tiistai 19. maaliskuuta 2024

Kyllä uudistuskia on tehtävä

Kansanedustaja Jari Koskela 21 t · Kolumni Lauttakylä-lehdessä Työmarkkinoiden uudistaminen on välttämätöntä Hallituksen työelämäpolitiikka on herättänyt paljon kritiikkiä ja saanut ay-liikkeen reagoimaan massiivisilla poliittisilla lakoilla, jotka syventävät taantumaa entisestään. Korostan, että kyseessä on poliittinen lakko, ei perinteinen työehtoihin liittyvä työtaistelu. Ay-liike on siis lähtenyt voimakkaasti vastustamaan kansan valitseman eduskunnan enemmistön luottamusta nauttivaa hallitusta. Saavutetuista eduista on vaikea luopua. Vaikka hallituksen ajama politiikka on isossa kuvassa varsin maltillista, edustaa se kuitenkin eräänlaista käännöstä siitä jäykästä työmarkkinajärjestelmästä, johon Suomessa on pitkään totuttu. Järjestelmän jäykkyys on juuri se syy, miksi uudistuksille on nyt tarvetta. Suomessa ei ole ollut aitoa talouskasvua 16 vuoteen. Julkinen velkasuhteemme jatkaa kasvuaan. Kuten huittislainen sanonta kuuluu: on syöty enemmän kuin tienattu. Tähän täytyy saada muutos aikaan. Ja nyt on viimeiset hetket tehdä tämä tarvittava muutos. Vanhaan tapaan jatkamalla hyvinvointivaltiolta putoaa pohja pois. Meitä uhkaa lisäksi EU:n liiallisen alijäämän menettely, jolloin talouspolitiikkaamme ohjaillaan rajojemme ulkopuolelta ja silloin toimet ovat monta kertaa vaikeampia kuin nyt hallitusohjelmassa on sovittu. Yhteinen valuutta euro on yksi syy uudistuksille. Suomen työmarkkinat eivät ole sopineet yhteen yhteisvaluutan kanssa. Kun sekä työmarkkinat että valuutta ovat joustamattomia, silloin työttömyys ja velka ovat kasvaneet. Kun liityimme euroon meidän olisi pitänyt tehdä työmarkkinoille ne toimet, joita vasta nyt tehdään. Perussuomalaisena tietysti suhtaudun yhteisvaluuttaan kriittisesti, koska pidän sitä poliittisena projektina. Kanootin alla olevaa vettä on kuitenkin soudettava. Hallitusohjelma on neljän puolueen kompromissi. Jos se olisi Perussuomalaisten yksin tekemä, se olisi erilainen. Ohjelma on kuitenkin hyvä ja sitä pitää käsitellä kokonaisuutena. Kokonaisuutena se tekee työnteosta kannattavampaa, madaltaa yritysten kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä ja tekee Suomesta vakaamman investointiympäristön ulkomaisille sijoittajille. Tämä kaikki luo lisää vaurautta ja hyvinvointia koko Suomelle. Siten pystymme huolehtimaan tulevaisuudessa niistä, jotka eivät kykene itsestään huolehtimaan.

maanantai 18. maaliskuuta 2024

Pakko on korjata, muuten hukka perii

Suomen Uutiset maaliskuu 18, Valtiolla on kroo­ni­sesti liikaa menoja ja tehtäviä – niitä on pakko leikata – Purra: Miksi tämän kuule­minen on joil­lekin niin kauhean kivu­liasta? Politiikka Suomen valtio on jättiveloissa ja veronmaksajan taakka erittäin raskas. Kuitenkin samaan aikaan monet julkiset peruspalvelut ovat heikossa jamassa, ja jopa perustavanlaatuisten palvelujen saatavuudesta voi joutua taistelemaan. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra herättelee kaikkia suomalaisia pohtimaan: minkä johtopäätöksen itse tekisit tässä tilanteessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa Facebookissa: – Monet muistelevat hyvällä 1980-luvun suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen palveluita. Kuulemma tärkeät asiat toimivat hyvin. Kokonaisveroaste oli tuolloin alle 40 %. Valtiolla ei ollut myöskään juuri velkaa. Suomi eli tulojensa mukaan. – Täysin toisin on nyt. Velka on valtava ja kasvaa vaan. Veronmaksajan taakka on raskas. Samaan aikaan monet peruspalvelut ovat heikossa jamassa. Jopa aivan hyvinvointiyhteiskunnan perustavanlaatuisista palveluista joutuu usein taistelemaan – eikä siltikään saa. Onko muka muita vaihtoehtoja? Purra herättelee kaikkia suomalaisia pohtimaan tilannetta henkilökohtaisesti. – Ajattelepa itse, minkälaisen johtopäätöksen teet? – Minä teen sellaisen, että valtiolla on kroonisesti aivan liikaa menoja ja tehtäviä. Niitä on pakko leikata. Miksi tämän kuuleminen on joillekin niin kauhean kivuliasta? Onko muita vaihtoehtoja? SUOMEN UUTISET

lauantai 16. maaliskuuta 2024

Matkalla ylhäiseen isänmaahan

Ensin oli tihkusadetta, iltapäivän puolella muuttui lumen hiutailuksi ja nyt oikein lumisateeksi, jota on luvattu sunnuntaina päivään asti vähintään 10 senttiä. Vielä Honkajoella siunauksen jälkeen ei pieni lumihiutailu haitannut vainajaa hautaan laskettaessa ja jopa lapioitaessa arkku peittoon. Saattajia oli paljon, olihan kyseessä 91-vuotias yhdeksän lapsen äiti ja itsekin seitsemän sisaruksen sarjasta. Ja muistotilaisuudessa ei adresseista ollut tulla loppua laisinkaan, niin moni oli halunnut hänen viimeistä maanpäällistä matkaansa muistaa hyvän matkan toivotuksin perille ylhäiseen isänmaahan, aivan niin kuin virressäkin sanotaan: On juhla meille valmistettu hääsaliin Isän ylhäisen, on taivaan herkut valmistettu, ne ovat lahja Jeesuksen.

perjantai 15. maaliskuuta 2024

Kulta-Kallen kanssa Eetunaukiolla

Vuosi vierähtänyt nopsaan ja paljon on ehtinyt tapahtua! 1 vuosi sitten Katso muistojasi Anssi Joutsenlahti 15. maaliskuu 2023 · Jaettu seuraaville: Julkinen Keskellä Kulta-Kalle Eetunaukiolla Porissa! Kuvat fb-sivullani

torstai 14. maaliskuuta 2024

Purran uusin kolumni Maaseudun Tulevaisuudessa

Riikka Purra väläyttää uuden valtionyhtiön perustamista energia-alalle ”Suomessa terästeollisuuden, vetyteollisuuden jatkojalostusprosseineen ja puhtaan sähköntuotannon tulisi lyödä kättä. Pääomien puuttuessa yksi mahdollisuus olisi perustaa uusi energiayhtiö, johon myös valtio voisi harkita osallistumista”, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kirjoittaa. Mielipide|Talous12.3.2024 Kolumni Riikka Purra Suomalaiseen kulttuuriin on aina kuulunut rehellisyyden ohella määrätty nöyryys, pessimismikin. Kuluva kevät vetää todellakin nöyräksi julkisen talouden haasteiden edessä. Pelkästään valtio nettovelkaantuu yli 10 miljardia euroa kuluvana vuonna. Emme kuitenkaan saa vaipua kansakuntana synkkyyteen. Suomi tarvitsee vastuullisen budjettipolitiikan ja menosopeutuksen ohella näkemyksiä siitä, kuinka luomme tähän maahan toivoa ja uutta kasvua. Vaikka palvelut ovat nostaneet osuuttaan bruttokansantuotteestamme, Suomi elää teollisuudesta jatkossakin. Maamme menestys on perustunut aina säntilliselle työnteolle ja sitkeälle vastuunkannolle. Valitettavasti globaali rakennemuutos ja kansainvälinen kilpailu veivät meiltä paljon paperiteollisuutta ja elektroniikkateollisuutta nokioineen. Tarvitsemme uutta ajattelua ja rohkeutta tehdä. Geopoliittisen tilanteen vuoksi omavaraisuuden ja strategisen teollisuuden merkitys nousee nopeasti. Suomella on paljon osaamista esimerkiksi kaivosteollisuudessa ja automaatiotekniikassa. Liekkisulatusmenetelmä 1940-luvulta on suomalaisen insinöörityön taidonnäyte. Hallitusohjelmamme tarkoittaa lisää panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tarvitsemme myös kokonaan uusia ideoita. Pohjois-Suomi ja Pohjanlahden alue elävät mielenkiintoista kehitysvaihetta geopoliittisen tilanteenkin vuoksi. Alueella on paljon perinteikästä teollisuutta, ja uutena teemana vetytalous on kovassa nosteessa. Meidän ei kannata välttämättä myydä tuulisähköämme ulkomaille halpaan hintaan, vaan käyttää se itse kotimaisissa teollisuusprosesseissa. Teollisuudessamme tulisi tavoitella mahdollisimman korkean jalostusasteen kotimaisia arvoketjuja prosessiteollisuudessa. Tarvitsemme joka tapauksessa lisää kotimaista ydinvoimaa. Valtiovarainministeri Riikka Purra kehottaa teräs- ja vetyteollisuutta sekä energiantuotantoa yhteistyöhön. Valtiovarainministeri Riikka Purra kehottaa teräs- ja vetyteollisuutta sekä energiantuotantoa yhteistyöhön. Kuva: Tero Pajukallio Suomessa terästeollisuuden, vetyteollisuuden jatkojalostusprosseineen ja puhtaan sähköntuotannon tulisi lyödä kättä. Pääomien puuttuessa yksi mahdollisuus olisi perustaa uusi energiayhtiö, johon myös valtio voisi harkita osallistumista. Valtiolla on melko paljon sijoitusvarallisuutta likvideissä arvopapereissa, jota voitaisiin mahdollisesti paremmin hyödyntää tällaisissa uuden kasvun hankkeissa. MAINOS (teksti jatkuu alla) MAINOS PÄÄTTYY Uusi energiakonsortiumi voisi esimerkiksi osallistua pienydinvoimalahankkeisiin ja ratayhteyksien rakentamiseen. Ratayhteyksien rakentaminen Torniosta länteen voisi mahdollistaa uutta kaksikäyttöistä logistiikkaa Pohjanmeren suuntaan. Infrastruktuuripanostuksilla voi olla siten myös laajempaa strategista merkitystä. Jäämeren radan sijasta kannattaisi hyödyntää valmiita ratayhteyksiä Ruotsista Norjaan. Pohjois-Suomen uusi teollisuusekosysteemi voisi saada näin mahdollisuuksia esimerkiksi uuden prosessiteollisuuden vientituotteille. Voimme pärjätä kovenevassa kilpailussa vain kokonaisvaltaisella ajattelulla. Myös valtiolla voi olla tässä oma, mahdollistava roolinsa. Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten

keskiviikko 13. maaliskuuta 2024

Talvisodan päättymisen päivä

Talvisodan 84-vuotispäättymispäivänä Kankaanpään miestenpiirin kokoontumisessa Hakoniemessä lauloi kuvan miesten kvartetti ja luin mm. Mannerheimin päiväkäskyn 13.3.1940. Ennen päiväkäskyä kuuntelimme Suomen varjelusväen laulun: Kuullos pyhä vala, kallis Suomenmaa: Sinuun koskea ei mikään valta saa! Sua me suojelemme, Verin me varjelemme! Ollos huoleton - Poikas valveell´ on!

tiistai 12. maaliskuuta 2024

Päällekkäisyyksiä

Asioita näyttää vain menevän päällekkäisin niin tällä kuin ensi viikollakin. Tänään johdin hyvinvointialueen Turvallisuuden ja varautumisen lautakuntaa. Samaan aikaan olisi voinut olla etänä HVA:n hallituksen iltakoulussa. Huomenna talvisodan päättymisen 84 vuotispäivänä olen Kankaanpään miestenpiirissä Hakoniemessä klo 14 ja samoihin aikoihin on perinteinen seppeleen lasku Niinisalon varuskunnan sotaanlähdön muistomerkillä. Ensi viikolla puolestaan tasan viikon päästä Minna Canthin päivänä tiistaina illalla klo 18 on vuorossa joka toinen viikko pidettävä Honkajoen miestenpiiri ja myös Vatajankosken kuntaliiton hallitus. JO kello 16 on Asunto Oy Aarniokosken hallituksen kokoontuminen. Ja torstaina, kun olen ilmoittatunut ja ostanut myös junaliput Helsingin kansalliseen rukousaamiaseen, olisi koolla myös Länsi-Suomen osuuspankin edustajisto. Jotta silleen 😘😊