Jari Satakunnan Viikossa

Kansanedustaja Jari Koskela 1 pv · Kehysriihen päätösten satoa Hallitus sai viime viikolla sovittua uusista kolmen miljardin sopeutustoimista. Noin puolet tehdään menoleikkauksilla ja puolet veronkorotuksilla. Lisäsopeutuksista piti päättää, koska kävi selväksi, että hallitusohjelmassa sovittu kuuden miljardin sopeutus ei riitä velkasuhteen tasapainottamiseen. Syitä riittämättömyydelle on niin hyvinvointialueiden odotettua suuremmat alijäämät kuin paljon odotettua heikompi taloudellinen kasvukin. Lisäsopeutusten tekemättä jättäminen ajaisi Suomen EU:n alijäämämenettelyyn, jossa sopeutustoimet saneltaisiin ulkoapäin, kuten Kreikassa tapahtui. Sopeutustoimien lisäksi hallitus sopi myös merkittävistä kasvutoimista. Veronkorotukset ja sopeutukset yksinään eivät riitä, ellemme onnistu samalla saamaan kasvua aikaan. Kasvulla kykenemme myös välttämään sopeutustarpeet tulevaisuudessa. Suomesta on tehtävä houkutteleva investointikohde, jotta saamme tänne uusia yrityksiä ja sitä kautta työpaikkoja. Hallitus tekee sinivalkoista teollisuuspolitiikkaa, jolla vauhditetaan investointeja ja vivutetaan yksityistä rahaa. Tärkeä kilpailukykyä vahvistava toimi on ammattidiesel, joka viimein saadaan voimaan vuonna 2027. Tämä hallitus on autoilijamyönteisin hallitus Suomen historiassa, sillä samaan aikaan alennamme polttoaineveroa, madallamme jakeluvelvoitetta ja vähensimme ajoneuvoveroa vanhimmilta autoilta. Arvonlisäveron nousu tuo pienen valitettavan särön kokonaisuuteen, mutta kaikki puolueet joutuivat riihessä jonkin verran pettymään. Maatalous säästyi niin ikään säästötalkoilta. Hallitus on linjannut, että omilla kansallisilla toimillamme emme lisää maatalouden kustannuksia. Tästä on pidettävä kiinni. Kehysriihessä on myönnetty 10 miljoonan euron panostus huoltovarmuuteen. Tässä on mukana myös turveala. Turvealalle tuo helpotusta myös hallituksen norminpurkuryhmän kirjaus siitä, että jo luvitettuja turpeennostoalueita pitää ottaa pikaisesti käyttöön. Tämän uskon hyödyttävän Satakunnan turvetuottajia sekä kasvu- ja kuiviketurvetta käyttäviä maatalousyrittäjiä. Vaikeista lisätoimista huolimatta pieni- ja keskituloisten ostovoima on edelleen parantumassa ja työnteosta tehdään kannattavampaa. Samaan aikaan lukuisilla hallituksen helpotetaan yritysten mahdollisuuksia palkata uusia työntekijöitä. Tämä on politiikassa kaikkein tärkeintä. Mitä enemmän saamme ihmisiä kiinni työnsyrjään, sitä vähemmän tarvitsemme sosiaaliturvaa. Ruotsissa ja Tanskassa tehdään ylijäämäisiä budjetteja ja tähän tilanteeseen meidänkin pitää kaikin tavoin pyrkiä. Uskon, että nyt tehdyillä politiikkavalinnoilla siihen on kaikki edellytykset.

T E R V E T U L O A VETERAANIJUHLAAN

T E R V E T U L O A 37. kerta järjestettävään veteraanipäivän juhlaan! Juhlapuhujana valtakunnan syyttäjä Ari-Pekka Koivisto. Tervehdykset: Porin Prikaati evl Paavo Kärnä Seurakunta khra Mika Kyytinen Veteraaniyhdistys Tapio Kamppi Tervetulotoivotus Anssi Joutsenlahti Musiikkiesityksiä Karvian soittokunta, Kankaanpään veteraanikuoro ja Kankaanpään musiikkiopisto. Kankaanpään kaupunki Kutsu kansallisen veteraanipäivän juhlaan la 27.4.2024 Kankaanpään Seurakuntasalissa (Keskuskatu 51 B). 🔹 Seppeleenlasku klo 10 sankarihaudoilla Kankaanpäässä ja Honkajoella 🔹 Kahvitus Seurakuntasalissa klo 11 alkaen 🔹 Juhla Seurakuntasalissa klo 12 🔹 Kunniamerkit Vapaa pääsy, tervetuloa! Järj. Kankaanpään kaupungin rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta #veteraanipäivä #kankaanpää #älytaidehyvinvointi

Porin Siioninvirsiseuroissa

Tänään saatiin tarjota neuvoskahvit Porin Siioninvirsiseuroissa. Sain myös käyttää puheenvuoron, jonka aloitin tarkastellen elämämme kokonaisuutta lainaten Fredrik Wislöffin ajatuksia, sitten jatkoi: Ja nyt kirkkovuoden kulun myötä elämme Pääsiäisen jälkeistä aikaa ja sunnuntaiden aiheina on ollut miten Herra on minun Hyvä paimeneni, viime pyhänä oli aiheena Jumalan kansan koti-ikävä ja ensi sunnuntaina taivaan kansalaisena maailmassa. Näin Pääsiäisen, Kristuksen kuoleman kukistaneen ylösnousemuksen jälkeen pyhä pyhältä saamme vakuutuksen siitä turvallisuudesta ja suuresta lahjasta, jonka vain Jeesus voi seuraajilleen antaa. Viime sunnuntain tuttuakin tutummassa evankeliumissa, jonka aina siunaustilaisuuksissa luen: Jeesuksen jäähyväispuheessa Hän itse heti alussa sanoo: Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa monta huonetta ja sitten kertoo menevänsä pois, mutta palaavansa ja noutava seuraajansa luokseen. Näin meidänkin ajallinen elämämme on lyhyt, vaikkemme aina sitä ymmärräkään, ja vaikka Psalmin 103 sanatkin ovat meille tuttuakin tutummat: Ihmisen elinpäivät ovat niin kuin ruoho, hän kukoistaa niin kuin kukkanen kedolla. Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne. - Kahden päivän päästä vietetään 37.kerran kansallista veteraanipäivää ja sotiemme päättymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Mutta nämäkin vuodet ovat kuluneet nopeasti ja sotiemme veteraanitkin valtaosaltaan on jo kutsuttu viimeiseen iltahuutoon. Niinpä Psalminkirjoittajan kynä kertoo osuvasti, miten vuotemme päättyvät meiltä kuin huokaus ja miten meidän elinpäivämme ovat 70 v taikka enintään 80 v ja parhaimmillaankin ne ovat vaiva ja turhuus, sillä ne kiitävät ohitse niin kuin me lentäisimme pois. Ja siksi psalmista pyytääkin: Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen. Tämän ajan kulumisen näemme myös omassa elämässämme, aika voi joskus tuntua pitkältäkin, mutta sittenkin sitä on vähän esim. rakkauden osoittamiseen: vuodenajat vaihtuvat ja elinvuotemme lisääntyvät. Vaikka kevääntulo onkin myöhästynyt alkuviikon lumisateiden viivästyttämänä, niin sittenkin kevät on koittamassa luonnon heräämisineen ja lintujen kevätpuuhineen ja äänineen. Vuosi tuntuu kuluvan lähes huomaamatta. Jatkuvasti tulee myös tuttujen ja omaistenkin kuolinsanomia ja näin ajallinen yhteydenpito on näin auttamattomasti ohitse. Sunnuntain lehdestä luen aina kuolinilmoitukset ja aina on myös monta itseäni nuorempaa. Jeesuksen opetuslasten oli vaikeaa ymmärtää Mestarinsa jäähyväispuhetta ja niinpä Tuomas kysyi, kuinka tuntisimme tien sinne, minne sinä menet: sillä heillä Golgatan ja Pääsiäisen tyhjä hauta olivat vielä kokematta. Meidän sen sijaan on paljon helpompi ymmärtää Jeesuksen puheen tarkoitus, koska elämme hänen ristiinnaulitsemisensa ja ylösnousemuksensa jälkeistä aikaa. Ja saamme Jeesuksen puheesta saman lohdutuksen kuin opetuslapsetkin: Minä olen tie, totuus ja elämä. Ja näin tulee aikamme lyhyyden ja rakkautemme riittämättömyyden keskelle varma vakuutus Vapahtajamme meille tuomasta armosta ja syntiemme anteeksiantamuksesta. Saamme elää synnin ja armon tuntemisessa samanaikaisesti vanhurskaine ja syntisinä Jumalan lapsina. Luen vielä Aaro Hellaakosken runon: Olit likellä, Vapahtaja./ Nyt kauempana liet/ ja herkimmästäni jotain/ sinä mukanas veit ja viet.// Veit. Minne? Talteesi veitkö/ etten sitä halventais?/ Olen joskus hiljaa ja varron/ jos askeles kuulla sais,// jos olisit liki ja katsein/ läpi luitteni tunkisit/ ja, ellet löytäisi mitään,/ edes jotakin kylväisit.

2.325 k i i t o s t a

😘😍🥰😊Lämpimät kiitokset kaikille muistamisista ja huomionosoituksista osakseni tulleen Tasavallan Presidentin perjantaina myöntämän valtiopäiväneuvoksen arvonimen johdosta, ja kun vielä sunnuntaiksi osui nimipäivänikin. Monilla eri sivuilla tykkäyksiä on tullut noin 1.340 kpl ja onnittelukommentointeja 985 kpl. K i i t o s vielä kerran Fredrik Wislöffin viisain sanoin: Ystävä on se johon voi a i n a luottaa! 💞💖💞💓❤️✝️

Jubilate - Riemuitkaa

3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) Pääsiäisjakso, pääsiäisaika Jumalan kansan koti-ikävä Päivän antifonin alusta (Ps. 66:1) saatu nimitys jubilate (= riemuitkaa) muistuttaa pääsiäisajan luonteesta. Seurakunta juhlii iloiten Herran ylösnousemusta ja voittoa kuolemasta ja suuntaa katseensa uuteen elämään taivaassa, minne Jeesus on mennyt valmistamaan omilleen sijaa. Kristityt odottavat ”ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee” (Hepr. 13:14). Jeesuksen ylösnousemus on jo nyt tehnyt heidät uusiksi luomuksiksi. Kun Kristus palaa takaisin, heistä tulee hänen kirkastetun ruumiinsa kaltaisia. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset Jumala, taivaallinen Isämme, valaise meitä totuutesi valolla, kun harhailemme pimeässä. Kuljeta meidät tietäsi perille ikuiseen elämään, jonka olet luvannut omillesi. Täytä meidät ilolla, jota maailma ei voi antaa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Taivaallinen Isä, sinä annoit oman Poikasi kulkea tuskan ja kuoleman kautta ja valmistit hänelle kolmantena päivänä suuren voiton. Me kiitämme ja ylistämme sinua siitä, ettei mikään pimeys voi voittaa hänen valoaan eikä mikään tappio voi riistää meiltä hänen voittoaan. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Herra, kaiken Luoja, sinä herätät joka kevät luonnon uuteen kasvuun. Sinä tahdot uudistaa myös meidät ihmiset, jotka olemme joutuneet kuoleman valtaan. Iloitsemme uudistavasta työstäsi ja rukoilemme: Anna meidän löytää Pojassasi todellinen elämän lähde. Tee meidät hänessä osallisiksi uuden luomisen voimasta. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Kristus, Herramme. Usko sinuun on matka ja tie, jota kulkiessa eteen avautuu yhä uusia näköaloja. Kiitos, että tämän matkan aikana opimme tuntemaan yhä paremmin sinua. Kiitos salaisuudesta, joka säilyy, kunnes kerran näemme sinut taivaan kodissa. Me emme vielä voi aavistaa, mitä kaikkea sinä olet meitä varten valmistanut. Pidä meidät tällä tiellä ja vie meidät kaikki perille taivaaseen. Ylistys sinulle ikuisesti.

Kankaapään Seutu nimityksestä

nimitys Anssi Joutsenlahdelle korkea arvonimi – ”Ei tämä silti arkea muuta” Anssi Joutsenlahti aloitti poliittisen uransa vuonna 1968. Tuore valtiopäiväneuvos Anssi Joutsenlahti ei anna titteleiden ylpistää mieltä. Arki jatkuu, oli millainen arvonimi tahansa. Pekka Söderlund 19.4. 20:13 POLITIIKASSA lähes kaiken nähnyt ja kokenut kankaanpääläinen Anssi Joutsenlahti (ps.) sai perjantaina Tasavallan presidentin myöntämän valtiopäiväneuvos-arvonimen. Vaikka Kankaanpäästä on vuosikymmenien aikana tullut lukuisia poliitikkoja valtakunnan huipulle asti, Joutsenlahti on ensimmäinen kankaanpääläinen valtiopäiväneuvos. Valtiopäiväneuvos on kuitenkin verrattain harvinainen arvonimi. Historian saatossa valtiopäiväneuvos-arvonimi on myönnetty kaikkiaan 28:lle henkilölle. Heistä yhdeksän on jo edesmennyt. Elossa olevia valtiopäiväneuvoksia on siis tällä hetkellä yhteensä 19. ”En tiedä pitäisikö olla huolissaan. Yleensä tämmöiset arvonimet annetaan siinä vaiheessa, kun elämä lähestyy loppuaan”, nauraa Joutsenlahti perjantai iltana. Vitsailun jälkeen muun muassa eduskunnan toisena varapuhemiehenä toiminut Joutsenlahti vakavoituu. ”Tottakai tämmöinen arvonimi tuntuu hyvältä. Se on kunnianosoitus elämäntyötäni kohtaan.” Joutsenlahti aloitti politiikassa vuonna 1968. Tuolloin Joutsenlahden veli pääsi Kankaanpään valtuustoon ja hän seurasi veljeään politiikkaan. ”Silloin aloitin lautakuntatyöskentelyn. Eli poliittista uraa on nyt takana reippaasti yli 50 vuotta.” Joutsenlahden mukaan tasavallan presidentin myöntämällä arvonimellä ei sinänsä ole merkitystä. Normaali arki jatkuu, oli takataskussa millainen arvonimi tahansa. ”Edelleen jatkan liikunnallista elämäntapaani.” Politiikasta mies ei ole luopumassa, vaikka elämäntyöpalkinto juuri tulikin. ”Tässähän on mielenkiintoiset ajat edessä. Vuoden päästä on taas kuntavaalit ja aluevaalit.” Tällä hetkellä Satakunnassa on kolme valtiopäiväneuvosta, juuri nimetyn Joutsenlahden lisäksi arvonimen ovat aiemmin saaneet Timo Kalli (kesk.) ja Mikko Elo (sd.).

Valtiopäiväneuvos-nimitys

Roktähti Juissi LäskinenTunnin Lenkki 4 t · Tänään lenkkeiltiin koleassa poutasäässä ja ensimmäistä kertaa tänä vuonna mentiin jo osittain maastossakin. Lenkin jälkeen olikin sitten juhlahetki, koska tasavallan presidentti Stubb oli tänään nimittänyt Anssin Valtiopäiväneuvokseksi. Nimityksen kunniaksi Anssi tarjosi lenkkiporukalle Sport Cafessa leivoskahvit. Onnittelut vielä tuoreelle valtiopäiväneuvokselle!🫡

Kolmikon youtube

PS:n nuorisotrio Sebastian Tynkkynen, Mikko Bergbom ja Joakin Vegelius julkaisi neljännen suuren suosion saavuttaneen youtubensa, kuultavana esim. fb-sivullani. Jakson kuvaus Sisäministeri Mari Rantanen tuli tänään ulos uusilla historiallisen tiukoilla kiristyksillä suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Iran iski Israeliin - eskalaatioriski kasvaa. Helsingin Sanomat kirjoitti 33-vuotiaasta kokoomustähdestä, jonka elämä päättyi liian varhain. Käsittelyssä myös suomalaisten rasismi, keskustan puheenjohtajakisa sekä erikoinen vihakirje, joka pursusi palautetta podcast-juontajille.

Lopultakin puututaan byrokratian vähentämiseen

Riikka Purra nostaa esiin julkisen sektorin pienennystoimet, joilla kerätään merkittävät säästöt. Orpon hallitus päätti kehysriihessään merkittävistä säästöistä valtionhallintoon. Hallitus päätti vähentää valtionhallinnon tehtäviä ja velvoitteita. ”Hallinnonalat käyvät läpi eri toimijoiden tehtävät osana jo valmistelussa olevia hallitusohjelman mukaisia tuottavuusohjelmia ja vähentävät sekä tehostavat toimijoiden tehtäviä”, hallitus päätti. ”Toimintamenosäästöissä jouduttaneen turvautumaan henkilöstömäärien vähentämiseen ja toiminnan tehostamiseen toimintayksiköissä”, hallitus kertoi tiedotteessaan. Näin toteaa myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps). ”Tämä tulee tarkoittamaan yt-neuvotteluita ja muita laaja-alaisia tuottavuutta lisääviä toimia”, Purra kirjoittaa viestipalvelu X:ssä. Katso upotus täältä Päätös tulee voimaan ensi vuoden alussa ja sillä säästetään noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Säästösummaa voi kuvata merkittäväksi, vaikkei se suurimmasta päästä kehysriihipäätöksissä olekaan. Kehysriihen suurin yksittäinen toimi on yleisen arvonlisäveron kiristys, jolla valtio kerää lisätuloja yli miljardi euroa vuodessa. Kun otetaan mukaan hallitusohjelmassa jo sovitut säästöt, leikkaus on Purran mukaan yhteensä yli 400 miljoonaa euroa vuodessa. Purra kuvailee säästösummia varsin merkittäviksi. ”Paisunut julkisen sektorin hallinto on jonkinlainen tabu. Ja ei, nämä säästöt eivät kohdistu esim. poliiseihin, rajavartijoihin tai tuomareihin”, hän kirjoittaa. Hallitusohjelmassaan hallitus linjasi käynnistävänsä valtionhallinnossa tuottavuusohjelman, jonka ”toimeenpanossa hyödynnetään erityisesti digitalisaation mahdollisuuksia tehostaa julkisen sektorin toimintaa”. Samalla hallitus linjasi, että julkisen sektorin tilakustannuksia tulee tehostaa merkittävästi. Hallitus kertoi ohjelmassaan myös mahdollistavansa tekoälyn avulla tehtävät automaattiset viranomaispäätökset.

Kankaanpäätä palkittiin

Kankaanpäässä oli juhlatilaisuus, kun kaupunki sai koko maata koskevan palkinnon vuoden liikuntapaikkarakentamisesta, jollaisen palkinnon on saanut esim. Helsinki Olympiastadionin korjausrakentamisesta. Meillähän on kolmessa jaksossa korjattu Liikuntakeskuksemme niin uimahalli kuin palloiluhalliosakin.

Kehysriihi pakon edessä

Suomen Uutiset Suomessa on pohjoismainen hyvinvointijärjestelmä edelleen palveluiden ja etuuksien osalta, mutta ei tulojen eikä maksajien. Elämme jatkuvasti yli varojemme, ja velka kasvaa, varoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra. Hallitus kokoontuu ensi viikon alussa, 15.–16. huhtikuuta kehysbudjettiriiheen päättämään tulevien vuosien valtiontalouden raameista. – Tilanne on poikkeuksellinen, sillä kehysriihestä on tulossa varsinainen säästöriihi. Tulevat sopeuttamistoimet vievät suurimman päähuomion niin riiheen valmistautumisessa, julkisessa keskustelussa kuin varsinaisissa päätöksissä ja toimenpiteissä sen jälkeen, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra kolumnissaan. Hallitusohjelman sisällöstä neuvoteltaessa julkisen talouden ankea tilanne oli hyvin tiedossa. Hallituspuolueet päättivät tarttua toimeen. – Valitettavasti tilanne edelleen heikkeni, ja ennusteet näyttivät yhä huolestuttavammilta, kunnianhimoisen hallitusohjelman toimista ja kirjauksista huolimatta. Se, mistä kahdeksan viikon aikana sovimme, ei riittäisikään. ”Tämä hallitus ei välttele vastuuta” Purra kirjoittaa, että Säätytalolla sovittu ei riitä hallituksen omiin tavoitteisiin, ei velkasuhteen vakauttamisen eikä alijäämätavoitteen suhteen. – Sovittu ei riitä pitämään meitä EU:n alijäämämenettelyn ulkopuolella. Ja erityisesti koska hyvinvointialueiden alijäämät ovat paisuneet huomattavasti, sovittu ei myöskään riittäisi pitämään valtiontalouden kehyksiä rikkumattomina. Niinpä tarvitsemme lisää toimenpiteitä. Siksi hallituksessa on neuvoteltu uusista sopeutustoimista jälleen kahdeksan viikon ajan, ministeriön virkavalmisteluna toteutetun valmistelun pohjalta. – Ei ole lainkaan itsestään selvää, että toimimme näin. Paljon todennäköisempää olisi, että vaikka luvut näyttävät selvästi, että tavoitteisiin ei päästä, hallitus sivuuttaisi ne ja toteaisi ykskantaan, että tilanne on muuttunut, muutetaan tavoitteetkin ja jatketaan, Purra kertoo ja jatkaa: – Tämä hallitus kuitenkin ottaa tilanteen vakavasti eikä suinkaan tyhjiä selittele ja väistele vastuutaan. Yhä heikkenevät madonluvut Valtio velkaantuu tällä hetkellä melkein 13 miljardia vuodessa. Julkinen velka hätyyttelee pian 80 prosenttia BKT:sta. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa puhutaan noin 30 prosentista – ja jopa ylijäämäisistä budjeteista. – Suomessa velan kasvu on aivan poikkeuksellista. Tulot ja menot ovat rakenteellisesti täysin kestämättömässä epätasapainossa. Asiaa ei korjaa sen paremmin pienet viilaukset budjettiin kuin kasvuihmeistä puhuminenkaan. – Suomessa on pohjoismainen hyvinvointijärjestelmä edelleen palveluiden ja etuuksien osalta, mutta ei tulojen eikä maksajien. Elämme jatkuvasti yli varojemme, ja velka kasvaa. Koska nollakoron maailma on taaksejäänyt hetki, ovat korkomenommekin edelleen voimakkaassa kasvussa ja tällä hetkellä reippaasti yli kolme miljardia vuodessa, Purra kirjoittaa. Hyvinvointialueiden talous huterassa kunnossa Tilanteen heikkenemiselle on muutamia keskeisiä syitä. Ensinnäkin verotuloja kertyy valtion kassaan ennalta arvioitua vähemmän ja hitaammin. Valtion taloutta rasittaa raskaasti edellisen hallituksen luoma sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, jonka myötä palvelujen järjestämisvastuu on uusilla hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee kuitenkin valtiolta. – Hyvinvointialueiden talous on huterassa kunnossa. Alijäämän paisumisen taustalla on muun muassa viime vuosien inflaatiokehitys sekä useiden alueiden käyttämät kalliit ostopalvelut. Vaikka joillakin alueilla talous on muita paremmassa kunnossa, vasta tulevaisuus tulee lopulta näyttämään, miten ne pärjäävät. Joka tapauksessa hyvinvointialueiden alijäämät tulevat aiheuttamaan ensi vuonna huomattavan menoerän valtiolle. Kestävä talous tuo turvaa kansalaiselle Kehysriihessä hallitus päättää useista erilaisista toimista. Ei ole yhtä yksittäistä veroa tai leikkausta, joka ratkaisisi kokonaisuuden. – Pyrimme tekemään järkeviä ja oikeudenmukaisia päätöksiä, mutta samaan aikaan on hyvä ymmärtää, että emme voi välttyä hyvinkin hankalilta leikkauksilta, Purra toteaa. – Tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto, koska tekemättömyys suistaisi tilanteen vaikeammaksi. Meidän on katsottava talouden isoa kuvaa myös luottoluokittajien silmin, sillä riskinä on velan hinnan eli korkokulujen paisuminen entisestään. Kun velkaa on paljon, valtiontalouden kehyksissä pysymisen merkitys korostuu entisestään. Sopeutuksia vastustetaan aina Purra sanoo tietävänsä hyvin, että uusia sopeutuksia tullaan vastustamaan, kuten on vastustettu jo päätettyjäkin. – Pidämme kuitenkin kirkkaana mielessä, että perimmäinen tavoitteemme on isänmaan paremman tulevaisuuden turvaaminen. Haluamme varmistaa, että meillä on jatkossakin varaa huolehtia vanhuksista ja niistä, jotka eivät siihen itse pysty. Että meillä on hyvinvointijärjestelmä, koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto, kansalaisen turva. – Jo valmiiksi epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa talouden kestävyyden vahvistaminen on myös olennainen osa kokonaisturvallisuutta, Purra muistuttaa. SUOMEN UUTISET

Hyvän Paimenen sunnuntai

‹SUNNUNTAI 14.4.2024› 3. vuosikerta 2. sunnuntai pääsiäisestä (Misericordia Domini) Pääsiäisjakso, pääsiäisaika Näytä virsisuositukset Hyvä paimen Tätä pyhäpäivää sanotaan Hyvän paimenen sunnuntaiksi. Päivän latinalainen nimi misericordia Domini (= Herran laupeus, uskollisuus) tulee päivän antifonin alusta (Ps. 33:5). Jeesus on hyvä paimen, joka pitää huolen lampaistaan. Ylimpänä paimenena hän lähettää opetuslapsensa huolehtimaan Jumalan laumasta. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Jumalamme, sinä olet herättänyt kuolleista Herran Jeesuksen, hyvän paimenemme. Lahjoita meille Pyhä Henkesi, että seuraamme hänen kutsuvaa ääntään. Opeta meitä hänen esikuvansa mukaan pitämään huolta toinen toisestamme. Anna kaikkien kuulla hänen äänensä, jotta olisi yksi lauma ja yksi paimen. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus. Me koetamme ottaa elämämme omiin käsiimme. Luotamme vääriin herroihin ja vääriin paimeniin ja petymme yhä uudelleen. Sinä olet oikea Herra ja oikea Paimen. Johdata meitä tietäsi ja pidä meidät aina yhteydessäsi. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 3 Jumala, me emme hallitse elämäämme, vaikka niin kuvittelemme. Emme kestä omassa varassamme. Väärät mielikuvat, itsekkyys ja pahan henkivallat pyrkivät pitämään meitä otteessaan. Auta meitä seuraamaan hyvää paimentamme, noudattamaan sanaasi ja rukoilemaan joka hetki Hengen antamin voimin. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Me kiitämme sinua, rakas taivaallinen Isä, Jeesuksesta Kristuksesta, hyvästä paimenesta, joka aina näkee koko laumansa eikä koskaan kadota silmistään yhtään ainoaa lammasta. Me rukoilemme sinua: Suo meidänkin kuulua hänelle, kun hän kutsuu meitä missä olemmekin, etsii meitä kun olemme eksyneet ja pelastaa meidät. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme nimessä. 5 Jeesus, hyvä paimenemme. Tänään tahdomme kiittää sinua hyvyydestäsi ja huolenpidostasi. Sinä olet pienten ja suurten paimen. Sinä johdatat meitä koko elämämme ajan. Me emme itse tunne tietä emmekä vaaroja, jotka meitä uhkaavat. Älä anna meidän joutua kauas luotasi. Opeta meitä erottamaan sinun äänesi kaikkien muiden äänten joukosta ja sinun kutsusi niistä kutsuista, jotka ovat viemässä meitä harhaan. Jos lähdemme omille teillemme, vedä meidät takaisin luoksesi. Kiitos rakkaudestasi ja huolenpidostasi.

Jämin Jänteen hiihtäjät menestyksekkäitä

Jämin Jänteen maajoukkuemiesten kauteen mahtui raju kaatuminen, terveysmurheita mutta myös onnistumisia maailmancupissa – kotimaan latuvaltikka pysyi sitkeästi oranssipuvuilla Jämin Jänteen kova mieskolmikko edusti pohjoissatakuntalaisväriä vahvasti niin maailman kuin kotimaan laduilla. Jussi Valli 12.4. 17:00 HIIHTOKAUSI 2023-24 alkaa olla viimeistä silausta lukuun ottamatta taputeltuna. Sinnikkäimmät hiihtävät yhä Kankaanpään liikuntakeskuksen tykkilumiladuilla, kun taas pohjoisessa kilpailukausi jatkuu kansallisten kisojen osalta vielä muutaman viikon. Muonion alueelle kerääntyi jälleen perinteisesti hiihtokansaa menneen viikon aikana Lapponia-hiihdon pariin. Hiihtoviikon aikana kilpailtiin kolmena kilpailupäivänä. Jämin Jänteen kankaanpääläistaustainen kaksikko Ristomatti Hakola – Markus Vuorela nähtiin vielä kilpaladuilla keskiviikon toisessa osakilpailussa Himmelriikin hiihdossa. Hakola ja Vuorela sijoittuivat Lauri Vuorisen voittoon päättyneen 50 kilometrin vapaan kisassa toiseksi ja kolmanneksi. Ne olivat miesten viimeiset kilvanhiihtokilometrit tälle talvelle. Keväthankien kutsua kaksikko ei kuitenkaan jätä käyttämättä. Miehet viettivät jutuntekohetkellä keväisiä hetkiä Ylläksellä. YKSILÖTASOILLA hiihtotalvi tarjosi Jänteen hiihtäjille kansainvälisillä laduilla yksittäisiä menestyshetkiä. Sijoitusten taustalla talvi jää muistikirjoihin myös erilaisten haasteiden vuoksi. Ristomatti Hakolan talvikauteen valmistautumista haittasi jälleen vaivat. Nivuskivuille löytyi lopulta syy, häpyluun tulehdus. Vaiva piti miehen käytännössä sivussa vapaan hiihtotavan harjoittelusta. Vaivojen selvittyä Hakola pääsi myös vapaan hiihtoharjoittelun pariin ja kilpaladuille. Ristomatti Hakola nähtiin kauden aikana kilpaladuilla myös luistelutyylillä. Äänekosken SM-kisoissa Hakola otti 10 kilometrin vapaan väliaikalähtökilpailussa kolmossijan. Loppukaudesta miehen haasteena oli energian imeytymättömyys elimistöön. Kauden paras sijoitus maailmancup-tasolla syntyi Saksan Oberhofissa tammikuussa, missä Hakola sijoittui 20 kilometrin yhteislähtökilpailussa yhdeksänneksi. Parempikin sijoitus oli tyrkyllä, mutta loppusuoralla jaossa oli lopulta vain kakkosrivin paikkoja. ”Keskitalveen osui hyvä jakso. Oberhofin kisan lisäksi nappasin Otepään Scandinavia Cupin sprinttivoittokin. Sitten vire vaan kuihtui. Pääsin valmistautumaan hyvin loppukauden maailmancupeihin ja niistä odotin hyviä tuloksia, mutta lopulta ne jäi tulematta. Ihmiskeho on välillä haastava työkalu”, kiteyttää Hakola. JO lukuisat arvokisat käynyt Hakola syttyy ajatellessa ensi kautta ja Trondheimin MM-kisoja. Toiveissa on ehjä ja tasapainoinen harjoituskausi. Sellaisesta 33 vuotta maanantaina 15. huhtikuuta täyttävä Hakola ei ole päässyt toviin nauttimaan. ”Kisaladutkin näyttäisivät sopivan meikäläiselle hyvin. Kympin perinteisen kisa, pariviesti ja viesti ovat kiinnostavimmat matkat henkilökohtaisesti.” Kotimaan kisoissa Hakolalle henkilökohtaisia SM-mitaleja tuli yksi joka väriä. Plakkariin tarttui myös jo uran neljäs Suomen cupin kokonaiskilpailun voitto. MARKUS Vuorela otti kuluvan kauden aikana pienen napsun kohti korkeampia sijoituksia maailmancupladuilla. Mies oli alkukauden aikana kolmesti 20 parhaan joukossa 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kisoissa. Joulukuun Trondheimin 13. sijaa voidaan pitää sijoitustakin kovempana suorituksena, sillä Norjassa hiihdettävissä MC-kilpailuissa vuonomaa saa marssittaa lähtöviivalle kansallisen ryhmän hiihtäjiä. Markus Vuorela otti päättyneellä hiihtokaudella pienen, mutta selkeän napsun kohti maailman kärkeä. Markus Vuorela otti päättyneellä hiihtokaudella pienen, mutta selkeän napsun kohti maailman kärkeä. KUVA: ASKO UURASJÄRVI Maan taso huomioiden ”kansallisen ryhmän” hiihtäjät olisivat lähes kaikissa muissa maissa maajoukkuemiehiä. ”Hyvä fiilis jäi kaudesta. Jäi tunne, että kehitys on mennyt oikeaan suuntaan, vaikkei mitään jättihyppäystä tuloksellisesti tullutkaan. Sen Trondheimin kisan arvostan kyllä hyvin korkealle”, kiteyttää Vuorela. Vuorela kilpaili säännöllisesti maailmancupladuilla aina tammikuun loppuun saakka. Sveitsin Gomsin yhteislähtökilpailussa tapahtunut raju kaatuminen jätti jälkeensä vasemman käden lihasrepeämän, jonka seurauksena mies joutui jäämään neljäksi viikoksi pois kilpaladuilta. Markus Vuorela antoi kaikkensa Rovaniemen Ounasvaaran 50 kilometrin SM-kilpailussa. Tuloksena tiukassa taistossa oli SM-hopea. Markus Vuorela antoi kaikkensa Rovaniemen Ounasvaaran 50 kilometrin SM-kilpailussa. Tuloksena tiukassa taistossa oli SM-hopea. KUVA: JOUNI PORSANGER / LEHTIKUVA ”Pari viikkoa meni, että en pystynyt hiihtämään sauvojen kanssa. Kyllähän se toki hetken vaikutti suorituksiin, kun kesken kilpailukauden ei kärsisi antaa kauheasti muille tasoitusta. Nyt vamma on kuitenkin täysin taakse jäänyttä elämää.”, kiteyttää Vuorela. Kotimaan laduilta tuloksena oli kaksi SM-hopeaa. Vuorela kuului menneenä kautena viime kesänä perustettuun suomalaiseen yksityistiimi Electrofitiin. Vuorela on hakenut tiimiin myös tulevaksi kaudeksi. ”Lyhyesti tiivistettynä ensimmäisestä vuodesta jäi erittäin hyvät fiilikset. Joukossa oli myös hyviä treenikavereita”, kertoo Vuorela. VIIME kaudella mukana oli Jänteen kärkikolmikon kolmas osapuoli Lauri Lepistö, joka on myös hakenut tiimin jäseneksi. Lepistön kauden kiistaton kruunu oli Holmenkollenin 50 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailu. Kilpailun kärjessäkin käväissyt Lepistö sijoittui 12:ksi, joka oli samalla hänen uransa paras MC-sijoitus. ”Siinä kisassa pääsin nauttimaan maailman kärjen vauhdista ja kokeilemaan, minkälaista siinä on hiihtää. Samanlaistahan se lopulta oli, toki ukot keulassa oli hieman kovempia”, kiteyttää Lepistö. Kauden kohokohta osui siis maaliskuulle. Kisakauden alkuviikoilta mies kuitenkin odotti enemmän. ”Marraskuu oli haasteellinen, siihen osui sairastelua ja haasteita rasituksen kanssa. Etenkään Rukan maailmancupissa en päässyt sellaisiin tuloksiin, mihin olisin voinut olla tyytyväinen.” Seuratasolla Jämin Jänteen kausi kotimaan laduilla oli vahva. Miesten henkilökohtaisella puolella Ristomatti Hakolan voittaman cupin jälkeen seuraavat sijat menivät Lepistölle ja Vuorelalle. Miesten viesticupin Jänne vei nimiinsä jo viidennen kerran. Tiukassa Äänekosken SM-viestissä seura joutui kuitenkin antautumaan Pohti Ski Teamille, jolle mestaruus oli historian ensimmäinen. Äänekosken SM-kisoissa Jänteen oranssit miehet nappasivat viestihopeaa järjestyksessä Niko Husu - Ristomatti Hakola - Markus Vuorela - Lauri Lepistö. Äänekosken SM-kisoissa Jänteen oranssit miehet nappasivat viestihopeaa järjestyksessä Niko Husu - Ristomatti Hakola - Markus Vuorela - Lauri Lepistö. KUVA: MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA NAISTEN puolella ainoa henkilökohtaisilla matkoilla nähty hiihtäjä oli Josefiina Böök, jonka rikkonaisen kauden parhaaksi sijoitukseksi normaalimatkoilla jäi Kuopion Suomen cupin 12 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailun viides sija. Ja jos kausi kokonaisuudessaan oli oranssipukuiselle Jänteelle vahva, niin oli myös Muonion hangilla hiihdetty Lapponia-hiihto. Kolmen kilpailua sisältäneen kokonaiskilpailun voitot kirjattiin Lauri Lepistölle ja Josefiina Böökille. Josefiina Böökin kausi oli rikkoinainen. Kausi päättyi kuitenkin iloisiin tunnelmiin, kun Böök näytti kuka oli perjantaina päättyneen Lapponia-hiihdon latujen emäntä. Josefiina Böökin kausi oli rikkoinainen. Kausi päättyi kuitenkin iloisiin tunnelmiin, kun Böök näytti kuka oli perjantaina päättyneen Lapponia-hiihdon latujen emäntä. KUVA: SAKARI KEKKI / ARKISTO Päivitetty 12.4 kello 20.10: Lisätty Lauri Lepistön mietteitä kisakaudesta.

Kahvit lenkin päätteeksi

Tunnin lenkin päätteeksi Unski tarjosi yhdeksälle hengelle maittavat synttärikahvit Uimahallin kahviossa. Pitkästä aikaa tuli päivään kaksi lenkkiä, kun aamupäivällä vein auton Taulunkylää Valkiajärven rantaan Anteron paikattavaksi ja tulin sieltä 2 tunnin jalkapatikassa 5-tienristeyksen kautta ja lopun matkaa aika haastavassakin maastossa lumen, jään ja sulamisveden haittaamana.

Presidentille pitäisi kuulua myös EU-politiikka ulkopolitiikan johtajana

. Näin presidentti Stubb ennätti jo tallata pääministeri Orpon varpaille Hallituksen ja pääministerin pitäisi hoidella suhteet EU:hun, mutta niinpä vain tuore presidentti Alexander Stubb ampaisi jo kolmannella ulkomaanmatkallaan suoraan EU:n ytimiin Brysseliin. Tuore presidentti Alexander Stubb kiirehti heti kolmannella ulkomaanmatkallaan Brysseliin. Kolumni Pekka Ervasti Auts! Kuuluiko älähdys jostakin pääministerin virkahuoneen suunnasta? Ylimmän valtiojohdon työnjaon mukaan hallitus ja pääministeri hoitelevat suhteet EU:hun, mutta niinpä vain näytti tuore presidentti Alexander Stubb ampaisevan jo kolmannella ulkomaanmatkallaan suoraan EU:n ytimiin Brysseliin. Siinä taisi hieman tulla tallotuksi pääministeri Petteri Orpon varpaille. Auts, auts! Viikunanlehtenä Brysselin-matkalle Stubbilla oli toki tapaaminen Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kiistattomasti presidentin tonttia – yhteistoiminnassa hallituksen kanssa. Presidentin asema puolustusvoimien ylipäällikkönä korostaa, että hän on aivan oikea juttukaveri Naton korkeimman poliittisen johtajan kanssa. Sen sijaan tapaamiset EU-parlamentin puhemiehen Roberta Metsolan ja komission varapuheenjohtajan Josep Borrellin kanssa menevät jo harmaalle alueelle. Kun Suomen presidentti on aivan virkakautensa alussa, saattaa tietysti olla kohteliasta ja luontevaa, että hän käy moikkaamassa EU-johtoa. Stubb siellä jo tunnetaan henkilönä, mutta nyt hän matkustikin paikalle instituutiona. Siinä ero. Stubbin reviirin laajennus sattuu hetkeen, jolloin Suomessa on muutenkin alettu keskustella, miten presidentti – ja muutkin valtioelimet – asemoivat itsensä Nato-Suomen olosuhteissa. Vaalien alla keskusteltiin jonkin verran, pitäisikö jopa perustuslakia tarkentaa, jotta johtosuhteet ja tiedonkulku varmistetaan uudessa ulkopoliittisessa tilanteessa. Presidenttiehdokkaat eivät ottaneet asiaan fiksattua kantaa. Nyt kun uusi presidentti on valittu, joltakin laidalta poliittista kenttää saattaa kohta kuulua vaatimuksia toimivaltasuhteiden tarkemmaksi määrittelemiseksi. Entinen suurlähettiläs Hannu Himanen ehdotti tuoreessa kirjassaan presidentin aseman muuttamista edustukselliseksi hahmoksi. Hän haluaisi vahvistaa Suomen valtiomuodon parlamentaarista ulottuvuutta ja pääministerin asemaa. Selvää on, että jonkinlaisia uusia käytäntöjä tarvitaan. Kirjataanko ne säädöksiin, on eri asia. Jo edellisen perustuslain aikana presidentillä oli velvollisuus informoida eduskunnan ulkoasianvaliokuntaa ulkopoliittisista liikkeistään. Sauli Niinistö laajensi informoitujen rinkiä muun muassa puolustusvaliokuntaan ja eduskuntaryhmien puheenjohtajiin. Tämä käytäntö on kuitenkin epävirallinen ja täysin presidentin omasta, hyvästä tahdosta riippuvaa. Stubbin Brysselin-rynnäkkö osoittaa, että Linnassa saattaa ollakin enemmän innostusta oman reviirin laajentamiseen kuin jakamiseen.

Pekka Ervasti pilkillä

Paikka auringossa – pilkkijän korvissa soi kevätjään sihinä Huhtikuu voi olla kuukausista julmin, mutta pohjoisessa se on parasta pilkkiaikaa, kirjoittaa Pekka Ervasti kolumnissaan. MT Metsä|Erä9.4.202420:30 Kolumni Pekka Ervasti Pilkkijä on tottunut järvellä kaikenlaisiin ääniin, mutta harvoin kuulee jään sihisevän. Istun pilkkirepun päällä rintamasuunta oikeaoppisesti taivaalta porottavaan kevätaurinkoon ja suljen silmäni Istanbulista ostettujen feikki-RayBanien takana. Juuri silloin kiinnitän sihinään huomioita. Aivan kuin istuisin ison pesusienen päällä, joka imee nestettä joka huokosellaan. Vettä onkin jään päällä paikka paikoin pieninä lammikoina. Aamuvarhaisella, kun teeret kujersivat järven selällä, lätäköt olivat vielä umpijäässä. Puolilta päivin ne ovat alkaneet sulaa. Jään pinta lammikoiden ympärillä on rosoista ja huokoista. Vettä imeytyy sihisten jonnekin pinnanalaisiin mikroluolastoihin. Kun katsoo kauemmaksi selälle, ilma ikään kuin väreilee horisontissa. Kaipa sitä vettä myös haihtuu, sillä auringon kilo alkaa nipistellä nokkavartta. Kaivan taskusta Nivea-purkin ja vilkaisen samalla pientä avaimenperämallista lämpömittaria, joka roikkuu repun auringonpuoleisella sivulla: Hihkaisen lukemat kaverille, joka pilkkii huutomatkan päässä. Hän ryhtyy heti riisumaan t-paitaansa. Toppatakki lensi pulkkaan jo hiihtomatkan aikana. En tiedä kummasta nautin enemmän, toistakiloisesta körmystä vai kaverini umpikateellisesta katseesta. ”Huhtikuu on kuukausista julmin”, kaveri lausuu teatraalisesti hieroessaan aurinkorasvaa täkkäänsä. ”Kuka niin väittää?” ”T.S. Elliot, yksi viime vuosisadan merkittävimmistä runoilijoita”, kaverini ei ohita tilaisuutta brassailla sivistyneisyydellään. ”No, Elliotin poika ei vissiin koskaan käynyt pilkillä Särkiluomalla”, lopetan kirjallisuusmatinean lyhyeen. Koska yöllä lämpötila romahtaa vielä pakkaselle, hanget kantaisivat aamulla vaikka Leopard-tankin – jos joku sellaisella päättäisi pilkille lähteä. Järvikin kantaa hyvin. Sen päällä on vielä kymmenien senttien kansi. Näillä Koillismaan kulmilla jääkausi saattaa päättyä vasta kesäkuussa. Vanha kansa väittää, että juhannuskirkkoonkin on joskus ajettu hevospelillä jäitä myöten. Joka kavion iskulla tuli hatun mentävä reikä, mutta yli mentiin niin että heilahti! Nämä ovat meille tuttuja Iijoen latvavesiä. Mihin tahansa katseen suuntaa – niemeen, notkoon tai saarelmaan – se osuu maastonkohtaan, johon liittyy jonkinlainen erämuisto. Tuo joen suu, jossa telkkä jo uiskentelee, imaisi kerran hyperaktiivisen mäyräkoiran. Pääsiäisen aikaa silloinkin elettiin. Virta oli haperruttanut sulan reunan siihen malliin, että Hannibal sortui veden varaan. Uroskoira ei päässyt takaisin jäälle, koska kardaani hinnasi vastaan. Isännän oli pakko hypätä sekaan ja heittää koireli niskanahasta komeassa kaaressa takaisin jäälle. Mäyris selvisi ilman kriisiterapiaa, mutta isännän nahkatakki kuivui muodottomaksi koppuraksi – ja pipoa etsitään edelleen. Vaihdamme paikkaa. Korkeasti sivistynyt ystäväni machoilee edelleen ilman paitaa, vaikka tuuli alkaa viritä pohjan puolelta. Kairaamme uudet reiät Kukka-Jussin vanhan madepadon paikkeille. Vaihdan pystypilkkiin kärpäsentoukan tilalle ison, lihavan kastemadon. Seuraan katseella joutsenparin äänekästä ylilentoa, kun joku tempaisee siimasta niin, että vapa on singota kädestä. Epäilen haukea, mutta kun kala ei mahdu avannosta ja joudun repimään sen ylös kourillani, huomaan saaneeni elämäni ahvenen. En tiedä kummasta nautin enemmän, toistakiloisesta körmystä vai kaverini umpikateellisesta katseesta. Kirjoittaja on MT Metsän kolumnisti.

Liputuspäivä - ei kyllä ollut yhtään tuulenviriä

Uskonpuhdistaja Mikael Agricolan päivänä kansikuva hänen aapisestaan ja vaikkapa hänen kirjoittamansa tosi runo: Oi, sinä surkia lokasäkki, etkös näitä mielessä äkkää, haiseva raato olevas ja matoin eväs kuoltua.

Jari taloutemme välttämättömästä korjausliikkeestä

Mielipiteet|tänään Satakunnan Kansassa Kolumni Julkisen talouden ryhtiliike on välttämätön Vaikka hallitus tekeekin isoja säästötoimia, otetaan velkaa edelleen hirmuisia määriä, kirjoittaa Jari Koskela. Jari Koskela JULKINEN taloutemme on karmeassa tilassa. Vielä vuosi sitten yleinen käsitys oli, että julkisen talouden tasapainottamiseen tarvitaan yhdeksän miljardin sopeutus kahden vaalikauden aikana. Hallitusohjelma perustuu tähän tilannekuvaan. Hallitus on ohjelmassaan sopinut neljän miljardin menosäästöistä ja kaksi miljardia taloutta tasapainottavista rakenteellisista toimista. Tilannekuva on kuitenkin heikentynyt huomattavasti vuoden aikana. Hyvinvointialueet ovat tehneet odotettua suurempia alijäämiä ja talouskasvu ei ole toteutunut ennakoidusti. Vuoden 2024 verotuloarvio on tämänhetkisten tietojen valossa jopa 1,4 miljardia odotettua pienempi. Erityisesti arvonlisäverokertymä on romahtanut. Uuden tilannekuvan vuoksi hallitus valmistelee lisää sopeutustoimia. Pääpaino on menosäästöissä, mutta kokonaisuus tulee sisältämään myös veronkorotuksia. Työn verotusta ei kuitenkaan nosteta. Palkasta jo nyt aivan liian suuri osuus menee verottajalle. Työn tekeminen on välttämätöntä saada nykyistä palkitsevammaksi. VAIKKA hallitus tekeekin isoja säästötoimia, otetaan velkaa edelleen hirmuisia määriä. Merkittävinä syinä on korkokulujen lisäksi väestön ikääntyminen, joka vääjäämättä kasvattaa sote-menoja, vaikka kulujen nousua jonkin verran hillitäänkin. Julkisen talouden tasapainottamisesta puhuessa liikutaan usein ylätasolla. Me poliitikot emme ole ehkä riittävästi osanneet sanoittaa sitä, miksi tämä tasapainottaminen on välttämätöntä. Miksi emme voisi jatkaa entiseen malliin, jossa valtio elää yli varojensa ja velkaa otetaan ilman huolta huomisesta? Velka ei ole ilmaista. Siltä saattoi ehkä tuntua nollakorkojen aikana. Nyt pelkästään korkokuluihin menee miljardeja vuodessa. Jatkuva velkaantuminen ja joustamattomat työmarkkinat vähentävät maamme houkuttelevuutta investointikohteena. Näin emme saa maahamme investointeja ja sitä kautta työpaikkoja, jotka puolestaan tuovat niitä verotuloja, joilla hyvinvointivaltiomme palvelut lopulta rahoitetaan. Tällä hetkellä työmarkkinoiltaan ja taloudeltaan vahvempi Ruotsi on vienyt lukuisia investointeja nenämme edestä. Velka ei ole ilmaista. Siltä saattoi ehkä tuntua nollakorkojen aikana. HUOLTA aiheuttaa myös EU:n alijäämämenettely. Suomi on tällä hetkellä ainoana EU-maana matkalla kohti tätä menettelyä. Jos siihen joudumme, me emme enää itse saa päättää tarvittavista politiikkatoimista. Silloin meille sanellaan tarvittavat työelämäuudistukset ja leikkaukset. Ja ne tulisivat olemaan monta kertaa ikävämpiä kuin nämä, joita hallitus on ohjelmassaan linjannut. Hallituksen toimet tähtäävät Suomen palaamiseen takaisin pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden joukkoon. Siihen meillä on kaikki mahdollisuudet, kun vain toimimme yhteistyöllä emmekä repien. Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.).

Viikko pääsiäisestä

1. sunnuntai pääsiäisestä (Quasimodogeniti) Ylösnousseen todistajia Päivän latinalainen nimi quasi modo geniti (= niin kuin vastasyntyneet) on päivän antifonin (1. Piet. 2:2) alkusanoista ja viittaa pääsiäisenä kastettuihin. Kun pääsiäisen jälkeisen viikon vietto ajan mittaan rajoittui pääsiäisen jälkeiseen sunnuntaihin, myös kasteeseen liittyvä velvoitus elää ”uutena ihmisenä” tuli jumalanpalveluksessa esille erityisesti silloin. Kasteen ja tämän sunnuntain yhteys ilmenee myös päivän toisessa latinalaisessa nimessä dominica in albis (= valkoisten vaatteiden sunnuntai, alkuaan pitempi muoto dominica in albis depositis (= pois riisuttujen valkoisten vaatteiden sunnuntai). Kannettuaan koko ”valkoisen viikon” kasteessa saamaansa valkoista vaatetta kastetut pukeutuivat nyt jälleen tavalliseen arkiasuun. Heidän tehtävänsä oli tästä lähtien todistaa jokapäiväisessä elämässään ylösnousseesta Vapahtajasta ja hänessä täyttyneestä Jumalan lupauksesta. Tämä lupaus pysyy lujana silloinkin, kun ihminen heikkoudessaan epäilee sitä. Päivän raamatuntekstit kertovat siitä, että ylösnoussut Jeesus ilmestyi epäileville opetuslapsilleen ja vakuutti heidät ylösnousemuksestaan. Ilo valtasi opetuslapset, kun he kohtasivat Jeesuksen elävänä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Kaikkivaltias Jumala, me kiitämme sinua, että olemme saaneet viettää pääsiäistä ja tulla osallisiksi ylösnousemuksen lahjasta. Säilytä tämä ilosanoma sydämissämme. Lahjoita meille voimasi, että kuolisimme joka päivä pois synnistä ja saisimme nousta uuteen elämään. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra, meidän Jumalamme. Sinä herätit Poikasi kuolleista ja annoit monen todistajan julistaa hänen ylösnousemistaan. Auta meitä ottamaan uskossa vastaan heidän todistuksensa. Avaa silmämme näkemään, kuinka Vapahtaja vieläkin tulee luoksemme sanassa ja sakramenteissa ja julistaa rauhansa. Karkota epäilyksemme ja vahvista uskomme, niin että tunnustamme hänet Herraksemme ja Jumalaksemme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Ihmisten iskemistä haavoista, kärsimyksesi lähtemättömistä merkeistä Tuomas ja muut oppilaasi tunnistivat sinut, Ylösnoussut. Auta meitäkin yhä uudestaan tunnistamaan sinut, sinä vammainen, haavoille lyöty, hylätty ja tosi. Sinä lähetät meidät sanomaan puolestasi lyöjille ja lyödyille: »Saat anteeksi.» Hämmästyneinä ylistämme ja kumarramme sinua, Herramme ja Jumalamme.

Kahden 88-vuotiaan perheenäidin siunaukset

Tänään aurinkoisena päivänä kahden sadepäivän välissä sain olla kahden lähes saman ikäisen perheenäidin, toinen puoli vuotta yli ja toinen kuukautta vaille 88-vuotiaiden siunauksessa. Toiselle Hiitolassa syntyneelle kanttori lauloi Karjalan kunnailla ja toisella 11-lapsien sisarussarjan toiseksi viimeiselle elossa olleelle Olen kuullun on kaupunki tuolla. Kuvassa siunauskappelin vieressä olevalle muistokivelle tuotiin toisen muistokukat, kun molemmatkin viedään poltettaviksi Porin hautausmaan uuteen krematorioon. Kolmas kuvan auringonlaskusta.

Tunnin lenkillä

Ei sääkään voinut meitä lannistaa, vaikka taka-talvea pukkasi koko päivän lunta oikein viiman kanssa, niin silti meitä Esan, Hannun, Heikin, Jorman, Jukan ja Timon kanssa eli seitsemän veljestä taivalsi Jyränkylään ja pätkän Niinisalon pyöräilytietäkin normaalille kääntöpaikalle mäen päälle ja aikaakin saatiin kulumaan pari-kolme minuuttia yli tunnin. Ja oli meistä yksi mukana tosi pitkän tauon jälkeenkin. Sillälailla sanoi jo Tarvajärvikin!👨‍👨‍👧‍👦👨‍👨‍👧

Tadzhikistan synnyttää terrorismia

Moskovan iskun tekijät kuuluvat Isis-K-terroristijärjestöön. Analyysi Moskovan liepeillä Crocus Cityn konsefttihallissa tehtiin maaliskuussa 144 ihmisen hengen vaatinut terrori-isku. Iskun tekijäksi ilmoittautui Isis-K, joka on nyt rahapulassaan todellinen uhka kaikkialla maailmassa, johon sen lonkerot ulottuvat. Isis-K näyttäisi parhaillaan pyrkivän levittäytymään Eurooppaan. Keski-Aasian köyhistä ja autoritäärisistä maista Tadzhikistan on ehkä kaikkein köyhin ja surkeimmassa jamassa. Kokonaista 97 prosenttia maan väestöstä on muslimeja. Ääri-islamistisilla järjestöillä on ollut jalansijaa maassa vuosikymmenet ja tadzhikkeja on taistellut muun muassa Isis-terroristijärjestön riveissä Syyriassa. Maata on johtanut vuodesta 1994 yksinvaltiaan elkein presidentti Emomali Rahman, jonka välit Venäjän nykyjohtoon ovat ilmeisen lämpimät. Tästä kertonee Venäjän suurin ulkomailla oleva tukikohta pääkaupunki Dushanben laitamilla. Vierastyöläisten kaltoinkohdeltu aikapommi Korruptiota ja nepotismia ei voi pitää maassa ongelmana, sillä ne ovat keskeinen osa systeemiä. Työttömyys on sekin Tadzhikistanin vitsaus ja siksi Venäjällä asuu virallisen tilastoinnin mukaan vierastöissä 350 000 tadzhikkia. Vierastyöläisten olot eivät ole Venäjällä hääppöiset. Dagens Nyheterin toimittaja Anna-Lena Laurénin mukaan Keski-Aasiasta tulleet työläiset elävät kädestä suuhun, palkat jäävät usein saamatta ja kasvava byrokratia vaatii vierastyöläisiltä yhä enemmän voitelua. Tadzhikkien ei ole sallittua järjestäytyä puolustaakseen oikeuksiaan ja niin kenttä on jätetty tavallaan vapaaksi ääri-islamistien houkutuksille. Terroristit tarvitsevat rahoittajia Moskovan konsertti-iskun nimiinsä ottanut terroristijärjestö Isis-K näki päivänvalon vuonna 2015. Kirjain K. eli Khorasan viittaa historialliseen alueeseen, joka sisältää nykyisen Afganistanin, Tadzhikistanin sekä osia muista Keski-Aasian tasavalloista. Isis-tutkija Hans-Jakob Schindler on Svenska Dagbladetissa sitä mieltä, että Moskovan terrori-isku kertoo Isis K:n rahojen olevan loppumassa. Turkki ja Saudi-Arabia ovat kiristäneet kukkaroiden nyörejä, joten näyttäviä iskuja tarvitaan uusien rahoittajien hankkimiseksi. Isis K:n terroristeja on otettu kiinni muun muassa Saksassa ja Hollannissa. Myös Ruotsin valtiopäiville on suunniteltu iskua. Mahdolliset tekijät jäivät kiinni Saksassa. Suomi ei ole lintukoto Venäjän keinot hybridivaikuttamisessa ovat monet ja siksi radikalisoituneita tadzhikkeja on mahdollisesti mukana myös Venäjältä Suomen rajalle pyöräilleiden ja afganistanilaisiksi ilmoittautuneiden henkilöiden joukossa. – Tadzhikit ja uzbekit ovat tärkeitä kansallisuuksia myös monikansallisessa Afganistanissa. Silmämääräisesti tai kielellisin perustein on mahdotonta sanoa, ovatko tällaiset henkilöt Afganistanista vai jostakin muualta, kirjoittaa Jussi Halla-aho viestipalvelu X:ssä. SUOMEN UUTISET

Ja kesäkuussa EU-vaalit

Eduskunta keskustelee tänään Suomen avaintavoitteista Euroopan unionissa. Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Jani Mäkelä kiittää puheessaan hallitusta siitä, että se on tehnyt lupaamansa ryhtiliikkeen EU-vaikuttamisessa. – Suomen edun ajamista ei enää aristella. Esimerkiksi viime kuussa Suomi esitti ensimmäistä kertaa koko jäsenyyshistoriansa aikana epäluottamusta EU-komissiolle sen tilinpidosta. Suomi teki myös tärkeän aloitteen 13 muun EU-maan tukemana Euroopan investointipankin roolin vahvistamiseksi EU:n puolustuksen tukemiseksi, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä. Asiat ovat muuttumassa Ongelmana on Mäkelän mukaan ollut Suomen heikko ja linjaton ennakkovaikuttaminen EU:ssa. – Asia on kuitenkin muuttumassa. Nykyinen hallitus on siirtynyt jatkuvaan strategisten prioriteettien määrittämiseen, vaikuttamiseen ja seurantaan. Olemme tehostaneet hallitusohjelman mukaisesti ennakkovaikuttamista ja lisänneet yhteistyötä samanmielisten EU-maiden kanssa. – Lisäksi Suomi torppasi vastikään EU:n ennallistamisasetuksen yhdessä muiden kriittisten maiden kanssa, muistuttaa Mäkelä. – Ennallistamisaseuksesta olisi arvioiden mukaan koitunut Suomelle varovaisesti arvioiden 700 miljoonan euron vuosittaiset kulut, jotka arvioitiin unionimaiden suurimmiksi EU-maiden talouksien kokoon suhteutettuna. Näin ei voi eikä saa olla. EU:n tarkoitus on olla hyvä renki, ei huono isäntä. Suomi haluaa kädenjälkensä unioniin Ajatus siitä, että odotamme aina komission esityksiä, merkitsee Mäkelän mukaan sitä, että olemme vuosia myöhässä vaikuttamisessa. – Tällöin mahdollisuutemme muovata esityksiä toivomaamme suuntaan ovat jo lähes olemattomia. Keskeisintä on saada kädenjälki EU:n työsuunnitelmiin, joista tärkeimpiä ovat strateginen ohjelma ja komission viisivuotisohjelma. Mäkelän mukaan Suomen EU-prioriteeteissa lähdetään toimintakykyisestä EU:sta, joka parantaa erityisesti jäsenvaltioidensa ja kansalaistensa turvallisuutta. Suomi edistää EU-tason rahoituksen kohdentamista erityisesti kokonaisturvallisuutta ja EU:n ulkorajoja vahvistaviin toimiin. – Yksinkertaisesti sanottuna unionin ulkorajat on turvattava ja muuttoliikkeen välineellistäminen estettävä. Puolustussektoria vahvistettava Perussuomalaisten mukaan Euroopan tulee saada puolustustarviketuotantonsa ylös. – On hieman hämmentävää nähdä, ettei vielä kahden sotavuoden jälkeenkään tähän olla saatu toimivaa ratkaisua. Suomen olisi syytä etsiä muiden jäsenmaiden kanssa kustannustehokas tapa etsiä tuotantoon aivan uudet vaihteet. Lisäksi Euroopan investointipankin mahdollisuuksia lainoittaa eurooppalaista puolustussektoria nykyistä laajemmin on edistettävä nopeasti. EU:n uusi maahanmuuttopakti ei puolestaan Mäkelän mukaan sisällä tarvittavia elementtejä, joilla muuttoliikettä Eurooppaan saataisiin aidosti rajoitettua. Tästä syystä hallitus aikoo rakentavasti edistää EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa. Talousvastuu jokaisella jäsenmaalla itsellään Talouden ja rahoituksen osalta on välttämätöntä, että kukin jäsenmaa kantaa vastuun julkisen taloutensa kestävyydestä. Hallitus ei suhtaudu myönteisesti uusien, elpymisvälineen kaltaisten EU:n lainanotolla rahoitettavien EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen, kertoo Mäkelä. – Pienelle vientivetoiselle maallemme tärkeää on puuttua sisämarkkinoiden kannalta ongelmalliseen tekijään, valtiontukiin. Suuret maat eivät voi loputtomiin jatkaa omien yritystensä tukemista yhteismarkkinalle haitallisilla tukimuodoilla. SUOMEN UUTISET

2. pääsiäispäivä

2. pääsiäispäivä Ylösnousseen kohtaaminen Toisena pääsiäispäivänä muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille ja muutamille naisille. Ilmestykset vakuuttivat heidät hänen kuolleista nousemisestaan ja jatkuvasta läsnäolostaan. Seurakunta elää Ylösnousseen seurassa. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset Pääsiäinen jatkuu 1 Herra, meidän Jumalamme, me kiitämme sinua Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemisesta. Kiitos, että murhe on kääntynyt riemuksi, tappio voitoksi. Vakuuta meille Henkesi kautta, että ylösnoussut Vapahtaja kulkee kanssamme joka päivä, myös murheen ja epäilyn hetkinä. Liitä sydämemme ja ajatuksemme yhteiseen uskoon, toivoon ja ylistykseen. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Taivaallinen Isä. Sinä annoit kuolleista nousseen Poikasi ilmestyä oppilailleen. Avaa sydämemme tuntemaan hänet, jotta ilomme todistaisi hänen ylösnousemuksestaan. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 3 Ylösnoussut Jeesus Kristus. Opetuslapsesi luulivat menettäneensä sinut kuoleman kalliohautaan. Heidän toivonsa valtakuntasi voitosta oli sammunut. Mutta sinä ilmestyit heille ja viritit heidän sydämiinsä ilon ja toivon liekin. Kirkasta itsesi meillekin sanassasi, kun uskomme tuli hiipuu ja toivon näköalat himmenevät. Kulje kanssamme ja jää luoksemme, jottei elämän tie katoaisi meiltä. Kuule meitä pyhän nimesi tähden.

12-vuotias ampui luokkatovereita, yksi kuoli

Järkyttävää, että 12-vuotiaat ovat asianosaisina, Virsi 493 tulee tarpeeseen: Jeesus, lasten auttaja, varjele mua vaaroissa. Sinä tunnet elämäni, kuljet aina vierelläni, parhain ystäväni. Rukoilen nyt sinua, auta, Jeesus, minua, lasta pientä, avutonta, jolla vaaraa ompi monta. Turvaa turvatonta. Kirkko Suomessa Syvä osanottomme tänään menehtyneen lapsen omaisille ja läheisille. Jumala, taivaallinen Isämme. Anna voimaa kaikille tänään pelkoa ja järkytystä kokeneille. Sinä tunnet surumme ja tuskamme. Anna meille turvasi ja lohdutuksesi. Kulje kanssamme.

Ylösnousemuksen riemun päivä

Pääsiäispäivä Kristus on ylösnoussut! Pääsiäispäivänä riemu kaikuu seurakunnassa: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Enkelin viesti saavuttaa tyhjän haudan edessä seisovat opetuslapset. Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet. Hän on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan. Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus on Jumalan Poika. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Kaikkivaltias Jumala. Sinä olet Poikasi riemullisella ylösnousemisella kukistanut kuoleman ja avannut meille tien ikuiseen elämään. Auta meitä turvautumaan hänen kärsimisensä, kuolemansa ja ylösnousemuksensa tuomaan pelastukseen. Kunnia ja kirkkaus, voima ja valta sinulle, joka yhdessä Pojan ja Pyhän Hengen kanssa elät ja hallitset iankaikkisesta iankaikkiseen. 2 Suuri Jumalamme ja Isämme, sinä annoit Poikasi Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksessa koittaa uuden luomisen aamun. Herran päivä on tullut, pelastuksen lähde auennut. Pyhässä kasteessa olet liittänyt meidätkin Kristuksen voittosaattoon. Ylistämme sinua tänä pääsiäisaamuna ja iloitsemme pelastuksen lahjasta. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 3 Ylösnoussut Kristus, alussa sinä olit kirkkaana Sanana Jumalan luona ja kaikki luotiin sinun kauttasi. Maailma sai valon ja elämän. Lankeemus toi tänne kuoleman varjon, mutta sinä voitit kuoleman. Pääsiäisaamu säteilee kirkkauttasi. Kukista synti ja kuolema sydämistämme, sytytä meihin pääsiäisen valo. Anna meissä puhjeta esiin uskon, toivon ja rakkauden ihmeen. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Herramme Jeesuksen Kristuksen Isä. Me kiitämme sinua siitä, että muutit mustan yön autuaaksi aamuruskoksi. Sinä herätit ennen auringonnousua kuolleista hautaanlasketun Jeesuksen, veljemme. Sinä teit ihmisen kuoleman hetkestä hänen taivaallisen syntymäpäivänsä. Se minkä itkien kätkemme hautaan, on nouseva maasta ja laulava ikuisesti kiitostasi. Ylistämme sinua, joka yhdessä Pojan ja Pyhän Hengen kanssa elät ja hallitset iankaikkisesta iankaikkiseen. 5 Elävä Jumala, sinä veit profeettasi keskelle laaksoa, joka oli täynnä kuolleitten luita. Sinä teit uuden luomisen ihmeen: herätit eloon kuivuneet luut. Näin annoit toivottomuuden hautaan vaipuneelle kansallesi lupauksen, että viet sen maanpakolaisuudesta takaisin omaan maahan. Kiitos siitä, että tänäänkin saamme luottaa sinun mahdollisuuksiisi ja ihmeisiisi toivottomuuden ja kuoleman keskellä. Luo Hengelläsi elämää ja toivoa kaikissa, jotka tuntevat olevansa hukassa, hengettömiä ja riisuttuja. Anna valosi loistaa kaikille kuoleman kentille. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 6 Jeesus Kristus, meidän Herramme ja Vapahtajamme. Seurasimme tietäsi Getsemanen puutarhasta Golgatan ristille. Sinä jäit yksin. Kaikkein lähimmätkin ystäväsi väsyivät tukemaan sinua. Kiitos, että olit uskollinen. Kiitos, että annoit henkesi meidän vuoksemme. Tänä ihmeellisenä aamuna mekin iloitsemme yhdessä opetuslasten ja kaikkien ystäviesi kanssa. Hauta on tyhjä! Kuolema ei voinut pitää sinua vallassaan. Ylistämme sinua, joka elät nyt ja aina. 7 Rakas taivaallinen Isämme. Kiitämme sinua pääsiäisaamun salaisuudesta. Ihme on tapahtunut. Jeesuksen hauta on tyhjä. Se mitä on tapahtunut, on niin suurta, että meidän on vaikea sitä ymmärtää. Ylistämme voimaasi ja rakkauttasi, joka on kuolemaakin suurempi. Täytä meidät kaikki pääsiäisaamun toivolla ja ilolla. Ole ylistetty ikuisesti. 8 Vapahtajamme Jeesus. Pitkäperjantai on ohi. Kiitos, että johdatit meidät surusta pääsiäisaamun iloon. Me emme ymmärrä kuolemaa. Se tuntuu vieraalta ja pelottavalta. Kiitos, että sinä nousit kuolleista. Kiitos, että sinä elät ja olet luvannut olla kanssamme joka päivä. Kiitos, että eläessämme ja kuollessamme saamme olla sinun sylissäsi. Me ylistämme sinua nyt ja ikuisesti.

Pääsiäiskokko roihuaa

Vihteljärven perinteisellä pääsiäiskokolla runsaasti väkeä, sain arpavoitonkin ja syötiin maukkaita vohveleita! Oikella kuvassa illan spiikkeri Jari Koskela jututtaa Kankaanpään Hörhiäistä Niina Vekoa. 3 kuvaa fb-sivulla!

Ervasti onnellisimmasta maasta

Suomiko muka maailman onnellisin maa? Epäusko kalvaa, kun seuraa eduskunnan kyselytuntia Jos uhkia tai huolenaiheita ei ole, poliitikon pitää sellaisia nopeasti keksiä tai piru hänet seuraavissa vaaleissa nokkii. Kolumni Pekka Ervasti Kun Suomi valittiin ensimmäisen kerran maailman onnellisimmaksi maaksi, täältä lähti oikaisu tutkimuksen tekijöille: ”Olette laskeneet väärin!” Joku ilmaisen peruskoulun kasvattama, Pisa-nero oli räknännyt desimaalit uudestaan ja tullut tulokseen, ettei Suomi sittenkään ole niin onnellinen kuin selvitys väitti. Nyt samaa tulosta hierotaan naamaamme jo seitsemättä kertaa, mutta epäusko kalvaa edelleen. Epäilyt saavat vahvistusta jo pelkästään seuraamalla eduskunnan kyselytuntia. Muutaman puheenvuoron jälkeen käy selväksi, että suomalaiset ovat kauhuissaan sosiaaliturvan leikkauksista, terveydenhuollon tilasta ja duunarien oikeuksien kaventamisesta. Bensan ja sähkön hinta ovat sietämättömällä tasolla. Suomalaiset ovat monin tavoin kohtuuttomassa tilanteessa. Ainakin omakotitaloissa eletään kovia aikoja. Perheissä on valtava huoli. Kohta ei ole varaa edes ruokaan! Siitä huolimatta kehitysapua holvataan kuin Kankkulan kaivoon. Aivan oma lukunsa on tietysti turvallisuustilanne. Kuinka kukaan voi olla onnellinen, kun itärajan takaa uhkaa pakotettu pakolaisvyöry kauheine seurausilmiöineen? Entäpä talous sitten? Valtion velkaa on kohta niin paljon, että joudumme Brysselin holhoukseen, joka sitä paitsi on jo päättänyt museoida kaikki Suomen metsät ja suojella lapsia jahtaavat suurpedot. Kaikki yllä mainitut kauhu- ja kielikuvat on poimittu täysistunnon puheenvuoroista. Eivät kuulosta maailman onnellisimman kansan edustajien mielipiteiltä. Menes väittämään kenelle tahansa poliitikolle olevasi onnellinen ja eteesi lyödään rätinki, että sinä et voi olla onnellinen. Politiikassa ei voi menestyä, jos väittää asioiden olevan ainakin suhteellisesti ottaen aika hyvin – jos vaikkapa Haitiin verrataan. Jos uhkia tai huolenaiheita ei ole, poliitikon pitää sellaisia nopeasti keksiä tai piru hänet seuraavissa vaaleissa nokkii. Etujärjestöt, konsultit ja päivystävät dosentit tuottavat uusia huolenaiheita liukuhihnalla. Onnellisuusbarometrin kriteerit kansalaisten tyytyväisyydestä, bruttokansantuotteesta, sosiaalisesta tuesta, elinajanodotteesta, vapaudesta ja korruptiosta ovat paperia, kun toiseen vaakakuppiin pistetään karu fakta, että Suomessa ei voi saada yhteiskunnan tukea lemmikin hoitokuluihin. Aivan erityisen kummalliselta onnellisuusselvityksen tulos tuntuu nykyisen hirmuhallinnon aikana. Vaikka yhteiskunnallinen tilanne on sekava ja vaikeasti ennustettava, yksi asia on kuitenkin Suomessa satavarma: nykyhallitus on aina huonompi kuin edeltäjänsä – onneksi kuitenkin parempi kuin seuraajansa. Kolumnin kirjoittaja on politiikan toimittaja.

Kankaanpäätä kiertämässä

Päivän jakelukierroksella otettuja kuvia täysin kylläkin eri puolilla Kankaanpäätä. Luomajärven v.1969 lopetettu koulu, josta v.2020 on tehty 287 sivuinen kirjakin. Ja näin pääsiäisaikaan sopivasti maitolaiturilla hurja noita-akka Korvaluoman raitilla. On muuten auto sen näköinen, että on ajettu kaikilla mahdollisilla sivuteillä, jotka todellakaan eivät parhaimmassa kunnossa ole tätä nykyä! Kuvat fb-sivullani!

Veteraanitoiminta loppumassa

Tänään saimma olla Satakunnan Sotaveteraanipiirin vaikuttavassa päätösjuhlassa Porin seurakuntakeskuksessa. Ohjelma oli todella arvokasta monine puheineen ja musiikkia esittivät puhallinorkesteri SVeitsikko sekä perinnekuooro Vaarinlaulu. Edellisviikolla olimme vastaavassa tilaisuudessa Porin Suomalaisella klubilla, jossa oli Satakunnan Sotainvalidipiirin lopettamisjuhla. Veteraaneja ja varsinkin vielä runsaslukuisempina olevia veteraanileskiä ei kuitenkaan unohdeta, vaan perinnetyötä jatkaa perustettu Tammenlehvän perinnejärjestö.

Jämin Jänteen miehet jäi hopealle SM-viestissä

Jämin Jänne taipui hopealle – ankkuri joutui vaikeaan paikkaan Ristomatti Hakolan ja Markus Vuorelan kyyti ei riittänyt pudottamaan kilpakumppaneita. Jämin Jänteen miehet taipuivat hopealle. Kuvassa vasemmalta Niko Husu, Ristomatti Hakola, Markus Vuorela ja Lauri Lepistö. STT, Pasi Rein 24.3. POHTI SKITEAMIN ensimmäiset viestinviejät Juuso Haarala, Juuso Mäkelä ja Joel Ikonen järjestivät ankkuri Joni Mäen täydellisiin asemiin Äänekosken SM-hiihtojen 4x10 kilometrin viestissä. Mäki palkitsi erinomaisen esityön tekijät seuran ensimmäisellä pitkän viestin Suomen mestaruudella. Pyhäjärveläisellä seuralla oli ennestään mestaruus pariviestistä ja kaksi pronssia neljän osuuden viestistä. ”Voitto merkitsee paljon. Suomen mestaruus on ollut tavoitteena siitä asti, kun tulin seuraan vuonna 2015”, Mäki kertoi. ”Koko kylä on mukana hommassa. Kylän raitilla kysellään aina”, ovatko hiihtäjät kunnossa. Mäki kiihdytti viestin viimeiselle osuudelle yhdessä Jämin Jänteen Lauri Lepistön kanssa. Kaksikko piti sen verran vauhtia, ettei Imatran Urheilijoiden Miro Karppanen tavoittanut heitä. ”Olen monta vuotta odottanut, että pääsisin viestin ankkuriosuudella ihan samaa aikaa kärjen kanssa. Nyt lähtöpaikka oli ihanteellinen kuten osasin jo ennalta toivoa”, Mäki jatkoi hiihtonsa vaiheista. ”Parin, kolmen kilsan jälkeen uskoin voittoon. Vauhti oli sopivan mukava.” JÄMIN JÄNTEEN hopeajoukkueessa hiihtivät Lepistön lisäksi Niko Husu, Ristomatti Hakola ja Markus Vuorela. ”Aina kisataan kaikkia vastaan, mutta Jonin ihan viimeksi halusin siihen. Tiesin, että tällä radalla ja tällä kelillä häntä on vaikea tiputtaa, ja lopussa hän on varmasti vahva”, Lepistö tunnusti. Y Eikä Mäen väkevä ratkaisu tullut Lepistölle minkäänlaisena yllätyksenä. ”Tiesin, minkälaista se on, kun olen ennenkin hiihtänyt Jonia vastaan.” Peesihyöty oli sunnuntain kelissä melkoinen, mikä lykkäsi ratkaisun ankkuriosuudelle. Pohdin mestaruus rakentui Juuso Mäkelän ja Joel Ikosen sitkeyteen Ristomatti Hakolan ja Markus Vuorelan kyydissä.

Palmusunnuntai

Palmusunnuntai Pääsiäisjakso, paastonaika Kunnian kuninkaan alennustie Palmusunnuntain ja 1. adventtisunnuntain evankeliumitekstit kertovat samasta tapahtumasta. Kristuksen julkinen toiminta tähtäsi alusta lähtien hänen elämänsä viimeisiin päiviin. Palmusunnuntain nimi dominica palmarum viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät palmunoksia hänen kulkutielleen. Tämän muistelemiseen on liittynyt tapa tuoda kirkkoihin palmunoksia ja niistä tehtyjä koristeita. Niitä on myös kannettu palmusunnuntain kulkueissa. Pohjoisemmissa maissa on palmunoksien sijasta käytetty pajunoksia. Palmusunnuntaina alkaa kunnian kuninkaan alennustie. Betaniassa voideltu Jeesus ratsasti Jerusalemiin kohti kärsimystä ja kuolemaa, mutta juuri niistä tuli toivon ja voiton merkki, jonka vertauskuvia ovat palmunoksat. Palmusunnuntaina Kristuksen kirkko lähtee seuraamaan hänen elämänsä viimeisiä vaiheita. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Vapahtajamme Jeesus Kristus. Tänään tahdomme muistella ihmeellisiä tekojasi. Haluamme liittyä mielessämme niihin, jotka tervehtivät sinua palmunlehvät käsissään. Vaikka emme aina osaa ilmaista iloamme yhtä riemullisesti kuin he, sinä näet sydämemme hiljaisen ilon. Avaa kaikki mikä meissä on lukossa, jotta voisimme ottaa sinut vastaan. Ylistys sinulle ikuisesti. 2 Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala. Sinä lähetit Poikasi elämään ihmisenä ja kärsimään kuoleman ihmisten puolesta. Anna meille armosi, että näkisimme hänessä nöyryyden esikuvan ja muistaisimme hänen pelastavaa kärsimystään ja ristinkuolemaansa. Auta meitä pysymään hänessä. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Jeesus Kristus, Vapahtajamme. Ihmiset juhlivat tuloasi Jerusalemiin, mutta jättivät sinut sitten yksin kärsimään. Anna meille rohkeutta ja lujuutta, niin että pysymme sinussa myös vaikeuksien ja vastoinkäymisten hetkinä. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 4 Jumala, sinä saavut riemusaatossa kansasi keskelle. Mutta miten outo onkaan kunniasi: painua kuin vehnänjyvä kuoleman tomuun. Ylistämme sinua, kunniassasi käsittämätöntä. 5 Erityisesti palmusunnuntain iltana Pyhä Jumala, siunaa alkava hiljainen viikko. Pysäytä meidät ajattelemaan Poikasi kärsimystä ja kuolemaa. Auta meitä tunnistamaan ihmiskunnan kärsimyksessä hänen kasvonsa ja varjele, ettemme koskaan unohtaisi niitä. Anna meidän kokea ristin sanomassa rakkautesi ja ylistää sitä elämällämme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 6 Erityisesti palmusunnuntain iltana Jeesus Kristus, Herramme. Riemuhuudot ympäröivät sinut, kun ratsastit Jerusalemiin. Mutta nyt alkaa jo hämärtää, tiedämme, että pian olet yksin. Sinä olet matkalla kohti pilkkaa ja häpeää. Olet matkalla kohti pimeyden ja rakkauden ristiä, jolla annoit elämäsi toisten puolesta. Herra, vahvista meitä kantamaan omaa kärsimystämme, auta huomaamaan toisten tuska, kun kohtaamme sen. Anna meille herkät korvat, jotta osaisimme kuunnella kivun ja tuskan kieltä. Opeta meitä luottamaan siihen, että kärsimyksessäkin sinä olet lähellä. Anna meille ylösnousemuksen valoisa toivo, kun joudumme ahdinkoon ja umpikujaan. Jeesus Kristus, armahda, sinä joka Isän ja Pyhän Hengen kanssa elät ikuisesti.

Taas Kankaapään kaksikko SM-mitaleille, nyt Rise ennen Markusta

Ristomatti Hakola kuittaili seurakaverilleen mitalihiihdon jälkeen: ”Se ei vaan osaa hiihtää” Ristomatti Hakola ja Markus Vuorela porhalsivat myös lauantaina mitaleille. Timo Riihentupa, Pasi Rein STT JÄMIN JÄNTEEN Ristomatti Hakolan ja Markus Vuorelan suksi luisti sunnuntainakin SM-laduilla Äänekoskella. Kaksikko oli palkintopallilla jo perjantaina vapaan tyylin 10 kilometrin kilpailussa. Sama meno jatkui lauantaina perinteisen hiihtotavan 15 kilometrin takaa-ajon SM-kilpailussa. Sijoitukset vain vaihtuivat: Hakola oli lauantaina toinen ja Vuorela kolmas. Kilpailun jälkeen hyväntuulinen kaksikko kohtasi Ylen haastattelussa, jossa Vuorela kertoi Hakolan hiihtäneen suksien päälle. Pitikö se paikkansa? ”En hiihtänyt. Se ei vain osaa hiihtää”, Hakola vakuutti Ylelle ja viittasi Vuorelaan. Kilpailussa Perttu Hyvärinen hiihti selvään voittoon, mutta Jämin Jänteen miehet kamppailivat ratkaisevista mitaleista Arsi Ruuskasen kanssa. Hakola piti takaa-ajajaryhmässä vauhtia. ”Pojat eivät olleet halukkaita vetämään. Ajattelin, että jos Late (Lauri Vuorinen) tulee ryhmään, niin lopputaistelu tulee olemaan tiukempi. Ajattelin pitää sen 15 sekunnin eron. Sen verran minulla oli henkinen yliote Vuorelaan ja Ruuskaseen loppukirissä, että luotin pystyväni irrottamaan vielä (loppukirin)”, Hakola virkkoi. Hakola irtaantuikin kaksikosta. Vuorelan ja Ruuskasen lopun kamppailu kääntyi Jämin Jänteen miehen eduksi. ”Niin hirveän näköistä, että en halua itsekään nähdä sitä. En tiedä, miten tuo latu on saatu noin pehmeäksi”, Vuorela lohkaisi loppukiristään. Hakola hävisi Hyväriselle 48,3 sekuntia. Vuorela oli Hyväristä 52,7 sekuntia hitaampi. Hakolaa huvitti myös Vuorisen jälkeen kuudenneksi hiihtäneen Remi Lindholmin huutelut. Lindholm oli uhkaillut kilpailun aikana, että "täältä tullaan". ”Pelotteli meitä sillä huutelullaan, mutta siihen se varmaan hengästyi”, Hakola naureskeli. ”Kannattaisi keskittyä hiihtämiseen.” Vuorela paljasti, että kaksikko oli sopinut Jämin Jänteen huoltopaikalla koodisanat, jotta vastustajat eivät ymmärtäneet kaksikon kilpailun aikana sopimia taktiikoita. ”Ensimmäinen koodisana oli ’lepo’. "On vissiin Leponiemi menossa" tarkoitti, että tiputetaan Arsi vauhdista. Aika pian sen jälkeen käytettiin koodi ’Pirjon Pakari’, joka tarkoitti loppukiriä, Vuorela avasi salakieltä. ”Lopuksi vielä ’your control’ -komennolla annettiin lupa pommittaa. Yksi koodisana jäi myös käyttämättä, mutta sitä ei pysty tässä kertomaan.” HYVÄRINEN yllättyi ylivoimaistaan. ”Aika yllättävä veto. En tiedä, jostain syystä vahingossa olen yllättävän hyvässä kevätkunnossa”, Hyvärinen totesi. ”Kyllä tämä hyvä kevätkunto on aika paljon minua yllättänyt. Iso pettymys on, että nyt on kunnossa. Ei tällä kunnolla enää mitään tee tässä vaiheessa kautta, sitä olisi ollut mukava olla vaikkapa kuukausi sitten paremmassa kunnossa. Mutta tämä [SM-kisat] on ihan mukava ja hieno tapahtuma”, Hyvärinen jatkoi. Kisaa sauvottiin hitaissa ja kosteissa olosuhteissa. Ajoittain oli sakeaa lumipyryä, välillä lumentulo oli vähäisempä

SM-mitalit Kankaanpään pojille Markus ja Rise

Pasi Rein 19:49 STT ÄÄNEKOSKEN SM-hiihdot alkoivat perjantaina isommitta yllätyksittä, kun arvokisaedustajat valtasivat mitalisijat. Vieremän Koiton Kerttu Niskanen voitti vapaalla hiihtotavalla naisten vitosen mestaruuden ennen Ikaalisten Urheilijoiden Krista Pärmäkoskea ja Vantaa Hiihtoseuran Jasmi Joensuuta. Miesten kympillä Puijon Hiihtoseuran Perttu Hyvärinen jätti Jämin Jänteen Markus Vuorelan ja Ristomatti Hakolan himmeämmille mitaleille. Iivo Niskanen jätti kilpailun hiihtämättä noidannuolen takia. Kärkihiihtäjien erot kasvoivat lumisateessa yllättävän isoiksi. Kerttu Niskanen starttaa lauantain takaa-ajoon 18,5 sekunnin erolla Pärmäkoskeen ja 33,4 sekuntia ennen Joensuuta. Hyvärisen ero Vuorelaan on 17,8 ja Hakolaan 25,8 sekuntia. KÄRKIHIIHTÄJÄT uhkaavat saada vastusta myös säästä. Jos lumi- tai räntäsade hurjistuu rankaksi, ensimmäisinä hiihtävät joutuvat auraamaan latua. Leppoisalla asenteella kevään kisoja hiihtävä Hyvärinen ei murehtinut säätä etukäteen. ”Hiihdetään, vaikka riekkoja sataisi”, Hyvärinen naureskeli. Vuorelalle raskaat olosuhteet ovat vain eduksi. ”Minulle sopii tällainen keli, jossa tarvitaan vahvaa selkää ja tyhmää päätä”, Vuorela virnuili. Vuorela vahvisti, että perjantai-illan ohjelmassa oli taktiikkapalaveri Hakolan kanssa. ”Eiköhän me jotain juonita”, Vuorela arveli. Hakolan mielestä taktiikka oli kovin ilmeinen. ”Hiihdetään Make kiinni ja nostetaan oranssit esiin”, Hakola viittasi Jämin Jänteen värikkäisiin hiihtoasuihin.

Kymmenes kerta rukousaamiainen

Suomen kansallinen rukousaamiainen pidettiin tänään 10. kerran, olen ollut jokaisessa mukana! Paikkakunta Helsinki Ensimmäisen kerran 2015 Vuosittain Järjestäjä Suomen kansallinen rukousaamiainen ry Eduskunnan Raamatturyhmä Kotisivut Suomen kansallinen rukousaamiainen on vuosittain järjestettävä kristillinen aamiaistilaisuus, joka kokoaa yhteen politiikan ja elinkeinoelämän edustajia. Tapahtuman tarkoitus on rakentaa yhteistyöverkostoja ja kontakteja kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöryhmiin, henkilöihin ja organisaatioihin kristillisen maailmankuvan pohjalta. Tilaisuuden järjestää Suomen Kansallinen Rukousaamiainen ry yhdessä eduskunnan raamatturyhmän kanssa.[1] Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015. Vuonna 2016 tapahtuma järjestettiin Kalastajatorpan Hilton-hotelissa, jolloin tapahtumaan osallistui yli 150 osallistujaa jotka edustivat liike-elämän johtajia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia.[2] Rukousaamiainen on kutsuvierastilaisuus, johon osallistuu myös ulkomaalaisia vieraita.[3] Tapahtuman pääpuhujia ovat muun muassa olleet Pekka Huokuna ja Tapio Luoma.[4] Suomen kansallisen rukousaamiaisen suunnittelu sai alkunsa Sauli Ahvenjärven ja Antero Laukkasen toimesta, jotka kokosivat yhteen toimijoita eduskunnasta ja kristillistä järjestöistä. Tapahtuman taustalla on ohjausryhmä, yhdistyksen johtokunta ja joukko vapaaehtoisia.[5]

Voiko tämä olla totta

Kommentti: ”Hakaniemi halusi näyttää keskisormea” – ay-liike haluaa nöyryyttää Petteri Orpon kuin Golgatan tiellä Työmarkkinakaaos jatkuu ainakin pääsiäiseen saakka kuin onneton Golgatan tie. Kyseisellä tiellä vasemmistovetoinen ay-liike haluaa nöyryyttää pääministeri Petteri Orpon (kok) pohjia myöten, politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala arvioi. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sdp) ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aaalto (sdp) rokottivat Petteri Orpon (kok) oikeistohallitusta yhdellä lisälakkoviikolla. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sdp) ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aaalto (sdp) rokottivat Petteri Orpon (kok) oikeistohallitusta yhdellä lisälakkoviikolla. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA Timo Haapala 19:18 IHMEHÄN se olisikin ollut, jos työmarkkinasopua olisi yht’äkkiä alettu rakentaa keskiviikkona, kun osapuolet – ay-liike, hallitus, EK ja Suomen Yrittäjät – ovat nokitelleet toisilleen kuukausikaupalla ja Suomi seisoo poliittisten lakkojen takia. Osa näin saattoi naiivisti luullakin. Lähestyvä pääsiäinenhän on ihmeiden ja ylösnousemuksen aikaa. Mutta näin tapahtumat etenivät. Lue lisää: Näin lakot jatkuvat – Eloranta: Tapaaminen Satosen kanssa oli pettymys ENSIN työministeri Arto Satonen (kok) kehui päivän tapaamisia SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan (sdp) ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen (kesk) kanssa hyvähenkisiksi ja piti ratkaisujen löytymistä mahdollisena. Fiilis oli kuulemma se, että esimerkiksi lausuntokierroksella olevasta paikallisesta sopimisesta ja pääluottamusmiesten asemasta voitaisiin ehkä neuvotella, sopukin voisi löytyä. Se olisi ollut se sinapinsiemen, jonka kasvun myötä olisi neuvotteluja olisi voitu jatkaa muistakin kiistakohdista. Sitten Satonen lisäsi, että lakkojen tai niiden uhan alla hallitus ei neuvottele. Lause oli kuin terrorismivaroitus. ” Menikin reilu tunti, kun SAK:n hallitus ilmoitti Jarkko Elorannan suulla, että poliittisia lakkoja jatketaan saman tien viikolla samoissa kohteissa kuin nytkin. SAK:n hallituiksella ei kauan nokka tuhissut, kun se ilmoitti poliittisten lakkojen jatkuvan. SAK:n hallituiksella ei kauan nokka tuhissut, kun se ilmoitti poliittisten lakkojen jatkuvan. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA MENIKIN reilu tunti, kun SAK:n hallitus ilmoitti Jarkko Elorannan suulla, että poliittisia lakkoja jatketaan saman tien viikolla samoissa kohteissa kuin nytkin. Hallituksen piirissä reaktio SAK:n päätökseen oli selvä: – Hakaniemi halusi näyttää keskisormea, IS:lle tulkittiin. Tulkinta on taatusti oikea. SAK:n hallituksessa oli todennäköisesti paperit valmiina jo etukäteen tapahtuipa neuvotteluissa Satosen kanssa mitä tahansa. Itse tapaaminenhan oli sovittu jo hyvissä ajoin etukäteen. MUTTA riittääkö ay-liikkeelle viikon nokitus vai onko luvassa lisää? Rahkeissa on varaa, vakuuttivat ay-herrat kuin yhdestä suusta. Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntin (sdp) mukaan liitolla on valmius vielä nykyistä huomattavasti järeämpiin työtaistelutoimiin, SAK:n oma esitys olisi ollut tilanteen jäädyttäminen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ennalleen, mitä tulee esimerkiksi työehtojen minimitasoon. Kaiken taustalla kyse on myös siitä, kenelle tässä maassa valta kuuluu. Tilanne on karannut käsistä jo aikoja sitten. Hakaniemessä oikeistohallituksen pääministeri Petteri Orpo (kok) halutaan nöyryyttää pohjamutia myöten, viis siitä, mitä se maksaa. Pääministeri Petteri Orpo (kok) hallituksineen on ay-liikkeen hampaissa. Orpo sanoi keskiviikkona olevansa pettynyt siihen, että lakot jatkuvat. Pääministeri Petteri Orpo (kok) hallituksineen on ay-liikkeen hampaissa. Orpo sanoi keskiviikkona olevansa pettynyt siihen, että lakot jatkuvat. KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA NORMIKANSALAINEN on tippunut ulkokehälle, missä mennään. Propaganda ja disinformaatio yhdistettynä vaikeisiin TES-kuvioihin ei ole helpointa seurattavaa. Paikalliseen sopimiseen ja pääluottamusmiehen asemaan liittyvä sapelinkalistelu ei tilannetta selkiinnytä. Nyt tilannetta kärjistää erityisesti se, että Orpon ja Riikka Purran (ps) hallitus haluaa eduskunnan käsittelyssä olevan työrauhalainsäädännön voimaan jo vapuksi. Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon (sdp) mukaan kyseessä on symbolinen hyökkäys, joka on ajoitettu työläisten pyhälle päivälle. Se jää nähtäväksi, onnistuuko hallitus tavoitteessaan. Yleensä eduskunnassa pakkaa tulemaan mutkia matkaan. ” Sen taistelun taustalla on puolestaan ay-liikkeen pyhistä pyhin: työehtosopimusten yleissitovuus. MUTTA Ei ay-liikkeessä yhtä päivämäärä pelätä, vaan tätä: Kun hallitus ensin saa rajoitettua poliittiset lakot 24 tuntiin ja korottaa lakkosakkoja, sen jälkeen ay-liikkeen on entistä vaikeampi pitää puoliaan neuvotteluissa paikallisen sopimisen laajentamisesta järjestäytyneiden työantajien ulkopuolelle. Sen taistelun taustalla on puolestaan ay-liikkeen pyhistä pyhin: työehtosopimusten yleissitovuus. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY Neuvottelut vientivetoisesta palkkamallista, jota Arto Satosen valtiosihteeri Mika Nykänen (kok) selvittää, etenevät, jahka yllä mainittu konkelo on saatu selvitettyä. Samaan aikaan poliittisten lakkojen hinta nousee. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies (kok) laski uuden lakkoviikon vahinkojen hinnaksi 260 miljoonaa entisten päälle. Palkansaajat maksavat puolestaan poliittisten lakkojen hintaa lomautuksina ja irtisanomisina, kun tavara ei kulje lakkoihin syyttömille firmoille. Lue lisää: Kommentti: Syövätkö AKT:n ahtaajat jo palkansaajien solidaarisuutta? Toinen lakkoviikko alkaa uhkakuvilla KIISTAN ytimeen noussut paikallinen sopiminen ei suinkaan ole ensimmäistä kertaa pelimerkkinä ay-väännöissä, mutta paikallisen sopimisen historia on mielenkiintoinen. Se ei ole suinkaan aina kaatunut Hakaniemen ay-liikkeen vastustukseen, vaan asialla ovat olleet myös yrittäjät ja elinkeinoelämä. Mikael Pentikäisen johtama Suomen Yrittäjät torppasi paikallisen sopimisen etenemisen luottamusmiespakosta syntyneeseen periaatteelliseen riitaan Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana 2016. Jo aikaisemmin paikallisen sopimisen laajentamisen järjestäytymättömien työnantajien ulkopuolelle kaatoi EK:n edeltäjä Teollisuuden ja Työnantajan Keskusliitto (TT) Paavo Lipposen (sdp) ykköshallituksen aikana 1997, koska Etelärannassa ei tuolloinen hyvällä katsottu järjestäytymättömien työnantajien aseman parantamista. LUE LISÄÄ KIRJOITTAJALTA Timo Haapala

Väki kokoontuu

Kiva nähdä lounas Jämijärvellä keräsi seurakuntakodin mukavasti puolilleen eli lähes viisikymmentä ruokailijaa. Oli tosi mukava nähdä paikan päällä paljon tuttuja. Samoin illan miestenpiirissäHonkajoen seurakuntakodilla 25 henkeä sai viettää mukavaa yhdessäoloa pari tuntia. Mukana oli meidän vakikävijöiden lisäksi harvinaisempiakin vieraita kuten entinen kirkkoherra Johan Lampinen ja ensikertalainen seurakuntatyöhön harjoittelemassa oleva Maria Pirttikagas niin miesten piiri kuin olikin, olihan juuri pyhänä Marian päiväkin😊😘🥰

Kyllä uudistuksia on tehtävä

Kansanedustaja Jari Koskela 21 t · Kolumni Lauttakylä-lehdessä Työmarkkinoiden uudistaminen on välttämätöntä Hallituksen työelämäpolitiikka on herättänyt paljon kritiikkiä ja saanut ay-liikkeen reagoimaan massiivisilla poliittisilla lakoilla, jotka syventävät taantumaa entisestään. Korostan, että kyseessä on poliittinen lakko, ei perinteinen työehtoihin liittyvä työtaistelu. Ay-liike on siis lähtenyt voimakkaasti vastustamaan kansan valitseman eduskunnan enemmistön luottamusta nauttivaa hallitusta. Saavutetuista eduista on vaikea luopua. Vaikka hallituksen ajama politiikka on isossa kuvassa varsin maltillista, edustaa se kuitenkin eräänlaista käännöstä siitä jäykästä työmarkkinajärjestelmästä, johon Suomessa on pitkään totuttu. Järjestelmän jäykkyys on juuri se syy, miksi uudistuksille on nyt tarvetta. Suomessa ei ole ollut aitoa talouskasvua 16 vuoteen. Julkinen velkasuhteemme jatkaa kasvuaan. Kuten huittislainen sanonta kuuluu: on syöty enemmän kuin tienattu. Tähän täytyy saada muutos aikaan. Ja nyt on viimeiset hetket tehdä tämä tarvittava muutos. Vanhaan tapaan jatkamalla hyvinvointivaltiolta putoaa pohja pois. Meitä uhkaa lisäksi EU:n liiallisen alijäämän menettely, jolloin talouspolitiikkaamme ohjaillaan rajojemme ulkopuolelta ja silloin toimet ovat monta kertaa vaikeampia kuin nyt hallitusohjelmassa on sovittu. Yhteinen valuutta euro on yksi syy uudistuksille. Suomen työmarkkinat eivät ole sopineet yhteen yhteisvaluutan kanssa. Kun sekä työmarkkinat että valuutta ovat joustamattomia, silloin työttömyys ja velka ovat kasvaneet. Kun liityimme euroon meidän olisi pitänyt tehdä työmarkkinoille ne toimet, joita vasta nyt tehdään. Perussuomalaisena tietysti suhtaudun yhteisvaluuttaan kriittisesti, koska pidän sitä poliittisena projektina. Kanootin alla olevaa vettä on kuitenkin soudettava. Hallitusohjelma on neljän puolueen kompromissi. Jos se olisi Perussuomalaisten yksin tekemä, se olisi erilainen. Ohjelma on kuitenkin hyvä ja sitä pitää käsitellä kokonaisuutena. Kokonaisuutena se tekee työnteosta kannattavampaa, madaltaa yritysten kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä ja tekee Suomesta vakaamman investointiympäristön ulkomaisille sijoittajille. Tämä kaikki luo lisää vaurautta ja hyvinvointia koko Suomelle. Siten pystymme huolehtimaan tulevaisuudessa niistä, jotka eivät kykene itsestään huolehtimaan.

Pakko on korjata, muuten hukka perii

Suomen Uutiset maaliskuu 18, Valtiolla on kroo­ni­sesti liikaa menoja ja tehtäviä – niitä on pakko leikata – Purra: Miksi tämän kuule­minen on joil­lekin niin kauhean kivu­liasta? Politiikka Suomen valtio on jättiveloissa ja veronmaksajan taakka erittäin raskas. Kuitenkin samaan aikaan monet julkiset peruspalvelut ovat heikossa jamassa, ja jopa perustavanlaatuisten palvelujen saatavuudesta voi joutua taistelemaan. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra herättelee kaikkia suomalaisia pohtimaan: minkä johtopäätöksen itse tekisit tässä tilanteessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa Facebookissa: – Monet muistelevat hyvällä 1980-luvun suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen palveluita. Kuulemma tärkeät asiat toimivat hyvin. Kokonaisveroaste oli tuolloin alle 40 %. Valtiolla ei ollut myöskään juuri velkaa. Suomi eli tulojensa mukaan. – Täysin toisin on nyt. Velka on valtava ja kasvaa vaan. Veronmaksajan taakka on raskas. Samaan aikaan monet peruspalvelut ovat heikossa jamassa. Jopa aivan hyvinvointiyhteiskunnan perustavanlaatuisista palveluista joutuu usein taistelemaan – eikä siltikään saa. Onko muka muita vaihtoehtoja? Purra herättelee kaikkia suomalaisia pohtimaan tilannetta henkilökohtaisesti. – Ajattelepa itse, minkälaisen johtopäätöksen teet? – Minä teen sellaisen, että valtiolla on kroonisesti aivan liikaa menoja ja tehtäviä. Niitä on pakko leikata. Miksi tämän kuuleminen on joillekin niin kauhean kivuliasta? Onko muita vaihtoehtoja? SUOMEN UUTISET

Matkalla ylhäiseen isänmaahan

Ensin oli tihkusadetta, iltapäivän puolella muuttui lumen hiutailuksi ja nyt oikein lumisateeksi, jota on luvattu sunnuntaina päivään asti vähintään 10 senttiä. Vielä Honkajoella siunauksen jälkeen ei pieni lumihiutailu haitannut vainajaa hautaan laskettaessa ja jopa lapioitaessa arkku peittoon. Saattajia oli paljon, olihan kyseessä 91-vuotias yhdeksän lapsen äiti ja itsekin seitsemän sisaruksen sarjasta. Ja muistotilaisuudessa ei adresseista ollut tulla loppua laisinkaan, niin moni oli halunnut hänen viimeistä maanpäällistä matkaansa muistaa hyvän matkan toivotuksin perille ylhäiseen isänmaahan, aivan niin kuin virressäkin sanotaan: On juhla meille valmistettu hääsaliin Isän ylhäisen, on taivaan herkut valmistettu, ne ovat lahja Jeesuksen.

Kulta-Kallen kanssa Eetunaukiolla

Vuosi vierähtänyt nopsaan ja paljon on ehtinyt tapahtua! 1 vuosi sitten Katso muistojasi Anssi Joutsenlahti 15. maaliskuu 2023 · Jaettu seuraaville: Julkinen Keskellä Kulta-Kalle Eetunaukiolla Porissa! Kuvat fb-sivullani

Purran uusin kolumni Maaseudun Tulevaisuudessa

Riikka Purra väläyttää uuden valtionyhtiön perustamista energia-alalle ”Suomessa terästeollisuuden, vetyteollisuuden jatkojalostusprosseineen ja puhtaan sähköntuotannon tulisi lyödä kättä. Pääomien puuttuessa yksi mahdollisuus olisi perustaa uusi energiayhtiö, johon myös valtio voisi harkita osallistumista”, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kirjoittaa. Mielipide|Talous12.3.2024 Kolumni Riikka Purra Suomalaiseen kulttuuriin on aina kuulunut rehellisyyden ohella määrätty nöyryys, pessimismikin. Kuluva kevät vetää todellakin nöyräksi julkisen talouden haasteiden edessä. Pelkästään valtio nettovelkaantuu yli 10 miljardia euroa kuluvana vuonna. Emme kuitenkaan saa vaipua kansakuntana synkkyyteen. Suomi tarvitsee vastuullisen budjettipolitiikan ja menosopeutuksen ohella näkemyksiä siitä, kuinka luomme tähän maahan toivoa ja uutta kasvua. Vaikka palvelut ovat nostaneet osuuttaan bruttokansantuotteestamme, Suomi elää teollisuudesta jatkossakin. Maamme menestys on perustunut aina säntilliselle työnteolle ja sitkeälle vastuunkannolle. Valitettavasti globaali rakennemuutos ja kansainvälinen kilpailu veivät meiltä paljon paperiteollisuutta ja elektroniikkateollisuutta nokioineen. Tarvitsemme uutta ajattelua ja rohkeutta tehdä. Geopoliittisen tilanteen vuoksi omavaraisuuden ja strategisen teollisuuden merkitys nousee nopeasti. Suomella on paljon osaamista esimerkiksi kaivosteollisuudessa ja automaatiotekniikassa. Liekkisulatusmenetelmä 1940-luvulta on suomalaisen insinöörityön taidonnäyte. Hallitusohjelmamme tarkoittaa lisää panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tarvitsemme myös kokonaan uusia ideoita. Pohjois-Suomi ja Pohjanlahden alue elävät mielenkiintoista kehitysvaihetta geopoliittisen tilanteenkin vuoksi. Alueella on paljon perinteikästä teollisuutta, ja uutena teemana vetytalous on kovassa nosteessa. Meidän ei kannata välttämättä myydä tuulisähköämme ulkomaille halpaan hintaan, vaan käyttää se itse kotimaisissa teollisuusprosesseissa. Teollisuudessamme tulisi tavoitella mahdollisimman korkean jalostusasteen kotimaisia arvoketjuja prosessiteollisuudessa. Tarvitsemme joka tapauksessa lisää kotimaista ydinvoimaa. Valtiovarainministeri Riikka Purra kehottaa teräs- ja vetyteollisuutta sekä energiantuotantoa yhteistyöhön. Valtiovarainministeri Riikka Purra kehottaa teräs- ja vetyteollisuutta sekä energiantuotantoa yhteistyöhön. Kuva: Tero Pajukallio Suomessa terästeollisuuden, vetyteollisuuden jatkojalostusprosseineen ja puhtaan sähköntuotannon tulisi lyödä kättä. Pääomien puuttuessa yksi mahdollisuus olisi perustaa uusi energiayhtiö, johon myös valtio voisi harkita osallistumista. Valtiolla on melko paljon sijoitusvarallisuutta likvideissä arvopapereissa, jota voitaisiin mahdollisesti paremmin hyödyntää tällaisissa uuden kasvun hankkeissa. MAINOS (teksti jatkuu alla) MAINOS PÄÄTTYY Uusi energiakonsortiumi voisi esimerkiksi osallistua pienydinvoimalahankkeisiin ja ratayhteyksien rakentamiseen. Ratayhteyksien rakentaminen Torniosta länteen voisi mahdollistaa uutta kaksikäyttöistä logistiikkaa Pohjanmeren suuntaan. Infrastruktuuripanostuksilla voi olla siten myös laajempaa strategista merkitystä. Jäämeren radan sijasta kannattaisi hyödyntää valmiita ratayhteyksiä Ruotsista Norjaan. Pohjois-Suomen uusi teollisuusekosysteemi voisi saada näin mahdollisuuksia esimerkiksi uuden prosessiteollisuuden vientituotteille. Voimme pärjätä kovenevassa kilpailussa vain kokonaisvaltaisella ajattelulla. Myös valtiolla voi olla tässä oma, mahdollistava roolinsa. Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten

Talvisodan päättymisen päivä

Talvisodan 84-vuotispäättymispäivänä Kankaanpään miestenpiirin kokoontumisessa Hakoniemessä lauloi kuvan miesten kvartetti ja luin mm. Mannerheimin päiväkäskyn 13.3.1940. Ennen päiväkäskyä kuuntelimme Suomen varjelusväen laulun: Kuullos pyhä vala, kallis Suomenmaa: Sinuun koskea ei mikään valta saa! Sua me suojelemme, Verin me varjelemme! Ollos huoleton - Poikas valveell´ on!

Päällekkäisyyksiä

Asioita näyttää vain menevän päällekkäisin niin tällä kuin ensi viikollakin. Tänään johdin hyvinvointialueen Turvallisuuden ja varautumisen lautakuntaa. Samaan aikaan olisi voinut olla etänä HVA:n hallituksen iltakoulussa. Huomenna talvisodan päättymisen 84 vuotispäivänä olen Kankaanpään miestenpiirissä Hakoniemessä klo 14 ja samoihin aikoihin on perinteinen seppeleen lasku Niinisalon varuskunnan sotaanlähdön muistomerkillä. Ensi viikolla puolestaan tasan viikon päästä Minna Canthin päivänä tiistaina illalla klo 18 on vuorossa joka toinen viikko pidettävä Honkajoen miestenpiiri ja myös Vatajankosken kuntaliiton hallitus. JO kello 16 on Asunto Oy Aarniokosken hallituksen kokoontuminen. Ja torstaina, kun olen ilmoittatunut ja ostanut myös junaliput Helsingin kansalliseen rukousaamiaseen, olisi koolla myös Länsi-Suomen osuuspankin edustajisto. Jotta silleen 😘😊

Tunnin lenkki viisi vuotta

Roktähti Juissi Läskinen Tunnin Lenkki Tasan viisi vuotta sitten, eli 11.3.2019 starttasi kuusi miestä St1:ltä Unto Vuorisen houkuttelemana lenkille ja nyt on sitten viisi vuotta lenkkeilty viikoittain. Aluksi maanantaisin ja jo muutaman vuoden myös perjantaisin. Mukana on vuosien saatossa ollut ainakin 70 lenkkeilijää mutta nykyisin ns "ydinryhmään" kuuluu n 20. Tänään juhlalenkiltä oli muutama vakiokävijä poissa mutta kuvassa olevat 14 miestä kuitenkin taivalsi Myllymäen lenkin, eli tasan 6 km tasan tuntiin. Lenkin jälkeen nautittiin vielä kahvit uunituoreiden viinereiden kera Sport Cafessa. Siitä kiitokset synttärisankari Jarille 68 vuotta.

Valkoinen hevonen

Valkoinen hevonen laitumella sopeutuu hyvin kuvaan lumisella laitumella. Kuva tänään lehdenjakoreissulla Ristilänperällä mutta valkoinen heppa näkyi myös Koukunkulmallakin!

Holmenkollenin hiihdot ruutuun

Kyllä koko talvenkin olen ihmetellyt ja kummastellut ja tänään viimeksi, kun nyt Holmenkolleninkaan hiihtoja ei TV 2 näytä ei huomennakaan. Ja todella pitkin talveakin on jätetty hiihdon mailmancupin kisoja näyttämättä säännöllisesti. Ja näyttöaikaa todella olisi, tämän päivän esimerkki mitä näytettään: Yhdistetyn MC M ja N, Alppihiihdon MC, hiihtosuunnistuksen SM, Kahvakuulapuolimaraton SM, Mäkihypyn MC, snowcrossin, taekwondon, snooker outin ja snow rugbyn SM:t, uinnin SM, ampumahiihdon MC. JOTTA SILLEEN!!! Ja kuitenkin uskoisin, että hiihto sittenkin on talvilajeista yksi seuratuimmista ja myös menestyksekkäimmistä lajeistamme.😘😍🥰😊

Tunnin lenkkiläisille kahvituksiakin

"Kylän kohoralla komiasti, vaikka mettällä vähän kompuroittaiskin." sanoo vanha viisas suomalainen sananlasku. Niin mekin 11 miestä, kun reitti vei Jämintieltä Keskuskatua torin ohi Tapalankadulle ja sieltä Myllymäen ja Asemakadun ja Tehtaankadun kautta 6,5 km matkan takaisin liikuntakeskukseen, jossa Jarmo tarjosi maittavat viinerikahvit syntymäpäivänsä kunniaksi. Aikaakin meni hipun verran yli tunnin eli 3 minuuttia! JA MIKÄ PARASTA, TAAS ENSI MAANANTAIN LENKIN PÄÄLLE ON LUVATTU SYNTTÄRIKAHVIT SAMASSA LIIKUNTAKESKUKSEN KAHVILASSA. SAMALLA JUHLISTETAAN TUNNIN LENKIN 5-VUOTISPÄIVÄÄ😘😍🥰😊

Tarjan päivän onnittelut

Yöpakkasia, liukastakin keliä siellä missä ei ole sulaa. Toripäivilläkin piipahtaminen, Wanhoissa valokuvissa katsottiin myös nimipäivän kunniksi Tarjojen kuvia, joukossa sisarenikin, onnittelut kaikille Tarjoille 😘😍🥰😊 Päivään mahtui myös kaksi toimituskeskustelua, molemmat vainajat kymmenlapsisesta sisarussarjasta ja toisella itselläänkin oli ja on kymmenkunta lasta. He ovat niitä työn raskaan raatajia, kaiken kunnioituksemme ansaitsevia🌷🌺🌹

Purra europarlamenttiryhmämme kokouksessa Helsingissä

Purra: Edessä suku­polven tärkeimmät EU-vaalit – ”Todel­linen mahdol­li­suus murtaa EU-parla­mentin vasem­mis­to­li­be­raali ylivalta” Politiikka Perussuomalaisten europarlamenttiryhmä ECR (Euroopan konservatiivit ja reformistit) kokoontuu Helsingissä keskiviikosta perjantaihin. Kokouksessa puhunut perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra painottaa, että tulevat Euroopan parlamentin vaalit ovat koko sukupolven tärkeimmät. Valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että tämän vuoden vaaleissa on käsillä todellinen mahdollisuus murtaa EU-parlamentin vasemmistoliberaali ylivalta. – Olemme viime vuosina nähneet erittäin myönteisiä vaalituloksia esimerkiksi Italiassa, Ruotsissa ja meillä Suomessa. Tämä on johtanut keskustaoikeistolaisten hallitusten muodostumiseen näissä maissa, mikä on samalla vaikuttanut myönteisesti sisäpolitiikan lisäksi myös EU:n tasolla. Olen varma, että näemme tulevaisuudessa entistä enemmän ECR-puolueita hallitusvastuussa. Lähes kaikki mielipidemittaukset osoittavat, että ECR-ryhmän koko kasvaa edellisiin, vuoden 2019 EU-vaaleihin verrattuna. – Tavoitteemme pitää olla hyvin kunnianhimoinen, nimittäin Euroopan parlamentin kolmanneksi suurimman ryhmän aseman saavuttaminen. Silloin ECR voisi vaikuttaa lainsäädäntöprosessiin, jossa on aivan liian pitkään nähty suuri jälki sosialistien ja vasemmistoliberaaliryhmien liitosta, Purra sanoo. Maahanmuutto- ja ilmastopolitiikkaan uusia ratkaisuja Purra toteaa, että etenkin ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikan osalta Eurooppa tarvitsee nyt kipeästi uusia, poliittisia ratkaisuja. Turvapaikanhakijoiden asemaa koskevassa poliittisessa keskustelussa ja kansalaiskeskustelussa usein viitataan vanhoihin kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Geneven sopimukseen. Purra kuitenkin huomauttaa, että vuosikymmeniä sitten tehtyjen sopimusten tarkoituksena ei ole koskaan ollut edistää ihmisten massasiirtolaisuutta mantereelta toiselle. – Eurooppa ei voi eikä se tule olemaan ainoa vihreä saareke likaisessa maailmassa tai vastaanottokeskus kaikille parempaa elintasoa etsiville kehitysmaiden ihmisille. – Toisen maailmansodan jälkeen tehdyt pakolaisia ja turvapaikanhakijoita koskevat kansainväliset sopimukset eivät ole enää ajan tasalla. Sopimukset jopa estävät meitä toimimasta tehokkaasti, ja samalla ne estävät hallitsemasta Eurooppaan suuntautuvien laittomien siirtolaisten virtaa. Eurooppalainen turvapaikkapolitiikka on uudistettava Purra huomauttaa, että viime vuosina Euroopassa on vahvistunut poliittinen näkemys tavoitteesta ulkoistaa turvapaikkahakemusten käsittely turvalliseen EU:n ulkopuoliseen maahan. – Seuraavalla EU-parlamenttikaudella onkin välttämätöntä jatkaa eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan kunnianhimoista uudistamista. Vastaavasti ulkorajojen suojaamisen hybridihyökkäyksiltä täytyy olla mahdollista myös EU-lainsäädännössä. Neuvoteltu maahanmuuttopakti ei anna tähän minkäänlaisia edellytyksiä. ECR-ryhmä ei voi tinkiä tiukasta Venäjä-politiikasta Perussuomalaiset viimeistelee EU-poliittista ohjelmaa, joka julkaistaan myöhemmin keväällä. Purra painottaa, että perussuomalaisten näkemyksen mukaan Venäjän uhkaan vastaamiseen ei pidä kuulua minkäänlaista jossittelua. – Huolimatta Venäjän aiheuttamasta kaaoksesta ja pahuudesta Euroopassakin on edelleen suosittuja poliittisia liikkeitä ja valtiomiehiä, jotka haluavat sivuuttaa Venäjän uhan ja palauttaa Euroopan ja Venäjän poliittiset ja taloudelliset suhteet takaisin Ukrainan sotaa edeltäneeseen aikaan. Mielestämme ECR-ryhmä europarlamentissa ei kuitenkaan voi tinkiä Venäjä-politiikastaan vain saadakseen ryhmään uusia jäsenpuolueita, Purra linjaa. SUOMEN UUTISET

Pekka Ervasti: Kirjoittaja on eräkirjailija ja politiikan toimittaja.

Suomalainen jahti tarjosi jymy-yllätyksen sumuisten metsien muukalaiselle Suomalainen jahti on ulkomaalaiselle metsästäjälle elämys, mutta ei aina sellainen kuin hän odottaa. Pekka Ervasti kertoo hirvijahtiin osallistuneen Heikon päivästä. Jaa artikkeli Kuuntele Normipäivä jahdissa. Kylmää, kosteaa ja hiljaista. Heiko pistää päähänsä vanhan metsästyshattunsa, tirolilaismallia. Vihreää huopaa ja toisella syrjällä villisian karvoista sidottu, partasutimainen tupsu – hopeaisella helalla tietenkin. Vispilä haraa vastaan, kun lakin päälle vedetään suomalaisten metsästyssäännösten mukainen oranssi pipo. Ach Du Lieber! Ylleen Heiko on vetänyt monissa saksanhirvijahdeissa kuluneen sarkapuvun peuranluisilla napeilla. Jalassa käsityönä valmistetut nahkasaappaat mallia Luftwaffe. Käteen vielä jalopuinen kävelysauva, joka on kätevä vipuvarsi varsinkin gemssijahdissa, kun pitää kavuta jyrkkiä alppirinteitä. Tarpeen tullen keppiä voi käyttää myös ampumatukena. Edellisillan päivällisellä Heiko kertoi tulleensa Suomeen ensimmäistä kertaa. Tuntemukset ovat vaihtelevaiset. Isä oli komennettu tänne sota-aikana ja jäi puna-armeijan vangiksi. Toisin kuin monet muut kohtalotoverinsa, hän selvisi hengissä ja palasi kotimaahansa poikkeuksellisesti jo miltei heti sodan päättymisen jälkeen. Ulkomaalaiset metsästäjät ovat usein äärimmäisen saalishakuisia. He haluavat käyttää lyhyen metsästysaikansa pohjoisissa taigametsissä mahdollisimman tehokkaasti. Hirvijahdissa tavoite on tietysti komea sarvipääsonni. Siksi intoa on joskus yli oman tarpeen ja liipaisinsormi herkkä. Heiko väittää, että hänelle riittää pelkkä kokemus suomalaisesta jahdista. ”Kun edes näkisi hirven, sekin olisi elämys.” ”Nyt tiedän, millaista on haudassa: kylmää, kosteaa ja hiljaista.” Asettelemme vieraan aamulla passiin. Hän istahtaa mukanaan tuomalle kolmijalkaiselle jakkaralle ja nostaa mersun hintaisen, riista-aiheisin kaiverruksin koristellun kaksoisluodikon polvilleen. Lämpötila on nollan tietämillä. Maisema sumuinen ja äänetön. Viikolla sataneen lumen rippeitä tipahtelee tuuheiden kuusien oksilta. Keli on suomalaiselle erämiehelle kohillaan, mutta keskieurooppalaiselle metsästäjälle se tuo outoja mielleyhtymiä. ”Nyt tiedän, millaista on haudassa: kylmää, kosteaa ja hiljaista”, Heiko summaa, kun istumme puolen päivän aikaan tulille nauttimaan suomalaisen jahtipäivän kulinaristista herkkua, mustaksi korvennettua makkaraa. Iltapäivän ajo saa lentävän lähdön. Ajomies huutaa radioon, että ketjun edessä juoksee pesänrakennuspuuhista yllätetty karhuemo kahden pennun kanssa. ”Ei saa ampua!” Tietenkin ne tormaavat kohti Heikoa, jolla ei ole edes radiota. Onneksi hän jähmettyy suolapatsaaksi. Kun murahteleva emo vie pennut aivan passin vierestä, metsästäjä seuraa vain katseellaan. Kun ryntäämme paikalle, Heiko puristaa edelleen kivääriä rystyset valkoisina. ”Adrenalin, adrenalin”, hän hokee leuka täristen. Karhutokka jatkaa pakoaan pitkin metsätietä. Saamme näköhavainnon eläimistä, kun seuraamme jälkiä autolla. Emo ja poikaset loikkivat auton edessä juuri niin kauan, että Heiko ehtii nähdä ne toisen kerran takapenkiltä, mutta niin lyhyen aikaa, ettemme ehdi näpätä yhtäkään kuvaa. Illalla saunassa ja päivällisellä jälkipeli käy kuumana. Heiko joutuu kertomaan kokemuksensa uudestaan ja uudestaan. Hän tekee sen mielellään. ”Vaikea kuvitella, että huomenna olisi odotettavissa mitään jännempää”, mies arvelee poistuessaan yöpuulle. MAINOS (teksti jatkuu alla) MAINOS PÄÄTTYY Väärin menee sekin arvaus. Toisessa ajossa komea, sarvipääsonni ilmaantuu vieraan eteen, eikä tarkka pyssymies erehdy. Harvoin on nähty iloisempaa ja ylpeämpää jahtimiestä kuin Heiko. ”Mitähän kertoisi kavereille Hampurissa, kun he kysyvät, millainen oli suomalainen jahti”, Heiko pohtii pakatessaan paluupäivänä matkalaukkuaan. Suositamme perisuomalaisen niukkaa tiedotuslinjaa: ”Ganz normale”. Kirjoittaja on eräkirjailija ja politiikan toimittaja.

Penkkiurheilua roppakaupalla

Olipa penkkiurheilijan unelmaviikonloppu, kun sekä yleisurheilun MM-hallit että Salpausselän kisat yht´aikaa, ja kaikissa tuli jopa suomalaismenestystäkin, ja vielä pitää lisätä ampumahiihdon pariviestin yllätys pronssitila! Eipä juuri voi paremmasta toivoa pienen, mutta sisukkaan Suomen osalta, vaikka paljon oli epäonneakin!😘😊

Paastonaikaa mennään

3. paastonajan sunnuntai (Oculi) Pääsiäisjakso, paastonaika Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Jeesus, Pahan vallan voittaja Nimitys oculi (= minun silmäni) on saatu päivän antifonin alusta (Ps. 25:15). Kertomukset pahojen henkien ulosajamisesta liittyvät erityisesti kolmanteen paastonajan sunnuntaihin. Pääsiäistä edeltävä aika oli vanhalla ajalla kasteelle valmistautumisen aikaa. Kastetoimitukseen taas sisältyi useita eksorsismeja eli pahan hengen ulosajamisia. Aihepiiriltään tämä sunnuntai liittyy ensimmäiseen paastonajan sunnuntaihin. Se panee ihmisen miettimään, kenen puolella hän on. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Kaikkivaltias Jumala. Sinä hallitset voimallasi myös pahaa. Varjele meitä antautumasta sen valtaan ja anna rakkautesi ohjata elämäämme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Isämme, joka olet taivaissa, me ylistämme sinua. Sinä lähetit Poikasi maailmaan tekemään tyhjäksi Paholaisen teot. Niin helposti me kiinnymme pahaan, niin salakavalasti se kietoo ja pettää meidät. Vapauta meidät sanallasi, herätä usko anteeksiantamukseen. Anna Poikasi voiton näkyä meissä ja meidän arkipäivässämme. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset aina ja ikuisesti. 3 Herra, sinä luot uutta. Sinä karkotat pahan, saat mykät puhumaan, annat äänen vaiennetuille. Käske meistäkin ulos valheen, epäuskon ja mykkyyden henki. Ojenna kätesi, vapauta meidät, vedä mukaan valtakuntasi tulemisen iloon. Ylistämme sinua, Herra, sinä Todellinen.