Vaalipiirien uusjako ei korvaa demokraattista vaalilakiuudistusta

Kun 24 vuoden tauon  jälkeen sain tulla takaisin eduskuntaan, yksi kantavimmista ajatuksistani oli, että nyt on todella miellyttävää palata ja toteuttaa ensi kertaa maamme kohta 100-vuotisen itsenäisyyden aikana täysi demokratia.

Olihan edellinen eduskunta hyväksynyt uuden vaalilain, jonka mukaan jokainen ääni olisi ollut samanarvoinen. Jokaisen puolueen saamat äänet olisi laskettu yhteen ja sen mukaisesti olisi jaettu paikat myös alueellinen edustavuus huomioiden. Koska perustuslain uudistus vaatii kahden eduskunnan hyväksynnän, tarvitsi lain voimaan tuleminen myös tämän vuonna 2011 valitun eduskunnan vahvistuksen.

Mutta hallitusneuvotteluiden tuloksena, demarien vaatimuksesta uudistus haudattiin ja tämän takinkääntämisen hyväksyivät myös edellisessä eduskunnassa lakiuudistusta kannattaneet, vaikka keskusteluissa monet pitivätkin sitä hyvänä. Vain me perussuomalaiset olimme edelleen lain voimaantulemisen kannalla.

Ja mitä on seurannut. Vastoin alueidensa kannatusta on päätetty yhdistää Kymin (12 kansanedustajaa) ja Etelä-Savon (6) vaalipiirit 18 kansanedustajan Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi sekä Pohjois-Savon (9) ja Pohjois-Karjalan (6) vaalipiirit Savo-Karjalan vaalipiiriksi 15 edustajalla. Näin Etelä- ja Länsi-Suomen pienimmäksi vaalipiiriksi jäi Satakunta 9 kansanedustajalla. Nyt hallituksen asettama työryhmä on taas uudistamassa perustuslakia laskemalla 12 vaalipiirin määrän alarajaa kolmella eli uusi raja olisi 9. Ja niin kuin jo on ennakoitu, Satakunnan vaalipiiri on seuraavana kohteena, koska vain laajojen etäisyyksiensä vuoksi erikoisasemassa oleva Lapin vaalipiiri (7) on Satakuntaa pienempi. Seuraavaksi pienin on Keski-Suomi (10), joka on seuraavaksi lakkauttamisvaarassa, koska kaikki muut vaalipiirit ovat selvästi suurempia. Tosin tämä hallituksen esittämä uudistus vaatii myös seuraavan eduskunnan hyväksynnän. Sen vastustamisesta ja siten Satakunnan vaalipiirin säilyttämisestä me perussuomalaiset saamme yhden uuden vaaliteeman vuoden 2015 vaaleihin.

Paikallinen vaikuttaminen uhkaa vaarantua nyt myös Satakunnassa, mutta niin maa makaa kuin se petataan. Miksi täytyi mennä hylkäämän omista ahnaista puoluepoliittisista näkökannoista lähtien jo kertaalleen eduskunnassa hyväksytty vaalilain uudistus, joka olisi toteuttanut täyden demokratian. Poliitikkojenkin olisi edistettävä täyden kansanvallan toteutumista vastustamisen sijasta. Nyt tämä on osunut jo  Itä-Suomen kansanedustajien omaan nilkkaan, miten käynee siis täällä läntisessä Suomessa.

Tietysti vaalipiirien alimman lukumäärän muuttamisesta päättää ensin tämä nyt istuva eduskunta, mutta kertaakaan enemmistön muodostavat hallituspuolueiden edustajat eivät ole hylänneet hallituksensa esityksiä!

Onko politiikasta kadonnut rehellisyys ja suoruus?

Tänään sain johtaa reippaat pari tuntia istunnosta, jossa puhuttiin yhteensä ainakin kolme tuntia vaalilain muutoksesta. Tarkoitus on yhdistää Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon vaalipiirit ja samoin Etelä-Savon ja Kymin vaalipiirit. Tosi moni jopa hallituspuolueidenkin edustajista haikaili edellisessä eduskunnassa hyväksytyn, täydellisesti kansalaisten tasa-arvoisuuden toteuttavan vaalilakiuudistuksen perään, jossa jokaisen puolueen koko maassa saadut äänet olisi laskettu yhteen ja sen perusteella jaettu kansanedustajanpaikat ja soviteltu ne myös vaalipiirien mukaisesti. Nykyinen hallitus hylkäsi kuitenkin neuvotteluissaan tämän demokraattisen lain, joka olisi tarvinnut uudenkin eduskunnan hyväksynnän tullakseen voimaan perustuslakimuutoksena.

Oikeastaan juuri tämän perustuslakimme hengen toteuttaneen vaalilain uudistuksen johdosta, jossa jokaisen ääni on samanarvoinen, rupesin viime kerralla ehdokkaaksi. Ajattelin, että nyt ensimmäisen kerran koko satavuotisen eduskuntalaitoksemme historiassa ruvetaan noudattamaan täydellistä demokratiaa, mutta eipä näin käynytkään. Olen aika lailla pettynyt tähän poliittiseen kulttuuriimme. Siksi teki hyvää kuulla edustajien puheita, kun niin moni muukin haikaili tämän hylätyn lakiuudistuksen perään. Käsittämätöntä, että samat puolueet, jotka sen edellisessä eduskunnassa hyväksyivät, olivat tässä uudessa eduskunnassa valmiit kevytmielisesti sen hylkäämään. Tosi kevytkenkäistä politiikkaa. Varsinkin, kun tätä nyt käsittelyssä olevaa osauudistusta ei kukaan sitä koskevan alueen edustajista ole kannattamassa. Missä on se rehellisyys ja rehtiys, jota politiikalta yhteisten asioiden hoidosta kaipaan! Vai onko tätä suoraselkäisyyttä tässä touhussa koskaan ollutkaan, vaikka yhteistä hyvää meidät on tänne Arkadianmäelle äänestetty ajamaan!