Synkät on näkymät

Ukkoskuurojen aiheuttamien rankkasateiden johdosta on ollut eilen Karjaalla ja tänään Kannuksessa rajuja tulvia ja kaaosta. Maamme ja koko Euroopan tilanne ei näytä yhtään vakaammalta. Aikamoisen synkkää, mutta valitettavasti totuudellista kirjoittelua sisältää viikon vaihteen Helsingin Sanomat. Sielläkin aletaan nähdä todellisuus, kun pääkirjoituksessa todetaan, ettei Euron kriisi parane kesätauon aikana. Suomen tilasta kirjoittaa HS-analyysissa Marko Junkkari, että tiedossa on synkkenevän talouden ja vaikeiden poliittisten päätösten syksyn.

Ei ihme, että hallitus näyttää olevan hukassa. Vasemmistoministerit vaativat elvyttäviä investointeja, kokoomuksen ministeri Vapaavuori puolestaan kuuluttaa rakenteellisia uudistuksia, vaikkei Kataisen kaksi vuotta istunut hallitus ole saanut aikaan yhtäkään merkittävää uudistusta. Paljon mainostettu nuorisotakuukaan ei näytä toimivan, eikä vanhuspalvelulain vaikutuksista ole takeita.

Sitran yliasiamies Mikko Kosonen etsii strategisia uudistuksia talousongelmista pääsemiseksi, koska hänen mukaansa suurin ongelmamme on strategisen ketteryyden puute. Hienoja sanoja, mutta mitä todellisuuspohjaa niillä on? Sanahelinääkö vaan?

EU:n kaikkein syvimmässä kriisissä olevien maiden - Kreikka, Italia, Portugali, Irlanti, Kypros - talous menee aina vain huonompaan suuntaan. Kreikka ei todennäköisesti voi mitenkään selvitä 160 %:n velkaantuneisuudestaan bruttokansantuotteeseen verrattuna. Syyskuun Saksan vaalien jälkeen pn Kreikan veloista osan anteeksianto sekä lisälainojenkin tarve huutava.

Myös Portugalissa ja Espanjassa on vaikeaa eikä tilanneta helpota heilläkin näkyvissä olevat hallituskriisit ja paheneva työttömyys.  Kaikkialla EU-maissa, meillä Suomessakin on työttömyyttä, vaikka jotkut ministerimme puhuvat satoihin tuhansiin nousevasta ulkomaisen työvoiman tarpeestamme. Onko tämä enää edes todellisuuden tajuakaan? Koko ajan meillä joka taholla laitetaan väkeä kilometritehtaalle. Omaa väkeä koulutetaan aloille, joissa ei nyt ole riittävästi tekijöitä! Ponnistellaan  kaikin voimin hyvän ystävämme Venäjän suuntaan, jotta pääsemme enenevässä määrin viemään suomalaisen korkeatasoisen työmme tuotteita suuren itäisen naapurimme rajattomille markkinoille. Aasian kasvavista talousmahdeista nyt puhumattakaan. Näin voisimme selvitä tästä nykyisestä näköalattomuudestamme.

Soppa senkun kiehuu vaan

Tänään jatkuu vakuussopan keitto. Englannin Financial Times vakuuttaa hallituksemme pitämien vakuuksien olevan täysin hyödyttömiä. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok) toteaa myös olevan mahdollista, ettei Suomi saa monimutkaisten velkajärjestelyiden mukaisia rahoja takaisin. Hän myös kehottaa ministeri Urpilaista myöntämään, ettei Kreikka ole antanut vakuuksia Suomelle.

Satakunnan Kansassa on pääkirjoitus otsikolla "Soini sohaisi arkaan kohtaan". Siinä todetaan Urpilaisella riittävän selittämistä niin Kreikka-sopimuksen salailupäätöksestä ja sen valmistelusta kuin myös vakuuksista, jotka ovatkin vain johdannaissopimuksia.

Molemmat iltapäivälehdetkin pistävät lusikkansa hyvin hämmennettyyn soppaan pilakuvillaan. Iltasanomissa Urpilainen sanoo Timolle: "Jos aiot pyrkiä EU:hun vastustamaan EU:ta, eikö olisi isänmaallisempaa tulla hallitukseen vastustamaan hallitusta." Timo seisoo korokkeella kädessään mielenosoitusblakaatti: Alas EU.

Iltalehden piirtäjä kuvaa Timoa kännykkä korvalla sanomassa: "Finnair? Voisiko siihen koneeseen maalata minut ja pari valittua sanaa? Maksoi mitä maksoi..." Kuvaan on piirretty myös ehdotuksilla varustettu Finnairin lentokone.

VM hiillostettavana

Timo Soini antoi ylimääräisessä ryhmäkokouksessa lisäselvitystä Helsingin Sanomissa sunnuntaina olleeseen koko etusivun ilmoituksestamme. Asian johdosta näyttää olevan hätä monella taholla, niin valtiovarainministeriössä kuin hallituksessakin.

Jatkuvasti väitetään 900 000 miljoonan vakuuksien olevan olemassa, mutta näin ei todellakaan ole. Kreikan valtion kanssa ei ole mitään vakuussopimusta, eivätkä Kreikan pankkien kanssa solmitut johdannaissopimukset ole vakuuksia, vaan tuottojenvaihtosopimuksia, jotka kaiken lisäksi ovat sulkutilillä, joita päsevät tarkistamaan vain hallitus ja Kreikan pankki. Me muut joudumme olemaan täysin tietämättömiä niistä, joten meille voidaan puhua mitä tahansa asiasta.

Esiintuloamme on väitetty galluptulosten laskun siivittämäksi. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen; koko kevään gallupit näyttivät perussuomalaisille nousua ja lehden ilmoitus oli jo jätetty samana päivänä kuin ensimmäisen kerran laskua näyttänyt gallup-tulos julkaistiin. Kun ilmoitus oli jätetty Hesariin torstaina, niin ihme ja kumma, perjantain lehdessä oli sivun juttu olemattomista vakuuksista.

Ilmoituksen hinta ei myöskään ole niin suuri kuin on arveltu, mutta hintakin on täytynyt ilmoittaa, kun ihmetellään, miten näin kallis ilmoitus on tehty. Hinta on 35 000 euroa, ei siis 50 000, koska mukana on mainostoimistoalennus ja yhteiskunnallisen ilmoituksen alennus, kun kyseessä ei ole vaali-ilmoitus, eikä ilmoituksessa ole ainoatakaan vaali-sanaa.

Salailupäätöksen purkaminen oli suuri voitto meille perussuomalaisille. Oikeuskansleri purki päätöksen Pirkko Ruohonen-Lernerin ja lakimiehemme Erkki Havansin kantelun johdosta. Tänään Helsingin Sanomat kirjoittaa epäilystä, että salailupäätöksen isänä olisi valtiovarainministeriön tilaaman ulkopuolisen lakiasiaintoimiston kädenjälki. Otsikkona on: "VM ulkoisti julkista valtaa."

Päivän Iltasanomat puolestaan kirjoittaa aukeaman artikkelissa Suomen jäävän ilman vakuusrahoja Espanjan lainoissa, koska sopimuksessa on miina, joka lauetessaan jättäisi Suomen ilman vakuuksia. Eilinen Iltalehti on koonnut viisi kappaletta vakuussopan keskeisiä kummallisuuksia.

Ja kaiken kaikkiaan on muistettava, että parhaassakin tapauksessa vakuudet ja vastaavat kattavat vain osan lainoista ja takuista, joiden määrääkään ei kukaan tiedä, on vain esitetty 50-70 miljardiin nousevia lukuja.

Suomen kansalle

Helsingin Sanomien etusivun 50.000 euron ilmoituksella tiedotimme Suomen kansalle totuuden Kreikan miljardilainojen paljon puhutuista, mutta lopulta olemattomista vakuuksista. Ne ovatkin vain tuottojen vaihtosopimuksia, jotka siinä tapauksessa, että kun Saksan vaalien jälkeen todennäköisesti annetaan Kreikan lainoja anteeksi, koska se ei niitä koskaan pysty maksamaan takaisin, niin myöskin nämä Suomen vähämerkitykselliset sopimukset raukeavat omaan mahdottomuuteensa. Eihän mikään muu maa edes ollut kiinnostunut mokomista keinotekoisista järjestelmistä.

Ja kaiken lisäksi nämä Kreikan valtion kanssa tehdyt sopimukset julistettiin alunperin salaisiksi, minkä Korkein hallinto-oikeus kumosi meidän tekemämme valituksen ansioista. Ei ole epäilystäkään, miksi ko. sopimukset yritettiin jättää kokonaan pimentoon. Eivätkö kansan silmät todellakin rupea aukeamaan!

Suomen pankin ex-johtaja, valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylä otti voimakkaasti kantaa myös illan MTV3:n uutisissa koko euroaluettakin vastaan. Samoin hän kirjoittaa vimeisessä Kanava-lehdessä otsikolla "Euroalueesta on tullut ukkotukki" ja hänen kantansa on, että eurosta on yhä edelleen erottava mahdollisimman nopeasti pelastaaksemme edes sen, mitä vielä on pelastettavissa.

Aiemmin talvella julkaisimme koko sivun ilmoituksen Maaseudun Tulevaisuudessa. Tämänkertainenkin ilmoituksemme noteerattiin myös monissa päivän TV-uutisissa. Hakaniemen torilla oli meppiehdokas Juha Väätäisen aloitteesta perussuomalaisten vaalikoju, jossa Timon ja Juhan lisäksi olivat mukana meppi Sampo Terho ja meppiehdokas Jussi Halla-aho komeassa helteisessä kesäsäässä.

EU-vaalikamppailumme on lähtenyt liikkeelle todella räväkästi. Koko Suomi on sen nähnyt ja jopa nelosen uutisissa Hesarin politiikantoimittaja puhui aivan vakavissana perussuomalaisten tavoitteen, 3-4 meppiä olevan aivan realistinen. Ken elää vielä vuoden, se näkee!

Lisäbudjettia

Vuoden 2013 lisätalousarviossa on mielenkiintoinen luku 41 880 000. Sen verran siirretään euroja Kreikan valtiolle. Ne on saatu Kreikan lainojen tuottona, joten eikö olisi ollut viisaampaa lyhentää niillä Kreikan lainoja, että saataisiin edes jotain miljardilainojemme korvaukseksi.

Satakuntalaisittain eteenpäinmenoa on lupa Liikennevirastolle annettu oikeus tehdä uusia sopimuksia mm. hankkeen valtatie Turku-Pori toteuttamiseksi 102,5 miljoonalla eurolla. Rahaa lisätalousarviossa myönnetään 5 586 000 euroa. Tämä 135 km osuus on Lounais-Suomen merkittävä tavaraliikenneväylä, jonka merkitystä korostavat rautatieyhteyden puuttuminen ja sen varrella sijaitsevat viisi vientisatamaa. Se on myös työssäkäyntialueidensa runkoyhteyksiä ja varsin vilkasliikenteinen.

Tämän muutoksen jälkeen valtion nettolainanotoksi tänä vuonna  muodostuu 7,8 miljardia ja valtionvelan määrä vuoden lopussa on noin 92 miljardia, 46% bruttokansantuotteesta. Synkkää kertomaa!

Uskooko vielä joku Kreikan lainojen takaisinmaksuun

Todellisuus on tarua ihmeellisempää.

Kreikan ja Suomen välisten lainasopimusten salaaminen on nyt oikeusasteissa todettu laittomaksi. Lisäksi on paljastunut, etti Suomen ja Kreikan välisessä sopimuksessa ole sanaakan paljon puhutuista vakuuksista eikä takuuksista.

Lisäksi valtiosihteeri Hetemäki toteaa, että jos Kreikan velat päätetään antaa anteeksi, Suomelle pankkien muka myöntämät vakuudet jäävät saamatta.

Tää karua on kertomaa, se vastaanota synnyinmaa!

Kirjoituksesta on syntynyt kommentteja sekä Uuden Suomen sivulla, että omassa facebookissani, ohessa kommentti Martille, joka totesi, etteikö edes saadut rahat ole parempi kuin ei mitään.

Martille sen verran, ettemme ole saaneet pennin vertaa, rahat ovat Englannin investointipankin tilillä, Suomen osuus on korkeintaan 40 % annetuista lainoista ja me jouduimme maksamaan osuutemme heti kerralla, kun muut maat maksavat neljässä osassa vuosien kuluessa. 40 % kertyy vain, jos korot ovat 3 % luokkaan, tähän asti korkoprosentti on ollut 0,5 %. Ei ihme, etteivät mitkään muut maat olleet kiinnostuneita moisista vakuuksista, jotka todennäköisesti koituvat vain maamme lisätappioksi.

Eduskuntapäivää

Tänä aamuna oli eduskunnan rakennustoimikunnan kokous, iltapäivällä johdin loppuun istunnon, jossa keskusteltiin sadan puheenvuoron voimin. Aiheena oli hallituksen tiedonanto Euroopan rahoitustusvakausvälineen varainhankinnalle annetun valtiontakauksen voimassaolonajan pidentämisestä. Sekä perussuomalaiset että keskustapuolue esittivät hallitukselle syystäkin epäluottamuslausetta, josta äänestetään myöhemmin.

 

Syy on aika vinha, Euroopan kriisimaiden velkojen takaisinmaksuaikoja pidennetään melkoisesti. Mikä on sellainen laina, että sen takaisinmaksuaikaa on vuoteen 2070 asti eli lainan lankeaminen on 57 vuoden päässä. Pidennystä näille Kreikan lainoille tuli kokonaista 32,5 vuotta. Vähän vähemmällä päästiin Irlannin ja Portugalin velkojen osalta, pidennystä vain 8 vuotta vuoteen 2058 eli 45 vuoden pituinen laina, ei tosin sekään niitä lyhytaikaisempia. Tällaisia hallitus kehtaa esittää, kun esimerkiksi Kreikan valtionvelka on 180 % bruttokansantuotteesta. Uskooko joku vielä, että Kreikka joskus maksaisi velkojaan? Ennemmin voisi uskoa joulupukkiinkin.

 

Olin myös mukana eduskunnan, Anders Chydenius-säätiön ja Oskari Tokoi -seuran seminaarissa, jossa kerrottiin molemmista historian merkkimiehistä ja luovutettiin Chydeniuksen kirjoja sekä todettiin Tokoin tietoja kerätyn seuran nettisivustolle. Molempien merkkivuosi on menossa siten, että Chydeniuksen kuolemasta on kulunut 210 ja poliittisen toiminnan alkamisesta 250 vuotta, Tokoin syntymästä 140 ja hänen valitsemisestaan eduskunnan puhemieheksi 100 vuotta. Näin kertoi eduskunnan puhemies Tokoin puoluetoveri Eero Heinäluoma, joka siis on nyt puhemiehenä, tasan sata vuotta Tokoin jälkeen.

 

Hallituspuolueet alamäessä

Perussuomalaisten 18,8 % Helsingin Sanomien gallupissa on korkea kannatusluku, vaikka edellä ovatkin kokoomus 20,1 % ja keskustapuolue 19,1 %. Taakse jäävät demarit 17,9 %. Kaikki ovat virhemarginaalin sisällä ja näin voi sanoa meillä nykyisin olevan neljä hyvin tasasuurta puoluetta. Samalla hallituspuolueiden yhteinen kannatus on alempana kuin koskaan, 61,1 %, kun opposition yhteiskannatus yltää 37,9 %:iin.

Pienempien hallituspuolueiden luvut: vihreät 8,1 %, vasemmistoliitto 7,3 %, rkp 4,6 %, kd 3,1%.

Tämä kaikki osoittaa hallituspuolueiden  hapuilevasta otteesta niin kehysriihessä osinkosekoiluineen, kunta- ja SoTe-uudistuksissa kuin ja ennen kaikkea EU-kriisimaiden tukipaketeissa.

Tämänpäiväisessäkin lehdessä otsikoidaan: Euroopan tuska ei hellitä. Talousluvut osoittavat euroalueen taantuman todennäköisesti syvenevän. Irlanti ja Portugali ovat saaneet seitsemän  vuotta lisäaikaa niille myönnettyjen hätälainojen takaisinmaksuun. Kreikka ja Espanja  ovat myös saaneet lisäaikaa talouksiensa sopeuttamiseen. Vieläkö joku uskoo, että näille maille myönnettyjä lainoja saadaan joskus takaisin?

Sanooko kolmas kerta toden

Tämän vuoden kolmas ja kaikkiaan 13. välikysymys  jätettiin tänään hallituksen vastattavaksi. Timo Soini luki perussuomalaisten tekemän välikysymyksen Kyprokselle annettavista tuista, joilla pelastetaan rahanpesijöitä ja venäläisten oligarkkien sijoituksia. Hallitus ei aikonut tuoda koko Kypros-pakettia julkiseen käsittelyyn eduskunnan suureen saliin, vaan aikoi hyväksyttää sen vain suuressa valiokunnassa. Näin ikävät asiat halutaan viedä mahdollisimman näkymättömästi. Mutta niinhän laulussakin sanotaan: "Ollos huoleton, poikas valveil´ on." Niinpä tästäkin asista käydään nyt julkinen keskustelu ja hallitus saa taas uusia kiviä kuormaansa myös kansalaisten silmissä.

Tämä sama näytelmähän on jo nähty monta kertaa. Kreikan ensimmäinen ja toinen pelastuspaketti, Irlannin rahalähetys, Portugalin tuet ja Espanjan pankkituet. Ja loppua ei ole näkyvissä. Ja kaikki nämä ovat EU:n omien perusartikloiden vastaisia, sanalla sanoen siis laittomia.

Kyproksessa tuemme  nyt paljon puhuttuja ja arvosteltuja veroparatiiseja. Siellä ei kerätä omia veroja ja nyt me pelastamme kyseenalaisia rahalähteitä ja tuemme näin rahanpesua. Kyproksen pankkisektori on valtava, jopa kymmenkertainen maan talouteen verrattuna.

Nyt ensi kertaa Suomen hallitus on mukana murtamassa talletussuojaa, joka olisi koskenut piensäästäjiäkin. Tässähän saatiin sentään pienimmille talletuksille suoja.

Kaiken tämän johdosta me 39 perussuomalaista kansanedustajaa jätimme hallituksen vastattavaksi seitsemän kiperää kysymystä EU:n omien sääntöjen rikkomisesta, rahanpesijöiden tukemisesta, talletussuojan rikkomisesta ja siitä, miten on selvitetty, pystyykö Kypros maksamaan velkaansa takaisin, joka on 10 miljardia ja 60 % maan bruttokansantuotteesta.