka heti perään huomenna on välikysymyksemme käsittelyn kolmetuntinen televisiointi!

Netissä sai myös äänestää keskustelun kulun myötä siitä, kuka oli johdossa. Kuka mahtoi tietää tällaisesta käytännöstä? Lopputulos oli tasainen, Sipilän joukot olivat parhaiten hereillä, Timo Soini ja Jyrki Katainen olivat sitten ihan lähituntumassa tässä järjestyksessä!

Timo nosti esiin - kuinkas muuten - aina yhtä ajankohtaisen EU-kysymyksen todeten, ettei Euro-kriisi katoa mihinkään. Kevään kuluessa on ratkaistava Euroopan parhaana veroparatiisina itseään markkinoivan Kyproksen pyyntö bruttokansantuotteensa kokoisesta apupaketista. Suomen kansaa ei voi pakottaa paijaamaan veroparatiisia. EU:n seitsemän vuoden rahoituskehyskauden budjettineuvotteluissa Suomen nettomaksuosuus kasvaa 1,5 miljardia ja koko kauden nettomaksuosuutemme nousee viiteen miljardiin. Maksualennusklubi sen sijaan pitää sisällään aika hyvinvoivia maita: Englanti, Saksa, Hollanti, Ruotsi, Itävalta ja Tanska, jonka vuosialennus on 130 miljoona, kehyskautena yhteensä 900 miljoonaa.

Timo korosti myös Sote-uudistuksen käynnissä ollessa omaishoidon tuen siirtämistä Kelan korvattavaksi, koska omaishoito on inhimillisyyttä jaloimmassa muodossa ja sille on mitä kipein tarve ikääntyvässä Suomessamme.

maanantai 11. helmikuuta 2013

Maanantaipäivän viettoa

Aamusta Porin radiossa aloitettiin kansanedustajien kevätkauden haastattelut. Jutustelu sujui Teemu-juontajan kanssa luonnikkaasti. Käsittelimme Kankaanpään valtuuston luottamusvalintoja, seurakuntakeskuksen kallista korjausarvioita, ajankohtaisia EU:n kehysriihen Suomen maksuosuuksia ja jättämäämme välikysymystä hallituksen talous- ja teollisuuspolitiikasta, varsinkin STX-telakan tiimoilta.

Eduskunnan tietokone asennettiin oman koneeni tilalle, kun tällainen kotikone nyt kuuluu kaikille edustajille. Minulle se tuli nyt vasta kauden puolivälissä, kun muillakin edustajilla uusittiin koneet.
Valtuuston kokouksessa esiteltiin kuntien yhteistä henkilöstö- ja talouspalveluhanketta Taitoa, jolle on saatavissa toimintapiste Kankaanpäähän ja se voisi jopa tuoda uusia työpaikkoja, jos saadaan vaikkapa muitakin lähikuntia mukaan. PoSa tulee myös mukaan ja muodostaa valtaosan naapurikuntien tämän alan palvelutarpeesta.

Kirkkovaltuustossa oli vakavaa pohdintaa korjauskustannuksiltaan 5 miljoonaan nousevan seurakuntakeskuksen kohtalosta. Seurakunnan varat eivät riitä näin hullunrohkeaan yritykseen, jossa ei edes olisi takeita, että kaikki homemyrkyt saataisiin pois.

Päiväsydännä pääsin vielä kiertämään ainoan kerran koko viikonloppuna kaksi kertaa liikuntakeskuksen 5 kilometrin radan tasatahtia lykkien, vaikka uusi lumi ei luistavinta ollutkaan. Lenkin päälle oli kruununa vielä kahden tunnin hierontakäsittely Aimo Viitasen taitavassa hoidossa.

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Esto mihi

Esto Mihi = "Ole minulle" ja näin alkaa laskiaissunnuntain psalmiteksti. Teksti jatkuu: "...kallio, jonka suojaan saan paeta, vuorilinna, johon minut pelastat."

Nyt alkaa paastonaika ja tästä eteenpäin kuljemme kohden Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa, siksi päivän otsakkeeksikin on otettu Jumalan rakkauden uhritie. Ja  tien päässä on Jeesuksen ristiinnaulitseminen, mutta sitten kolmantena päivänä tulee pääsiäinen!

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Köyhät teillä on aina keskellänne

Olin mukana Järvenpään seurakuntaopistolla pidetyssä Arvojen akatemian toisessa jaksossa, jossa keskusteltiin aikamme arvoista alustusten pohjalta kahtena päivänä. Itsekin sain kertoa näkemyksiäni siitä, minkä mukaan päättäjä toimii eettisesti.

Seurakuntaopisto on aivan Sibeliuksen Ainolan vieressä, joten lähdin puheessani liikkeelle Jean Sibeliuksen ihmetyksestä, miten ihminen voisi elää ilman uskontoa. Juuri uskonnon vakaalta pohjalta voidaan lähteä toimimaan paremman yhteiskunnan luomiseksi. Onhan meillä rakkauden kaksois- tai peräti kolmoiskäsky: ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Samoin lähimmäissuhteen kultainen sääntö: ”Kaikki, minkä haluat ihmisten sinulle tekevän, tee se ensin heille.”

Mikael Agricola pudottaa meidät kuitenkin sen totuuden eteen, minkälaisia me ihmiset olemme: ”Etkös sinä äkkää, että olet syntisäkki ja kuoltuas haiseva raato.” Siksi tarvitsemme armoa ja anteeksiantamusta.

Päämäärämme on paremman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan luominen eli hyvinvointiyhteiskunta, jossa köyhimmistäkin pidetään hyvää huolta. Kirkon historian alkuaikana keisari oli kuullut kirkolla olevan rikkauksia ja niinpä hän käski piispan tuoda ne nähtäväksi. Silloin piispa marssitti keisarin eteen köyhiä ja sanoi: ”Nämä ovat kirkon aarre.”

Yhteiskuntamme toimenpiteiden lisäksi myös kirkolla on oma panoksensa. Jaakko Elenius on sen sanonut: ”Tähän kuuluu kiinteästi myös kaikki erotuksetta piiriinsä sulkevan, avaran ja sallivan kansankirkon läsnäolo elämämme kaikissa vaiheissa, kehdosta hautaan, elämän tärkeissä käännekohdissa tahtoen sulkea piiriinsä kaikki kansamme jäsenet ketään erottelematta, ruokkien jäseniään, heikkonakin sykkivää elämää sillä ainoalla, mikä on kirkkomme omaa: evankeliumilla.”

Jesaja kirjoittaa: ”Opetelkaa tekemään hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta, puolustakaa sorrettua, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa.” Tässä on jokaiselle meille opetusta ja tavoitetta.
 

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Kynttilänpäivä

Kynttilänpäivänä saimme pitää ensimmäiset seurat kodissamme, jossa vanhempieni aikaan oli monen monia seuroja. Jaakko Löytty ja Kaija Pispakin olivat mukana.

Jeesus-lapsen syntymästä 40 vuorokauden jälkeen oli juutalaisen lain mukainen temppelissä käynti, jossa hurskaat vanhukset Simeon ja Hanna saivat nähdä hänet, jonka Jumala on valmistanut kaikkien kansojen nähdä, valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille ja kirkkaudeksi kansalleen Israelille.

Johanneksen evankeliumin 1. luvussa puhutaan Sanasta, joka tuli ihmisten valkeudeksi. Ja tämä lihaksi tullut Sana on Jeesus Kristus ja esiin marssitetaan vastakkain Mooses ja Jeesus, laki ja armo.
 

lauantai 2. helmikuuta 2013

Tikun nokassa

Tarpeellisesta ja normaalien kustannusten mukaisesta eduskunnan kokonaisremontista on yritetty tehdä Kauppalehden artikkelissa hälyuutista. Mikä onkaan tunteita nostattavampaa, kun ottaa taas kansanedustajat esiin skandaalinkäryisesti, vaikka ei olisi edes savua, tulesta puhumattakaan.

Kahdeksan vuoden rakentamisen jälkeen vuonna 1931 valmistunut, J.S.Sirenin piirtämä eduskuntatalo on nyt kokonaisremontin alla kaikkine lisärakennuksineen ja jälkeenpäin tehtyine maanalaisine tiloineen. Tällaista täysremonttia ei aiemmin ole tarvinnut tehdä, mikä kuvaa hyvin rakennuksen korkeaa tasoa. Vertauksen vuoksi täytyy mainita, miten hänen poikansa Heikki ja Kaija Sirenin piirtämä Kankaanpään seurakuntakeskus vuodelta 1971 on täysin käyttökiellossa ja korjaaminen maksaisi viisi miljoonaa eli enemmän kuin mitä uuden rakentaminen kustantaisi.

Eduskuntataloon kannattaa satsata, onhan se yksi edustavimpia julkisia rakennuksiamme ja koko ajan kovassa ja arvokkaassa käytössä. Vuonna 2005 peruskorjausta käynnistettäessä projekti oli suunniteltu viisivuotiseksi ja budjetiksi haarukoitiin noin 100 miljoonaa. Korjaukset arvioitiin paljon vähäisemmiksi kuin tällä hetkellä. Kustannuksia lisää moni muukin tekijä. Kyseessä on arvokas suojelukohde, mikä vaikuttaa mm. siihen, että kaikki talotekniikka on rakennettava talon alle. Myös tiukentuneet turvallisuusmääräykset vaativat omat maanalaiset tilansa, ja nyt on esimerkiksi puhkaistu kokonaan uusi maanalainen käytävä. Myös päivittäinen huoltoliikenne siirtyy näkymättömiin maanalaisiin tiloihin.

Nykyajan monet sabotaasit ovat aiheuttaneet häiriöttömän toiminnan takaamiseksi uusia turvaratkaisuja kaikkiin rakennuksiin, ei siis vain maanalaisiin tiloihin. Kun toiminta jatkuu talossa koko ajan, vaikeuttaa se osaltaan rakennustöitä. Väistötilojakin on silti hankittava, ja nykyisen istuntokauden päätyttyä kansanedustajien kokoontumissali siirtyy viereiseen Sibelius Akatemian juhlasaliin. Päärakennuksen korjauksen valmistuminen on ajoitettu itsenäisyytemme satavuotisjuhliin syksyyn 2017.

Remonttiaika pitenee puolella eli kymmeneen vuoteen, ja nykyarvio kustannuksista on 225 miljoonaa. Kunnollinen ja talon arvon mukainen perusremontti halutaan tehdä kerralla hyvin, jotta vältytään useammista osittaisista korjauksista! Mistään skandaalista tai leväperäisyydestä ei pienimmässäkään määrin ole kysymys.