Lavian kävi nyt näin

Antoisa päivä jo heti eduskunnassa, illalla vielä ehdin Kankaanpään kaupunginvaltuustoon äänestämään 21-14 lopputulosta Kankaanpään kaupunginhallituksen esityksen (äänin 5-4) mukaisesti, ettei Kankaanpään ja Lavian kuntaliitossopimusta hyväksytä. Lavia oli äänin 9-8 Kankaanpään liittymisen puolesta, ja nyt kuntaministeri Virkkusella on tehtävänä kriisikunnan liittäminen Poriin.

Tietysti hyvin ymmärrämme, kuten monet puheenvuoron käyttäjätkin sanoivat, että Lavia kuuluu Pohjois-Satakuntaan ja kaikkien pohjoissatakuntalaisten kuntien pitäisi puhaltaa yhteen hiileen. Vaikka yhdistymissopimuksessa kauniisti vakuutettiin, että kaupungin taloutta hoidetaan yhdistymisen jälkeen  vastuullisesti ja suunnitelmallisesti, ei siihen yksinkertaisesti voinut uskoa, koska sopimuksessa ei puhuta sanaakaan yhdistyvien kuntien virkojen yhteensovittamisesta eikä liioin kerrota, miten talouspuolesta aiotaan tehdä kannattava. Konsulttitoimistokin toteaa liitoksen jälkeen syntyvän vuoteen 2016 mennessä  13 miljoonan euron alijäämän.

Varsinkin viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä pidimme Laviaa kehittyneempänä kuntana kuin omaa Kankaanpäätämme. Ensimmäiset ylioppilaammekin kävivät koulua Laviassa ja siellä käytiin paljon kunnanlääkärin vastaanotollakin. Nyt osat ovat vaihtuneet.

En malta olla mainitsematta 45 vuoden takaisesta asiasta. Nykyisenkin Kankaanpään valtuuston puheenjohtajan kanssa uusina kansanedustajina teimme ensimmäisen kuntavierailumme juuri Laviaan ja pistäydyimme myös pitkäaikaisen hammaslääkärimme, lavialaisen Jaakko Antilan pankinjohtajaveljen kesämökillä Lavi-järven rannalla. Meillä kankaanpääläisillä ja lavialaisilla on siis pitkät ja läheiset suhteet. Mutta ei sekään auta tässä taloustilanteessa.

Olemme näet pakkoraossa ja siksi on ajateltava - valitettavasti - että edes yksi kunta pelastuu ja ettemme molemmat yhdessä tule kriisikunnaksi. Jäljelle ei jää kuin Kankaanpää, jota meidät kaupunginvaltuutetut nimenomaan on valittu puolustamaan. Emme siis voi tässä taloustilanteessa pelastaa Laviaa, niin paljon kuin sen haluaisimmekin tehdä. Kaiken lisäksi lavialaiset itse ovat saattaneet itsensä tähän kriisikuntatilanteeseen. Ja on hyvä muistaa, etteivät ainakaan perussuomalaiset ole sitä olleet aiheuttamassa.

Porikaan ei ota Laviaa vapaaehtoisesti, vaikka saa kaksi kertaa suuremman yhdistymisavustuksenkin valtiolta kuin Kankaanpää olisi saanut. Mutta pakon edessä Pori sitten on valmis liitokseen. Ei tietenkään Lavia osana Poria kuitenkin kaukana kaupungin keskustasta ole mikään kehuttava, on siellä nyt ainakin tuloveroprosentti prosenttiyksikköä Laviaan tai Kankaanpäähän verrattuna ja onhan Porilla kieltämättä leveämmät hartiat kuin meillä Kankaanpäässä. Ja tietysti säilyy edelleen paikkakuntiemme läheinen maantieteellinen yhteys esim. kaupoissa käyntiin ja muuhunkin asiointiin.

Kauden ensimmäinen välikysymys

"Rakkahin Jeesus, miks´ viivyt sä vielä, raskas on kulkuni maisella tiellä" soi ennen aamuhartautta hengellisenä musiikkina. Tämä viidenneksi evankelistaksi sanotun Johan Sebastian Bachin säveltämä Liebste Jesus tuo esiin elämämme kaipuun, mutta silti saamme elää täysillä tätä käsillä olevaa päivää. Sain juuri palata lenkiltä, ensi kertaa tänä vuonna pääsin kiertämään Seurasaaren, jonka tiet valtaosaltaan olivat jo kesäisessä kunnossa.

- - - - -
                                                                                                                                                                                                      Päivän ohjelmaksi riittää koko istunnon ajaksi välikysymyskeskustelua hallituksen kuntapolitiikasta. Ennen sitä pidetään kaksi seminaaria, ensin Maanpuolustussäätiön asevelvollisuutta käsittelevä seminaari  - in vai out - sekä kansainvälistä kauppapolitiikkaa käsittelevä: Onnistuuko EU luomaan kasvua kauppapolitiikalla? Näin on esillä peräkkäin kaksi kysymystä!

Molemmista seminaareista löytyisi vaikka eri kirjoituksen aiheensa, kuten myös päivän välikysymyskeskustelusta, jonka sain loppumaan kello 21.35. Eero Heiniluoma johti ensin kolme tuntia, Pekka Ravi kaksi ja minä sitten loppuajan. Yhteensä puhetta riitti seitsemän ja puoli tuntia.

Keskustalla puheenvuoroja oli 20+15= 35 (ensin debatti ja sitten varsinaiset puheevuorot),
perussuomalaisilla 16+16= 32, kokoomuksella 16+11=27, lisäksi kuntaministeri Henna Virkkusen puheenvuorot, demareilla 16+5=21, vasenmistoliitolla 6+0, rkp:lla 3+2=5, vihreillä ja kd:lla 3+1=4, vasenryhmällä ja James Hirvisaarella 1+0. Kaiken kaikkiaan puheenvuoroja käytettiin peräti 149. Debatissa Mauri Pekkarinen ja Jouni Backman saivat 6 vuoroa, Ben Zyskowicz 4 sekä perussuomalaisten Timo Soini, Jari Lindström ja Pirkko Mattila kukin 2.

Pirkko Mattila aloitti ryhmäpuheenvuoronsa kysymällä, onko hallituksen korvissa Brysselin simpukoita vai kuulosuojaimet, kun se ei kuuntele opposition neuvoja kuntauudistuksesta. Opposition taholta pahoiteltiinkin sitä, ettei koko kuntauudistusta tehtäessä lähdetty parlamentaarisen valmistelun pohjalta, jolloin yhdessä olisi voitu sopia kuntarakenneuudistuksesta ja näin ollen viedä se myös läpi. Syyllisetkin tähän yhteistyöhaluttomuuteen kyllä mainittiin.

Lauri Heikkilä kuvasi kuntauudistusta kertomalla miehestä,joka rakensi talonsa palveluiden lähelle kunnantalon taakse, mutta joutuu nyt vanhennuttuaan ja kunnantalon autioiduttua ja kauppojenkin siirryttyä kauemmaksi puimaan nyrkkiin puserrettua kättään irroitettuaan sen rullaattorin kahvasta, kun kuntaministeri tuli 10 vuoden päästä kehumaan kuntauudistusta.

Hallituksen veri punnitaan sitten luottamuslauseäänestyksessä perjanantain istunnossa. Tämä kuntauudistukseen liityvä välikysymys on aihepiiriltään jo neljäs hallituksen vastattavaksi jätetty, jonka pohjalta on voitu punnita hallituksen luottamus.

Valtaryhmittymä taas vastahankaan

Kankaanpään kaupunginvaltuustossa äänestettiin kahdesta asiasta, ja sama synkkä rintama (kepu, kokoomus, demarit ja kd) oli molemmissa perussuomalaisten ja vihreiden ehdotuksia vastaan, kuten valtuustokauden alussa luottamuspaikkoja jaettaessakin. Mikään ei ole ajan kuluessa muuttunut. Vasemmistoliitto tosin oli toisessa äänestyksessä meidän mukanamme.

Äänin 23-12 lopettiin kylmästi Hapuan kyläkoulu mukamas säästöjen aikaansaamiseksi, vaikka selvästi osoitimme, ettei mitään kustannuskevennyksiä synny, näin saadaan vain yhden opettajan virka lopetettua. Nyt Hapualla toimii kolme opettajaa, mutta kaksi heistä luetaan dysfasiaoppilaiden parissa työskenteleviksi. Sen sijaa kustannuksia syntyy koulukyydityksistä, joita Hapualla ei nyt ole lainkaan. Omassa koulussa olevat 15 hapualaista eivät tarvitse kyyditystä ja 12:ta keskustassa käyvää kuljettavat omat vanhemmat. Nyt nämä kaikki 27 tulevat kyyditysten piiriin ja taksiralli alkaa monta kertaa päivässä ja koulupäivä ja matka pitenee ainakin näiden 15:n hapualaisen osalta.

Koulun oppilaiden kokonaismäärä on 33, sillä dysfasiaoppilaita on nyt 18. He ovat saaneet käydä Hapualla jo vuosikausia, koska kouluympäristö on monin verroin turvallisempi kuin keskustassa olevat suurkoulut. Jokainenhan ymmärtää pienkoulun edut, koska se antaa yksilöllisemmän opetuksen ja näin heikompikin oppilas pysyy paremmin mukana. Keskustan kouluista kerrottiin juuri päivän lehdessä, miten jopa poliisit on jouduttu kutsumaan useasti koululle kurinpidollisten ongelmien vuoksi.

Lisäksi on muistettava keskustan ala-asteen koulun remontin alkavan pariksi vuodeksi, jona aikana osalle oppilata tarvitaan korvaavia tiloja ja näitä olisi saatavissa myös Hapuan koululta. Mutta mikään ei auttanut. Hapuan koulun puolesta äänestivät 9 perussuomalaista, 2 vasemmistoliitolaista ja vihreä Irmeli Elomaa.

Itse olen ollut Kankaanpään valtuustossa vuodesta 1975 lähtien - välillä kirkkoherrana Jämijärvellä ja Jurvassa - ja palannut jälleen muutettuani takaisin, eikä tätä ennen ole tarvinnut olla mukana ainoatakaan kyläkoulua lopettamassa. Kyllähän Kankaanpäässä vuosien saatossa on lopetettu 14 kyläkoulua ennen tätä viimeistä Hapuan lopettamista, joten kyläkunnat ovat oman raskaan osansa kantaneet.

Lähes samoin äänin eli 20 vastaan, 2 tyhjää, 11 puolesta teknisen lautakunnan puheenjohtajan - joka on  myös keskustapuolueen ryhmänjohtaja - menettelyä ei äänestetty valtuuston asettaman tutkintalautakunnan alaiseksi. Hän oli kutsunut lautakunnan kokoukseen varamieheksi toisen keskustan valtuutetun, jota ei kuitenkaan oltu nimetty hänen varamiehekseen, vaan joka oli siis täysin ulkopuolinen kuulumatta lautakunnan kokoonpanoon.  Kysymyksessä oli puheenjohtajan jääviys, kun esityslistalla oli hänen oman poikansa määräaikaisuuden jatkaminen samaisen teknisen lautakunnan alaisuudessa, vaikka syksyn yt-neuvotteluissa nimenomaan oli määrätty, ettei lautakunnan kolmea määräaikaista tointa voida enää jatkaa. Myös teknisen viraston johtajan toimet kyseisen ehdotuksen tekijänä joutuvat ihmeelliseen valoon: eikö hän ole tehtäviensä tasalla. Onko taas kysessä Kankaanpäässä niin usein nähty hyvä veli järjestelmä. Tämä kymmenen valtuutetun, 9 perussuomalaisen ja vihreän allekirjoittama kirjelmä meni kuitenkin kaupunginhallituksen jatkokäsittelyyn.

Istunto voi olla lyhytkin

Ennätyslyhyt istunto pidettiin tänään, kaikilla taisi olla kiire katsomaan Suomen tappioon päätynyttä jääkiekkomatsia rakasta vihollista Ruotsia vastaan. Yhtään puheenvuoroa ei pidetty, kenelläkään ei ollut haluja edes ns. tilastopuheenvuoroon. Tosin asiatkaan eivät olleet kaksisia: kaksi hallintovaliokunnasta tullutta yksimieleistä mietintöä toisessa käsittelyssä, joista valiokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila piti esittelypuheenvuorot jo ensimmäisessä käsittelyssä. Lisäksi oli yksi ensimmäisen käsittelyn asia ympäristövaliokunnasta, jonka puheenjohtaja Martti Korhonen sanoi jo puhemiesneuvostossa, ettei asia tarvitse edes esittelypuheenvuoroa. Kaikki eivät edes ehtineet kirjottautua läsnäolleiksi, kun istunto loppui niin lyhyeen. Pitää siis olla ajoissa paikalla.

Yleensäkin klo 13 alkavat perjantain istunnot ovat vain puolen tunnin mittaisia, koska suuri valiokunta kokoontuu klo 13.30 eikä täysistunto jatku sen jälkeen kuin poikkeustapauksissa. Täysistuntoa ei voida koskaan pitää samaan aikaan minkään valiokunnan kanssa. Se on sääntö, josta ei ole poikkeusta.

Täysistunnothan voivat muuten olla hyvin eri pituisia, josta hyvänä esimerkkinä eilinen klo 16:n kyselytunnilla alkanut istunto. Uudesta avioliittolaista puhuttu pitkä keskustelu loppui kello 21.28, kun olin päättämässä istuntoa, lähes viisi ja puoli tuntia alkamisesta. Kansanedustajan työ ei kuitenkaan rajoitu pelkästään istuntoihin, sillä aamupäivisin on säännönmukaisesti valiokuntatyöskentelyä ja tietysti päivään mahtuu ja mahdutetaan paljon muutakin. Kahta samanlaista päivää ei ole, joten ei ole pitkästymisen eikä turhautumisen pelkoa.

Joskus valtuuston kokoukset ovat myös vain muutaman minuutin pituisia, jos kaikki asiat ovat niin selviä, ettei niistä enää tarvitse puhua. Näin tosin ei enää ole meillä Kankaanpäässä, ja meitä perussuomalaisia on jopa moitittu siitä, että puhumme liikaa valtuustossa ja joskus jopa pyrimme muuttamaan toisten mielestä selviä ja jo sovittuja asioita. Mutta valtuusto on viimeinen korkein päättäjä, joka sanoo lopullisen sanan. Siksi ei ole koskaan liian myöhäistä vielä valtuustossa pyrkiä kääntämään asian kulkua, jos se tuntuu menevän vikasuuntaan, vaikka asia aina onkin jo käsitelty lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa.

Viisituhatta

5.000 x 16 = 80.000. Tämä on Kankaanpäässä jaettujen Perussuomalainen-lehtien lukumäärä viime vuoden aikana. Ja tätä työtä on tehy jo vuosikausia. Olisiko tässä vaikka jo aihetta oman lehtemme uutisaiheeksi,  kun tässä viimeksi eilen ilmestyneessä numerossa puhutaan vantaalaisen saavutuksesta satatonnarina lehdenjakajana alueella, jossa on kerrostaloja vieri vieressä. Meillä kun ei viittätonnia saa millään luukutettua kerrostaloihin, hyvä jos parituhatta, muu on levitettävä paremminkin omakoti- ja haja-asutusalueille. Eli paljon on työläämpää urakat täällä kuin Vantaalla, vaikka hatunnoston arvoista sekin siellä tehty puoluetyö tietysti on.

Mutta kyllä työ tulostakin on tuottanut: molemmilla paikkakunnilla eli Vantaalla ja Kankaanpäässä on 11 kaupunginvaltuutettua, joka onkin korkein perussuomalaisten valtutettujen paikkakuntakohtainen lukumäärä koko maassa. Vantaalla tosin luku muodostuu vähän isommasta valtuutettujen kokonaismäärästä eli 67:stä. Kankaanpäässä valtuutettuja istuu puolet vähemmän eli 35. Kahdella muulla paikkakunnalla on lisäksi myös 11 valtuutettua: Kaustisilla (kokonaismäärä 27) ja Kouvolassa (59). Kaustinen on siis maalaiskunnista ykkönen, mutta Kankaanpää on asukaslukuunsa verrattuna kaupunkikuntien kärjessä. Kuka kissan hännän nostaa ellei kissa itse, sanotaan, ja joskus ihan aiheestakin!

Viperrystä taas viikonvaihde

Kyllä riitti pyhäpäivällekin vilinää ja vilskettä, jos oli sitä eilen lauanatainakin, kun oli siunaus sekä Kankaanpäässä että Parkanossa sekä muistotilaisuudet, joista jälkimmäinen Jämijärvellä. Vainajan viimeiset vuodet kun kuluivat Jämijärven vanhainkodissa ja hän asui sitä ennenkin Jämijärvellä vuodesta 1982 lähtien avioiduttuaan Tykköön Kuusijoenkylien rajamaille ensimmäisen puolisonsa kuoltua vuonna 1976.

Lisäksi perjantainailtana, eilen ja tänäänkin riitti PerusSuomalainen-lehden jakoa. Lauantaina muistotilaisuuden jälkeen iskin vielä pikkupakkasten ja ensimmäisten lumisateiden jälkeen täysin sulaan maahan viimeiset aurakepit 68 km:n urakastamme Jämijärven keskustasta Tykkööntien alkupään kevyenliikenteen väylälle, noin kolmekymmentä keppiä.

Tänään olin sitten yhden maamme perussuomalaisimman pitäjän, Honkajoen perussuomalaisten syyskokouksessa, jossa puhetta johti osaston puheenjohtaja, Honkajoen kunnanhallituksen nuori puheenjohtaja Tommi Laitila.

Kankaanpään kaupungintalolla piti kirkkovaltuustoryhmämme huomisen kirkkovaltuuston etukäteiskokouksen, jonka tärkeimpänä asiana oli veroäyrin suuruus. Sen päälle oli sitten kaikkien kaupunginvaltuustoryhmien yhteinen kokous tasapainon etsimiseksi kovasti alijäämäiseen kaupungin budjettiin ensi vuodelle. Tämän vuoden alijäämähän lähentelee jo nyt tällä tiedolla kolmea miljoonaa.
On naurussa pitelemistä. Eikä se yhtään auta, vaikka muillakin kunnilla menee yhtä huonosti emmekä vielä kuulu kriisikuntien joukoon. Sinnekin on enemmän kuin helppo päästä, mutta ei kovin  mukavaa olla.

Valtatien 8 ja seututien 270 risteysalueen parantaminen Merikarvian Tuorilassa

Kirjallinen kysymys liikenneministeri Merja Kyllöselle

Eduskunnan puhemiehelle
 

Merikarvian teollisuustaajama, Tuorila, on valtatien 8 varrella 45 kilometriä Porista Vaasan suuntaan. Merikarvialle sekä Siikaisiin suuntautuvan liikenteen solmukohta on alueen yritysten, kunnan laajentuvan teollisuusalueen ja Merikievarin viihdekeskuksen vuoksi vilkasliikenteinen. Merikarvialla sijaitsevan sahan vuoksi tieosuudella kulkee päivittäin myös kymmeniä rekkoja. Valtatie 8 on kaiken kaikkiaan merkittävä tieväylä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.
 

Merikarvian kunta on vuonna 2009 laatinut esiselvityksen Tuorilan risteysalueen parantamiseksi kiertoliittymän avulla. Risteysalueella erityisesti viime vuosina tapahtuneiden onnettomuuksien vuoksi selvitys tähtää turvallisuuden lisäämiseen ja liikenneolojen kehittämiseen. Tehdyn selvityksen mukaan kiertoliittymä olisi joustava, turvallinen ja kustannuksiltaan edullinen toteuttaa. Kiertoliittymän avulla voitaisiin yhdistää merkittävän valtatien ja paikallisen liikenteen erityistarpeet, ja se parantaisi myös kevyen liikenteen turvallisuutta risteysalueella sekä helpottaisi tiellä liikkujien pääsyä valtatien 8 liikennevirtaan. Tämä on erityinen helpotus raskaalle liikenteelle, jonka taukopaikka on alueella sijaitseva huoltoasema.
 

Merikarvian kunnan ja paikkakunnan yritysten lisäksi myös Siikaisten kunta on halunnut puoltaa kiertoliittymän rakentamista. Kiertoliittymä on risteysalueen teiden porrastusta edullisempi vaihtoehto, ja Merikarvian kunta on halukas myös taloudellisesti osallistumaan tämän vaihtoehdon mahdollisimman nopeaan toteuttamiseen.
 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
 

Mitä hallitus aikoo tehdä Tuorilan risteysalueen parantamiseksi ja sen liikenneturvallisuuden lisäämiseksi Merikarvian kunnassa?

Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013

 

Anssi Joutsenlahti /ps
Kimmo Kivelä /ps
Pietari Jääskeläinen /ps
Ville Vähämäki /ps
Ari Jalonen /ps
Kauko Tuupainen /ps
Martti Mölsä /ps
Juho Eerola /ps
Arja Juvonen /ps
Laila Koskela /ps
Mika Niikko /ps
Ritva Elomaa /ps
Lea Mäkipää /ps
Vesa-Matti Saarakkala /ps
Anne Louhelainen /ps

Lauantaipäivän satoa

Väinö Onni Iivari kastettiin tänään. Kaikki vanhoja kunnon suomalaisia nimiä. Väinö tulee Kalevan pääsankarista Väinämöisestä ja on esiintynyt kalentereissa 1880-luvulta lähtien. Onni on myös saman ajan nousevalta suomalaiskaudelta käännöksenä kreikankielen Makarioksesta ja latinan Felixistä. Iivari tulee ruotsinkielen Ivar-nimestä ja on merkinnyt muinaisskandinaviassa jousella varustettua taistelijaa. Suomalaistunut Iivari tuli almanakkaan v. 1908.

Karkun komeassa kivikirkossa sain olla vihkimässä onnellista hääparia ja tutustuin samalla myös lähellä olevaan hautausmaahan, jonka erikoisuutena on kirkontornista mallinsa saanut korkea vainajien säilytysrakennus eli proosallisesti ruumishuone. Enpä ole ennen nähnyt yhtä erikoista.

Kaikki nykyiseen Sastamalaan liitetyt kunnat olivat edellisellä kansanedustajakaudellani Turun ja Porin pohjoista vaalipiiriä. Siksi ajelin niin Karkun keskustan kautta kuin myös Mouhijärven Uotsolan keskustan halki ja myös Suodeniemen kirkonkylän läpi, jossa läpikulkupaikkana Tampereen suuntaan tulee useamminkin käytyä. Nostalgisissa tunnelmissa. Näin on itsenäisiä kuntia hävitetty eikä kuntalaisille ole seurannut siitä mitään hyvää, siitä kertoi jututtamani häävieraskin Mouhijärveltä. Ja kuitenkin nykyhallitus on ajamassa edelleen kuntaliitoksia. Ei hyvä! Mutta onneksi meissä kahdessa oppositiopuolueessa on voimaa vastustaa tuloksekkaastikin tätä pakkoliitosepisodia.

Lauantaisaunakin teki poikaa, kun muuten lenkkienkin jälkeinen peseytyminen on tullut usein korvattua uimareissulla. Puhtaus on puoli ruokaa, ehkä enemmänkin?

Malttia ja harkintaa kuntauudistukseen

Kuntauudistusten suhteen tuntuu alun hämmennyksen jälkeen pieni kilpajuoksu nostavan päätään. Tässä asiassa en kuitenkaan kannata kiirehtimistä.

Hallitus on ilman parlamentaarista valmistelua ryhtynyt vaatimaan sote-uudistusta käyttäen sateenvarjona läpinäkyvästi kuntarakenneuudistusta eli kuntakoon merkittävää kasvattamista. Hallitus on esittänyt kuntajakolain väliaikaista muuttamista sekä joidenkin sen säädösten kumoamista ja pyrkii näin korjaamaan aiemmin annettua kuntajakolakiesitystä. Eduskunnassa onkin virinnyt opposition kesken ajatus, että muodostamme 177 kunnassa enemmistön opposition voimin ja voimme estää kunnallisen itsehallintolain mukaisesti nykyiset kaavailut. Tänään olemme yhdessä antaneet tästä yhteisen vetoomuksen kuntapäättäjille. Eduskuntavaalien jälkeen voidaan parlamentaarisessa järjestyksessä, kaikkien puolueiden mukana ollessa edetä kunta-asioissa ja lähteä tekemään tarvittavia uudistuksia. Ne lähtevät kuitenkin kuntien vapaaehtoisuudesta, kuntien itsehallintoa ei voida valtion taholta johtaa pakotteilla.

Tämän hetken esitys veisi kunta-asioita päätökseen hallinto edellä palveluiden jäädessä taka-alalle, vaikka juuri palveluiden hyvä tuottaminen on uudistuksen tärkein asia.  Myös aikataulutuskysymykset ovat ongelmallisia liian kireän aikataulun vuoksi. Koska sote-uudistuksen periaatteista ei ole vielä tietoa, kuten myös perustuslakivaliokunta toteaa, ei kunnilla ole riittäviä mahdollisuuksia päätöstensä tekemiseksi. Koko yrityksen päätarkoitukseksi paljastuukin kuntarakenteen muuttaminen entistä suuremmiksi yksiköiksi, mutta silti ei puututa itse pääasiaan: palveluihin, rahoitukseen ja toimintojen vaikutuksiin.

Tärkeimpänä pääasiana sote- ja kuntauudistuksissa tulee olla palveluiden saaminen kattavina, hyvälaatuisina ja läheltä. Emme ole valmiita suoralta kädeltä romuttamaan nykyisin voimassa olevaa järjestelmää, vaan sitä on kehitettävä.

Varsinaisen maratonin aika ei ole vielä. Hyvin suoritettu juoksu ja maaliin selviytyminen vaativat hyvää pohjakuntoa ja harkittuja askeleita yhdessä muiden kanssa.

Anssi Joutsenlahti

Eduskunnan II varapuhemies

Rautalammin reitiltä Brysseliin asti

Rautalammin reitti on opittu koulun maantietotunnilla, nyt Rautalammin kunta haluaa päästä maailmankartalle ja on siksi rakentanut moneksi päiväksi oman pienoiskylän Helsinkiin musiikkitalon ja Sanomatalon aukiolle. Aamu-TV:ssä kylä sai hyvää mainosta. Ja täytyihän siellä käydä meikäläistenkin, eikä suinkaan turhan takia, tapasin kaksi hyvää ystävää ja kolleegaa: Rautalammin eläkkeellä olevan kirkkoherra Raimo Jalkasen sekä kansanedustajana, ministerin sihteerinä, Suomen Lähetysseuran lähettinä ja naapuriseurakunnan Hankasalmen kirkkoherrana sekä nyt synnyinpitäjänsä Rautalammin kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimivan Jorma Kukkosen. Kauniissa kesäsäässä väkeäkin oli melkoisesti.

Helsingissä pysytteleminen venyi puolitoista tuntia, kun istunnossa välttämättä pöydälle pantava hallintovaliokunnan mietintö ei vastalauseiden takia ehtinyt varsinaisen istunnon käsittelyyn. Istunto jouduttiin keskeyttämään sitä jatkettiin Suuren valiokunnan jälkeen kello 15, kun varsinainen istunto muuten perjantaisin loppuu ennen Suuren valiokunnan kokoontumista eli kello 13.30. Minä olin tämän jatkoistunnon, kestoltaan noin 1 minuutti, puhemiehenä.

Heti perjantaiaamuna olimme ryhmähuonessa kuuntelemassa käsityksiä Sote-uudistuksesta. Paikalla olivat puhumassa HUS:n (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi ja Finanssialan Keskusliiton julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusasiantuntija Piritta Poikonen. Hän on myös HUS:n valtuuston jäsen ja Perussuomalaisten valtuutettu Lohjalla. Timo itse oli johtamassa puhetta. "Koto, Terveys, se on kallista, se ei riipu hallintomallista", olivat Piritan miehen lähettämät terveiset ryhmällemme. 75 % terveydenhoidon menoista on julkista rahoitusta ja loppu 25% yksityistä. Kustannukset pitäisi maksaa kuitenkin yhdestä suunnasta, kun nyt maksajina ovat terveyskeskukset, työterveyshuolto ja Kela.

Kello 12 istumisensa aloittanut puoluehallitus teki niin kuin oli ennakoitukin ja nimesi ensimmäiset EU-ehdokkaamme virallisesti. Kuuden ehdokkaan joukkoon mahtui tasapuolisesti yhtä monta naista kuin miestäkin: Anne Louhelainen, Pirkko Mattila, Pirkko Ruohonen-Lerner, Jussi Halla-aho, Sampo Terho ja Juha Väätäinen. Viisi kansanedustajaa ja yksi meppi. Pistäkäähän muut paremmaksi, jos osaatte. Viisi näistä on muuten pari päivää sitten ollut esillä omassakin asiaa pohdiskelleessa blogissani.

Lehdet ovat kovasti kirjoitelleet myös Timo Soinin mahdollisesta EU-ehdokkuudesta ja Timo itsekin on antanut lausuntoja. Todella vaikea ja kauaskantoinen ratkaisu, on se sitten kummin päin tahansa. Onhan selvää, että, jos haluamme todella tulla EU-vaalien suurimmaksi puolueeksi, silloin Timon ehdokkuus on välttämätön ja sitä tietä Timolle voisi aueta merkittäviä kansainvälisiä tetäviä aina EU-kriittisten puolueiden johtotehtäviä myöten. Mutta EU-vaaleista vuoden päässä ovat eduskuntavaalit ja silloinkin Timoa tarvittaisiin välttämättä ehdokkaana. Samoin hänen puheenjohtajuutensa koko näiden kahden vuoden ajan olisi enemmän kuin tarpeellista. Jos Timo menisi Brysseliin, ei hän voisi enää  toista kertaa tehdä sitäkään, että palaisi sieltä eduskuntavaalien kautta takaisin eduskuntaan. Ja eivätköhän sittenkin eduskuntavaalit ole puolueemmekin kannalta ainakin kymmenkertaisesti suuriarvoisemmat!

Perusuomalaiset vaikuttaa

Perussuomalainen saavutti taas merkittävän tuloksen yhdessä vihreän, kristillisdemokraatin, kahden vasemmistoliittolaisen ja neljän keskustalaisen kanssa. Äänin 19-16 eli kahden äänen enemmistöllä Kankaanpään kaupungin rahatoimistoa ei ulkoistettu Taitoa Oy:n alaiseksi valtuutettumme Veijo Sjöbergin ehdotuksesta ja Matti Rannan kannatuksesta.

Edellinen merkittävä voitto oli viime kesänä torilla pidetyssä avoimessa valtuuston kokouksessa ennen juhannusta, kun jäljellä olevat kyläkoulut säilyivät yhden äänen varassa äänin 18-17. Sillon meitä perussuomalaisia oli viisi eli koko ryhmä kyläkoulujen puolesta. Tänään siis 11 perussuomalaista äänesti oman rahatoimiston jatkamisen puolesta tuntemattomaan ulkoistamiseen hyppäämistä vastaan.

Päätökseen jätimme myös ponnen, jossa ehdotamme ryhtymistä pikaisiin toimenpiteisiin naapurikuntien kanssa, jotta voisimme järjestää palkka- ja rahatoimiston yhteisvoimin varsinkin, kun SoTe-uudistushanke muutenkin on ajamassa meitä entistä lujemmin yhteen, jos mielimme järjestää yhdessä 20.000 asukkaan kuntana nykyisen PoSa:n alueen kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut joutumatta hakemaan niitä kaikkia 50.000 asukkaan isäntäkunnasta Porista.

Aika korutonta on tää kertoma, mutta  ei ehkä sittenkään tarvitse ihan totena ottaa tätä kaikkea, onhan vielä ennen lopullista toteutumista esim. vuonna 2015 eduskuntavaalit, ja nykyiset hallituspuolueet tarjoavat valtavaa vaaliasetta meille nykyoppositiopuolueille.

Aina jaksetaan jankuttaa, etteivät perussuomalaiset saa mitään aikaan. Tässä kaksi tulosta Kankaanpään kunnallispolitiikasta. Tänään kuulimme uutisista , mitä perussuomalaisten pelko saa aikaan Kypros-paketissa. Juuri on valmistunut selvitys maan pankkien rahanpesusta. Jos sitä todetaan tapahtuneeksi, lopettaa Suomi lisäavun maksamisen, mutta ensimmäinen erä kiirehdittiin kuitenkin jo tänään lykkäämään Kyprokselle. Voisi sanoa laulun sanoja mukaillen, että pelko (perussuomalaisten) on suuri Kokkolassakin (valtiovarainministerin kotipaikka).

Kaikenlaista vipinää

Kiirettä pittää, viikonloppu on mennyt niin työn touhussa, ettei facebookiin eikä blogiin kirjoitteluunkaan ole ehtinyt eikä jaksanut paneutua. Tänään oli toistakymmentä henkeä Perussuomalaisten Siikaisten kokouksessa. Saman verran oli väkeä Kankaanpään perussuomalaisten ryhmäkokouksessa huomisen kaupunginhallituksen kokouksen johdosta, jossa tehdään mm. valtuustolle päätösehdotus Taitoa-hankkeesta, jolla ulkoistettaiin rahatoimiston palveluita. Ryhmämme suhtautuu nihkeästi kaikkeenkin ulkoistamiseen, niin tässäkin tapauksessa, vaikka Kankaanpäähän perustajajäsenenä olisi saatavissa yksi Taitoan toimipiste, mutta muut ehdot eivät oikein vakuuta, vaikka yhtiö onkin kuntien perustama ja omistama voittoa tavoittelematon yritys.

Perussuomalainen-lehteä tuli taas 4-5000 kappaletta, josta enää viitisensataa on jakamatta. On myös tehty talkootyötä urheiluseuran nimissä, kun aurakepit saatiin poistetua. Tienvarsiroskissa riittää vielä työurakkaa, vaikka muutama talkoolainenkin on ollut jo päivän töissä, maanantaina tulee kaksi talkoomiestä lisäkseni ja perjantaiksi meitä on lupautunut yhteensä ainakin neljä, joten eiköhän roskat saa kyytiä. Vaikka eivät ne keräämällä lopu, aina valitettavasti löytyy uusia piittaamattomia roskien heittäjiä. Opetusta tarvittaisiin niin kouluissa, kotona kuin varuskunnissakin, koska keräsimme juuri Niinisalon varusmiestenkin käyttämälle tielle heitettyjä roskia.

Pekka Ahon facebookissa esittämään kysymykseen, vieläkö Paavo on johdossa, vastasin: Tuulensuun Paavo on edelleen mukana yli kolmenkymmenen vuoden uran jälkeen kunnanlvaltuutettuna, puheenjohtajana toimii Kauko Ylikoski, joka on kunnanhallituksessa. Hän on sikäli harvinaisen sattuman uhri, että vaalien jälkeen Siikaisissa oli kolmella puolueella kahteen viimeiseen paikkaa sama vertailuluku ja niin vain kävi, että Kauko putosi arvalla. Sihteerinä on toinen nuorta voimaa edustava valtuutettu  Susanna Järvenpää. Kauko ja Paavo olivat paikanpäällä vaimoineen eli Helvin ja Paulan kanssa.

Nakkilan kirkon vaiheilla

Nakkilassa oltiin hyväksymässä Perussuomalaisten Satakunnan piirin vuosikertomus ja tilit. Nakkilan kunnanjohtaja Kalevi Viren toi kunnan tervehdyksen. Mainittakoon, että viime vaaleissa perussuomalaiset sai kolme valtuustopaikkaa Nakkilaan.

Alkusanoissaan Nakkilan puolueosaston puheenjohtaja kertoi sanonnan "Nakkilan kirkon vaiheilla" syntyneen ilmeisesti siten, että kirkon lähellä oli kapakka ja kun siellä käyneet miehet eivät halunneet kertoa ihan tarkasti käyntipaikkaansa, he sanoivat tapaavansa Nakkilan kirkon vaiheilla.   

Nakkila on erotettu itsenäiseksi kunnaksi Ulvilasta vuonna 1861. Rautatie tuli paikkakunnalle vuonna 1896. Alvar Aalto on laatinut 1940-luvulla jokilaaksosuunnitelman ja 1950-luvulla tuli valtatie 2 Porista Helsinkiin. 1800-luvun lopulla suunnitteli Suomisen nahkatehtaan tehtaanjohtajan kartanoasunnon rakennushallituksen 1. pääjohtajaksi tullut Väinö Vähäkallio. Erkki Huttusen piirtämä, Suomen ensimmäinen funkkistyylinen kirkko valmistui  Nakkilaan vuonna 1937 ja Huttusesta tuli rakennushallituksen 2. pääjohtaja. Enkä voinut olla mainitsematta, että kirkon vieressä olevan, kolmen enkelin hahmoa kuvaavan sankaripatsaan tekijä on enoni Kauko Räike. Patsas paljastettiin kunnan satavuotislahjana vuonna 1961.

Nakkilassa on perinteisesti ollut kaksi suurta kartanoa molemmin puolin Kokemäenjokea, eteläpuolella Villilä  ja pohjoisrannalla Anola, jonka kartanopäärakennus on vuodelta 1938.

Alvar Aaallon kokonaissuunnitelma Kokemäkijokilaaksosta nivoo nykyisin yhteen Porista Kokemäelle ulottuvan, Suomen seitsemänneksi suurimman väestötaajaman, joka käsittää puolet Satakunnan väestöstä ja myös työpaikoista. Rautatien yhdistäessä nämä paikkakunnat olisikin kehitettävä myös paikallisliikennettä tälle jo sähköistetylle radalle, nythän Pori-Tampere -junat porhaltavat useimman paikkakunnan ohi pysähtymättä. Edelleen valtatie 2:n nelikaistaistaminen välille Harjavalta-Ulvila olisi päivitettävä ja saatava työn alle. Kulttuurialan koulutusta olisi myös voitava säilyttää Satakunnassa.

Tällaisia terveisiä kokousväelle kertoi kunnanjohtaja, syntyperäinen nakkilalainen Kalevi Viren, jonka isänkin aikanaan smp:n kunnanvaltuutettuna toimineen olen saanut tuntea.

Puhtaalta pöydältä

Likaisen pelin aika on nyt ohi, kun sanelupolitiikka on puhunut. Perussuomalaisina me lähdemme liikkeelle puhtaalta pöydältä. Onkin toivottavaa, että tästä eteenpäin pääsemme hyvässä yhteishengessä ajamaan kuntalaistemme parasta. Helppoa se ei tule olemaan, siksi vaikeita aikoja elämme. Hallituksen ajamat sekava kuntauudistus ja mikäli mahdollista vielä sekasotkuisempi sote-uudistus tulevat teettämään töitä olan takaa. Talousahdinko vaanii kaiken taustalla.

Jatkossa tarvitsemme yhteistyötä. Siihen me perussuomalaiset olemme kaikin tavoin halukkaita, mutta emme alistettuina, vaan myös oman arvomme tuntien tasa-arvoisina valtuutettuina. Uudistushalukkaina toimimme säästöjen aikaansaamiseksi ja uuden kasvun ja työpaikkojen lisäämiseksi, onhan 36 ehdokkaamme joukossa peräti parisenkymmentä yrittäjätoiminnassa olevaa ja heistä suurin osa on nyt myös valtuutettuja ja varavaltuutettuja sekä vähintään lautakuntien jäseniä.

Aloitteellisuus on meidän valttimme. 13 uudesta valtuutetusta peräti kahdeksan on perussuomalaisia ja esimerkiksi keskustan kahdesta uudesta toinen palasi yhden kauden jälkeen takaisin valtuustoon ja toinenkin on jo eläkkeellä.

 

Oma voima parasta luottamuspaikkojenkin jaossa

Spekulaatio Kankaanpään perussuomalaisten vastuun pakoiluista jatkuu. Sitä ei kuitenkaan myönnetä, että perussuomalaisten kanssa eivät muut suostuneet edes neuvottelemaan asiasta. Meille vain saneltiin, mitä meidän pitää tehdä eikä omaa mielipidettämme otettu lainkaan huomioon. Siitäkin huolimatta, että olemme ainoa ryhmä joka lisäsi valtuutettujen lukumäärää, vieläpä kaksinkertaiseksi ja kansalaiset osoittivat riittävän selvästi haluavansa muutosta harjoitettuun politiikkaan. Mutta ei, sama vanha juonittelu ja hyvä veli -järjestelmä näyttää jatkuvan.

Kertauksen vuoksi, lähtökohtamme suurimpana valtuustoryhmänä oli valtuuston puheenjohtajuus ja sivistyslautakunnan puheenjohtajuus. Kumpaakaan ei missään vaiheessa oltu meille antamassa. Ei myöskään minkään muun neljän suuren lautakunnan puheenjohtajuutta. Olimme valmiita jopa puolittamaan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajuudet. Sivistyslautakunnan puheenjohtajuuden saatuamme olisimme myös ottaneet hallituksen puheenjohtajuuden. Mikään kompromissiesityksistämmekään ei saanut kannatusta. Aivan kuten Teuvo Roskala facebookissa sanoo, että ilman valtaa emme voi ottaa vastuuta eli pelkkää hallituksen puheenjohtajuutta. Mitä taas tulee esim. valtuuston 1. varapuheenjohtajuuteen, sen saamme ihan omalla painollamme vihreän valtuustoryhmän kanssa. Sekin oltiin aluksi meiltä viemässä, kun muut eivät osanneet laskea. Samoin saamme omalla painollamme vihreän valtuutetun kanssa jokaiseen elimeen varapuheenjohtajan, joten ei meitä pystytä täysin nollille jättämään 23 valtuutetun ryhmittymän tahdosta huolimatta. Jos taas keskusta briljeeraa suuremmuudellaan (45 ääntä vaaleissa), miksei se ota sitten vastuuta kunnanhallituksen puheenjohtajuuden myötä.

Mitä tulee ehdokkaaseemme valtuuston 1. varapuheenjohtajaksi, varmasti hän olisi ollut mitan täyttävä valtuuston puheenjohtajanakin, tietääkseni hän on ensimmäinen väitellyt tohtori puheenjohtajistossa ja ilmeisesti koko luottamusmiehistössä kautta aikojen, lisäksi hän on luterilaisen kirkon pastori ja ekonomi.

En malta olla mainitsematta aamulla saamastani puhelinsoitosta, jonka sanoma oli, että eikö teidän varttuneempien olisi jo aika antaa ohjaksia nuorempiin käsiin. Näin omalta osaltani olenkin tekemässä eikä minua valita mihinkään kaupungin omaan organisaatioon. Tämä ratkaisu on ollut helppo tehdä, onhan meillä peräti 8 uutta valtuutettua, joille voi mielihyvin uskoa tehtäviä ja katsoa näin tästä päivästä myös tulevaisuuteen.

Ehdotan perussuomalaisten ja vihreiden ryhmän puolesta valtuuston 1. varapuheenjohtajaksi tohtori Jari Koskelaa, syntyperäistä kankaanpääläistä Vihtiläjärveltä. Syntymäaikakin löytyy: 11.3.1956, Kankaanpäässä on näet kaksi Jari Koskelaa, tosin ei valtuustossa, vaikka toisenkin Jarin veli on valtuutettu.
 

 

Vapaa-ajan puuhastelua

Kansanedustajien istuntovapaiden pituutta on kovasti arvosteltu. Itselläni on ollut vapaan aikana muun lisäksi papillisiakin tehtäviä, eilen rintamaveteraanin siunaus ja tänään Amalia Anna Josefiinan kaste.

Kunnallisvaalien tiimoilta on riittänyt monenlaista neuvonpitoa luottamuspaikoista. Kankaanpäässä on vedetty kölin ali, muualla perussuomalaiset ovat saaneet asiallisempaa kohtelua ainoana vaalien voittajana.

Välillä on hyvä hengähtää ja koota voimia. Loppukausi ennen joulua ottikin voimille. Kuten aiemminkin olen maininnut, yhden istunnon lopetin vasta klo 3.55 aamuyöstä ja heti seuraavana aamuna oli vuorossa joululaulutilaisuus, mikä sinällään on hieno asia.

Onhan näissä eduskunnan kokoontumistauoissa sekin hyvä puoli, että edes sen ajan kansalaiset saavat hengähtää helpotuksesta, kun ei säädetä uusia selkänahkaa kurittavia lakeja.

Ei kai soppa kiehu yli laitojen

Lähetin päivän pääkirjoituksen johdosta oheisen vastineen Satakunnan Kansan päätoimittajalle, joka lupasi julkaista sen. Soppa näyttää käyvän kuumana, ja aika sopan ovatkin vanhat puolueet keittäneet itselleen.

-------- Alkuperäinen viesti / Orig.Msg. --------

Aihe:	Kyllä kuuluu kummia (kommentti 9.1. pääkirjoitukseen)
Päiväys:	Wed, 09 Jan 2013 10:55:00 +0200
Lähettäjä:	Anssi Joutsenlahti
Vastaanottaja:	petri.hakala@satakunnankansa.fi

SK:n pääkirjoituksessa pohdittiin perussuomalaisten vastuunkantoa ja 
todettiin Kankaanpäästä kuuluvan kummia. Niin meistäkin Kankaanpään 
perussuomalaisista koko vastuun  ja luottamuspaikkojen jako oli 
vähintäin ihmeellistä. Meidät suurimman puolueen ja ainoan 
valtuustopaikkoja lisänneen, ja voisipa jopa sanoa Kankaanpään historian 
suurimman vaalivoittajan - neljä vuotta sitten valtuustopaikkoja ei 
ollut ainoatakaan, edellisvaaleissa  saimme viisi ja nyt on yksitoista - 
tahtoa ei pienimmässäkään määrin haluttu kuunnella. Eikä toivomuksemme 
olleet kohtuuttomia eli valtuuston puheenjohtajuus ja yhden neljästä 
suuresta lautakunnasta eli sivistyslautakunnan puheenjohtajuus. Ei 
puhettakaan, että kumpaakaan olisi annettu meille. Olimme jopa valmiit 
jakamaan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajuudet 2-2 -vuosiksi, ei 
sekää ottanut tulta, ei myöskään se, että sivistyslautakunnan 
puheenjohtajuuden saatuamme olisimme olleet valmiit ottamaan myös 
hallituksen puheenjohtajuuden.
Ja näin on päädytty viiden valtuutetun kokoomuksen saavan tämän 
kouluasioistakin päättävän sivistyslautakunnan,  ja meille juuri 
kyläkoulujen elinvoimaisuus on kynnyskysymys.

Näin ylitsemme käveltiin mennen tullen eikä äänestäjien vaaleissa 
osoittamaa muutostahtoa haluttu kunnioittaa. Vastuuta kannamme ja 
samalla ihmettelemme, miksei keskusta ota hallituksen puheenjohtajuutta, 
jos vastuun kantaminen on yksin siitä kiinni.

Mitä tulee perussuomalaisten vastuunkantamiseen yleensä ja tekojemme 
vähättelemiseen, pitäisi kaikille olla päivänselvää, miksi emme voineet 
mennä hallitukseen. EU:n kriisimaiden tukipolitiikkaan emme saaneet 
muutosta ja siksi emme äänestäjämme pettäen ja takkimme kääntäen voineet 
lähteä hallitukseen sen nykyisellä ohjelmalla. Mitä tulee jatkoon, 
olemme aina valmiit hallitusvastuuseen, kun sovitaan maamme etua ja myös 
heikompiosaisista kansalaisistamme vastuuta kantavasta ohjelmasta.

Anssi Joutsenlahti
Kankaanpään perussuomalaisten valtuustoryhmän pj.

Jk. En itse ole hamuamassa mitään näistä kaupungin luottamuspaikoista, 
nyt tarvitaan tuoretta voimaa ja sitä meillä on, vain kolme edellisen 

valtuuston jäsentä ja siis kahdeksan uutta!

Lopultakin ratkaisu luottamuspaikoista

Lautakuntapaikkaneuvotteluissa päästiin lopulta tänään ensimmäisen kerran edes vähän neuvottelun makuun ja ratkaisuunkin, josta meidän perussuomalaisten täytyy sanoa, että laiha sopu on sittenkin parempi kuin lihava riita. Saneluratkaisultahan tämä silti tuntui meidän osaltamme.

Perussuomalaisten tahtoa ei juurikaan kuunneltu Kankaanpäässä, kun 11 valtuutetun suurimmalle ryhmälle ei annettu valtuuston puheenjohtajuutta eikä sivistyslautakunnan puheenjohtajuutta, joita kumpaakin ensisijaisesti olisimme halunneet. Sen sijaan omalla voimallamme saamme jokaiseen elimeen 1. varapuheenjohtajan ja tietysti 9-henkiseen lautakuntaan 3 jäsentä. Emme saaneet yhdenkään ns. suuren lautakunnan puheenjohtajuutta, vain puheenjohtajan paikat tarkastuslautakunnassa, henkilöstö- ja hallintojaostossa sekä keskusvaalilautakunnassa. Tärkeimmät ensimmäiset paikat ovat tietenkin valtuuston ja hallituksen varapuheenjohtajuudet.

Aika hienoa toimintaa, kun vain 5 valtuutetun ryhmänä kokoomus saa sivistyslautakunnan johdon, jota ei siis annettu 11 valtuutetun ryhmälle. Mutta kyllä kansa tietää ja ymmärtää. Onko syynä se, että puolustamme loppuun asti kyläkouluja vai mikä? Emmekä todellakaan hyväksy hyvä veli -järjestelmää, joka näyttää yhä edelleen olevan vallalla.

Kansa halusi muutosta kunnallisvaaleissa, joissa nousimme 5 hengen ryhmästä 10 valtuutetun joukoksi ja nyt meitä on jo 11. Kaikki muut ns. vanhat puolueet kokivat paikkatappioita: yhden paikan menettivät vaaleissa keskusta, kokoomus ja demarit, vasemmistoliitto hävisi kaksi valtuustopaikkaa. Kuitenkaan näin suuren vaalivoiton saaneille ei annettu juuri mitään muuta, mitä emme pelkällä omalla voimallamme olisi saaneet. Näinkö kunnioitetaan vaalitulosta ja kansan mielipidettä!?

 

Perjantai-iltana Huittisissa

Huittisten kaupunki oli tällä kerralla järjestelyvuorossa Satakunnan maakuntaliiton uudenvuoden vastaanotolla. Kankaanpäästä meitä oli paikalla seitsemän henkeä, muualta enemmänkin, joukossa paljon tuttuja ja myös perussuomalaisia. Neljä satakuntalaista kansanedustajaa ja kaksi edustajaa Pirkanmaalta, joista toinen oli Punkalaitumen Martti Mölsä (PS). Kaksi Huittisten Riuttamäkeä oli paikalla - molemmat valtuutettuja - vaimoineen, kuten myös me perussuomalaisten kaksi kansanedustajaa vaimoinemme. Piirin puheenjohtaja Seppo Toriseva oli myös paikan päällä. Kaupunki tarjosi maukkaan pitopöydän oman kaupungin ja Satakunnan alueen tuotteista. Huittinen onkin kuuluisa kaupunki ravinnontuottajana.

Satakunnan maakuntaliiton vuosittain kullakin paikkakunnalla vuorollaan järjestämä vastaanotto lienee ihan paikallaan. Tapahtumassa voi vapaasti tavata ihmisiä ja kertoa kuulumisia ilman kokousvelvoitteiden paineita. Nythän sitä uutta tietoa tulee joka taholta, kun kunnallisvaalit on pidetty ja uusien luottamushenkilöiden valinta on ajankohtainen.

Monin paikoin onkin päästy sopuratkaisuihin, tosin ei Kankaanpäässä, missä keskustan johtama juntta määrää kaikesta. Pidimme asiasta eilisiltana neuvottelua tyhjin toimin ja tänään olin paikallisradiossa itsekin lausumassa ihmettelyäni hyvä veli -järjestelmän jatkuvasta kukoistamisesta kaupungissamme, vaalituloksesta huolimatta.