Saloon

Taas mennään viikonloppuna Herättäjä-Juhlille, tällä kertaa Saloon, jossa puhujana myös Presidentti Sauli Niinistö. Kankaanpääläisiä ym. kenkiä on myös tarjolla😊😘 Sami-Pekka Ylikoski 2. heinäkuu 2022 · Juhlatunnelmissa Joensuun herättäjäjuhlilla Anssi Joutsenlahti ja Hellin kanssa Sami-Pekka Ylikoski Salossa nähdään! On siellä puhujana myös kankaanpääläinen rovasti 😀 11 t Vastaa Anssi Joutsenlahti Sami-Pekka Ylikoski Niinpä ollahan, samoin puhuu Ulla Suontausta Kankaanpäästä!😘 1 min Vastaa 😘

Iltalehden kantaaottava pääkirjkoitus

Pääkirjoitus Pääkirjoitus: Kaksi merkittävää linjausta tuli – Suomi on tehnyt oikeita päätöksiä itärajalla Juha Ristamäki Linjaukset ovat loogisia ja hyvin tarpeellisia niiden ihmisten mielestä, joiden mukaan kansallinen turvallisuus on juuri nyt tärkeysjärjestyksen kärjessä, eivät muut asiat, kirjoittaa Juha Ristamäki. Tänään klo 20:51 Vaalimaalta Pietariin on matkaa reilut 200 kilometriä. Pete Anikari Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuna 15. joulukuuta 2023 lähtien eli jo yli puolitoista vuotta. Valtioneuvosto teki viimeisimmän päätöksen rajanylityspaikkojen kiinni pitämisestä 16. huhtikuuta. Päätös on voimassa toistaiseksi. Raja on kiinni siitä yksinkertaisesta syystä, että sillä pyritään estämään se, että Venäjä päästäisi turvapaikanhakijoita rajalle hallitsemattomasti eli käyttäisi heitä niin sanotussa välineellistetyssä maahantulossa. Luonnollisesti rajan kiinni pitämisellä pyritään estämään maahanpääsy myös henkilöiltä, joilla saattaisi olla tehtävänään suomalaisen yhteiskunnan vahingoittaminen jollain tavalla. Raja pysyy kiinni, koska Suomen viranomaisten mukaan maahan pyrkiminen voisi muuten jälleen käynnistyä jo aiemmin nähdyillä tavoilla. Jos ilmiö alkaisi ja jatkuisi, hallituksen mukaan se ”uhkaisi vakavasti Suomen kansallista turvallisuutta sekä yleistä järjestystä Suomessa”. Euroopan parlamentti on tehnyt päätöksen, jolla se lopetti itärajan avaamista koskevan vetoomuksen käsittelyn. Vetoomuksen takana olivat eräs Suomen kansalainen ja Suomessa asuvien venäjänkielisten Aleksanterinliitto-yhdistys. Lyhykäisyydessään päätös tarkoittaa, että Euroopan parlamentin mukaan Suomella on oikeus sulkea itärajansa. Asiasta uutisoineen Ylen mukaan päätös perustui asiakirjaan, jossa todetaan, että hyökkäyssodan ja Venäjän hybridivaikuttamisen uhkien vuoksi Suomella on Schengenin rajasäännöstön mukaisesti oikeus sulkea tietyt ulkorajan rajanylityspaikat kansallisen turvallisuuden tai yleisen järjestyksen suojelemiseksi. Toinen merkittävä linjaus tuli puolustusliitto Natolta Haagin-huippukokouksesta. Naton alustavien päätösten mukaan rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan tietyin rajoituksin laskea jatkossa mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Nato tunnistaa myös välineellistetyn maahanmuuton uhaksi, jonka torjuminen on tarpeellista paitsi kansalliselle turvallisuudelle mutta myös koko puolustusliiton turvallisuudelle. Edellä mainitut linjaukset ovat varsin loogisia Suomen eduskunnan enemmistön ja kansalaisten mielestä. Ne ovat loogisia ja hyvin tarpeellisia niiden ihmisten mielestä, joiden mukaan kansallinen turvallisuus on juuri nyt tärkeysjärjestyksen kärjessä, eivät muut asiat. Sekä itärajan sulkemisesta että erityisesti niin sanotusta rajalaista on käyty kiihkeät poliittiset väännöt. Rajalain tavoitteena on torjua välineellistetyllä maahantulolla Suomeen kohdistettavaa painostamista, vahvistaa rajaturvallisuutta sekä varautua vakavimpiin tilanteisiin. Hallitus on ajanut asiat läpi kansallisen turvallisuuden perusteella. Vastaan on hangannut kansanedustajia vasemmalta ja vihreistä sekä pitkä liuta oikeusoppineita ja Helsingin Sanomat. Demokratiassa pitää luonnollisesti ottaa vakavasti myös vähemmistöön jäävien kannat, tässä tapauksessa huolet siitä, millä tavalla ihmisoikeudet toteutuvat, jos ja kun itärajalla ei käytännössä voi jättää turvapaikkahakemuksia. Mutta totuus on, että juuri tällä hetkellä kansallinen turvallisuus on poliittisia päätöksiä määrittävä tekijä. Niin sen pitääkin olla. Euroopan parlamentin ja Naton linjaukset alleviivaavat tätä. Mikäli autoritäärisen Venäjän aggressiota ei saada taltutettua, on vaikea nähdä, miten esimerkiksi itärajalla palattaisiin normaaliin turvapaikkakäytäntöön. Se, että Suomelle koituisi päätöksistään kansainvälistä mainehaittaa, on myös aika kaukaa haettua.

Uusi elinkeinoministeri laittaa tuulemaan

Elinkeinoministeri Sakari Puiston ykköstehtävä on kasvun hakeminen: ”Suomessa on menestyksen tekijöitä, joille maailmalla on tarvetta juuri nyt” 30.06.2025 | Uusi elinkeinoministeri Sakari Puisto linjaa, että Suomessa tulee nyt päästä tahmeasta talouskehityksestä aivan erilaiseen moodiin. Puisto katsoo luottavaisesti, että että Suomella on jo nyt runsaasti tietotaitoa ja osaamista, jotta kasvua voidaan saada aikaan eri markkinasegmenteillä. Muutama viikko sitten elinkeinoministerinä aloittanut Sakari Puisto sanoo, että uudessa tehtävässään hän tulee toimimaan erityisesti talouskasvun vahvistamisen edistämiseksi. Ministeripestin alkuvaiheilla Puisto aikoo kiinnittää huomiota etenkin yritysrahoituksen vahvistamiseen. – Olipa kyseessä sitten tavallinen yrittäjyys, korkean teknologian startup-yritys tai vaikka maatalous, niin nihkeyttä on paljon, ja tilanne on saatava kuntoon. Näkisin, että tämä on ollut yksi kasvun esteitä. – Samoin kiinnitämme huomiota siihen, että pankkisektorilla ei muodostu asiattomia esteitä palveluiden tarjoamiseen. Perinteisillä markkinoilla paljon saavutettavaa Yrittämisen edellytyksiä hallitus parantaa nyt korjaamalla myös yrittäjien eläkejärjestelmää. Jatkossa eläkemaksu laitetaan määräytymään nykyistä selvemmin todellisten tulojen mukaan. Puisto katsoo että Suomella on runsaasti tietotaitoa ja osaamista, jotta kasvua voidaan saada aikaan eri markkinasegmenteillä. – Esimerkiksi Yhdysvalloissa terveysteknologia ja puolustusteollisuus ovat tällaisia aloja. – Saavutettavaa on paljon paitsi perinteisillä markkinoilla, myös uusilla markkinoilla, joissa mukana jo on suomalaisia yrityksiä. Potentiaalia ja terävää kärkeä on useillakin eri teknologia-aloilla. Jatkossa meidän on kuitenkin rakennettava entistä laajempia menestystarinoita. Perinteisiin vahvuuksiin nojaa menestyksen tekijöitä Puiston mukaan kasvun mahdollisuudet kiteytyvät kysymykseen: onko Suomella tarjottavaa sellaisilla aloilla, millä on maailmalla juuri nyt kysyntää. – Mielestäni vastaus on selkeästi myönteinen. Perinteisistä vahvuuksistamme lähtee paljon aloja, ja mahdollisia menestyksen tekijöitä, joille maailmalla juuri nyt on tarvetta, kuten esimerkiksi suomalainen ajattelu huoltovarmuudessa ja taloudellisessa turvallisuudessa, monilla korkean teknologian aloilla, bioaloilla sekä luovilla aloilla.

Kesäsunnuntain aihe: Kutsu Jumalan valtakunytaan

‹Sunnuntai 29.6.2025› 3. sunnuntai helluntaista Kutsu Jumalan valtakuntaan Päivän tekstien keskeisenä sisältönä on kutsu Jumalan valtakuntaan ja kutsun kuulemisen tärkeys. Maallisen elämän tehtävät ja houkutukset saattavat estää ihmisiä ottamasta vastaan Jeesuksen kutsua. Joka epäröi ja vitkastelee, menettää tarjotun tilaisuuden. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 14:16–24 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 14 Jeesus kertoi: ”Eräs mies järjesti suuret pidot ja oli kutsunut paljon vieraita. Kun pitojen oli määrä alkaa, hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille: ’Tulkaa, kaikki on jo valmiina.’ Mutta yksi toisensa jälkeen nämä alkoivat esittää verukkeita. ’Olen ostanut pellon’, sanoi yksi, ’minun täytyy mennä katsomaan sitä. Suothan anteeksi, etten pääse tulemaan.’ ’Ostin viisi härkäparia’, sanoi toinen, ’ja olen lähdössä kokeilemaan niitä. Suothan anteeksi, etten pääse tulemaan.’ Kolmas sanoi: ’Olen juuri mennyt naimisiin enkä siksi voi tulla.’ Palvelija palasi ja kertoi tämän herralleen. Silloin isäntä vihastui ja sanoi palvelijalle: ’Mene kiireesti kaupungin kaduille ja toreille ja tuo tänne köyhät ja raajarikot, sokeat ja rammat.’ Palvelija tuli sanomaan: ’Herra, olen tehnyt niin kuin käskit, mutta vielä on tilaa.’ Silloin herra sanoi: ’Mene maanteille ja kylien kujille ja vaadi ihmisiä tulemaan, jotta taloni täyttyisi. Ja siitä voitte olla varmat, että yksikään noista, jotka minä kutsuin, ei pääse minun pitopöytääni!’” Päivän rukoukset 1 Herra Jumala, taivaallinen Isä. Sinä tahdot, että kaikki ihmiset pelastuisivat. Herätä meidät välinpitämättömyyden ja suruttomuuden unesta. Tule hallitsemaan elämäämme, ettemme ajallisten lahjojen vuoksi kadottaisi ikuisia. Anna armo, että epäröimättä noudatamme kutsuasi, jonka sanassasi saamme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Jumala, nykyisyys täyttää ajatuksemme kiinnostavilla ja ahdistavilla asioilla. Tulevaisuuteen, valtakuntasi juhlaan, emme edes ymmärrä kaivata. Havahduta meidät tajuamaan, että tulevaisuus on jo läsnä kaikissa ratkaisuissamme. Auta näkemään, että sinä luot uutta. Auta kuulemaan, kun kutsut meitä. Auta liikkeelle sinun tulevaisuuttasi kohti. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 3 Herramme ja Kuninkaamme. Itsekeskeisinä ja peloissamme hyljeksimme niitä, jotka ovat erilaisia kuin me. Tahtoisimme olla rauhassa, tahtoisimme lämmitellä tutulla joukolla armosi paisteessa. Sinä, Kuningas, kutsut juhlaasi kaikkien kujien kansan. Auta meitä ymmärtämään, että tänäänkin lähetät juhlapöydästäsi kutsun meidän mukanamme. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.

1,5% katetaan rajan nykymenoista

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta. Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle tekemällä viime viikolla Haagin huippukokouksessa päätöksen, että myös rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Nato luokittelee nyt rajaturvallisuuden yhdeksi kollektiivisen puolustuksen osa-alueista, kertoo brittilehti The Sun. Useimmat Nato-maat sitoutuivat viiden prosentin tavoitteeseen, jossa kolme ja puoli prosenttia käytetään ”kovaan” puolustukseen, kuten aseisiin ja joukkoihin. Loput puolitoista prosenttia voidaan käyttää laajempaan turvallisuuteen, johon sisältyvät esimerkiksi infrastuktuuri-investoinnit, energiaturvallisuus ja rajaturvallisuus. Puola jo vuosia hybridioperaation kohteena Tällainen joustavuus puolustusmenojen laskentatavassa on erittäin tervetullut tilanteessa, jossa Yhdysvallat kirittää Eurooppaa kohentamaan puolustustaan. Erityisen tervetullut se on vähemmän varakkaille Naton itärajan maille, jotka joutuvat tekemään suuria investointeja rajansa suojaamiseen Venäjän hybridioperaatioilta. Esimerkiksi Puola on ollut Venäjän ja Valko-Venäjän hybridioperaation kohteena jo vuosien ajan ja joutunut rakentamaan massiivisen rajamuurin Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen. Äskettäin Puola otti käyttöön Suomen mallin mukaisen rajaturvallisuuslain, mikä tarkoittaa, että itärajan laittomasti ylittäneiden henkilöiden turvapaikkahakemuksia ei oteta vastaan. Uudistus puolustusmenojen laskentatavassa on tärkeä kaikille niille Nato-maille, joihin kohdistuu laajamittaista laitonta maahantuloa. Tällaisia ovat esimerkiksi Kreikka, Italia ja Espanja. Britannian ongelmana kumivenepakolaiset Britannialla on jo pitkään ollut ongelmia Ranskasta kumiveneillä tulevien laittomien siirtolaisten kanssa. Huippuvuonna 2022 Englannin kanaalin yli tuli laittomasti 45 774 turvapaikanhakijaa. Tänä vuonna laittomia tulijoita on ollut tähän mennessä noin 18 000. Brittihallitus toisensa jälkeen on luvannut tehdä jotain ongelmalle, mutta juhlapuheet ovat jääneet puheiksi. Keir Starmerin johtama vasemmistohallitus luopui hankkeesta lähettää turvapaikanhakijoita Ruandaan jo ennen kuin ketään oli ehditty siirtää sinne. – Kansallisen turvallisuuden suojeleminen on jokaisen valtion tärkein tehtävä, ja siihen sisältyy rajavartiointi, kommentoi turvallisuudesta vastaava ministeri Dan Jarvis. Ministeri Jarvis lupaa uutta valvontateknologiaa ja ihmissalakuljettajia vastaan toimivaa erikoisryhmää. Mutta voi olla, että lupaukset jäävät tälläkin kertaa puheiden tasolle. – Minä varoitin näistä ongelmista jo yli kymmenen vuotta sitten puhuessani EU-parlamentissa, kuittaa reformipuolueen johtohahmo Nigel Farage. – Laittomat kanaalin ylitykset ovat uhka kansalliselle turvallisuudelle. SUOMEN UUTISET

Perjantain yteislenkillä

Roktähti Juissi Läskinen Ylläpitäjä Tänään lenkkiporukka oli kutsuttu lenkkeilemään Hannun ja Tuulan mökille Siikaisiin. Aluksi vedettiin 10 miehen voimin vauhdikas 6,7 km lenkki jonka jälkeen päästiin nauttimaan mahtavista savusaunan löylyistä ja virkistävästä uinnista Siikaisjärvessä. Lopuksi vielä nauttitiin Tuulan grillaamista antimista. Upeat oli puitteet ja tarjoilut, joten vielä iso KIITOS Tuulalle ja Hannulle.👍 Kuva poruksta fb-sivulla

Riikka Purra puolustaa tuottajia

Naudanlihan tuottajahinta on Suomessa täysin kestämättömällä tasolla Alkutuotannosta elannostaan saavien ihmisten aseman parantaminen pitää olla koko yhteiskunnan hanke, jossa mukana ovat niin kaupat, tukut, edunvalvonta kuin myös poliittinen koneisto, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.). Kotimaista jauhelihaa. Kuvituskuva. Kolumni Riikka Purra Suomi on herättänyt maailmalla ihailua sen suhteen, miten hyvin meillä on valmistauduttu etenkin sotilaalliseen kriisitilanteeseen tai poikkeusoloihin. Samaten taputtelemme itse itseämme olalle, kuinka hyvin huoltovarmuuteen ja varautumiseen liittyvät asiat on meillä hoidettu. Nykyisessä lukuisten geopoliittisten kriisien maailmassa itsetyytyväisyyteen ei ole kuitenkaan varaa. Huoltovarmuuden yksi tärkeimmistä osatekijöistä on elintarvikehuolto, jonka on yleisesti nähty Suomessa olevan huomattavasti paremmalla tolalla kuin esimerkiksi Ruotsissa. Tämän takia viime kuukausina ilmennyt jauhelihapula useissa suomalaisissa kaupoissa on tullut osalle kansalaisista suurena yllätyksenä. Kotimaisen tuotannon lisäämisen mahdollisuudet törmäävät suomalaisen maatalouden harjoittamisen pidemmän aikaväliin ongelmiin. Suomessa oli tämän vuoden helmikuussa naudanlihan P2-luokan tuottajahinta 2,77 euroa kiloa kohden, kun EU:n keskiarvo oli 4,39 euroa kilolta. Tilannetta voidaan pitää tuottajille täysin kestämättömänä. Alkutuottajien aseman havainnollistamiseksi voitaisiin miettiä sitä, miten tavallinen suomalainen palkansaaja pärjäisi itsensä ja perheensä elättämisestä palkalla, joka olisi vain noin puolet EU:n keskiarvosta. Jos maanviljelijämme nauttisivat eurooppalaisista keskituottajahinnoista, olisi ala Suomessa paljon paremmissa kantimissa. Suomessa maatalouden ongelmat tiivistyvät erityisesti siihen, etteivät elintarvikemarkkinat toimi tehokkaasti. Suomessa on käytännössä kahden suuren kauppaketjun duopoli, kun monessa muussa maassa markkinaosuudet ovat jakautuneet tasaisemmin. Suomessa noudatetaan ympäristön ja eläinten hyvinvointiin liittyen korkeita standardeja, kuten pitääkin, mutta monissa muissa EU-maissa, erityisesti Itä-Euroopassa, harjoitetaan maataloutta aivan erilaisessa todellisuudessa. Vaikka korkeat standardit ovat sekä suomalaisten tuottajien että kuluttajien yhteinen ylpeydenaihe, tekee se maataloutemme kilpailuasemasta kansainvälisesti yhä vaikeamman. Monet maatilalliset ovat pyrkineet kompensoimaan matalia tuottajahintoja erilaisilla sivubisneksillä ja realisoimalla tiettyjä omaisuuseriään ja näin kitkuttelemaan eteenpäin. Tämä tie on kuitenkin monen maanviljelijän osalta kuljettu loppuun ja uhkana on, että kotimainen tuotantomme alkaa tulevaisuudessa vähentyä rajusti myös sianlihan, broilerin ja maidon kohdalla. Alkutuotannosta elannostaan saavien ihmisten aseman parantaminen pitää olla koko yhteiskunnan hanke, jossa mukana ovat niin kaupat, tukut, edunvalvonta kuin myös poliittinen koneisto. Suomalaiset haluavat syödä suomalaista ruokaa. EU:n on myös herättävä siihen, että strategisesti autonomisempi Eurooppa on mahdottomuus, jos maatalouden harjoittamisesta käytännössä sanktioidaan. Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja.