tiistai 30. marraskuuta 2021

Länsi-Suomen OP:n edustajistoon

Tällaisen sähköpostin sain viime viikolla, tänään pankki julkaisi tulokset. Kiitos kaikille äänestäjille, tulos oli mitä parhain, meidänkin alueella oli 29 ehdokasta: Hei! Onneksi olkoon, sinut on valittu Länsi-Suomen Osuuspankin edustajistoon! Edustajistoomme valittiin 40 edustajaa ja yhteensä ehdolla omistaja-asiakkaita oli 207. Osuuspankissamme äänestysprosentti oli 11. Vaalien tulos julkistetaan virallisesti 30.11. klo 12 mennessä pankkimme op.fi-sivuilla, ja siihen asti tieto on luottamuksellista. Nelivuotiskaudeksi valittiin seuraavat edustajat (äänimäärä): Vaalipiiri: Kankaanpään konttori ja Merikarvian konttori Heikintalo Anne (101) Joutsenlahti Anssi (146) Mäkelä Pekka (105) Nurmi Jenni (102) Uusitalo Mikko (159) Vaalipiiri: BEPOPin konttori ja Ulvilan konttori Ahlqvist Esa (224) Ala-Järvenpää Niina (63) Alenius Sinikka (200) Haikkonen Aila (65) Heinikangas Marketta (73) Heino Mirva (67) Heinonen Jukka (76) Huhtanen Tapio (138) Huru Petri (79) Jokinen-Anttila Leena (131) Joutsenlahti Juha (88) Kataja Sampsa (205) Kivelä Antero (130) Koskela Matti (70) Kruus Tuija (74) Pajukoski Jari (94) Pitkänen Nelly (75) Pyydönniemi Kaarina (114) Sävelä Jussi (118) Tanttinen Markku (198) Tenho Juha (94) Walli Timo (127) Vaalipiiri: Kauppakadun konttori ja Eurajoen konttori Akkanen Jari-Pekka (82) Alho Marja-Leena (159) Heikkilä Jan (67) Kiikola Saku (172) Numminen Seppo (68) Rauvola Merja (172) Ruponen Susanna (82) Selkämö Hanna (106) Sjöman Ilona (146) Vastavirta Åke (74) Virtanen Kari (104) Ylijoki Mirja (91) Yli-Karro Miika (97) Lisäksi edustajistoon on valittu Länsi-Suomen Osuuspankin ja Kiikoisten Osuuspankin sulautumisen yhteydessä Kiikoisten Osuuspankin osuuskuntakokouksen päätöksellä Laura Mäkitalo ja varajäseneksi Ilkka Mäkelä.

maanantai 29. marraskuuta 2021

Kyläkoulujakin tarvitaan

Jari Koskela kolumni päivän Satakunnan Kansassa 7:00 Suomen viimeinen kyläkoulu lakkautetaan vuonna 2032, jos nykyinen trendi jatkuu. Viimeisen 30 vuoden aikana 55 prosenttia peruskouluverkostamme on lakkautettu. Tällä hetkellä maaseudun kouluista jopa 80 prosenttia on korkean lakkautusuhan alla. Onneksi tämä kehitys on mahdollista kääntää ja viime ajat antavat useita merkkejä paremmasta. TUOREEN tutkimuksen mukaan kyläkoulun lakkauttaminen kiihdyttää väestön poismuuttoa. Koulut ovat alueilleen muutakin kuin vain lapsille paikka oppia. Ne ovat yhteisön sydän ja niillä on merkittävää muutakin kuin kasvatuksellista arvoa. Koulun lakkauttamisen jälkeen katoavat vähitellen muutkin palvelut. Kyläkoulujen lakkautusten vaikutuksia on tutkittu huonosti. Lakkautuksia perustellaan usein lähinnä säästyvillä kiinteillä kustannuksilla. Vaikutuksia oppimistuloksiin sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin ei ole riittävästi tehty. Se tiedetään, että kyläkouluja pystyssä pitäneen pienkoululisän lakkauttamisen jälkeen Suomen PISA-tulokset ovat laskeneet ja erityisesti lukutaito on romahtanut. Mielenterveysongelmiakin on jatkuvasti enemmän. Pienten koulujen kuihtuminen saattaa olla osasyy ongelmiin. KYLÄKOULUILLA on omanlaistaan arvoa. Kyläkoulu on turvallinen ja kodinomainen yhteisö, jossa luokat pysyvät pieninä ja opettajat tuntevat oppilaansa paremmin kuin suurissa ja keskitetyissä yksiköissä. Oireilevat nuoret on helpompi havaita, ja ongelmiin voidaan näin puuttua ajoissa. Pahoinvointia ja mielenterveysongelmia on helpointa ehkäistä tässä varhaisessa vaiheessa. Kyläkoulu ei ole vain maaseudun ilmiö. Kyläkoulunomaisia luokkia voi olla myös kaupunkien reuna-alueilla. Kaupunginosakoulussa opetusta voidaan järjestää todellisena lähiopetuksena. Kyläkouluissa on monia käytäntöjä, joista kannattaa ottaa mallia. Laaja kouluverkko mahdollisti asemamme koulutuksen suurvaltana. Ehkä historiasta kannattaisi ottaa oppia. KOULUVERKKOA ja kyläkouluja pitäisi ajatella nettopositiivisesti. On syytä huomioida pienten yksiköiden monet hyödyt opetukseen ja samalla myös koulujen epäsuorat, elinvoimaa tuovat vaikutukset omille alueilleen. Virta on vienyt ihmisiä maaseudulta suuriin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin, mutta tätä virtaa ei pidä ehdoin tahdoin kiihdyttää harkitsemattomilla ja lyhytnäköisillä lakkautuspäätöksillä. Viimeisten lukujen mukaan 170 kuntaa on saanut nettomuuttovoittoa. Korona-aika sekä etätyö ovat mahdollistaneet asumisen kaupunkien ulkopuolella. Moni on tähän mahdollisuuteen tarttunut. Tämä kehitys saattaa jatkua. Turvallinen koulu keskustaajamien ulkopuolella on monelle merkittävä vetovoimatekijä. Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.) Kankaanpäästä.

sunnuntai 28. marraskuuta 2021

Hoosiannasunnuntai

1. adventtisunnuntai Joulujakso, adventtiaika Kuninkaasi tulee nöyränä Uskonpuhdistuksen kirkoissa päivän päätekstinä on keskiajan perinteen mukaisesti kertomus Jeesuksen ratsastuksesta Jerusalemiin. Jeesus ei tullut Jerusalemiin maallisten valtiaiden tavoin, vaan nöyränä, aasilla ratsastaen. Näin hän liittyi Sakarjan kirjan profetiaan rauhan kuninkaan tulemisesta. Tähän viittaa myös päivän nimitys nöyrtymisen adventti (adventus humiliationis). Kirkkovuoden ensimmäinen sunnuntai julistaa, että Jumala ei ole kaukana meistä. Hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan. Hoosiannaa laulaen tervehdimme Jeesusta Kuninkaanamme ja iloitsemme siitä, että hän on tullut ja vapauttanut meidät yhteyteen Jumalan ja toistemme kanssa. Päivän evankeliumit liittävät adventin ja joulun palmusunnuntaihin ja pääsiäisen tapahtumiin. Näin kirkkovuoden pääsiäiskeskeisyys tulee esille alusta lähtien. Joulu saa merkityksensä vain yhteydessä Kristuksen kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Nouse, Herra, osoita voimasi! Riennä avuksemme ja anna armosi. Pelasta meidät synnistä, pelasta kaikesta, mikä tuhoaa elämää. Sinua, kuningastamme, tervehdimme tänään riemuiten. Sinun valtakuntasi tulemisesta iloitsemme. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 2 Herra Jeesus, Vapahtaja, nöyränä ja hiljaisena sinä viet valtakuntasi voittoon ja kukistat pahan vallan. Me odotamme armoasi ja rauhaasi. Anna sanan ja sakramenttien vahvistaa meitä toivossamme uuden kirkkovuoden aikana. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 3 Jeesus, Vapahtajamme. Tänään, ensimmäisen adventtikynttilän sytyttämisen päivänä, mielemme täyttyy iloisesta odotuksesta. Sinä, Herramme Jeesus, saavuit kerran kansasi luo nöyränä ja hiljaisena. Kiitos, että tahdot tänäänkin tulla jokaiseen kotiin ja sytyttää valosi talven pimeyteen. Tahdomme liittyä iloitsevaan joukkoon ja toivottaa sinut tervetulleeksi. Tule, rakas Jeesus. 4 Sinä, kuninkaamme Jeesus Kristus, tulet joka päivä luoksemme vallan merkeistä riisuttuna, köyhistä köyhimpänä. Kumarru kurjuuteemme, hoida haavoille lyötyjä, kuuluta maailmalle armo ja rauha. Hiljainen kuninkaamme, havahduta meidät iloosi ja viritä sydämemme laulamaan sinulle. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 5 Jeesus, meidän Herramme. Sinä saavuit kerran aasilla ratsastaen Jerusalemiin ja riemuitsevat kansanjoukot tervehtivät sinua palmunlehviä ja oksia heiluttaen. Tänään mekin tahdomme toivottaa sinut tervetulleeksi koteihimme ja sydämiimme. Tule, Jeesus, luoksemme. Valmista meissä tilaa juhlan odotukselle ja joulun ilolle. Sinua me ylistämme.

Liikkeellä

Porin diakissa eli diakonialaitoksen sotaveteraanien osastolla kävin katsomassa siellä olevaa kahta kankaanpääläistä veteraania, toinen ensi helmikuussa 102 vuotta ja toinen ensi huhtikuussa 99 vuotta, jos JUmala suo niin kuin on tapana sanoa. Veteraanimme eivät odellakaan enää ole mitään poikasia. Kunnia heille! Ei heitä enää liikaa olekaan, pitäkäämme heistä hyvää huolta. Diakissa niin tehdään suurella sydämellä! Ja sitten Noormarkussa vaikuttavassa Noormarkun Nopsan 80-vuotisjuhlassa!

perjantai 26. marraskuuta 2021

Tunnin lenkki eka kertaa pakkassäässä

Kuuden asteen pakkasessa ihan kelpo säässä pelkästään katuja pitkin hautausmaan reunuspuistoa Kappelikatua Laviantien ali Ilmarisenkatua Vuohiniitynojan vartta käärmeen ohi aina ojan loppuun niin että taas saatiin alittaa Laviantie ja Asemakatua sekä Tehtaankatu takaisin liikuntakeskukseen sopivaa vauhtia niin, että tunti tuli hyvin täyteen. Ja sitten seitsemästä mukanaolijasta viisi suuntasi Hannun saunotukseen. Markun autonavaimesta tosin oli patteri sanonut yhteistyön irti, joten käytiin hakemassa vara-avain Myllymäestä, jotta kaikin pääsimme lopulta saunan lämpimiin. Kiitos Hannulle ja Teemulla, joka kyllä jätti lenkin väliin!

torstai 25. marraskuuta 2021

Päivän kulkua

Sauna kruunasi eilisen päivän, kun laitoimme yksitoista sotien veteraanien hautakivimerkkiä sekä jaoin yhdeksääntoista kerrostaloon ja lisäksi Myllymäen ja Järventaustan katujen postilaatikkoihin PS-lehteä. 😊😘

keskiviikko 24. marraskuuta 2021

Ervasti hävittäjähankinnoista

Kolumni Pekka Ervasti Jos hävittäjäehdokkaat pannaan samaan kasaan ja kääntelipä nippua miten päin vain, aina on F-35 päällimmäisenä Pekka Ervasti: Juju ei olekaan hinnassa, vaan siinä mitä sillä saa. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY Suuryrityksen huippupalkkainen toimari katsoi ällistyneenä käteeni hajonnutta monitoimityökalua. ”Herranjestas, onko sulla varaa käydä ostoksilla halpahallissa?”. Heti kun Leatherman-kopiota olisi eräreissulla tarvittu, se hajosi päreiksi kesken työsuorituksen. Ostin, kun halvalla sain. Tämä olkoon opetuksenna niille, jotka lähiviikkoina valitsevat Suomelle uuden taisteluhävittäjän. Puhe hinnasta on sikäli jälkijättöistä, että se tiedetään jo: 10 miljardia. Se on ykkönen, jonka perässä on yhdeksän nollaa. Nyt en tarkoita päätöksen tekeviä tahoja vaan euroja. Juju ei olekaan hinnassa, vaan siinä mitä sillä saa. Hävittäjällä on pitkä laahus muuta roipetta, jota kauppaan liittyy: aseet, softa, koulutus lentäjille ja mekaanikoille, solmioneulat päättäjille ym. Hyvä olla tässäkin tarkkana, ettei pakettia avatessa käy kuten usein jouluaattona: paristot eivät kuulu hintaan. Teknisistä ominaisuuksista voidaan kinastella loputtomasti, mutta kalkkiviivoilla kaupan kuitenkin ratkaisee ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Tämän takia kilpailussa eivät ole mukana venäläinen tai kiinalainen hävittäjä, vaikka sielläkin osataan lentäviä tappokoneita valmistaa. Osaa niistäkin on kokeiltu ihan oikeissa taisteluolosuhteissa ja hommansa ovat hoitaneet. Naton kumppanina sekä Ruotsin ja Yhdysvaltojen liittolaisena Suomen on tietysti valittava hävittäjä, joka pystyy soittamaan osana samaa sotilaallista orkesteria. Kun Hornetit ostettiin, Suomi sinkosi oikein katapultilla itsensä läntiseen sotilaalliseen leiriin, ellei peräti suoraan Yhdysvaltojen syliin. Sen jälkeen on sotilasyhteistyö koko ajan syventynyt ja amerikkalaisia sotilaista vilissyt suomalaisessakin metsässä ja taivaalla tavan takaa. Hävittäjäkalustoa uusitaan muuallakin Naton piirissä. Amerikkalainen F-35 -hävittäjä näyttää olevan useimpien valinta. Suomen kilpailussa mukana olevat brittiläinen Eurofighter, ranskalainen Rafale ja jenkkien Superhornet eivät ole uushankintojen kärkimuodostelmassa – ruotsalaisesta Gripenistä puhumattakaan. F-35 nähdään ehkä tämän hetken moderneimpana hävittäjänä. Se on myös sikakallis – niin tyyris, että jopa joissakin Yhdysvaltojen aselajihaaroissa on nikoteltu hinnan kanssa. Korroosio-ongelmiakin – maallikon sanoin ruostetta – on kuulemma ilmennyt. Outo pulma härvelissä, jonka pitäisi pelata säällä kuin säällä. Kaiken kaikkiaan taitaa kuitenkin olla niin, että jos kaikki hävittäjäehdokkaat pannaan samaan nippuun ja kääntelipä kasaa miten päin vain, aina on F-35 päällimmäisenä.

tiistai 23. marraskuuta 2021

Lumitöissä

Syyskauden ensimmäiset lumityö sai tehdä tänään tiistaina 23.11. Ensinaamulla oli yön aikana tullut ohut lumikerros, jonka lakaisin kiveykseltä. Iltamyöhällä sitten tuli uusi lumisada, ei ehkä ihan senttiä sekääm kattanut maata, mutta hyvä oli sekin lakaista kiveykseltä ja isolta parvikkeelta. koska ennen puoliyötä näytti sää lämpiävän ja muuttuvantihkusateiseksi. Mitä lie aamulla, onko lumi silloin taas pois jo maisemasta?

maanantai 22. marraskuuta 2021

Tunnin lenkillä

Unto Vuorinen Ylläpitäjä · 5 t · Lenkkeiltiin. Porukkaa oli taas vanhaan malliin, eikä montaa olisi tarvittu uuden taustakuvan ottoon taaskaan. Perjantaina märiksi kastuneet vetimet oli kuivuneet ja nyt olikin kuivaa ja pikku pakkasta, eli liukastakin paikka paikoin. Reitti kulki samoilla perinteisillä kuntopoluilla urheilukeskuksella. Ensin uimahallilta uudelle, Risen puistoksi nimettävälle uuden vesitornin mäelle, jossa kuntoportaat, lasten laskettelumäki yms. Tämä lisäkierros liittyy nyt valaistuun kunto 5 lenkkiin lisälenkkinä. Liekö puiston nimi ennakoineen, niin kunnioitin sitä tyyliin sopivalla tavalla, eli vedin pikku voltit siihen loivaan rinteeseen, kun tornin kiersimme. Pakkanen jäädyttänyt aika muhkuraiseksi alustan, niin eipä siinä tarvinnut kun nilkan vähän pyörähtää ja kuperkeikan jälkeen matka jatkui. Kiersimme siitä sitten kunto 5 lenkin ja vanhan vesitornin kierron jälkeen vielä useampi kierros urheilukentän ympäri, niin saatiin se tuntikin täyteen ja varmasti tuli se 6km vähintään, kun nvauhtikin oli ihan reipasta. Perjantaina sitten Hannun kekkerit lenkin päälle, eli simmarit mukaan ja vesi pullot tietty, jos ei isännän runsas nestetarjonta maistu. Kiitos kaikille taas.😀

lauantai 20. marraskuuta 2021

Suomi aina maksumiehenä EU:n rahastoissa

Koskela varoittaa EU:n olevan jälleen kerran suoma­laisten kukka­rolla: ”EU:ssa on menossa huoles­tut­tava ja vaaral­linen liit­to­val­tio­ke­hitys” LEHTIKUVA Politiikka Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela varoittaa Euroopan unionissa tapahtuvasta Suomelle epäsuotuisasta kehityksestä. Ilmastotoimia koskeva sosiaalirahasto sekä tieliikenteen ja rakennusten fossiilisten polttoaineiden päästökauppa ovat jälleen iso harppaus kohti keskitettyä ja yhteisvelkaista liittovaltiota, jossa suomalaisilla on vain maksajan rooli. Suunnitteilla olevan sosiaalisen ilmastorahaston koko on 72 miljardia, ja se on 25 % komission ehdottamasta uudesta päästökaupasta. Suomen maksut ovat ainakin 840 miljoonaa euroa tuloja suuremmat. – Tämän lisäksi rahasto edellyttää vähintään 50 prosentin kansallista osarahoitusta, eli rahaston koko olisi lopulta 144 miljardia ja Suomen teoreettinen tappio jopa 1,68 miljardia, Jari Koskela sanoo. EU ottaa roolia jäsenmaidensa sosiaalipolitiikassa Rahaston kautta aiotaan jakaa rahaa niin sanotuille energiaköyhille, joita löytyy runsaasti Suomea keskimäärin rikkaammistakin EU-maista näiden heikon sosiaaliturvajärjestelmän vuoksi. Suomessa sosiaaliturva ehkäisee energiaköyhyyttä jo nyt kohtuullisen hyvin. – EU:n sosiaalirahasto tarkoittaa, että EU käytännössä ottaa roolia jäsenvaltioidensa sosiaalipolitiikassa. Sosiaalipolitiikka on perinteisesti ollut kansallisen päätäntävallan alla, ja näin sen pitää ehdottomasti olla myös jatkossa, Koskela toteaa. Päästökauppajärjestelmä ilmastorahastoakin ongelmallisempi Ilmastorahastoa vielä suurempi ongelma on EU:n uusi päästökauppajärjestelmä, jossa päästökauppaa käydään ensimmäistä kertaa suoraan kansalaisten kukkaroilla. Uuden päästökaupan koko on noin 300 miljardia, ja vain 25 prosenttia siitä on tällä hetkellä korvamerkitty. – Uusi päästökauppa tulee näkymään bensapumpulla ja lämmityskustannuksissa. Ensimmäistä kertaa komissio päättää, mihin päästökaupan tuottoja käytetään, ja erityisen olennaista on se, että kukaan ei vielä tiedä, mihin tämä ilmastorahaston ulkopuolinen 75 prosentin osuus menee, Koskela huomauttaa. Suomalaiset pelinappuloita EU:n suurvaltapyrkimyksissä Koskelan mielestä ei ole kestävää, että suomalaiset veronmaksajat joutuvat jatkuvasti olemaan pelinappuloita EU:n suurvaltapyrkimyksissä. Oman maan asiat ja epäkohdat unohtuvat, kun Suomi velkaantuu solidaarisuuden nimissä. – Me olemme nyt menossa järjestelyyn, jossa EU:n toimivaltaa laajennetaan salakavalasti sosiaalipolitiikan alueelle ilmastorahaston kautta. Samalla täysin uudella päästökaupalla kuritetaan kansalaisia kohtuuttomasti. EU:ssa on menossa huolestuttava ja vaarallinen liittovaltiokehitys, johon Suomea lisääntyvästi hivutetaan, Koskela tuskailee. SUOMEN UUTISET

torstai 18. marraskuuta 2021

EDuskuntakäynnillä

Varapuhemiehet Juho ja Anssi kuvatekstinä Kike Elomaan ottamassa fb-kuvassa Veteraanikansanedustajia kävi vierailulla tänään Eduskunnassa…mm Anssi Joutsenlahti, Lauri Heikkilä, Matti Hannola, me olimme perussuomalaisten ryhmähuoneessa!

tiistai 16. marraskuuta 2021

Kolme suurinta kaupunkia

Menevä viikko, kaikissa Suomen kolmessa suurimmassa kaupungissa käytävä. Tänään tiistaina Tampere Israelin Ystävien toimistossa uuden liittovaltuuston kokous ja myös Shalom-lehden johtokunta kokousti. Keskiviikkona Helsinki: entiset eli veteraanikansanedustajat kokoontuvat koronan aiheuttaman parin vuoden tauon jälkeen eduskuntatalossa syyskokoukseensa. Ja torstaina Herättäjä-Yhdistyksen aluetoimikunta kokoustaa Turun kristillisellä opistolla!

sunnuntai 14. marraskuuta 2021

Kirkkovuosi lähenee loppuaan

Valvomisen sunnuntai Valvokaa! Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai. Tämän sunnuntain sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. Väsymisen ja välinpitämättömyyden vaara on suuri. Ihminen kotiutuu helposti tähän maailmaan ja unohtaa, ettei hän elä täällä pysyvästi. Kristityn tulisi olla joka hetki valmis lähtemään tästä elämästä. Valvominen ei kuitenkaan ole voimia kuluttavaa jännitystä vaan turvallista luottamusta siihen, että Jumala vie meissä aloittamansa hyvän työn päätökseen. Jumalan lupauksen mukaisesti kristityt odottavat ”uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee” (2. Piet. 3:13). Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Pyhä Jumala. Olet luvannut, että Kristus saapuu kaikkien pyhiensä kanssa. Varjele meitä pahasta, niin että olemme silloin pyhät ja nuhteettomat. Auta meitä ankkuroitumaan yhä syvemmin sanasi lupauksiin ja kannustamaan toisiamme uskoon ja hyviin tekoihin. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra, meidän Jumalamme. Sinä olet ilmoittanut meille Raamatussa myös lopun ajan tapahtumista. Vahvista meitä Hengelläsi, niin ettei Kristuksen tulon odotus herätä meissä pelkoa tai kahlitse toivottomuuteen. Lahjoita meille luja usko siihen, ettei mikään voi erottaa meitä rakkaudestasi, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa. Tätä rukoilemme hänen nimessään. 3 Kaikkivaltias, pyhä Jumala. Sinä olet ajan ja ikuisuuden Herra, sinun tiedossasi ovat elämämme päivät. Opeta meitä käyttämään oikein tämä lyhyt aika, jonka olet antanut elettäväksemme. Auta valvomaan, rohkaise rukoilemaan. Anna kestävyyttä, ettemme lakkaisi odottamasta, vaan olisimme valmiina, kun Herramme Jeesus Kristus saapuu kirkkaudessaan. Tätä rukoilemme hänen nimessään. 4 Sinä tulet, Herra Kristus, hetkenä, jota emme tiedä. Sinä olet jo läsnä, kun me vielä odotamme. Sinä tulet kerran – ja tulet joka päivä, Herra Kristus. Tulet kohti ja yllätät meidät, sinä köyhä, nälkäinen, sairas ja koditon. Anna meidän havahtua, Herra Kristus, anna havaita, että olet keskellämme ja että siksi jokainen päivä on tuomion päivä ja armon päivä. Tule, Herra Jeesus. 5 Pyhä Jumala. Sinä loit kerran tämän maailman. Sinun käsissäsi on myös maailman tulevaisuus. Auta meitä valvomaan ja elämään aina sinun lähelläsi. Kiitos, ettei meidän tarvitse pelätä mitään, kun sinä olet meidän kanssamme. Ohjaa meitä ymmärtämään oma paikkamme maailmassa, niin että voimme palvella sinua niin kauan kuin elämme. Kiitos, että olet valmistanut meille kodin, jossa saamme tämän elämän jälkeen elää luonasi ikuisesti.

lauantai 13. marraskuuta 2021

SataSote on hyvissä kantimissa valmistustyö etenee

Pääkirjoitus: Sote-elefantti on syötävä pala kerrallaan – jättimäinen organisaatio­muutos on historiallisen suuri urakka Sote-uudistuksen suurin urakka on edessä vasta tammikuun aluevaalien jälkeen. Kyseessä on Suomen historian suurin organisaatiouudistus, jolle aikaa jää vajaa vuosi. Jos sen suuruutta alkaa miettiä, voimattomuus voi iskeä – siksi sote-elefantti kannattaakin syödä pienempinä paloina, kirjoittaa erikoistoimittaja Timo Haapala. Sote-uudistuksen kovin urakka alkaa vasta tammikuun aluevaalien jälkeen. Timo Haapala 12.11. 21:00 ENSIMMÄISET aluevaalit järjestetään 23. tammikuuta. Kiinnostus niitä kohtaan tuskin nousee korkealle, hyvä jos äänestysprosentti ylittää EU-vaalien 40 prosentin tason. Vaalit ovat silti yksi helpoimmista portaista kohti uutta maakuntahallintoa, jonka pitäisi toimia vuoden 2023 alusta. Kovin urakka on vasta odottamassa. Edessä häämöttää sellainen organisaatiouudistus, jonka edessä kaikki aikaisemmat organisaatiouudistukset käpertyvät pieniksi ja mitättömiksi. Urakka on todella historiallinen, vastaavaa ei ole koskaan ennen Suomessa nähty. Kaiken lisäksi suuri osa asioista on auki. Se tiedetään, että remontissa noin 200 000 työntekijän palkanmaksaja vaihtuu, kun kunnat siirtävät sote-tehtävänsä uusille sote-alueille. Muutos ei rajoitu siihen. ” Sote-uudistus on kuin elefantti. Jos sen syödä aikoisi, se olisi tehtävä paloissa. SOTE-UUDISTUS on kuin elefantti. Jos sen syödä aikoisi, se olisi tehtävä paloissa. On helppo aloittaa siitä, mikä tiedetään. Tammikuussa valitaan siis aluevaltuustot 21 hyvinvointialueelle. Helsinkiä uudistus ei koske, Helsingissä terveys- ja hoivapalvelut hoidetaan Husin kautta jatkossakin. Aluevaltuustot järjestäytyvät maaliskuun alussa. Valtuusto valitsee puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat – ja hallituksen, ja sille puheenjohtajan. Politiikka on pelissä vahvasti läsnä, totta kai. ALUEHALLITUS EI OLE minkään mitättömän viraston hallitus. Koot ovat valtavia. Henkilöstöltään suurin sote-alue on Varsinais-Suomi, jolle tulee pitkälti toista miljardin euron suuruinen budjetti ja reilut 20 000 työntekijää. Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa ovat samaa mittaluokkaa. Pienimmästä päästä ovat Kainuu ja Keski-Pohjanmaa noin 3 500 työntekijällä. Niiden elinkelpoisuus onkin kyseenalaistettu jo etukäteen. Kun hallintoelimet järjestäytyvät, pitää päättää, onko hallituksen puheenjohtaja kokopäivätoimi. Miksipä ei olisi, kun monessa sote-aluetta pienemmässä kaupungissakin on? Lisäksi puoluesihteerit riitelevät parhaillaan, tuleeko hyvinvointialueille myös lautakuntia ja niihin jäseniä. Esimerkiksi perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen on jo paheksunut, että mahdollisten lautakuntien mahdollisten jäsenten palkkioista peritään myös ns. puolueveroa, jota voi kutsua piilopuoluetueksi. Päätökset kuuluvat alueille. POLIITTISTEN NÄYTELMIEN jälkeen alkaa organisaation rakentaminen. Alueilla kirjoitellaan jo hallintosäännösluonnoksia. Siellä riittää johtajaa, päällikköä, osastopäällikköä, asiantuntijaa, johtavaa lääkäriä, osastonjohtajaa, hoitajaa, varastohenkilökuntaa, autonkuljettajia, ties mitä. Suurin osa jatkaa liikkeenluovutuksella entisiä hommiaan. Tärkein on tietenkin itse hyvinvointialueen johtaja, jonka voi rinnastaa nykyisten sairaanhoitopiirin toimitusjohtajiin. Ja mikä palkka? Mikä on yksityissektorilla johtajan palkka firmassa, jossa on 20 000 työntekijää ja tase toista miljardia? Kun virkoja ja paikkoja sovitellaan, edessä on palkkaharmonisointi. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa sitä, että palkat nousevat todennäköisesti sen mukaan, kuka tienaa eniten. Tarkkoja lukuja palkkaharmonisoinnista ei ole tiedossa, sadoista miljoonista euroista puhutaan joka tapauksessa. Kukaan ei tunnu enää puhuvan edes siitä, että sote-uudistuksella yritettäisiin tasoittaa kustannusten nousevaa käyrää. Uudistus on kallis, mutta hintalappua ei rehellisesti kukaan osaa arvioida. Hintapiikin odotetaan tasoittuvan 2030-luvulla. ALKUUN kuluista vastaa valtio. Kunnallisveroa on tarkoitus alentaa, koska kuntien tehtävät vähenevät. Jatkossa pitäisi siirtyä maakuntaveroon – siitäkin nähdään taatusti vielä monta vääntöä. Aluevaaleissa kaikesta tästä pitäisi keskustella ja luottaa siihen, että valitut päättäjät osaavat kaiken hoitaa isänmaan edun nimissä parhain päin. Urakka ei käy totisesti kateeksi. Timo Haapala

perjantai 12. marraskuuta 2021

Tunnin lenkki ihanneolosuhteissa

Täyden kympin porukka taas koossa ja liikuntakeskuksen kuntorata plus urheilukentän kierros edettiin naftiin tuntiin parhaassa kuntoilusäässä juuri lämpöisen puolella. Pimeyttä riittää jo heti lähtiessä, älyvaloista yksi sentään syttyi ja sammuin aina ohitettaessa😊😉😟😘 Ensi maanantaina sitten kaupunginvaltuusto päättää veroäyristä, jossa ei ole liikkumavaraa ei ylös- mutta ei alaspäinkään! Muuten täysi luku kymmenen oli toisenkin kerran päivän aiheena, kun Karin kanssa kiinnitimme tasan kymmen sotiemme veteraanimerkkiä veteraaniveljien hautakiviin hyvässä syksyisessä 4 plusasteen säässä!

torstai 11. marraskuuta 2021

Eikä muka menot ja verot lisäänny

UUTISET UUTISET POLITIIKKA Iltalehti Keskusta, kokoomus ja SDP: Hyvinvointialueille lautakuntia - kokouspalkkioista kerätään puolueille rahaa Iltalehden tietojen mukaan SDP:n, kokoomuksen ja keskustan puoluesihteereillä on yhteisymmärrys siitä, että tuleville hyvinvointialueille perustetaan aluevaltuustojen lisäksi myös useita lautakuntia. Aluevaalit järjestetään 23. tammikuuta 2022. Kuva vuoden 2012 presidentinvaalien äänestyksestä.Aluevaalit järjestetään 23. tammikuuta 2022. Juha Ristamäki juha.ristamaki@iltalehti.fi tiistai 09.11.2021 klo 20:53 Ideana on paitsi käsitellä lautakunnissa kunkin hyvinvointialueen asioita, mutta myös luoda lisää luottamushenkilöpaikkoja poliitikoille. Näin hyvinvointialueiden päätöksentekoon saataisiin mukaan myös niitä henkilöitä, jotka eivät pääse läpi aluevaaleissa. Lautakuntien jäsenille tullaan maksamaan kokouspalkkioita, joista sitten puoluejärjestöt tulevat keräämään luottamusmiesveroa. Luottamusmiesvero on noin 20 prosenttia luottamusmiesten kokouspalkkioista. Tällä hetkellä esimerkiksi hyvinvointialueiden valmistelun ohjausryhmien kokouksista voi saada 200 euron kokouspalkkion. – Vaikka päätöksentekoon on tulossa uusi taso, ei puoluetukea olla korottamassa. Tämä on aika kohtuullinen hinta demokratiasta, ei se synny ilmaiseksi, lautakuntasuunnitelmasta tietoinen puoluelähde sanoo. PS: ”Poliittista korruptiota” Jokaisella hyvinvointialueella on aluevaltuusto, joka vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Aluevaltuustoon valitaan valtuutetut ja varavaltuutetut aluevaaleissa. Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Valtuutettuja valitaan 59–89 hyvinvointialueen asukasluvun perusteella. Aluevaltuusto voi asettaa lautakuntia, johtokuntia ja niiden jaostoja. Keskustalla, kokoomuksella ja SDP:llä on enemmistö lähes kaikissa tulevissa hyvinvointialueissa. Ne voivat siis enemmistöllään asettaa lautakuntia aluevaltuuston toimintaa tukemaan. Keskustalla lautakuntalinjaus sisältyy aluevaaliohjelmaan ja kokoomus suosittaa sitä alueille. SDP on myötämielinen ajatukselle, mutta ei ole ohjeistanut alueita. Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto L u u k k a n e n on sen sijaan erittäin kriittinen suunnitelmaan asettaa lautakuntia ja sitä kautta kerätä rahaa puolueille. Luukkanen nimittää sitä ”poliittiseksi korruptioksi”. – Minä hämmästelen, että mikä on tämän poliittisen korruption tarkoitus. Tästä olisi pitänyt käydä laajemmin keskustelua ja tuoda se puoluesihteerien viralliseen tapaamiseen, Luukkanen jyrisee. Miljoonien eurojen ”demokratiarahat” Edellisen kerran hyvinvointialueiden poliittisista rahoista kohistiin syyskuussa. Silloin Turun Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus kertoivat, että valtion tuki aluevaaliedustajaa kohden voisi olla jopa 5 000 euroa vuodessa. Maaseudun Tulevaisuuden mukaan suurimmista puolueista keskustan, kokoomuksen ja SDP:n puoluesihteerit pitävät edustajatukea perusteltuna. Koko maan tasolla tuki olisi suurimmilla puolueilla vuosittain miljoonaluokkaa. Tuolloin asiaa kritisoi äänekkäästi muun muassa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Hän kutsui Porissa pitämässään puheessa rahoitusta piilopuoluetueksi, jota valmistellaan kaikessa hiljaisuudessa. Essayah sanoi, että useilla hyvinvointialueita valmistelevilla toimielimillä on ollut kiireellisimpien päätettävien asioiden joukossa tulevien aluevaltuustojen valtuustoryhmärahoituksen jakaminen. – Tätä piilopuoluetukivedätystä valtuustoryhmätuen varjolla on kehdattu eräälläkin alueella nimittää ”demokratiarahaksi,” Essayah arvosteli. Hänen mukaansa kaavailuissa on ollut tuhansien eurojen tuet per aluevaltuutettu. – On selvää, että suurimmissa puolueissa puhutaan hyvinvointialueella sadoista tuhansista euroista, valtakunnallisesti miljoonista euroista, Essayah sanoi.

keskiviikko 10. marraskuuta 2021

Jari syöpäkokouksessa

Kansanedustaja Jari Koskela 13 t · Pidin Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kommenttipuheenvuoron Eduskunnan syöpäverkoston ja Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa -hankkeen tilaisuudessa. Syöpädiagnoosi on aina suuri ja monia koskettava inhimillinen tragedia. Varhaiseen puuttumiseen ja tutkimukseen tarvitaan panostuksia. Parhaillaan vietetään eturauhassyöpäkuukautta, jonka symboli on sininen nauha. Eturauhassyöpä on työikäisten miesten yleisin syöpä. Vuosittain siihen sairastuu 5000 ja kuolee 900 miestä. Tehokkaimmilla ja laajemmilla seulonnoilla moni henki olisi pelastettavissa.

tiistai 9. marraskuuta 2021

PS:n pakolaislinja pittää

Suomen Uutiset Politiikka Lähestyvät aluevaalit ovat saaneet aikaan säpinää kokoomuksessa, jonka eduskuntaryhmästä osa vaatii jo kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan ja Suomen rajojen turvaamista. Linjaus on ristiriitainen kokoomuspomo Petteri Orpon aiempien, sinisilmäisten vastuupuheiden ja turvapaikkamenettelyn nopeuttamiseen kohdistuvien vaatimusten kanssa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän 17 kansanedustajaa ovat yllättäen jättäneet kirjallisen kysymyksen, jossa muun muassa vaaditaan vastausta siihen, olisiko Suomella mahdollisuus sulkea tilapäisesti raja ja estää turvapaikkahakemusten jättäminen, vai varautuuko hallitus vastaanottomaan kaikki turvapaikkaa hakevat määrästä riippumatta. Kysymyksen taustalla on eskaloituva tilanne Valko-Venäjän ja Puolan rajalla, missä Valko-Venäjä hybridisodankäynnin keinoin pyrkii työntämään tuhansia ihmisiä rajan yli Puolaan. Suomen hallitus suhtautuu mahdolliseen hybridiuhkaan lähinnä välinpitämättömästi, ja ulkoministeri Pekka Haavisto on jo todennut, että Suomi ei sulje rajaa ihmisvyöryn edessä. Uhkaava tilanne näyttää kuitenkin herättäneen osan kokoomuksen eduskuntaryhmästä, joka on siis siirtymässä perussuomalaisten linjalle. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoikin ilahtuneensa kokoomuslaisen ajattelun kehittymisestä, joskin Purra suhtautuu epäilevästi siihen, jatkuuko järkiajattelu myös kokoomuksen ylimmällä tasolla. Kokoomuksella sumea linja Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman, joka on yksi kirjallisen kysymyksen tekijöistä, kertoo Facebookissa, että vaatimus sulkea raja olisi ”kokoomuksen linja, mutta onko se todella sitä? Tarkastellaan puolueen puheenjohtajan Petteri Orpon aiempia lausuntoja. Tähän saakka Orpo on usein esittänyt näkemyksenään, että Suomi ei voi laittaa rajojaan kiinni, mitä Orpo on perustellut ”kansainvälisillä sopimuksilla”. Sisäministerinä ollessaan Orpo jopa painotti haluavansa nopeuttaa turvapaikkaa anovien käsittelyaikoja, sillä Orpon mukaan ”Suomi ei voi väistää vastuutaan”. Orpon sinisilmäinen suhtautuminen humanitaariseen maahanmuuttoon sekä kieltäytyminen näkemästä massamaahanmuuttoa hybridisodankäynnin välineenä on jatkunut lähes näihin päiviin saakka. Vielä elokuussa Orpo toisti vastuupuheitaan, ja painotti, että humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen ei tule kyseeseenkään. Orpon puheita lienee syytä uskoa, sillä kokoomuksen ja perussuomalaisten näkemyserot maahanmuuttopolitiikasta johtivat vuonna 2017 perussuomalaisten heittämiseen ulos hallituksesta. Orpon ja kokoomuksen todellisesta linjasta on kuitenkin vaikea saada selvää, sillä kokoomuslehti Verkkouutisten tuoreessa jutussa Orpo vihjaakin vaihteeksi turvapaikkahakemusten vastaanottamisen keskeyttämisestä. Verkkouutisten juttu ilmestyi sopivasti pari tuntia sen jälkeen, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Purra oli ensin julkistanut konkreettisen toimenpideohjelman uhkaavan siirtolaisvyöryn ehkäisemiseksi. Orpo intoilee halpatyövoimasta Orpon keskenään ristiriitaisten puheiden kääntyminen vaihteeksi perussuomalaiseen suuntaan selittynee lähestyvillä aluevaaleilla, eikä mitään takeita luonnollisestikaan ole sille, että Orpon uusin linjaus pysyisi ennallaan esimerkiksi seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Orpo ja kokoomus tunnetaan myös innokkaana halpatyövoiman maahantuonnin kannattajana – tilanteessa, jossa Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä vailla työtä ja jossa kaikilla Suomen yrityksillä on jo nyt käytössään koko EU-alueen työvoimapooli. Syyskuussa politiikan toimittajien yhdistyksen debatissa Orpo intoilikin haluavansa ”tuhansia ja tuhansia työperäisesti maahan tulevia”. Myös kokoomusedustaja, ex-ministeri Kai Mykkänen tunnetaan maahanmuuttomesoamisesta. Mykkänen on muun muassa toppuutellut maahanmuuton rajoittamista ihmettelemällä populistisesti ”kuka hoitaa vanhukset ja sairaat, kun palveluammattilaisten suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.” Perussuomalaiset ei horju trendien perässä Perussuomalaiset on ainoa eduskuntapuolue, jonka maahanmuuttopolitiikan linja ei heilu ja horju trendien mukaan. Viimeksi lokakuussa perussuomalaiset jättivät eduskunnassa välikysymyksen hallituksen maahanmuuttopolitiikasta, sen suunnitelluista lievennyksistä ja taloudesta. Purra huomauttaa, etteivät Puolan ja Latvian rajat ole kaukana Suomesta. Hänen arvionsa mukaan saattaa olla vain ajan kysymys, kun siirtolaisvyöry lähestyy Suomen rajoja. – Perussuomalaiset ovat vuosia vaatineet lainsäädännön kiristyksiä, jotka mahdollistavat laajamittaisen maahantulon estämisen, säilöönoton, palauttamisen ja vetovoimatekijöiden minimoinnin. Edelleenkään sellaisia ei edes suunnitella, Purra kritisoi. SUOMEN UUTISET

maanantai 8. marraskuuta 2021

Pappa ja Lotta

Oikea tulos vuoden posittivisimmat! Lotan ja papan koronalaulut Vuoden positiivisimmat suomalaiset 2021 😱 Kiitos kuuluu teille, jotka äänestitte meitä! 🥲

sunnuntai 7. marraskuuta 2021

Kalle Hiltunen Kankaanpäässä

Kankaanpään Herättäjänpäivän messussa saarnasi Herättäjä-Yhdistyksen uusi toiminnanjohtaja Kalle Hiltunen, kuvassa seurakuntasalin päivätilaisuudessa kalakeittolounaan jälkeen! Kuva facebook-sivullani!

lauantai 6. marraskuuta 2021

Pyhäinpäivänä kynttilämeret hautausmaillamme

Pyhien yhteys Pyhäinpäivä on sulautuma kahdesta juhlasta, kaikkien pyhien päivästä 1.11. (Festum omnium sanctorum) ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä 2.11. (Commemoratio omnium fidelium defunctorum.) Siten muistelun kohteena ovat sekä kaikki kristikunnan marttyyrit että muut uskossa Kristukseen kuolleet. Sana pyhä ei kuitenkaan viittaa vain kuolleisiin. Jokainen Kristuksen oma on pyhä. Hän on uskossa osallinen näkymättömästä pyhien yhteydestä. Päivän perinteinen evankeliumi onkin Jeesuksen vuorisaarnan alussa oleva autuaaksijulistus. Uskontunnustuksen mukaan pyhät muodostavat yhteyden, johon voimme näkymättömästi liittyä. Pyhäinpäivän illan tunnuskuva Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Vaihtoehtoisia saarnatekstejä Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala. Kiitos pyhiesi muistosta, kiitos siitä, että olet antanut heille voiton Karitsan veren voimalla. Tee meistäkin valittujasi, autuaita ja pyhiä. Auta meitä olemaan kärsivällisiä kilvoituksessa ja kestämään kaikki vastarinta. Nosta mielemme maasta kirkkauteesi, missä saamme ylistää sinua ikuisesti kaikkien autuaitten kanssa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Kaikkivaltias, pyhä Jumala. Poikasi Jeesus Kristus on kuolemallaan ja ylösnousemisellaan saanut voiton kuolemasta. Sinä olet tehnyt hänet elävien ja kuolleiden Herraksi. Auta meitä iloitsemaan hänen voitostaan ja elämään ylösnousemuksen ja ikuisen elämän toivossa. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 3 Herra Jeesus, Vapahtajamme. Anna meidän kuulua niihin, joiden on taivasten valtakunta. Ravitse armollasi hengessään köyhiä, lohduta murheellisia. Puhdista meidät anteeksiantamuksellasi ja tee meistä armahtavia ja rauhaa rakentavia Jumalan lapsia. Vahvista meitä sillä toivolla, että saamme kerran taivaallisen valtaistuimen edessä laulaa kiitostasi. Sinulle kuuluu viisaus ja voima, kunnia, kirkkaus ja ylistys ikuisesti. 4 Herra Jumala, sinä ympäröit meidät suurella todistajien pilvellä. Tänään muistamme autuaasti poisnukkuneita palvelijoitasi ja heidän elämäänsä. Auta meitä näkemään silmiemme edessä sanasi ja heidän esimerkkinsä viitoittama tie ja kulkemaan sitä evankeliumisi todistajina. Vie meidät päiviemme päättyessä pyhiesi joukkoon ikuiseen iloon. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, Vapahtajamme tähden. 5 Rakas Jumala. Kiitos, että olet kanssamme kaikissa elämämme vaiheissa. Huolehdit meistä, kun olemme aivan pieniä. Kannat meitä, kun kasvamme. Kiitos, että myös tämän elämän päättyessä pidät meistä huolta ja kutsut meidät taivaan kotiin. Lohduta meitä, kun on surun aika. Anna meidän aavistaa jo täällä jotakin taivaan kirkkaudesta. Auta meitä luottamaan Jeesukseen kaikkina päivinämme. Kuule meitä hänen rakkautensa tähden. 6 Pyhäinpäivän ilta Jumala, taivaallinen Isämme. Sinä annat ihmiselle elämän ja otat sen jälleen. Sinä kätket elämämme hetkeksi kuoleman salaisuuteen korottaaksesi sen taas valoon, puhtaana ja uudistuneena. Katso ja kuule meitä, jotka ikävöimme poisnukkuneita läheisiämme. Anna rauhasi käydä yli meidän surumme ja pelkomme. Kiitos, että sinun tahtosi meitä kaikkia kohtaan on hyvä. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 7 Pyhäinpäivän ilta Elävien ja kuolleiden Jumala, rakas taivaallinen Isä. Anna Jeesuksen Kristuksen olla turvamme elämässä ja kuolemassa. Ole lähellä kaikkia, jotka ikävöivät kuolleitaan. Lohduta heitä surussa ja auta heitä ottamaan jokainen päivä sinun kädestäsi. Ole kanssamme, kun aikamme päättyy ja sydämemme lyö viimeisen lyöntinsä. Ota meidät silloin kotiin luoksesi. Sinun olkoon ylistys ja kunnia nyt ja iankaikkisesti. 8 Pyhäinpäivän ilta Herra, kuoleman varjon maassa sinä olet ainoa toivomme. Suuntaa katseemme yli hautojen. Sinuun uskoen jätämme poisnukkuneet sinun huomaasi odottamaan ylösnousemuksen aamua. Tätä rukoilemme Jeesuksen Kristuksen, ylösnousseen Vapahtajamme tähden. 9 Pyhäinpäivän ilta Herramme ja Jumalamme, Me ylistämme sinua siitä, että olet ottanut meidät pyhien yhteyteen. Muistamme kiitollisina eri aikoina eläneitä todistajiasi, jotka ovat kirkastaneet nimeäsi. Auta meitä seuraamaan heitä osana sinuun uskovien pitkässä ketjussa. Tahdomme rohkeasti tunnustautua omiksesi ja levittää ympärillemme iloa ja luottamusta, kunnes saamme kaikkien pyhiesi kanssa nähdä sinut kasvoista kasvoihin.

perjantai 5. marraskuuta 2021

Mikä on hallituksen päivien lukumäärä

Ilalehti UUTISET PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus: Johtajuuden puute repii nyt hallitusta Juha RistamäkiHallituspuolueiden välejä riepovat sekä akuutit riidat että pidemmän aikavälin politiikan suunta, kirjoittaa Juha Ristamäki. Hallituksen johtoviisikko budjettiriihen infossa 9. syyskuuta 2021. juha.ristamaki@iltalehti.fi Tänään klo 14:35 Sanna Marinin (sd) johtama hallitus natisee liitoksistaan. Näin voi sanoa hallituslähteiden kanssa käytyjen taustakeskustelujen perusteella. Hallituspuolueiden välejä riepovat sekä akuutit riidat että pidemmän aikavälin politiikan suunta. Viimeisin palopesäke syttyi keskiviikkona, kun pelastusasioista vastaava sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) siunasi päätöksen Pelastuskoulun toiminnan jatkamisesta myös Helsingissä. Tämä on myrkkyä keskustalle, jonka mukaan pelastajien kouluttaminen keskitetään suunnitellusti Kuopioon. Torstaina keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kommentoi Ohisalon päätöstä, että ”tämä ei vastaa aikaisemmin puhuttua eikä sovittua”. Maakunnissa, erityisesti Pohjois-Savossa, ollaan Ohisalon ohimarssista raivoissaan. Savon Sanomat tiivisti tunnelmia pääkirjoituksessaan perjantaina: – Ellei keskusta nosta meteliä, joka kaataa Pelastusopistoa uhkaavan sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) operaation Helsingin kaupungin pelastuskoulun henkiinherättämiseksi, seuraava puoluekannatuskysely näyttää todennäköisesti vieläkin rumempia lukemia kuin torstaina Ylen julkaisema kysely, jossa keskustan kannatus on jälleen alle 12 prosenttia. Savon Sanomien mukaan keskustasta on ”sukeutunut hallituksen puudeli, vaikka se yrittää julkisuuteen viestittää olevansa terrierimäisen ärhäkkä maakuntien näkökulmien puolustaja”. – Kun tulokset puuttuvat, ärhentely ainoastaan syö puolueen uskottavuutta poliittisena toimijana, lehti kirjoittaa. Keskusta on hallituksen sisällä ollut toistuvasti napit vastakkain vihreiden kanssa. Juuri ennen Pelastusopisto-päätöstä tapetilla oli susikannan harventaminen. Keskustalaisen ministerin Jari Lepän johtama maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti viime maanantaina olevansa valmis antamaan 20 sudelle kaatoluvan ensi vuonna. Vihreillä meni ilmoituksesta niin sanotusti kuppi nurin. Vihreiden puheenjohtaja Ohisalo piti Lepän ministeriön esitystä pöyristyttävänä. Esityksen tyrmäsi myös vihreä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Mikkosen mukaan nyt ei ole susien kannanhoidollisen metsästyksen aika. Keskustassa koetaan, että Ohisalon Pelastusopisto-päätös on kosto Lepän susien kaatolupaesityksestä. Puolueiden keskinäinen luottamus on ohut. Tilanne alkaa muistuttaa jo Alexander Stubbin (kok) hallituksen lopputaivalta, jolloin aika meni riidellessä ja hallituksen omia esityksiä kaataessa. Iso riita muhii myös EU-tason niin sanotussa taksonomia-asiassa. Hankkeella luodaan kriteerit toimille, joita voidaan pitää kestävän kehityksen mukaisina. Metsävaltaisille Suomelle ja Ruotsille asia on hyvin hankala, koska taksonomia tuo tullessaan lisähaasteita niin metsäteollisuudelle kuin metsänomistajillekin. Keskusta vastustaa, että EU saisi päätäntävaltaa Suomen metsistä. Vihreiden mukaan tässäkin asiassa pitää mennä ilmastokriteerit edellä, eli vihreät ei vastusta EU:n hanketta. Pääministeripuolue SDP tasapainoilee keskustan ja vihreiden välissä. Periaatteessa SDP katsoo, että metsätalouden pitää jatkossakin kuulua kansallisen päätösvallan piirin, mutta puolue haluaa huomioida vihreidenkin kannan. Hallituksesta puuttuu juuri nyt jämäkkä johtajuus. Hallituslähteiden mukaan tilanne on huonontunut viime keväästä lähtien. Pääministeri Marin on hallituskumppaneiden mukaan osin kadonnut omaan norsunluutorniinsa, eikä ratkaise kriisinpoikasia heidän kanssaan. Toisaalta hän saattaa junailla asioita, kuten kulttuurileikkausten perumisen, tavalla, joka jättää arpia hallitusyhteistyöhön. On aihetta myös epäillä, selviääkö hallitus ensi kevään kehysriihestään, jossa pitäisi ympäristötoimien tarkistamisen lisäksi sopia määrärahojen leikkaamisesta. Se on tälle hallituskokoonpanolle vaikea paikka. Ensinnäkin julkisen talouden menoja pitäisi leikata 370 miljoonaa euroa. Tämän kanssa limittäin kulkee esimerkiksi tutkimusta rahoittavan Suomen Akatemian määrärahojen leikkaaminen sadoilla miljoonilla euroilla. Kaiken kukkuraksi korona ei hellitä otettaan ja hallituksella voi pian taas olla edessään rajoitusten lisääminen. Niistäkin saadaan aikaan iso riita.

torstai 4. marraskuuta 2021

PS nousee tasaisesti

STT Ylen kannatuskysely: Kokoomus yhä suosituin puolue, hallituspuolueista SDP:n ja keskustan kannatus laskenut Petteri Orpon johtama kokoomus pitää pintansa gallupien kärjessä. Lehtikuva / Emmi Korhonen© Kokoomus jatkaa suosituimpana puolueena Ylen kannatuskyselyssä. Oppositiopuolueen kannatus pysyi muuttumattomana 20,9 prosentissa. Kakkossijalla on SDP 18,1 prosentilla ja kolmantena perussuomalaiset 17,9 prosentilla. Hallituspuolueista laskua on ollut syyskuun tarkastelujaksoon nähden SDP:llä ja keskustalla. SDP:n kannatus on luisunut 1,2 prosenttiyksikön verran. Kyselyssä neljännelle sijalle 11,9 prosentilla yltäneellä keskustalla laskua oli 0,7 prosenttiyksikköä. Ylen mukaan muun muassa hallituspuolueiden keskinäinen kiistely Veikkauksen rahoista on nähtävästi nakertanut kahden suurimman hallituspuolueen kannatusta. Lokakuun seurantajaksolla prosenttiyksikön verran syyskuuhun nähden kirinyt vihreät tulee keskustan perässä 11,4 prosentilla. Vasemmistoliiton 8,6 prosentin kannatuksessa ei tapahtunut muutosta. RKP puolestaan kapusi 1,1 prosenttiyksikön verran 5,2 prosenttiin. Oppositiopuolueiden kannatus pysyi jotakuinkin muuttumattomana ja perussuomalaisetkin esimerkiksi lisäsivät kannatustaan syyskuuhun nähden vain 0,2 prosenttiyksikköä. Suurin muutos oppositiossa oli kristillisdemokraateilla. Puolueen kannatus laski 0,6 prosenttiyksikköä 2,6 prosenttiin. Kyselyn virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa. Ylelle kyselyn toteutti Taloustutkimus, joka haastatteli yli 2 500 ihmistä, joista kantansa kertoi noin 1 750. Haastattelut tehtiin 6. lokakuuta - 2. marraskuuta.

keskiviikko 3. marraskuuta 2021

Veneskoski kuohuu

Eilen laitoin vuoden takaisen kuvan Veneskoskesta, tässä tämänpäiväinen kuva samasta yhtä kuohuvasta koskesta, sateita riittänyt nytkin koko päivän. Kuvat näkyvät facebook-sivullani!

tiistai 2. marraskuuta 2021

Länsi-Suomen OP:n vaali

Eilen ja tänään jaellessani mainoksiani Siikaisissa, tuli keskustelussa ilmi epätietoisuus, voiko siikaislainen äänestää muita kuin siikaislaisia. Nyt kuitenkin kaikkien tämän alueen Kankaanpää, Siikainen, Pomarkku ja Merikarvia jäsenet saavat äänestää tämän saman alueen ehdokkaita riippumatta millä paikkakunnalla asuu. Länsi-Suomen OP:n alue on jaettu kolmeen osaa, muuta kaksi ovat Porin ja Rauman alueet.

maanantai 1. marraskuuta 2021

Anteeksiantaminen ja anteeksipyytäminen sunnuntaiaihe

23. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Alppilan kirkon alttari Liturginen väri: vihreä Kaksi alttarikynttilää Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Antakaa toisillenne anteeksi Tämän sunnuntain sisältönä ovat anteeksiantamus ja siitä avautuva keskinäinen rakkaus. Koko elämämme perustuu anteeksiantoon, jonka saamme Kristuksen ristinkuoleman ansiosta. Se velvoittaa meidät kohtaamaan lähimmäisemme ystävällisesti, lempeästi ja anteeksiantavasti. Tällainen asenne tekee mahdolliseksi sen, että Jumalan moninaiset lahjat pääsevät vaikuttamaan kaikessa rikkaudessaan. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Antifoni: Viha ajaa ihmiset toisiaan vastaan, rakkaus peittää paljotkin rikkomukset. Sananl. 10:12 Psalmi: Minä riemuitsen sinun sanoistasi niin kuin riemuitaan suuresta saaliista.   Valhetta minä vihaan ja kammoksun,   sinun lakiasi minä rakastan. Seitsemästi päivässä minä sinua ylistän vanhurskaista päätöksistäsi.   Ne, jotka rakastavat sinun lakiasi, elävät rauhassa,   mikään ei horjuta heitä. Herra, minä luotan siihen, että sinä pelastat minut. Minä teen sinun käskyjesi mukaan.   Minä pysyn uskollisesti sinun liitossasi,   se on minulle ylen rakas. Minä noudatan sinun liittosi säädöksiä – missä kuljenkin, olen sinun edessäsi. Ps. 119:162–168   Kunnia Isälle ja Pojalle   ja Pyhälle Hengelle, niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen. Antifoni toistetaan Hallelujasäe Miten hyvä ja kaunis onkaan veljesten yhteinen, sopuisa elämä! Ps. 133:1 Kopioi teksti Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Taivaallinen Isä, sinun rakkautesi on suurempi kaikkea pahaa, sinun kärsivällisyytesi pitkämielisempi kaikkea vihaa, sinun armahtavaisuutesi vahvempi sydäntemme kovuutta. Me rukoilemme sinua: Muuta ja uudista meidät, että rakastaisimme toisiamme niin kuin sinä rakastat meitä, antaisimme toisillemme anteeksi niin kuin sinä annat anteeksi meille. Anna sovituksen voiman muuttaa kärsivä maailma. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 2 Laupias Jumala. Me kiitämme sinua kaikesta sydämestämme siitä, että olet pyyhkinyt pois syntiemme tuoman syyllisyyden ja yhä uudelleen lahjoitat meille armosi. Täytä meidät rakkaudellasi, että olisimme valmiit antamaan anteeksi toisille niin kuin sinä olet antanut meille. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 3 Jumala, taivaallinen Isämme. Sinä tahdot, että antaisimme toisillemme anteeksi täydestä sydämestä, mutta me asetamme ehtoja. Sanamme antavat anteeksi, mutta sydämemme muistaa kärsimänsä pahan. Armahda meitä Jeesuksen Kristuksen tähden. 4 Rakas taivaallinen Isämme. Me olemme saaneet paljon anteeksi. Auta meitä muistamaan, että rakkautesi on lahjaa, jota emme ole mitenkään voineet ansaita. Tiedät, miten helposti näemme virheitä toisissa ihmisissä. Auta meitä ymmärtämään, että sinä rakastat jokaista ihmistä samanlaisella rakkaudella kuin olet rakastanut meitä. Anna meille ymmärtäväinen ja anteeksiantava mieli. Kuule rukouksemme Jeesuksen tähden. Kopioi teksti Rukoushetkien tekstit Aattoiltarukous Päivän psalmi Aamurukous Puolipäivärukous Viikon psalmi Viikon apokryfiteksti Iltarukous Kirkkovuoden pyhäpäivät Kirkkovuoden jaksot Erityispyhät JAA Kirkkokäsikirja Raamattu Virsikirja Kirkkovuosi selkosuomeksi Aineistoa jumalanpalveluksiin Kirkkokolehdit Hakemistot, liitteet ja taustatietoa Anna palautetta I Evästeet I Saavutettavuus Kirkkovuosikalenteri liittyy kirkolliskokouksen hyväksymään kirkkokäsikirjaan. © Kirkkohallitus