keskiviikko 21. helmikuuta 2024

Eduskunta kunnioitti Ukrainan sodan uhreja

Näin Halla-aho puhui Ukrainasta - lue puhemiehen avaussanat Ilmoitan, että istuntoa on lehterillä seuraamassa Ukrainan suurlähettiläs Olha Dibrova. Lauantaina 24.2. tulee kuluneeksi tasan kaksi vuotta siitä, kun Venäjä käynnisti provosoimattoman ja oikeudettoman hyökkäyksensä Ukrainaan. Venäjän tarkoituksena oli nopealla operaatiolla valloittaa Kiova, eliminoida maan laillinen hallitus ja lopettaa Ukrainan olemassaolo itsenäisenä valtiona. Jälkikäteen arvioituna tiedämme, että Venäjä oli yliarvioinut omat kykynsä ja aliarvioinut sekä ukrainalaisten kyvyn ja halun puolustaa maataan että länsimaiden kyvyn ja halun reagoida hyökkäykseen. Venäjän hyökkäys paljasti sen jättiläismäisen virheen, jonka Eurooppa oli tehnyt ripustautuessaan venäläiseen kaasuun ja öljyyn, luottaessaan keskinäisriippuvuuden siunauksellisuuteen ja laiminlyödessään omaa puolustuskykyään. Virheistä on opittu, mutta niistä on myös maksettu kova hinta. Kovinta hintaa maksavat tietenkin ukrainalaiset. Sadattuhannet ovat menettäneet henkensä tai terveytensä, miljoonat kotinsa. Venäjällä on suuri valmius aiheuttaa mittaamatonta tuhoa ja kärsimystä niin muille kuin omille kansalaisilleen. Meillä ei ole varaa eikä oikeutta väsyä. Emme voi sallia sitä, että aika olisi hyökkääjän puolella. Tavoitteidemme on oltava selkeät, ja meidän on tehtävä voitavamme niiden saavuttamiseksi. Ukrainalainen runoilija Larysa Kosatsh-Kvitka, taiteilijanimeltään Lesja Ukrajinka, kirjoitti vuonna 1890 kuuluisan runon, jolla on latinankielinen nimi Contra spem spero, ”toivottomuudesta huolimatta toivon”. Toivottomuudesta huolimatta toivokaamme, että vuosipäivän lähestyessä myös venäläiset pohtisivat, onko Ukrainan kaupunkien tuhoaminen, satojentuhansien venäläissotilaiden kuolema ja vammautuminen, kauppasuhteiden katkeaminen, poliittinen eristys ja rajojen sulkeutuminen tehnyt venäläisistä vauraampia, onnellisempia tai arvostetumpia. Hyvät edustajat! Pyydän osoittamaan kunnioitusta sodan syyttömille uhreille minuutin hiljaisuudella. 13:55 Täysistunto alkaa puhemies Jussi Halla-ahon (ps) avaussanoilla.

Gallupissa perussuomalaisilla suurin nousu 1,6%

Kommentti: Sdp sukeltaa ja persut nousee – ei auta Antti Lindtmanin vetoomukset, eikä ay-soppatykki Senaatintorilla Kuin kiusallaan juuri tiistain ay-välikysymyspäivälle ajoittui Helsingin Sanomien tuore gallup, jossa Sdp:n kannatus laskee ja perussuomalaisten nousee, politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala kirjoittaa. Timo Haapala 20.2. 16:30 EDUSKUNTA kävi ja käy Sdp, vasemmistoliiton ja vihreiden virittämää välikysymyskeskustelua työmarkkinoiden tulehtuneesta tilanteesta. Ei uutta auringon alla. Petteri Orpon (kok) johtama hallitus ja vasemmisto-oppositio ovat toistensa rintapielissä kiinni entisin, tutuin eväin. ” Tyylilaji on molemminpuolista huutamista – kuunteleminen ei nyt ole muotia kummallakaan taholla. POLIITTISTEN lakkojen rajoittamisesta ja työelämäuudistuksista käyty ”keskustelu” junnasi samoja vanhoja uria, joita kuultiin jo viime viikolla valtiopäivien avajaisistunnossa, kyselytunnilla – ja ties kuinka monta kertaa sitä ennen. Tyylilaji on lähinnä molemminpuolista huutamista – kuunteleminen ei nyt ole muotia kummallakaan taholla. Mölinää ja möykkää. Kärjistämisiä. Tahallista väärinymmärtämistä. Sama jatkuu päivästä toiseen vielä sosiaalisessa mediassa. Kumpikin osapuoli syyttää toista neuvotteluhaluttomuudesta. Kysymys on pohjimmiltaan tietenkin poliittisesta vallasta. KESKUSTAN ryhmäpuhuja Tuomas Kettunen, entinen maitoautonkuljettaja Kuhmosta, oli sentään poiminut puheeseensa helmen: – Suomi ei nyt mene eteenpäin. Tässä risteyksessä suma seisoo ja junttura vain pahenee. Oikealla on hallituksen tiejyrä, joka ei liikahda mihinkään. Vasemmalla tien tukkii Hakaniemen soppatykki, johon demarit ovat uponneet päätä myöten. Eihän sieltä näe työelämän tähän päivään. Eikä etenkään tulevaisuuteen, Kettunen päästeli kuin maalaisliittoon eksynyt Ilmari Kiannon Punaisen viivan Puntarpää, jota muuten saman nimisessä elokuvassa näytteli Jussi Jurkka. ” Lakkosuman yhden tarkoituksen piti kaiketi olla perussuomalaisten kannatuksen leikkaaminen, laulavat ay-pikkulinnut, ei nostaminen. Ainakaan vielä taktiikka ei näytä toimivan. SATTUMALTA välikysymyspäivälle ajoittui myös Helsingin Sanomien tuore puoluegallup, joka oli jälleen surullista surullista luettavaa Sdp:n puheenjohtajalle Antti Lindtmanille. Huolimatta käsikynkkää Sdp:n kanssa kulkevan vasemmistovetoisen ay-liikkeen poliittisista lakoista, Sdp:n kannatus laskee, mutta hallituspuolueet eivät ole moksiskaan. Päinvastoin. Valtiovarainministeri Riikka Purran johtamien perussuomalaisten kannatus on noussut 1,6 prosenttiyksikköä. Kun Sdp:n kannatus on tippunut 0,9 prosenttiyksikköä, puolueet ovat nyt tasavahvoja: molempien kannatus on 19,6 prosenttia. LAKKOSUMAN yhden tarkoituksen piti kaiketi olla perussuomalaisten kannatuksen leikkaaminen, laulavat ay-pikkulinnut, ei nostaminen. Ainakaan vielä taktiikka ei näytä toimivan. Kokoomus on tullut edellismittauksesta alas 0,4 prosenttiyksikköä, mutta on ykköspuolue 21,3 prosentillaan. Kannatus on hitusen jopa eduskuntavaalitulosta (20,8) suurempi. Linja on sama kuin Ylen gallupissa puolitoista viikkoa sitten. Silloin yhdeksi perussuomalaisten kannatuksen nousun syyksi arvioitiin Jussi Halla-ahon (ps) presidentinvaalikampanjaa. Mutta yhtä kaikki: asetelma ovat entiset. VÄLIKYSYMYKSEEN vastannut työministeri Arto Satonen (kok) puolusti eduskunnan enemmistön luottamusta nauttivan hallituksen oikeutta tehdä päätöksiä. Satonen kaiveli esille tutut luvut, miten Suomi on jäänyt Pohjoismaiden kelkasta varsinkin julkisen talouden suhteen, tosin velkaantumisessa on otettu reipas johto. Lukujen sekaan hän kaivoi esille jopa Sdp:n entisen ryhmäjohtajan ja ministerin, Montrealin 1976 olympialaisten hopeamitalimiehen Antti Kalliomäen ja muistutti, ettei edes hänen loistavalla tuloksellaan (550) pärjäisi enää maailman huipulla. Maailma karkaa Suomeltakin. No puhuttu on taas kansanedustajan palkan edestä – unohtamatta sitä, että myös vedottiin. ANTTI LINDTMAN vetosi neuvotteluiden ja ”sovinnon sopimuksen” puolesta niin moneen kertaan, ettei asia jäänyt epäselväksi ja myös termin ”ay-mafia” käyttö tyrmättiin – jälleen kerran. Satosta Lindtman ehti tosin nimitellä rengiksi. Yllätys yllätys, oppositio tuki Lindtmania. Petteri Orpon mukaan Sdp ei esitä mitään ratkaisuja, vaan pelottelee ihmisiä. Ja yllätys yllätys, hallituspuolueiden edustajat olivat samaa mieltä. Orpo varoitti myös provosoinnista, mitä tulee kielenkäyttöön. Jos Orpo perääntyisi, se tarkoittaisi hallitusohjelman repimistä. Se puolestaan tarkoittaisi vaikeuksia pääministerille. Joka tapauksessa ay-liikkeen ja hallituksen välillä on nyt sellainen konkelo, että eduskuntapuheilla se tuskin laukeaa.

maanantai 19. helmikuuta 2024

Nyt kymmen PS:n EU-ehdokasta

Suomen Uutiset #EUROVAALIT Perus­suo­ma­laiset nimesi lisää euro­vaa­lieh­dok­kaita Perussuomalaisten puoluehallitus on nimennyt viisi uutta eurovaaliehdokasta. Ehdokkaita on nyt yhteensä kymmenen. Perussuomalaiset tiedotti tänään asettaneensa viisi uutta ehdokasta 9.6.2024 käytäviin europarlamenttivaaleihin. Ehdokkaat ovat Sebastian Tynkkynen Oulusta, Ari Koponen Tuusulasta, Sanna Antikainen Outokummusta, Veikko Vallin Tampereelta sekä Arto Luukkanen Järvenpäästä. Ehdokkaat kertovat vaaliteemoistaan: Sebastian Tynkkynen: ”Suurimmat taistelut Suomen kohtalonkysymyksissä käydään EU-tasolla” Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen Oulusta lähtee eurovaaleihin. – Työ isänmaan eteen on minulle kunnia-asia ja tällä hetkellä suurimmat taistelut Suomen kohtalonkysymyksissä käydään EU-tasolla. Olisi etuoikeus saada pistää oma osaaminen täysillä peliin Euroopan korkeimmalla tasolla Suomen puolesta. EU ja sen päätöksenteko kaipaavat myös läpivalaisua ja tässä haluaisin olla erityisen aktiivinen, sillä tuntuu, että suomalaiset eivät oikein tiedä, mitä Brysselissä aina tapahtuu. – Olen pyrkinyt tuomaan aktiivisesti esille, mitä eduskunnassa tapahtuu ja uskon, että pystyisin tekemään sen myös Euroopan tasolla, sillä tapana ei ole hiljetä, jos tulee valituksi, Tynkkynen sanoo. Sanna Antikainen – Isänmaa tarvitsee äänekkään puolustajansa Outokumpulainen kansanedustaja Sanna Antikainen sanoo, että hänelle tärkeintä omien poikien ja läheisten lisäksi isänmaa, minkä vuoksi hän valitsi perussuomalaiset jo 18-vuotiaana. – Muutin aikoinaan Pohjois-Savosta parikymppisenä Pohjois-Karjalan puolelle asumaan ja sillä tiellä olen edelleen. Tämän myötä elän ja lapsenikin elävät kotimaakuntani ja muun itäisen Suomen kanssa vaikeassa tilanteessa, joka alkoi helmikuussa 2022 ja joka paheni viime vuonna Venäjän hybridihyökkäyksen myötä. Euroopan unionin ei pidä kumarrella milliäkään Kremliin päin vaan ajaa tiukkoja pakotteita Venäjää vastaan. Samaan aikaan on tarpeen ajaa myös tiukkaa rajapolitiikkaa, olipa sitten kyse meidän itärajasta tai vaikkapa Välimeren tilanteesta. – En tule istumaan hiljaa Brysselissä puhuttiinpa siellä rajapolitiikasta turvapaikanhakijoiden suhteen, itäisen Suomen elinvoimasta, Suomen itsemääräämisoikeudesta, metsäpolitiikasta, Venäjän aggressiosta tai vaikkapa suomalaisen autoilijan ja metsästäjän kyykyttämisestä. Elämme aikoja, jolloin isänmaa tarvitsee äänekkään puolustajansa. Äitinä teen kaikkeni, että maamme pysyy itsenäisenä ja elinvoimaisena tulevillekin sukupolville – ovathan omatkin poikani osa tätä tulevaisuutta, Antikainen lupaa. Veikko Vallin – Kunkin maan vastattava omista veloistaan Europarlamenttiin pyrkii myös yrittäjätaustainen entinen kansanedustaja Veikko Vallin. – EU-vaaleihin lähden, koska talousasiat ovat vahvinta osaamistani. Erityisesti seuraavan viiden vuoden aikana Suomen EU-edustajien pitää osata puolustaa oman kansakunnan etua. EU:sta pitää tehdä itsenäisten kansallisvaltioiden muodostama talousunioni, jossa kukin maa vastaa omista veloistaan. – Bryssel-johtoista poliittista liittovaltiota vastustan, koska se veisi suomalaisilta päätösvallan omiin asioihinsa, eikä muutenkaan olisi Suomen etu pitkällä aikavälillä, Vallin painottaa. Ari Koponen: ”Suomi ja suomalaiset tulevat ensin” Tuusulasta Ypäjälle muuttanut kansanedustaja Ari Koponen haluaa europarlamenttiin muuttamaan EU-politiikan suuntaa. – EU:sta tuleva lainsäädäntö koskettaa kasvavassa määrin myös Suomea ja juuri siksi ei ole yhdentekevää, ketkä ajavat Euroopassa meidän asioitamme. – Minulle politiikassa Suomi ja suomalaiset tulevat aina ensin, Koponen sanoo. Arto Luukkanen: ”EU:n suuntaa on muutettava” EU-vaaleihin mukaan lähtevä, järvenpääläinen kaupunginvaltuutettu Arto Luukkanen on Helsingin yliopiston Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori ja Venäjän tutkimuksen historiandosentti. – Brysseliin tarvitaan kielitaitoista Venäjän asiantuntijaa, joka pystyy tekemään yhteistyötä kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka haluavat puolustaa isänmaiden Eurooppaa. Suomen kannalta EU on rikki. Se on korjattava. Euroopan unionia vaivaa Suomelle negatiivisten tulonsiirtojen lisäksi reiluusvaje, demokratiavaje, päätösten sietämätön etäisyys, EU:n talouden korruptatiivisten rakenteiden vähittäinen kasvu ja pienten valtioiden etujen laiminlyönti. – Itä- ja Pohjois-Suomi ovat Euroopankin turvallisuuden vuoksi pidettävä asuttuina. Joka puolella ”alueiden Suomea” tarvitaan voimakasta panostusta tulevaisuuteen; infrastruktuurin rakentamista, korjaamista, innovaatioita, teollisuuden sekä maatalouden tukemista ja erityistä huomiota tälle maalle, joka on ollut pitkään EU:n nettomaksaja. Me suomalaiset emme kerro alankomaalaisille, miten tulppaaneita kasvatetaan. Vastavuoroisesti emme halua, että meille kerrotaan miten metsiämme, maitamme ja vesiämme hoidetaan. Jo aikaisemmin ehdokkaiksi nimettiin Mauri Peltokangas Kokkolasta, Vilhelm Junnila Naantalista, Teija Makkonen Helsingistä, Lauri Laitinen Lappeenrannasta ja Nanna Väätäinen Kuopiosta. SUOMEN UUTISET

sunnuntai 18. helmikuuta 2024

Ensimmäisen paastonajan sunnuntai

Kirkkovuosikalenteri ‹SUNNUNTAI 18.2.2024› 1. paastonajan sunnuntai (Invocavit) Pääsiäisjakso, paastonaika Päivän latinankielinen nimi invocavit (= hän huutaa minua) tulee tämän sunnuntain antifonin alusta (Ps. 91:15). Ensimmäisen paastonajan sunnuntain keskeinen aihe on kertomus Jeesuksen kiusaamisesta autiomaassa. Häntä houkuteltiin pettämään kutsumuksensa, mutta hän voitti kiusaukset. Kiusaaja ei jätä rauhaan ketään nykypäivänkään ihmistä, mutta apumme on Kristus, kiusausten voittaja. Raamatun tekstit Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Herra, meidän Jumalamme, sinä annoit Poikasi joutua kiusauksiin ja ahdistuksiin, jotta hän voisi kiusattuja auttaa. Vahvista meitä, niin että hänen avullaan voittaisimme pahan hyökkäykset. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Kaikkivaltias Jumala. Kansasi Israel kulki autiomaassa neljäkymmentä vuotta ja pääsi avullasi luvattuun maahan. Poikasi Jeesus Kristus paastosi autiomaassa neljäkymmentä päivää ja voitti kiusaajan houkutukset. Vahvista meitäkin seuraamaan Vapahtajaamme kärsimysten ajan läpi pääsiäisen iloon. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Rakas Jumala. Me toivomme, että elämämme olisi mahdollisimman helppoa. Emme haluaisi kokea kipua ja kärsimystä. Auta meitä ymmärtämään, että vaikeilla ja ikävilläkin asioilla voi olla oma tehtävänsä. Kiitos, että Vapahtajamme Jeesus pysyi uskollisena tehtävässään, vaikka se merkitsi hänelle kärsimykseen suostumista. Ohjaa meitä kulkemaan sitä tietä, jonka olet meille antanut, vaikka se välillä tuntuisikin raskaalta ja vaikealta. Auta meitä tukemaan toisiamme, niin että voisimme toimia yhdessä sinun valtakuntasi hyväksi, kaikkien parhaaksi. Kuule meitä rakkautesi tähden. Kopioi teksti

lauantai 17. helmikuuta 2024

Purra Maaseudun Tulevaisuudessa

Ruuan arvonlisävero voi nousta ja sähköautoilu kallistua – tilanne vaatii veronkiristyksiä, totesi Riikka Purra MT Livessä Hallitusohjelman mukaan säästöjä tehdään kaikkialle muualle paitsi puolustukseen, sisäiseen turvallisuuteen ja perusopetukseen, valtiovarainministeri kertaa. Riikka Purra kohdistaa veronkiristykset mieluummin arvonlisäveroon kuin työn ja yrittämisen verotukseen. Uutiset|Talous12.2.202412:59 Jarmo Palokallio Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan valtiontalouden tasapainottaminen vaatii miljardiluokan lisäsopeutusta. Sen toteutuksessa ei voida sulkea pois verokiristyksiä. ”Me velkaannumme edelleen hurjaa vauhtia. Julkisen talouden tilanne on niin heikko, että myös veronkorotuksia tarvitaan”, totesi Purra MT-Livessä maanantaina. Purran mukaan Suomen menot ja tulot ovat rakenteellisesti epäsuhdassa. Olemme tottuneet elintasoon, johon miellä ei ole varaa. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan aiemmin esitettyjen säästöjen päälle tarvitaan vielä 3 miljardin euron sopeuttamista. Hallitusohjelmaa laadittaessa sopeutustarpeeksi nähtiin noin 6 miljardia euroa. Purran mukaan sopeuttamiselle ei ole vaihtoehtoja ja se vaatii valmiutta kaikkiin toimiin. Siihen kuuluvat myös veronkorotukset. Säästöjä Purra hakee kaikista budjetin menoluokista. Säästöjen ulkopuolelle jäävät vain puolustus, sisäinen järjestys ja perusopetus. Verotuksessa Purra rajaa työn ja yritysten verotuksen kiristysten ulkopuolelle. Sen sijaan hän näkee mahdollisuuksia arvonlisäveron korotuksessa. Ensimmäisenä listalla ovat alennetut verokannat. Ruuan osalta mahdollisten korotusten paino voisi koskea sokeria ja suolaa. Myös varsinaisen arvonlisäveron kiristystä voidaan harkita. Kiinteistövero kuuluu käsiteltäviin asioihin. Valtion kannalta kyseessä on helppo vero. Purran mukaan sen muuttamisessa lähtökohtana on tasapuolisuus. Metsänkin kiinteistövero on pyörinyt virkamiesten laskelmissa. Siitä ei kuitenkaan ole käyty poliittista keskustelua. Polttoaineverotusta Purra ei ole lähdössä korottamaan. Liikenteen sähköistymisestä johtuva verokertymän lasku pakottaa kiristämään sähköautojen käytön verotusta. ”Perussuomalaisille verorahat ovat arvokkaita. Niitä ei tule käyttää turhiin hankkeisiin tai syytää ulkomaille”, Purra linjasi lopuksi.

perjantai 16. helmikuuta 2024

Ervasti presidenttivaalituloksesta

Ydinasepelko siivitti Haavistoa Perustellusti voi olettaa, että Haavisto kiri eroa Stubbiin kiinni luomallaan ydinaseuhalla, kirjoittaa Pekka Ervasti. Kun puhutaan ydinaseista, tunteet nousevat pintaan. Niihin ei voi suhtautua kuin mihin tahansa muuhun sotilaalliseen rautaan. Mielipide|Politiikka14.2.202406:30 Maaseudun Tulevaisuus Kolumni Pekka Ervasti Presidentinvaalin ehdokkaat olivat enimmäkseen herttaisen yksimielisiä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Toisella kierroksella takaa-ajaja Pekka Haavisto (vihr.) kuitenkin kaivoi esiin ydinasekortin. Teemasta tuli yksi harvoista ehdokkaita erottavista asioista. Haaviston mukaan ydinaseita ei saa päästää Nato-Suomen alueelle. Piste. Kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb näki asian monivivahteisemmin. Hän ei esimerkiksi sulkisi pois ydinaseiden kuljettamista Suomen alueen läpi esimerkiksi toisiin Nato-maihin. Aseiden pysyvää sijoittamista ei hänkään tuntunut ajavan, vaikka korostikin, ettei Natolla todennäköisesti edes ole sellaisia suunnitelmia. Ydinaseisiin ei voi suhtautua kuin mihin tahansa muuhun sotilaalliseen rautaan. Kun puhutaan ydinaseista, tunteet nousevat pintaan. Niihin ei voi suhtautua kuin mihin tahansa muuhun sotilaalliseen rautaan. Tämä kävi ilmi muun muassa Ylen toisen kierroksen vaalitentissä, jossa Haaviston kannattaja esitti Stubbille ydinaseista kysymyksen, joka tuntui järkyttävän kaikista eniten kysyjää itseään. Perustellusti voi olettaa, että Haavisto kiri eroa Stubbiin kiinni luomallaan ydinaseuhalla. Tukijoukkoihin siirtyi paljon todennäköisesti samaa porukkaa, joka vielä muutama vuosi sitten vastusti lisäydinvoiman rakentamista. Ydinvoima kuin ydinvoima, samaa tuomiopäivän materiaalia se on riippumatta pakkaustavasta. Ydinvoimasta on sittemmin tullut ympäristöpoliittisesti korrekti tapa tuottaa sähköä, mutta siihen liittyvät pelot eivät ole kollektiivisesta tajunnasta mihinkään poistuneet. Suomalaisten tajunnassa on aina ollut ydinaseiden mentävä aukko. Suomalaisten tajunnassa on aina ollut ydinaseiden mentävä aukko. Meidän on ollut helppo tuudittautua uskomukseen, että ne eivät meitä koske, koska meillä itsellämme ei niitä ole. Tämä on tietysti illuusio. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen paljastuneet puna-armeijan suunnitelmat osoittivat, että se oli jo 1960-luvulla maalittanut kohteita Suomesta ydinaseilleen, vaikka maa oli silloin vielä puolueeton – YYA-sopimuksen sallimissa rajoissa. Nyt kun olemme osa sotilasliittoa, jonka perimmäinen pelote perustuu ydinaseisiin, on Suomi jo Venäjän sotilasdoktriinikin perusteella sen ydinaseiden potentiaalinen kohde. Se, että täällä ei niitä lain perusteella saisi liikutella, ei muuta sotilaallista faktaa mihinkään. Ydinenergialaki todennäköisesti avataan jossakin vaiheessa, koska halutaan tehdä mahdolliseksi ns. minivoimaloiden rakentaminen. Samassa yhteydessä käynnistyy taatusti myös debatti siitä, pitäisikö ydinaseet saalia Suomen maaperällä – vaikkakin vain väliaikaisesti. Kirjoittaja on politiikan toimittaja.

torstai 15. helmikuuta 2024

Puhe Siioninvirsiseuroissa

Seurapuhettani tänään Porin siioninvirsiseuroissa Olemme eilisestä tuhkakeskiviikosta siirtyneet 40 päivää kestävään paastonaikaan. Keskiviikon nimi juontaa juurensa siitä, että Raamatussa ovat säkkiin pukeutuminen ja tuhkan ripotteleminen pään päälle katumuksen ja parannuksen ilmauksia, joita kristityt ovat suorittaneet ja osittain vieläkin tekevät eritoten katolisessa kirkossa. Tuhkakeskiviikkoa edeltävä päivä oli laskiaistiistai. Se on yhä meilläkin käytössä. Sen viettoon yhdistämme laskiaisajelut, hernerokan ja laskiaispullien syömisen. Voidaan viettää myös erilaisia karnevaaleja, joiden alkuperäinen merkitys on ollut jäähyväisten jättäminen lihansyömiselle paastonajan koittaessa. Paaston aloittavan laskiaisen ymmärrämme kuitenkin paremmin ajatellessamme sen olevan tavallaan valmistautumista eli laskeutumista paastonaikaan, josta voimme Lutherin opetuksen mukaisesti sanoa, että paastoaminen on kyllä hyvä ulkonainen tapa, mutta todella mahdollinen ja kelvollinen on se, joka uskoo. Viime sunnuntain laskiaissunnuntain aihekin Jumalan rakkauden uhritie kertoo Vapahtajamme Jeesuksen kärsimysmatkasta kohden nyt paastoajan päässä olevaa huipennusta Pitkäperjantain ristinkuolemaa meidän syntiemme sovitukseksi, mutta myös sitä seurannutta riemullista ylösnousemusta Pääsiäistä paastonajan päätteeksi. Omaankin kuolemaansa viitaten Jeesus sanoi: Jos ei vehnänjyvä putoa maahan ja kuole, niin se jää yksin, mutta jos se kuolee, niin se tuottaa paljon hedelmää. Ja näin on aina, tie iankaikkiseen elämään kulkee kuoleman kautta, jonka tien siis Jeesus on ensin kulkenut ja me saamme seurata sitä tietä, opettaahan Jeesus että joka elämäänsä rakastaa, kadottaa sen; mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, hän on sen säilyttävä iankaikkiseen elämään. Näin uskon tie on riisumista omista luuloistamme eli niin kuin vanhat heränneet tapasivat sanoa: Me pyrimme ylöspäin ja eksymme aina. Herran tie painaa alaspäin ja pienentää meitä. Mutta jos emme tälle tielle anna itseämme taivuttaa, me jäämme pois Herran seurasta ja hukumme. Ja niinpä viime sunnuntain evankeliumitekstin lopussa Jeesus puhuu ensin meille opetukseksi palvelemista ja lopuksi omasta kärsimyksestäänkin: Markus 10:44-45 Näin Jeesus ristinpuulle ylennettynä antoi henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta. Jo erämaavaelluksellaan kaikki juutalaiset pelastuivat, jotka katsoivat ja uskoivat ylennettyyn pronssikäärmeeseen. Ja niinhän rukoillaan korpivaelluksesta tehdyssä siioninvirressäkin: Jos taas käärme purra saisi, myrkkyhampain haavoittaisi, pronssikäärme puuhun nosta auttajaksi turmiosta. Jordanille asti saata. Näytä luvattua maata. Kuolon virran poikki kanna, pyyhi kyynel, autuus anna. SV 244 Anssi Joutsenlahti