Politiikka on

Eipä ole juuri huvittanut kirjoittaa  mitään Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen. Lehdet ovat kirjoittaneet senkin edestä ja myös sosiaalisessa mediassa on ollut sellaista kommentointia, että sivistys ja ihmisarvoinen käytös on ollut kaukana. Mutta antaa asioiden järjestyä ajan myötä, vaikka paljon on tapahtunut monella taholla.

Onhan paikallisestikin vaalikausi vaihtunut, viimeinen johdollani pidetty kaupunginhallitus on takanapäin kuten myös uuden valtuuston ensimmäinen kokous, jossa suoritettiin luottamuspaikkojen miehitys, josta siitäkään ei paljoa viitsi kirjoittaa, kun perussuomalaiset toiseksi suurimpana puolueena jätettiin täysin ilman puheenjohtajuuksia ja jopa 1. varapuheenjohtajuuksiakin. Kansan vaaleissa osoittamaa luottamusta ja kannatusta ei siis haluttu toteuttaa kahden valtaan takertuneen puolueen toimesta. Ja kolme muuta puoluetta vielä hyväksyivät sen saamatta itse juuri mitään.

JUHANNUKSENA SYDÄNSUVEN SUURENA JUHLANA

Runoilijamme ovat laittaneet parastaan kuvatessaan keskikesämme valoisien öiden parasta aikaa juhannusta. Aleksis kivi: Maa kunnasten ja laaksojen,/ mi on tuo kaunoinen?/ Tuo hohtees kesäpäivien,/ tuo loistees pohjan tuulien,/ tuo talven, suven ihana,/ mi ompi soma maa? Viljo Kojo: Veet välkkyy taas ja kukkii maat/ lain mukaan ikuisen,/ lämmittää jalkaas ruohikot/ taas kesäkennättäin.  Simo Korpela: On kesän kirkas huomen/ ja suvi-sunnuntai./ Ei liiku lehdet tuomen,/ on lintunenkin vait./ Kuin pyhäin juhlasaatto/ käy soinnut yli maan./ Tää on kuin päivän aatto/ sen suuren, autuaan. Näin juhannus onkin nimetty Suomen lipun päiväksi.

Mutta varsinaisesti ja alun perin Juhannus on tietysti saanut nimensä Johannes Kastajasta Jeesuksen edelläkävijästä. Niinpä saamme muistella hänen traagista elämäänsä ankarana parannussaarnaajana ja muistaa hänen nimensä kuitenkin merkitsevän: Jumala on armollinen.

Myös meillä Suomessa tämä nimi edelleenkin on eri muodoissaan Johannes, Juhani, Jussi, Jukka, Juha, Juho, Juhana, Janne, Jani yksi tavallisimmista miesten nimistämme. Ja kaikissa näissä on pohjimmaltaan tämä sama sisältö siitä , että Jumala on armollinen.

Kysymystä syntisyydestämme voi joskus olla vaikea hyväksyä, vaikka Martti Lutherkin opettaa, että olemme samalla kertaa vanhurskaita ja syntisiä Ja siksi tarvitsemme syntiemme anteeksiantamusta, joka on mahdollista yksin armosta, yksin uskosta ja yksin Kristuksen kautta.

Armoa meidän myös voi olla kovin vaikeaa vastaanottaa. Mieluummin pyrkisimme turvaamaan johonkin omaamme. Tästä muistan oivan esimerkin helatorstaina haudatun presidenttimme Mauno Koiviston haastattelun hänen kosketelleessaan luterilaisen uskomme kansaamme juurruttamaa syvää vastuuntuntoisuutta kysellen, voiko luterilainen koskaan olla varma anteeksiantamuksestaan.

Tähän vastasi opiskelutoverini professori Martti Lindqvist kysymyksen tulevan oikealta taholta, sillä kansalleen presidentti edustaa juuri kaikkein vastuuntuntoisinta henkilöä. Ja hänelle Lindqvist sanoi, että kyllä se armo kuuluu presidentillekin. Ja myös meille kaikille muillekin.

Johannes Kastajan nimen mukaisesti Jumala on armollinen!

                                                                                                                                                                                                                                              

Videossa Sampon puolesta

1. Olipa lyhyt videopätkä, mutta lyhyestä virsi kaunis sanotaan!

1. 

1. Katso video: Satakunta seisoo Sampo Terho takana - Kankaanpään Seutu
2. KANKAANPÄÄ Perussuomalaiset valitsevat uuden puheenjohtajan viikonvaihteessa Jyväskylässä. Satakunnan piirin puheenjohtaja Anssi Joutsenlahti ...

1. kankaanpaanseutu.fi

Kevät keikkuen tulevi

Kevät ja miksei kesäkin keikkuen tulevi. Muistan miten enoni kuvanveistäjäprofessori Kauko Räike istutti leijonaveljiensä kanssa Kankaanpään sisäänajotien varteen syreenintaimia haaveenaan tehdä Kankaanpäähän matkailuvaltti: Tule Kankaanpäähän syreenien kukkimisen aikaan.  Taisivat ajan kanssa kaikki taimet kuolla, ei tullut syreenien kukkimisen aikaa Kankaanpään vetonaulaksi.

Tällä hetkellä omenapuut kukkivat joskin koko päivän kestävä sade onkin kukintoja lakastuttamassa. Mutta ei taida olla niidenkään kukinnoista matkailuhoukutinta, ei niitä ole niin paljoa ja omenapuita on onneksi kaikkialla muuallakin.

Tänään sain ajettua nurmikentät jo toistamiseen tänä kevätkesänä, vaikka sade jo aloitteli loppuja ajaessa. Perunankin varsia näkyy jo pilkistämässä penkeistä. Saavat nyt varsinaisesti ensi kerran sadetta, tosi kuivaa on koko kevät ollut. Lenkillekin pääsi vasta näin iltamyöhään vähän lyhennetyllekin kaiken lisäksi, kun koko ajan vieläkin klo 21 aikoihinkin vihmoin vettä hiljakseen tosin.

Omenapuut kukkivat

1. Omenapuut ovat puhjenneet kukkaan, V.A.Koskenniemen sanoittamana Kampin laulu esittää Toivon kuulan säveltämänä tämän runon

1. Toivo Kuula: Siell' on kauan jo kukkineet omenapuut - Kamarikuoro Kampin Laulu; Kari Turunen

Henkilövaihdoksia Sotainvalidien Veljesliitossa

Joka toinen vuosi pidettävä Sotainvalidien Veljesliiton liittokokous oli tänään ensimmäistä kertaa yksipäiväisenä Helsingissä, edelliskerralla oltiin Jyväskylässä. Käsiini sattui silloin annettu julkilausuma, jossa vaadittiin väliinputoajiksi jääneille 10% sotainvalideille myös oikeus kotipalveluihin ja sosiaali- ja terveydenhoidon avopalveluihin. Tämän on toteutunut kuluvan vuoden alusta. Nyt annettiin taas kannanotto 10-15% haitta-asteen sotainvalideillekin oikeus päästä hoitoon veljeskoteihin. Nyt onkin taas vaadittava, että myös tämä oikeus toteutetaan ja julkilausuma tuottaisi näin tuloksen kuten edellinenkin!

Vuoden alussa sotainvalideja on ollut vielä 2 517. Kokousedustajina heitä oli 25 ja meitä muita 116. Koko elämäntyönsä sotainvalidien hyväksi tehnyt Juhani Saari siirtyi puheenjohtajan paikalta hyvin ansaitulle eläkkeelle ja hänen tilalleen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin ensi kertaa nainen niin´ikään valtiokonttorissa sotainvalidityössä ansioitunut Marja-Liisa Taipale, nykyinenkin veljesliiton hallituksen jäsen. Myös pääsihteeri satakuntalaissyntyperäinen Markku Honkasalo siirtyi täysin palvelleena eläkkeelle.

Sopuisaa kokoustamista

Harvoin tulee niin hyvällä mielellä poliittisista kokouksista kuin tänä iltana, kun pidimme Perussuomalaisten Satakunnan piirin työvaliokunnan ja piirihallituksen kokoukset käsitellen vaalien jälkeisiä maakuntatason luottamuspaikkojen jakoa. Täysin sopuisasti, jopa hurtilla huumorillakin, löysimme kaikkiin paikkoihin sopivat henkilöt tasapuolisesti maakunnan eri puolilta ja tasa-arvoakin noudattaen. Ehkä osaltaan tehtävän helppoutta auttoi, että nämä uudet valinnat koskevat vain tätä loppuvuotta ja ensi vuotta uuteen maakuntauudistukseen asti vuoden 2019 alkuun. Ja hyvin paljon mentiin entisten jatkamisella tämän lyhyehkön uuden jakson ajaksi.