Jari Koskela Satakunnan Kansassa

Kolumnit|Kolumni Kuntavaalit käydään uudessa tilanteessa – keskiössä elinvoima ja sivistys Elinvoimaiset kunnat ja elinvoimainen maaseutu ovat varmin tapa säilyttää lähipalvelut kattavasti koko Suomessa, kirjoittaa Jari Koskela. Jari Koskela Viikon päästä tiedämme, millaisilla poliittisilla kokoonpanoilla Suomen kuntia seuraavat neljä vuotta johdetaan. Nämä ovat ensimmäiset vaalit uudessa tilanteessa, jossa sote-palvelut eivät enää ole kuntien vastuulla. Muutos on valtava, sillä sote-sektori vastasi aiemmin noin puolta kuntien tehtäväkentästä. Hallitusohjelman mukaan ”Kuntien, kaupunkien ja alueiden erilaisuus on suomalaisen yhteiskunnan voimavara”. Nyt ensimmäistä kertaa hyväksytään kuntien erilaistumiskehitys. Tässä kehityksessä ei ole mitään pahaa. Ongelma olisi, jos kuntia yritettäisiin pakottaa samaan muottiin. Annetaan siis Suomen kuntien menestyä niiden omilla vahvuuksilla. Joissain kunnissa vahvuudet ovat alkutuotannossa, toisista muodostuu merkittäviä puhtaan energian keskuksia ja joissain kunnissa suunnataan palvelusektorille. Satakunnan kunnilla vahvuuksia on monia: meillä on sekä laajaa maataloustuotantoa että edellytyksiä puhtaiden teknologioiden kärkimaakunnaksi. Satamiemme ansiosta olemme viennin kannalta keskeinen maakunta. On hyvä muistaa, että elinvoimaiset kunnat ja elinvoimainen maaseutu ovat varmin tapa säilyttää lähipalvelut kattavasti koko Suomessa. Tämä on myös Suomen tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Talouskasvun edellytykset syntyvät kuntakentällä. Sivistys on elinvoiman lisäksi toinen merkittävä kuntien tehtävä. Pisa-tulokset on saatava nousuun. Hallituksen toimet oppimisen tuen lisäämiseksi, älylaitteiden rajoittamiseksi ja 200 miljoonan euron pysyvä lisärahoitus antavat kunnille tähän hyvät mahdollisuudet. Koulutuksen ohella varhaisessa puuttumisessa pitää onnistua, jotta hyvinvointialueille ei kasautuisi niin paljon sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia korjattavaksi. Vielä haluan korostaa kuntien välistä yhteistyötä. Ei ole tarkoituksenmukaista lukkiutua kuntarajojen sisälle, vaan jatkossa tarvitaan laajempaa yhteistyötä yli. Tämä tapahtuu osin luonnollisestikin, koska esimerkiksi työllisyysalueet ylittävät kuntarajat. Yhteistyössä onnistuminen ehkäisee myös painetta tehdä kuntaliitoksia. Kuntavaalit käydään joka kunnassa erikseen ja kunnissa harjoitettava politiikka on hyvinkin erilaista. Siinä missä Helsingin ja Tampereen valtuustoissa keskustellaan paljon jopa valtakunnan politiikkaa, ei Satakunnan pienemmissä valtuustoissa tällaista hallitus-oppositioasetelmaa näy. Yhteistyötä tehdään sujuvasti yli puoluerajojen ja myös pienempiä ryhmiä kuunnellen. Tämä on mielestäni kestävin tie. Toivon, että mahdollisimman moni käy äänestämässä. Äänelläsi on merkitystä, ja se on pieni teko demokraattisen järjestelmämme puolesta. Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.) Äänesi on pieni teko demokraattisen järjestelmämme puolesta.

Vein minäkin Veikko Vennamon mainoksia ja kirjoja

Ajattelin, että maksaisin siitä mitä tahansa” ‒ kansanedustaja keräili baarin täyteen nostalgisia aarteita Juha Mäenpää avasi yleisöltä suljetun museobaarin ovet MT:lle. Entinen osuuskauppa tarjoaa aikamatkan Suomen poliittiseen historiaan. Kansanedustaja Juha Mäenpää istahti vanhalle sohvalle. Pian museobaarissa vietetään perussuomalaisten vaalivalvojaisia. Jouni Hirn Maaseudun Tulevaisuus Ilmajoki Kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) yksityinen kahvibaari kätkee sisäänsä palan Suomen poliittista historiaa. Ahkeraksi keräilijäksi paljastunut poliitikko esitteli kokoelmaansa MT:lle. Ilmajoen Koskenkorvalla sijaitsevaan entiseen osuuskauppaan astuessa tuntuu siltä kuin olisi saapunut 1970-luvun kotoisaan maaseutukuppilaan. Vanhan ajan kahvibaari on nostalgiatrippi myös poliittisessa mielessä. Tulijaa tervehtii SMP:n lippu ja Veikko Vennamon vaalijuliste. Katossa roikkuu Jussi Halla-ahon pahvimainoksia ja seinillä Sulo Aittoniemen vaalipaita sekä Tony Halmeen signeeraamat nyrkkeilyhanskat. ”Olen kerännyt jo vuosikymmeniä kaikenlaista tavaraa, joka on omasta mielestäni kulttuurihistoriallisesti arvokasta. Täällä on esillä lähinnä perussuomalaisten ja SMP:n aikaista vaalitavaraa, mutta varastosta löytyy muidenkin puolueiden mainoksia ja esineitä”, Mäenpää kertoo. Hän on tehnyt löytöjä rompetoreilta, huutokaupoista, nettikirppiksiltä ja navetan ylisiltä. Hän ei ole törmännyt muihin vaalitavaran keräilijöihin, mutta sana keräilevästä kansanedustajasta on kiirinyt. Kerran eduskuntaan saapui Mäenpäälle osoitettu postipaketti, jonka sisältä löytyi IKL:n sinimusta seinäryijy. Musta Pekka -kyltti on peräisin Tampereella toimineesta kahvilasta. Musta Pekka -kyltti on peräisin Tampereella toimineesta kahvilasta. Kuva: Johannes Tervo Vaalimainokset ovat muuttuneet Urho Kekkosen ajoista. Vaalimainokset ovat muuttuneet Urho Kekkosen ajoista. Kuva: Johannes Tervo Mäenpään mukaan keräilyyn ei liity poliittista ideologiaa, vaan se on hänelle hauska ja mielenkiintoinen harrastus. Kokoelman arvokkaimpiin esineisiin lukeutuvat keskustaministeri Eino Uusitalolle (1924–2015) tilaustyönä tehty kaksineuvoinen puukko sekä SMP:n Urho Pohdolle (1915–1995) myöntämä kunniamitali, jossa on puoli kiloa hopeaa. ”Huusin kerran huutokaupasta kepulaisen kunnallisneuvoksen kansallispuvun ja Santeri Alkion tekemän pronssimitalin. Muutaman päivän kuluttua eräs huutokaupassa ollut henkilö soitti ja kysyi, että kiinnostaisiko minua Pohdon mitali. Mielessäni ajattelin, että maksaisin siitä mitä tahansa. Olin etsinyt jo vuosia kyseistä mitalia.” Koskenkorvan raitilla sijaitsevassa puutalossa toimi aiemmin osuuskauppa, puusepänverstas ja huonekalumyymälä. Mäenpää päätyi rakennuksen omistajaksi 15 vuotta sitten. Alun perin hänen ystävänsä oli kiinnostunut vanhasta kiinteistöstä, ja pyysi Mäenpäätä mukaan arvioimaan sitä. ”Kaverini olisi ostanut tämän, mutta hän ei saanut lainaa. Törmäsin sattumalta rakennuksen omistajaan joulupukin museojunassa. Kaupat syntyivät matkan aikana, kun hän hyväksyi aiempaa pienemmän tarjouksen.” Juha Mäenpää osti tämän polkuauton itselleen syntymäpäivälahjaksi viime syksynä. Auton runko on rakennettu Myrsky-hävittäjän lisäpolttoainesäiliöstä. Juha Mäenpää osti tämän polkuauton itselleen syntymäpäivälahjaksi viime syksynä. Auton runko on rakennettu Myrsky-hävittäjän lisäpolttoainesäiliöstä. Kuva: Johannes Tervo Urho Pohdon SMP-mitali on numeroitu seitsemänneksi. Veikko Vennamolle myönnettiin mitali numero yksi. Urho Pohdon SMP-mitali on numeroitu seitsemänneksi. Veikko Vennamolle myönnettiin mitali numero yksi. Kuva: Johannes Tervo Talon yläkerrassa on viisi vuokra-asuntoa. Myös alakerran liiketila oli tarkoitus remontoida asuinkäyttöön, mutta ideasta luovuttiin tiukkojen rakennusmääräysten takia. Kun liiketila jäi tyhjänpantiksi, Mäenpää alkoi sisustaa sitä vanhan ajan tyylillä. ”Tästä ei ollut sijoituskohteeksi ja sain kaupan päälle vielä talonmiesvelvollisuuden. Pidän kahvibaaria sillä silmällä, että joku vielä hullumpi innostuisi pitämään tässä oikeaa kahviota”, Mäenpää naurahtaa. Kahvibaari ei ole avoinna yleisölle. Siihen on saanut tutustua vain vaalitilaisuuksissa. Ilmajoen perussuomalaiset viettävät kuppilassa vaalivalvojaisia myös tulevana sunnuntaina. ”Vaalitilaisuudet lähtivät liikkeelle huumorilla, kun joku tokaisi, että kun kerran isoissa kaupungeissa on vaalikahviloita, niin laitetaan sellainen tänne Koskenkorvallekin. Kun pääsin vuonna 2019 ensimmäisen kerran eduskuntaan, tänne saapui kannattajia pitkän matkan päästä.” Koskenkorvalla asuva Mäenpää ei ole ehdolla kunta- ja aluevaaleissa. Hän on toisen kauden kansanedustaja. Hän on tehnyt omaa vaalityötään pienellä budjetilla ja tee-se-itse-meiningillä. Vaalimainosten pohjina on käytetty muun muassa roskiksesta löytyneitä peltisiä varastohyllyjä. ”Vuoden 2015 eduskuntavaaleihin otin henkilökohtaisen lainan, mutta seuraavissa vaaleissa käytin omaa rahaa vain 40 euroa. Se kului auton pesuihin Kauhajoella ja Seinäjoella. Viime eduskuntavaaleissa vaalibudjettini oli 19 000 euroa, mutta omaa rahaa ei mennyt enää yhtään”, Mäenpää laskeskelee. Ajan henki kulkee vaalimainoksissa. Vanhimmat mainosjulisteet ovat usein piirrosmaisia ja valokuvissa ollaan vakavailmeisiä. Ajan myötä ne ovat muuttuneet rennommiksi. ”Viime eduskuntavaalien aikaan laitoimme baarin pihalle vanhoja lautamainoksia, joissa luki SMP pelastaa maan. Taisi useimmilla ohikulkijoilla riittää hauskaa, koska mitään negatiivista ei kuulunut.”

Pääsiäinen lähenee

Kirkkovuosikalenteri ‹Sunnuntai 6.4.2025› 1. vuosikerta 5. paastonajan sunnuntai (Judica) Pääsiäisjakso, paastonaika Kärsimyksen sunnuntai Nimitys judica (= hanki minulle oikeutta) on päivän antifonin alusta (Ps. 43:1). Tästä sunnuntaista alkaa hiljaisen viikon loppuun ulottuva ns. syvä paastonaika. Siksi päivää on sanottu kärsimyksen sunnuntaiksi (dominica passionis). Jeesuksen aikalaiset eivät ymmärtäneet hänen olemustaan ja tehtäväänsä, mutta ”kivestä, jonka rakentajat hylkäsivät”, oli tuleva kivi, jolle Jumalan seurakunta rakentuu. Jeesus on uuden liiton välittäjä. Hän on kuollut kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Joh. 11:47–53 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 11 Ylipapit ja fariseukset kutsuivat neuvoston koolle ja kysyivät siltä: ”Mitä meidän pitäisi tehdä? Se mies tekee paljon tunnustekoja. Jos annamme hänen jatkaa näin, häneen uskovat kohta kaikki, ja silloin roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä tämän pyhän paikan että koko kansamme.” Silloin yksi heistä, Kaifas, joka oli sinä vuonna ylipappina, sanoi: ”Te ette ymmärrä yhtään mitään. Ettekö te käsitä, että jos yksi mies kuolee kansan puolesta, se on teille parempi kuin että koko kansa joutuu tuhoon?” Tämä ei ollut hänen oma ajatuksensa, vaan sen vuoden ylipappina hän lausui ennustuksen: Jeesus oli kuoleva kansan puolesta, eikä vain sen kansan puolesta, vaan kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset. Siitä päivästä lähtien neuvoston tavoitteena oli surmata Jeesus

Eläviä eläimiä

Viikon aikana on todella saanut nähdä sekä taivaalla että pelloilla lintuparvien maahanmuuttoa. Brosyyrien jakoreissuilla on näkynyt muutakin, esim. kolme komeaa hirveä juoksemassa, pieniä ehkä kauriita oikein lauma, jäniksiä jne.

Kuviakin

Luontokuvia on voinut ottaa vaalimainosjakokiertueilla monenkinlaisia. Hirviä, kauriita, joutsenparvia ym on näkynyt

Vaaliehdokkaiden tunnistamiskilpailu

Vaalitorin jälkeen, Perussuomaisilla oli makkaratarjoilu torilla ja pullakahvit PerusPesällä, kului loppupäivä tiiviisti Satakunnan Viikon vaalikilpailun Tunnetko tutun aluevaaliehdokkaan? ratkaisemisessa. Ja kyllä lopulta TUNNISTIN KAIKKI 48 ERI EHDOKASTA. Joukossa ei muuten ollut yhtään kankaanpääläistä ehdokasta ja muitakin pohjoissatakuntalaisia vain kaksi, toinen Jämijärveltä ja toinen Karviasta. Mutta eipä lehteäkään täällä enää jaeta muuten kuin marketin telineestä noudettavaksi! Muuten lehden julistamassa kilpailussa arvotaan vähintäin 75% oikein tunnistaneiden kesken 2 hengen lippupaketteja Porin teatterin ja Kirjurinluodon kesäteatteriin.

Taas tyhjänpäiväinen välikysymys

Kun puhutaan 100 miljoonan sotesäästöistä on aina suhteutettava se 27 000 miljoonaan, jolla Sotea rahoitetaan ja tälle vuodellekin lisätty määrärahaa 2.300 miljoonaa. Mutta oppositio saa median puolelleen ja puhutaan suulla suuremmalla mukamas kuin suurestakin säästöstä!

Ukrainan ystävä Jussi Halla-aho taas Ukrainassa

Halla-aho tapaa Zelenskyin Ukrainassa Puhemies osallistuu muistotilaisuuteen Butshan verilöylyn uhrien kunnioittamiseksi. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho tapasivat viimeksi Helsingissä pari viikkoa sitten. Suvi Hautanen 0 Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) on vierailulla Ukrainassa. Hän osallistuu parlamentaariseen huippukokoukseen, johon Ukrainan parlamentin Verkhovna Radan puhemies Ruslan Stefantšuk on kutsunut tukijamaiden puhemiehiä. Kokoukseen osallistuu yhteensä 21 tukijamaata. Puhemiehet osallistuvat vierailun aikana muistotilaisuuteen Butshan verilöylyn uhrien kunnioittamiseksi. Puhemiehet pitävät keskinäisen kokouksen, jossa he muun muassa tapaavat Butshasta selvinneitä siviilejä ja kuulevat näiden kokemuksista. Puhemiehillä on myös tapaaminen Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa. Maanantaina 31. maaliskuuta tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun Ukrainan armeija vapautti Butshan kylän. Venäjän armeija syyllistyi sodan alkuvaiheessa Butshassa laajamittaisiin siviileihin kohdistuneisiin sotarikoksiin.

Hyökkääjä Venäjä ei saa voittaa sotaa

Halla-aho MTV:lle: Länsi­maiden on osoitettava Venäjälle yksi asia – ja näin sen voi tehdä Venäjälle tulee osoittaa, ettei se pysty voittamaan sotaa kuluttamalla, arvioi Jussi Halla-aho. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi Halla-ahon Suomen-vierailunsa aikana viime viikon keskiviikkona. Sara Sairanen Länsimaiden tulisi ennusteisiin nojaamisen sijaan määritellä nykyistä selkeämmin, mitkä ovat Ukrainaa tukevien maiden tavoitteet Venäjän hyökkäyssodassa, sanoi eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) MTV:n Uutisextrassa lauantai-iltana. – Ennusteet alkavat helposti ohjata omaa toimintaamme. Jos esimerkiksi vajoamme sellaiseen pessimismiin, että Venäjä voittaa tämän sodan joka tapauksessa, vaikuttaa se väistämättä länsimaisten päättäjien ja länsimaiden kansalaisten valmiuteen tukea Ukrainaa, Halla-aho totesi. Sekä moraalisesti että länsimaiden oman turvallisuuden kannalta tavoitteeksi tulisi hänen mukaansa määritellä se, ettei Venäjä saa voittaa hyökkäyssotaa. Kun tavoite on kirkkaana mielessä, tulee länsimaiden tehdä kaikkensa sen saavuttaakseen. Venäjä on viimeisten vuosien ajan laskenut voittavansa sodan kuluttamalla. – Venäjällä on valtavat materiaaliset resurssit, ja koska Venäjä ei ole demokratia, sillä on myös huomattava kyky sulattaa ja sietää tappioita. Venäjän johdon ei tarvitse välittää hinnasta, jonka se joutuu maksamaan sodasta – puhuttiin sitten ihmishengistä, rahasta tai materiaalisista resursseista, Halla-aho sanoi. Länsimaiden tulisi hänen mukaansa osoittaa Venäjälle, että maa on väärässä laskutoimituksissaan. Käytännössä tämä onnistuisi saattamalla länsimaiden teollisuustuotanto sellaiselle tasolle, että venäläiset näkevät, että länsimaat pystyvät tukemaan Ukrainaa loputtomiin. – Tällä tavoin voidaan antaa Venäjälle selkeä kannustin pyrkiä eroon tästä sodasta.

Leipien sunnuntai

Kirkkovuosikalenteri ‹Sunnuntai 30.3.2025› 4. paastonajan sunnuntai (Laetare) Elämän leipä Vanhan antifonitekstin alkusanasta (Jes. 66:10) saatu nimitys laetare (= iloitkaa) ilmaisee, että tämä sunnuntai on eräänlainen levähdyspaikka, virvoittava keidas paastonajan erämaavaelluksella. Tätä pyhää on sanottu puolipaastosunnuntaiksi, sillä se sijaitsee keskellä paastonaikaa. Toinen nimitys on leipäsunnuntai, koska päivän tekstit puhuvat viidentuhannen ruokkimisesta ja ihmisten tarvitsemasta hengellisestä ravinnosta. Jeesus itse on elämän leipä. Hän jakaa lahjojaan meille ja opettaa meitä jakamaan omastamme tarvitseville. Sisällöltään tämä sunnuntai sivuaa kiirastorstain aihepiiriä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Joh. 6:1–15 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 6 Jeesus lähti Galileanjärven eli Tiberiaanjärven toiselle puolen. Häntä seurasi suuri väkijoukko, sillä ihmiset olivat nähneet tunnusteot, joita hän teki parantamalla sairaita. Jeesus nousi vuorenrinteelle ja asettui opetuslapsineen sinne istumaan. Juutalaisten pääsiäisjuhla oli lähellä. Jeesus kohotti katseensa ja näki, että suuri ihmisjoukko oli tulossa. Hän kysyi Filippukselta: ”Mistä voisimme ostaa leipää, että he saisivat syödäkseen?” Tämän hän sanoi koetellakseen Filippusta, sillä hän tiesi kyllä, mitä tekisi. Filippus vastasi: ”Kahdensadan denaarin leivistä ei riittäisi heille edes pientä palaa kullekin.” Silloin eräs opetuslapsi, Simon Pietarin veli Andreas, sanoi Jeesukselle: ”Täällä on poika, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa. Mutta miten ne riittäisivät noin suurelle joukolle?” Jeesus sanoi: ”Käskekää kaikkien asettua istumaan.” Rinteellä kasvoi rehevä nurmi, ja ihmiset istuutuivat maahan. Paikalla oli noin viisituhatta miestä. Jeesus otti leivät, kiitti Jumalaa ja jakoi leivät syömään asettuneille. Samoin hän jakoi kalat, ja kaikki saivat niin paljon kuin halusivat. Kun kaikki olivat kylläisiä, Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Kerätkää tähteeksi jääneet palaset, ettei mitään menisi hukkaan.” He tekivät niin, ja viidestä ohraleivästä kertyi vielä kaksitoista täyttä korillista palasia, jotka olivat jääneet syömättä. Kun ihmiset näkivät, minkä tunnusteon Jeesus teki, he sanoivat: ”Tämä on todella se profeetta, jonka oli määrä tulla maailmaan.” Mutta Jeesus tiesi, että ihmiset aikoivat väkisin tehdä hänestä kuninkaan, ja siksi hän vetäytyi taas vuorelle. Hän meni sinne yksin.

Jäänmurtajatilaukset alkaneet

Kilpajuoksu arktisille alueille alkanut – ”Jäänmurtajista voi tulla Suomen uusi rahasampo” Maailman jäänmurtajista yli puolet on rakennettu Suomessa. Neljä viidestä on myös suunniteltu täällä. Geopoliittisten katseiden kääntyessä kohti arktisia alueita murtajien kysyntä kasvaa kohisten. Se tietää työtä ja toimeentuloa suomalaisille pitkäksi aikaa ja onnenpotku on huomattu maamme rajojen ulkopuolellakin. Jäänmurtajan rakentaminen vaatii valtavan määrän tietotaitoa ja jatkuvaa tutkimusta. Jää on ikäänkuin laivansuunnittelun kolmas ulottuvuus ja tämä usein unohtuu kiireisiltä. Siksi jään murtamisen jo olemassa oleva tietotaito kiinnostaa suurvaltoja. Ensimmäinen tilaus tehty Murtajien kysyntä oli vuosikymmenet rajallista ja alan osaaminen on keskittynyt lähes pelkästään Suomeen. Huomattavaa on, että kiinalaiset ovat nyt kaiken muun teknisen vyörytyksen lisäksi lähteneet rakentamaan omaa murtajalaivastoaan. – Venäjällä on nelisenkymmentä jäänmurtajaksi luokiteltua alusta. Kanadalla on kaksi ja Yhdysvalloilla puolisentoista. Kiina rakentaa nyt omaa jäätä murtavaa laivastoaan todella nopeasti, sanoo telakkayhtiö Davien tiedotusvastaava Paul Barret. Ensimmäinen Suomeen suuntautunut murtajatilaus tilaus on jo todellisuutta, sillä Davien omistama Helsingin telakka rakentaa ison Polar Max -luokan jäänmurtajan Kanadalle. Runko rakennetaan Suomessa ja alus viimeistellään Kanadassa. “Voi osoittautua onnenpotkuksi” Se tietää – osaltaan ministeri elinkeinoministeri Wille Rydmanin ansiosta – 500 uutta työpaikkaa Helsinkiin ja satoja myös koko alihankintaketjussa. – Jäänmurtajat kuuluvat kaikkein vaikeimmin rakennettaviin aluksiin – ja Suomi on alansa maailman huippua. Tämä osaaminen voi nyt osoittautua onnenpotkuksi, kun jäänmurtajien geopoliittinen merkitys kasvaa, todetaan ruotsalaisuutisessa. Arktisella osaamisella saattaa olla merkitystä silloinkin, kun suurvaltapoliittiset mannerlaatat liikkuvat täysin arvaamattomalla tavalla. SUOMEN UUTISET

Vaalihumua riittää

Vaalimateriaalin jakoa riittää, niin on ollut koko viikon ja vielä vaan aluetta riittää, vaikka muitakin jakajia onneksi on ollut liikkeellä. Tänään oli makkara ja kahvitarjoilu Honkajoen osuuspankilla, eilen torstaitorilla Kankaanpäässä jaettiin 500 annosta hernekeittoa ja PerusPesässä riitti kahvivieraita tungokseen asti. Vaaaleihin on vielä pari torstaitoria, niillä molemilla on makkaratarjoilu torilla ja pullakahvit PerusPesällä.

Illan puheenjohtajatentissä

Aivan loistava puhe Riikalta Yleisradion vaalitentissä! 💪 Vähemmän lupauksia lisämenoista, enemmän lupauksia teoista ja vastuunkannosta. Teidän veronmaksajien rahojen jakajia taskusta toiseen näissäkin vaaleissa riittää. Kannattaa varoa, sillä ylimääräistä rahaa ei Suomessa juuri ole. Muut puheenjohtajat olivat Hjallis Harkimo Liike Nyt ja Sofia Virta vihreät

Tosiasioita EU:sta jo vuosi sitten

Vuosi sitten kirjoittamani blogikirjoitus on edelleen ajankohtainen. EU:ssa tarvitaan kokonaisturvallisuutta vahvistava suunnanmuutos. Onneksi merkkejä tästä nyt on ilm… Näytä lisää Euroopan unionissa tarvitaan kokonaisturvallisuutta vahvistava suunnanmuutos Jari Koskela Eurovaalit EU Euromaat Eurooppa Tulevan kesän EU-vaalien jälkeen Euroopan unionissa on tehtävä sellainen suunnanmuutos, joka vahvistaa Euroopan yhtenäisyyttä ja kokonaisturvallisuutta. Nykyinen EU, jossa valtaa jatkuvasti siirtyy kansallisilta parlamenteilta Brysseliin, ei ole kestävä. Euroopan unionilla on kauniit toissijaisuus- ja läheisyysperiaatteet, mutta niiden toteutuminen käytännössä on jättänyt paljon toivomisen varaa. Myös jatkuvat tulonsiirrot pohjoisesta ja lännestä etelään ja itään ovat vain lisänneet epävakautta. Oman osansa EU:n hauraudelle on tuonut epävakaa eurovaluutta, jonka toistuvat kriisit ovat muovanneet unionista tulonjakounionin, jossa samat tahto toimivat jatkuvasti maksumiehinä. Nämä euron kriisit jatkuvat, koska euroalue ei ole optimaalinen valuutta-alue. Euro on alun perinkin poliittinen valuutta, jossa kaikilla valtioilla ei ole mahdollisuuttakaan pärjätä. Tämä kokonaisuus, jossa EU jatkuvasti sääntelee pieniä asioita, valtaa siirtyy pois kansallisilta parlamenteilta, ja jossa euron kriisit vain lisäävät koko unionin moraalikatoa ovat tehneet EU:sta heikomman kuin sen pitäisi olla. Heikko ja eripurainen EU ja Eurooppa ovat juuri sitä, mitä länsimaista yhteiskuntajärjestystä haastavat autoritääriset valtiot ja toimijat haluavat. Sanotaan, että integraatio etenee kriisien kautta ja tämä onkin ollut totta. Integraation ja niin sanotun liittovaltiokehityksen eteneminen ei kuitenkaan ole ollut hyväksi rakkaalle maanosallemme. EU-kriittisten voimien huomiotta jättäminen ja jopa päätöksenteosta ulossulkeminen on ollut väärä ratkaisu. On ollut positiivinen yllätys, että Ukrainan tukemisessa EU on löytänyt laajan yksimielisyyden. Muutamia soraääniä on toki kuulunut. EU:n yhtenäisyyttä pitää vahvistaa niillä osa-alueilla, joissa aidosti kaikki hyötyvät. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tällainen. Suurin osa EU-maista on tietysti Naton jäseniä ja saa sitä kautta turvatakuut, mutta EU kykenee silti tuomaan lisäarvoa esimerkiksi yhteisen puolustusteollisuuden ja kokonaisturvallisuuden vahvistamisen suhteen. Tähän EU:n pitää keskittyä pullonkorkkien sääntelyn sijaan. Euroopan unionin laajentuminen tuo haasteita Euroopan unionin mahdollinen laajentuminen luo Euroopalle uusia haasteita, jos nykyisistä rakenteista ja käytännöistä halutaan pitää kiinni. Tällä hetkellä uusien jäsenvaltioiden mukaan tuleminen tarkoittaisi nykyisten nettomaksajavaltioiden maksuosuuksien kasvamista ja monen nykyisen nettosaajamaan siirtymistä nettomaksajaksi. En näe tätä hyvänä kehityksenä, vaikka onkin tärkeää saada itäisen Euroopan maita mukaan läntisiin yhteisöihin. Samaan aikaan EU:ssa on ollut käsittelyssä perussopimusten avaaminen. Ehdotetut muutokset heikentäisivät pienempien jäsenvaltioiden asemaa ja antaisivat unionille entistä enemmän valtaa asioissa, jotka olisi viisainta käsitellä jäsenvaltioiden sisällä. Mahdollisen laajentumisen vuoksi keskustelu Euroopan unionin suunnasta on entistä tärkeämpää. Nykyisellään ei kannata jatkaa, vaan yhtenäisyyttä on haettava pienimmän mahdollisen nimittäjän eli ulkoisen turvallisuuden ja Euroopan kokonaisturvallisuuden kautta. Kokonaisturvallisuus kattaa myös huoltovarmuuden. Liika EU-sääntely esimerkiksi maatalouspolitiikassa ei ole ollut hyväksi. EU-vaalit Alkukesän EU-vaaleissa on povattu voittoa oikeistopopulistisille ja kansallismielisille puolueille. Valitettavasti kaikki tähän kategoriaan kuuluvat puolueet niputetaan usein mediassa yhteen. Näidemn puolueiden välillä on kuitenkin aivan perustavanlaatuisia eroja. Tässä toivoisin medialta parempaa tutkivaa journalismia. Esimerkiksi Perussuomalaiset ja Ruotsidemokraatit ovat selvästi länteen suuntautuneita ja sitoutuneita puolueita. Sama koskee käytännössä kaikkia nykyisen ECR-ryhmän puolueita. Sen sijaan puolueet kuten Itävallan Vapauspuolue ja Vaihtoehto Saksalle (AfD) edustavat toisenlaista maailmankuvaa. AfD on taantunut alkuaikojen EU-kriittisestä puolueesta Putinin äänitorveksi. Saksan puoluekentällä on tietysti muutenkin ollut sinisilmäistä suhtautumista Venäjään liittyvissä kysymyksissä. Oikeistopopulististen ja kansallismielisten puolueiden nousu ei ole syy EU:n epävakaudelle, vaan ne ovat suoraa seurausta EU:n ja myös euron omasta sisäänrakennetusta epävakaudesta ja aidoista ongelmakohdista. Näiltä epäkohdilta muut puolueet ovat valitettavasti sulkeneet silmänsä. Tähän täytyy seuraavalla EU-vaalikaudella saada muutos.

Riikka Purra kysyy ja vastaa Sotesta

Kuusi kysymystä ja vastausta sotepalveluista Riikka Purra esittää kolumnissaan soteen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia, kuten miksi sotepalvelut ovat surkeita ja miksi palveluista leikataan. Riikka Purra esittää kolumnissaan soteen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Kuvituskuva. Mielipide|Politiikka ja talous 24.3.2025 Riikka Purra Miksi Suomeen rakennettiin 21 alueen (+ Helsinki) sotemalli? Asiantuntijat olivat selvästi sitä mieltä, että näin monta aluetta on kaukana optimaalisesta. Sellainen kuitenkin rakennettiin poliittisista syistä. Hallituksen valtapuolueet, sosialidemokraatit ja keskusta, päättivät isosta rakenneuudistuksesta, jossa yksi sai sisältöä – kuten takuita ja mitoituksia, tosin ilman rahaa ja henkilöstöä – ja toinen rakenteita. Alueet ovat tällä hetkellä voimakkaasti eriytyneitä, mikä ei ole yllätys, koska ne lähtökohdiltaankin olivat eriytyneitä. Onko rakenne lisännyt kustannuksia? Edeltävä kuntamalli oli tehoton. Mutta niin on tämäkin. THL:n tietojen mukaan säästöpaineessa erilaisilla johtajanimikkeillä varustettuja henkilöitä on alueilta karsittu 21 prosenttia ja hallintoakin melkein 10 prosenttia. Tilanne olisi parempi, mikäli suurta johtaja- ja hallintorälssiä ei alun perinkään olisi imetty kunnista alueille. Mallissa on mahdollista mennä järkevään ja keveämpään suuntaan, kunhan rahoittaja eli valtio pysyy kovana ja alueilla on johtaminen vastuullista. Miksi hallitus leikkaa hyvinvointialueilta? Hallitus lisää tänä vuonna alueiden rahoitusta 2,2 miljardia viime vuoteen nähden. Koko soten yleiskatteinen rahoitus lähentelee kolmasosaa koko valtion budjetista. Samaan aikaan hallitus on keventänyt mitoituksia ja muita vaatimuksia, joiden toteuttaminen ei tosiasiassa olisi ollut mahdollista. Sotemenot kasvavat luonnollisesti ikääntymisen myötä, kun hoidon ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan kaikessa muussa pitää olla entistä tarkempi. Rönsyjä pitää leikata ja turhasta säästää. Ylisuuret poliitikkojen palkkiot ja ”demokratiarahat” ovat hävyttömiä veivauksia tällaisessa tilanteessa. Mistä hyvinvointialueet päättävät? Suomen 21 hyvinvointialuetta ovat rakennetun mallin mukaisesti itsehallinnollisia. Ne päättävät käytännössä kaikesta. Lakisääteiset tehtävät on hoidettava. Valtio rahoittaa, mutta alueet päättävät, miten ja missä kaikki tehdään. Hyvinvointialuevaltuustoilla, joissa 18:lla on nykyisten eduskunnan oppositiopuolueilla enemmistöasema, on valtaa. Vasta mikäli alueita laitetaan arviointimenettelyyn talouden ja/tai toiminnan puutteiden osalta, valtion rooli kasvaa alueiden itsehallinnon heikentyessä. Miksi kaikki on niin surkeaa? Monilla alueilla ja paikkakunnilla kansalaiset ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja hoitoon. Suomessa on korkeatasoinen sosiaali- ja terveydenhoito. Nopeaa pääsyä perusterveydenhuollon palveluihin pitää monella alueella entisestään parantaa. Suomi, jossa vanhusväestön määrä kasvaa ja työikäisten määrä vähenee, joutuu tulevinakin vuosina olemaan entistä tarkempi siitä, miten niukat resurssit käytetään. Mitä seuraavaksi pitää tehdä? Rahoituslakia pitää entisestään korjata järkevämpään ja kannustavampaan suuntaan. Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja.

Uusi tietokone kaiken voittaa

Tietokone tilttasi viikko sitten, tänään saatiin uusi tietokone, niin että eiköhän se tästä taas ala elämäkin säteilemään ja uutta asiaa pukkaamaan, kun vaalitkin lähenevät päivien kuluessa vaalimateriaalin jakamisessa, jota tehtävää riittää, vaikka muutama muukin onneksi jakaa: on kaikkien Kankaanpään PS:n ehdokkaiden yhteisbrosyyri, Kankaanpään seitsemän aluevaltuustoehdokkaaan oma esittelypaperi, Satakunnan aluevaltuutettujen erillinen ohjelmapaperi ja tietysti koko Satakunnan yhteinen oma vaalilehti ja vielä oma vuoden kalenterin sisältävä esitteeni! Ennakkovaalin alkuun muuten on tasan viikko aikaa!

Ansaittu voitto Ilkka Herolalle

251. yhdistetyn kilpailu ja heti tuli voitto ja juuri Holmenkollenilla ja nimipäivänä, onnittelut Ilkka Herolalle. Hän jos kuka on voittonsa ansainnut ja ihme ja kumma hyppäsi jopa Holmenkollenin mäen ennätyksen. Normaalikilpailussa hypyllä olisi tullut yli minuutin etumatka, nyt vain 6 sekuntia! Maastohiihto Se on siinä! Ilkka Herolalta sensaatio Holmenkollenilla Ilkka Herola juhli voittoa. Joonas Kuisma Maastohiihdon ja yhdistetyn maailmancup jatkuu Norjan Holmenkollenilla. Miesten yhdistetyn tasauskilpailussa Ilkka Herola juhli uransa ensimmäistä maailmancupin voittoa. Herola lähti ladulle kuuden sekunnin etumatkalta hypättyään mäkiosuudella mäkiennätyksen 146 metriä. Hän voitti lopulta 15,3 sekunnin turvin. Edellinen yhdistetyn maailmancupin osakilpailun voittanut suomalainen oli Hannu Manninen vuonna 2010 Salpausselällä.

Riikka Purra laskemassa seppelettä Ässä-rykmentin muistomerkille

Anssi Joutsenlahti Oikein, talvisodan päättymisestä on kulunut tasan 85-vuotta! Riikka Purra 1 pv · Oli suuri kunnia osallistua Ässä-rykmentin muistomerkillä talvisodan päättymisen muistopäivän juhlallisuuksiin. Puheenvuoroni: Talvisodan aseiden vaietessa, 13. maaliskuuta 1940, seisoi Viipurinlahden luoteisella rannalla ällistynyt mies. Siinä, missä vain hetkeä aiemmin tykkitulen ärjyntä oli täyttänyt taivaan, aukeni nyt aurinkoinen kevättalven päivä. “Mieli tuntui kummalliselta, useaan kertaan piti nieleskellä - oli kuin jotain olisi takertunut kurkkuun”, kirjoitti sotapäiväkirjaansa Ässä-rykmentissä sotatiensä kulkenut Ilmari Paasio. Edeltävien viikkojen ajan oli komppanianpäällikkö Paasio johtanut joukkoja Viipurinlahden saarilla ja rannoilla. Puolustus oli pitänyt, mutta uhraus oli kauhistuttava: keskimäärin liki 20 kaatunutta ja 35 haavoittunutta “Ässää” joka päivä. Uhrauksen arvo ymmärrettiin Suomessa pian rauhan vakiinnuttua. Kun Ässä-rykmentin muistomerkki täällä Alli Tryggin puistossa paljastettiin myöhemmin lokakuussa, kerrotaan paikalle kerääntyneen yli 20 000 ihmistä, ja vieläpä itse ylipäällikkö Mannerheim tuli yli Pitkänsillan. Tänään meitä on täällä pienempi joukko, mutta Ässä-rykmentin työn arvo on entisellään, vieläpä suurempikin. Saamme elää vapaudessa samalla, kun sodan runtelemassa Ukrainassa hahmotellaan hauraalta tuntuvan rauhan mahdollisuutta. Omasta ja valtioneuvoston puolesta kiitän jalkaväkirykmentti 11:n miehiä heidän uhrauksestaan. Samoin lausun kiitokseni rykmentin perinnetoimikunnalle veteraanien muiston vaalimisesta. Teidän työnne myötä muistot Ässistä pysyvät kirkkaina aivan kuin varhainen kevätaurinko valaisisi edelleen rauhanhetkeä Viipurinlahdella 1940.

85 vuotta Talvisodasta

Tänään on kulunut 85 vuotta Talvisodan päättymisestä. Niinisalon varuskunnan sotaanlähdön muistokivelle on aina tänä päivänä laskettu havuseppele, niin tänäänkin, ja sain kunnian olla yhtenä laskijana Satakunnan Tykistörykmentin edustajan ja Juhani Rajalan kanssa. Sotilaskodissa jatkettiin yhdessäoloa leivoskahvituksella! Kirkko Suomessa Tänään on Talvisodan päättymisen muistopäivä. Muistamme kaikkia sankarivainajia, sotiemme veteraaneja sekä kotirintamalla arkea pyörittäneitä. Siunaa ja varjele meitä, Korkein, kädelläs. Kaitse ain kansamme teitä vyöttäen voimalla meitä heikkoja edessäs. Sulta on kaikki suuruus, henki sun hengestäs. (Virsi 584:1).

Valtiovarainministeri laittaa tosiasiat selväksi

MINÄ: 2.200 miljoonaa vastaan n. 100- 200 miljoonaa, ja tästä pienemmästä summasta oppositio pauhaa päivästä päivään unohtaen miljardisummat! Riikka Purra: Miksi sdp ja keskusta vähättelevät rahaa, jota annetaan hyvinvointialueille lisää tänä vuonna? 2,2 miljardia, valtava summa. Ikään kuin se olisi jotenkin erilaista eikä riittävän ”rahaa”. Hyvinvointialueiden rahoitus on melkein kolmannes koko valtionbudjetista. Joka sentti tulee (tulevilta) veronmaksajilta, velka kasvaa, alijäämässä näkyy. Jokaisen eteen kansantaloudessa pitää jonkun tehdä työtä, yrittää, harjoittaa vientiä. Isojakin uudistuksia ja mitoituksia ja takuita on huomattavan helppo tehdä ja laatia verrattuna siihen, että jonkun pitää niihin löytää RAHAA. Edellinen hallitus tuuttasi rakenteita ja hienoja tavoitteita ulos, mutta hupsista, se unohti etsiä niihin resurssit. Tämä hallitus joutuu etsimään rahat. Meillä on roti finanssipolitiikassa, ja velkasuhde vakautuu vaalikauden loppuun mennessä. Siksikin jouduimme vuosi sitten tekemään LISÄÄ säästöjä kyetäksemme lisäämään rahaa hyvinvointialueille vaadittavan määrän. Vastuullisen opposition pitäisi miettiä sitä, mistä saadaan lisää säästöjä rahoittamaan sotea ja puolustuksen valtavia tarpeita tulevina vuosina ja mitä priorisoidaan. Mutta ei, se keskittyy vain miettimään, mitä säästöjä se vastustaa ja mihin tarvitaan aina vaan lisää (velkaa).

Evgeny Blinov

Evgeny Blinov Messiaanisen seurakunnan pastori Nizhni-Novgorodista Venäjältä vieraili tulkin kanssa ja lauloi israelilaisia lauluja Israel-illassa Kankaanpään seurakuntasalissa! Hän muuten on käynyt Suomessa Israel-iltojen vierailijana jo yli 20 vuoden ajan ja muisteli käyntiään vieraanani eduskunnassa ollessani varapuhemiehenä!

Torstaitorilla aina kahvit PerusPesällä

Kankaanpään Perussuomalaiset ry KUNTAVAALIEHDOKKAAMME: Alakoski Erkki kiinteistönhoitaja, maa- ja metsätalousyrittäjä Aliaga Valier Amaury kojeistoasentaja Aurinko Juri ent.Konavalolenko elintarviketyöläinen Haavisto Erno yrittäjä Halme Irma eläkeläinen Huhtamäki Jarmo alakattoasentaja Jokinen Jukka yrittäjä Joutsenlahti Anssi rovasti, valtiopäiväneuvos Juhola Hannu myyntimies Jönkkäri Jyrki yrittäjä (maanrakennus) Kamppi Tapio tuotantoneuvoja, eläkeläinen Korjansalo Iiro lastaaja Koskela Jari kansanedustaja Kuusisto Reijo yrittäjä, vakuutusedustaja Kuusniemi Juho koneyrittäjä Lahdensivu Katri yrittäjä Latvajärvi Sofia yrittäjä Laurila Tapio eläkeläinen, evp sotilasmestari Lilja Matias lvi-asentaja Majamäki Nina global supply chain specialist Myllykoski Raimo vartija Peltoniemi Juha aluemyyjä Roskala Teuvo kuljetusalan yrittäjä Ruuhimäki Markus yrittäjä Salomäki Marja sähkökeskusasentaja Tuuri Anne perushoitaja Uusitalo Tapio eläkeläinen Virkonmaa Jesse opiskelija Ylihonko Mervi yhteiskuntatieteiden maisteri Ylikoski Petri rekrytointikoordinaattori ALUEVAALIEHDOKKAAMME: Kampi Tapio Korjansalo Iiro Lahdensivu Katri Laurila Tapio Uusitalo Tapio Virkonmaa Jesse Ylihonko Mervi

Terveiset talvisodan päättymisen muistomessusta

Kirkkovuosikalenteri ‹Sunnuntai 9.3.2025› 1. vuosikerta 1. paastonajan sunnuntai (Invocavit) Pääsiäisjakso, paastonaika Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Jeesus, kiusausten voittaja Päivän latinankielinen nimi invocavit (= hän huutaa minua) tulee tämän sunnuntain antifonin alusta (Ps. 91:15). Ensimmäisen paastonajan sunnuntain keskeinen aihe on kertomus Jeesuksen kiusaamisesta autiomaassa. Häntä houkuteltiin pettämään kutsumuksensa, mutta hän voitti kiusaukset. Kiusaaja ei jätä rauhaan ketään nykypäivänkään ihmistä, mutta apumme on Kristus, kiusausten voittaja. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta Matt. 4:1–11 Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 4 Sitten Henki vei Jeesuksen autiomaahan Paholaisen kiusattavaksi. Kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänen vihdoin tuli nälkä. Silloin kiusaaja tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.” Mutta Jeesus vastasi: ”On kirjoitettu: ’Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.’” Sitten Paholainen vei Jeesuksen pyhään kaupunkiin ja asetti hänet temppelimuurin harjalle. Hän sanoi Jeesukselle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niin heittäydy alas. Onhan kirjoitettu: ’Hän antaa enkeleilleen käskyn. He kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.’” Jeesus vastasi hänelle: ”On myös kirjoitettu: ’Älä kiusaa Herraa, Jumalaasi.’” Vielä Paholainen vei Jeesuksen hyvin korkealle vuorelle, näytti hänelle maailman kaikki valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi: ”Kaiken tämän minä annan sinulle, jos polvistut eteeni ja kumarrat minua.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Mene pois, Saatana! On kirjoitettu: ’Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaan häntä palvella.’” Silloin Paholainen jätti Jeesuksen rauhaan, ja hänen luokseen tuli enkeleitä, jotka palvelivat häntä.

Perjantain satoa

Tunnin lenkillä taas tutulla Pansian lenkillä kahdeksan miehen voimin. MM-hiihdoissa naiset jäivät alle sekunnilla neljäksiksi viestissä, Jasmin jo toisen kerran ankkurina nipin napin neljäntenä maalissa. Aivan samoinhan eilen miehet viestissä myös loppusuoralla neljänniksi.

Parempaan päin mennään

Olin Helsingissä kansallisella Rukousaamiaisella, mutta en tällä kertaa jäänyt kuuntelemaan kyselytuntia, vaan palasin aikaisemmassa junassa kotiapäin. Kyselytunnilla pääosassa työllisyys – Purra: Trendi on kääntynyt, työllisyysaste paranee Työllisyyden trendi on kääntynyt, kertoi perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra hallituksen kyselytunnilla eduskunnassa torstaina. Työllisyys seuraa taloutta viiveellä, muistutti valtiovarainministeri Riikka Purra. – Se tarkoittaa jopa kuutta kuukautta, jopa pidempääkin aikaa. Vastaavasti kun me olimme jo varsin syvässä taantumassa, niin meidän työllisyytemme oli edelleen aika korkealla ja työttömyys alhaista. – Nyt kun talouden suhdanne on pikkuhiljaa eri sektoreilla kääntymässä paremmaksi, niin valitettavasti työllisyysaste ei ole vielä lähtenyt selvästi nousuun ja työttömyys on edelleen kasvanut. – Tämä työllisyyden trendi on kuitenkin jo kääntynyt. Meillä on erittäin paljon erilaisia epävarmuuksia niin talouteen kuin erityisesti turvallisuuteen ja geopolitiikkaan liittyen. Se, missä vaiheessa hallituksen tekemät merkittävät uudistukset työmarkkinoille ja rakenteisiin tulevat näkymään, riippuu juuri siitä, milloin meidän taloutemme kääntyy selvästi kasvuun. Mutta nämä ovat valtiovarainministeriön virkavastuulla tekemiä laskelmia, ja me kyllä niihin luotamme, kertoi Purra. Hallitus edistää yritysten tuottavuutta Eduskunnan vasemmalta laidalta yritettiin maalata hallitusta toimettomuusnurkkaan. Purra myönsi tilannekuvan, talouskasvun laahaamisen, mutta ei itse diagnoosia. – Meidän tuottavuuskehityksemme on laahannut selvästi verrokkimaiden perässä. Toisaalta Euroopan tasolla se on laahannut Yhdysvaltojen ja esimerkiksi monien Aasian maiden perässä. – Vastaavasti siitä diagnoosista en ole samaa mieltä. Päinvastoin, nyt tämä hallitus tekee sellaisia toimia, jotka parantavat yritysten edellytyksiä tehdä tuottavuutta lisääviä toimia. Panostamme myös TKI:hin huomattavasti lisäresursseja. – Sen sijaan leikkaamalla ei saada aikaiseksi kehitystä. Tämä hallitus joutuu sopeuttamaan julkista taloutta siksi, että me olemme eläneet aivan liikaa velaksi ja me emme yksinkertaisesti tällaisella väestörakenteella ja sen kehityksellä pysty huolehtimaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja etuuksista tulevaisuudessa, mikäli me emme korjaa ongelmaa. Me korjaamme julkista taloutta, ja käytännössä jokaisella kyselytunnilla me tavalla tai toisella tätä aihepiiriä käsittelemme. – Samaan aikaan olen monissa keskustapuolueen ehdotuksissa huomannut, että ainakin puheissa välillä siellä on kannettu huolta samasta julkisen talouden tilasta ja valtion voimakkaasta velkaantumisesta. Niinpä sieltä on esitetty aika tavalla samanlaisia veronkorotuksia omissa vaihtoehdoissa kuin tämä hallitus on esittänyt. Suomen Uutiset

Ei kultaa eikä kunniaa

Päivän MM-hiihdoissa 10 km Kerttu Niskanen yhdeksäs ja Johanna Matinalo kymmenes, 17. Krista Pärmäkoski ja 30. Jasmin Kähärä. Miehissä Ville Ahonen kymmenes, Ristomatti Hakola viidestoista, 19.Arsi Ruuskanen ja 21. Niko Anttola.

Maanantailenkki

Maananataina ja perjantaina teemme tunnin lenkin, tänää meitä kymmenen kiersi tutun Pansian lenkin nousten Vanhan Kärjen katua ohi ammattikoulun 55 minuutissa takaisin lähtöpaikalle liikuntakeskukeen hyvän sään vallitessa aamupäivän ja päivän vesisateen jälkeen.

Kirkkovuodessa kuljetaan kohti pääsiäistä

kovuosikalenteri Laskiaissunnuntai (Esto mihi) Pääsiäisjakso, paastonaikaa edeltävät sunnuntait Jumalan rakkauden uhritie Sunnuntain suomenkielinen nimi tulee paastoon laskeutumisesta. Pian alkaa yksinkertaisten elämäntapojen, itsekieltäymyksen aika. Sunnuntain latinankielinen nimi esto mihi (= ole minulle) on puolestaan saatu päivän vanhan antifonin alkusanoista (Ps. 31:3). Jeesuksen julkinen toiminta saavuttaa käännekohtansa. Vaellus Jerusalemiin, kohti kärsimystä ja kuolemaa, alkaa. Mutta juuri tällä tiellä Ihmisen Poika kirkastetaan. Jumalallinen rakkaus voittaa antaessaan itsensä alttiiksi kuolemaan asti. Tarvitsemme silmiemme avautumista, jotta näkisimme, miten Jeesus kärsii meidän puolestamme ja koko maailman puolesta. Vapahtaja kysyy myös meiltä itsemme alttiiksi antamista Jeesuksen seuraamisessa. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 18:31–43 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 18 Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen ja sanoi heille: ”Me menemme nyt Jerusalemiin. Siellä käy toteen kaikki se, mitä profeetat ovat Ihmisen Pojasta kirjoittaneet. Hänet annetaan pakanoiden käsiin, häntä pilkataan ja häpäistään ja hänen päälleen syljetään, ja he ruoskivat häntä ja tappavat hänet. Mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.” Opetuslapset eivät ymmärtäneet Jeesuksen sanoista mitään. Asia pysyi heiltä salassa, eivätkä he käsittäneet, mitä Jeesus tarkoitti. Kun Jeesus lähestyi Jerikoa, tien vieressä istui sokea mies kerjäämässä. Kuullessaan, että tiellä kulki paljon väkeä, mies kysyi, mitä oli tekeillä. Hänelle kerrottiin, että Jeesus Nasaretilainen oli menossa siitä ohi. Silloin hän huusi: ”Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!” Etumaisina kulkevat käskivät hänen olla hiljaa, mutta hän vain huusi entistä kovemmin: ”Daavidin Poika, armahda minua!” Jeesus pysähtyi ja käski tuoda hänet luokseen. Mies tuli, ja Jeesus kysyi häneltä: ”Mitä haluat minun tekevän sinulle?” Mies vastasi: ”Herra, anna minulle näköni.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Saat näkösi. Uskosi on parantanut sinut.” Siinä samassa mies sai näkönsä, ja hän lähti seuraamaan Jeesusta ylistäen Jumalaa. Ja kaikki, jotka näkivät tämän, kiittivät ja ylistivät Jumalaa.

Sittenkin meistä pidetään huolta

Käyttäjän Anssi Joutsenlahti julkaisu Anssi Joutsenlahti Maailmanpolitiikan nykytilannetta ajatellen turva ja lohtu löytyy siitä, mistä Raamatun kohdassa puhutaan: Kirkko Suomessa Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen. 1.Piet. 5:7. Jumalaan on hyvä turvautua sillon, kun ahdistaa tai pelottaa.

Perjantainlenkillä

Unto Vuorinen Tunnin Lenkki Unto Vuorinen on paikassa Kankaanpään Liikuntakeskus. 6 t · Kankaanpää, Satakunnan maakunta · Tunnin Lenkki 8 osallistujan voimin suoritettu hyvää, kuivaa ja sulaa väylää myöden sotilaskodin suunnalla. Puoli tuntia eteenpäin ja käännös kantapäillä ja takaisin. Muilla lenkkarit mutta Anssi luotti vain nastakenkiin. Hyvää vkonloppua kaikille. Anssi Joutsenlahti Ei todellakaan enää olisi tarvittu nastakenkiä, katuväylät täysin sulia, samoin Jyränkylästä Niinisaloon menevä pyörätie, jolla käytiin kääntymässä 3 km päässä lähtöpaikalta😊

Yllätyspronssimitali

Hiihdon MM 2025 Suomalaishistoriaa tehnyt Lauri Vuorinen hämmästeli kilpakumppaneitaan – poikkeuksellinen näky mitalijuhlissa Lauri Vuorisesta tuntui oudolta, että muut eivät pysyneet hänen mukanaan MM-mitalitaistossa. Ammattilaisvalokuvaajan tausta näkyi myös historiallisissa mitalijuhlissa. Hauska näky: Lauri Vuorinen ottaa poikkeuksellisella tavalla yhteiskuvan palkintokorokkeella. Hiihdon MM-kisat kuullaan ja nähdään suorana Ylen kanavilta. Kaiken MM-kisoista löydät liveseurannasta täältä! Lauri Vuorinen teki suomalaista hiihtohistoriaa Trondheimin MM-kisojen avauspäivänä. Vuorinen oli kolmas vapaan hiihtotavan sprintissä. Tätä ei odottanut itse sankarikaan. – Taisin sanoa, että erävaiheesta karsiutumisen ja finaalin väliltä voi tulla mitä vaan. Olen koko ajan uskonut, että kaiken osuessa kohdilleen voi tehdä jotain tällaista. Oli älyttömän liukas suksi. Kiitos huollolle, Vuorinen kuvaili Ylelle heti kisan jälkeen. Lauri Vuorinen tekee historiaa! MM-pronssia sprintissä. Jo ennen MM-kisoja Trondheimissa ovat puhuttaneet olosuhteet. Nytkin sprinttiradalla oli kovin erilaisia kohtia: pehmeitä ja kovia. – Löysin ne paikat, joissa pääsi helpommalla. Muut eivät pysyneet mukana. En tiedä. Tuntuu oudolta, Vuorinen äimisteli kilpakumppaneitaan. Hän hehkutti itse mitalin isoimmaksi merkitykseksi sen, että monen epäonnistumisen jälkeen hän saa nyt vihdoin onnistumisen arvokisatasolla. – Totta kai suomalaiselle sprinttihiihdolle tässä on se merkitys, että osoitamme pärjäävämme isoissa kisoissa ja vapaalla hiihtotavalla. Ei kärki niin kaukana ole, Vuorinen kuvaili. Lauri Vuorisen haastattelu tuoreeltaan sprinttikisan jälkeen. Kukituksen jälkeen Vuorinen tiivisti menestyksensä niin, että hän hyytyi vähemmän kuin muut. – Oli poikkeuksellinen sprinttikilpailu. Mämä ovat monta kertaa todella tiukkoja taistoja maaliin asti. Tänään piti vain jaksaa. Isoilla eroilla tultiin maaliin. Yksi ratkaiseva hetki oli, kun Vuorinen voitti alkueränsä kahden kilpakumppaninsa Saksan Jan Stölbenin ja Sveitsin Janik Rieblin kaaduttua viimeisessä kurvissa. Vuorinen tuli takaa, voitti erän ja pääsi suoraan jatkoon välieriin. – Kun en ollut kärjessä, ainoa mahdollinen paikka oli mennä ulkopuolelle kurviin. Jos olisin mennyt perässä sisäkurviin, olisin osunut varmaan samaan miinaan. Välierässä tulin kärjessä ja myös finaalissa oli sen verran eroa, että pystyin menemään sisäkurvissa, Vuorinen kuvaili. Lauri Vuorinen jatkoon – Riebli ja Stölben kaatuivat. Katso Lauri Vuorisen välierävoiton ratkaisuhetket! Hauska näky kukituksessa Vuorisen tarina MM-mitalistiksi on mielenkiintoinen. Hän toimi kesällä Pariisin kesäolympialaisissa Suomen joukkueen valokuvaajana. Nyt ammattilaisvalokuvaajasta nähtiin kukituksessa hauska näky. Vuorinen ei ottanut selfietä palkintokorokkeella maailmanmestari Johannes Hösflot Kläbon ja hopeamitalisti Federico Pellegrinon kanssa kännykällä, vaan kunnon kameralla. Vuorinen pääsi mitalin voittamisen jälkeen myös joukkuetovereidensa rakentamaan kultatuoliin. Lauri Vuorinen muiden kannettavana sprinttikisan jälkeen. Ylen asiantuntija Ville Nousiainen muistutti, että yllätysmitalilla on suuri merkitys kaiken jo koetun epäonnen jälkeen. Kisojen suurin Suomen mitalisuosikki Iivo Niskanen sairastui influenssaan ja hänen osallistumisensa kisoihin on kovin epätodennäköistä. Samoin kävi Perttu Hyväriselle. On paljon puhuttu myös siitä, että Suomen huolto ei päässyt testaamaan niin hyvin kuin ajatteli. – Tämä näytti myös, että huolto on mukana pelissä. Se luo uskoa kaikille, jotka seuraavina päivinä kisaavat, Nousiainen korosti. Suurimmat tuuletukset kisapäivän aikana sekä mitalin varmistumisen jälkeen nähtiin tv-kuvissa kuitenkin huoltopäällikkö Heikki Tonterilta. – Varmaan aika iso apina putosi Tonterin selästä. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa huoltopäällikön paikka on hurja. Jos mokataan, arvostelu on kovaa. Jos onnistutaan, niin sanotaan, että näinhän piti mennä. Mutta kyllä noita tuuletuksia on kiva katsoa, Nousiainen hehkutti. Tonteri oli hymy herkässä Ylen haastattelun jälkeen. – Tässä on mitalipari, Tonteri hehkutti tv-kameroille ja suukotteli mitalin tuonutta suksiparia. Tonterin mukaan MM-kisat eivät olisi voineet lähteä paremmin liikkeelle. Heikki Tonteri haastattelussa sprintin jälkeen. – Onhan tämä herkkää. Kun tällainen onnistuminen tuli, on se hienoa, herkistynyt Tonteri kuvaili. Tonteri oli myös vastuussa Vuorisen suksista päivän kisaan. – Tämä oli nappipäivä. Tämä oli koko huoltoryhmän onnistuminen. Tämä ei ole yhden miehen sirkusta. Tämä on kaikkien voitto. Jokainen huoltomies on korvaamaton juttu.

Ojitettujen soiden ennallistamisesta

Etusivu › Uutiset ja blogit › Tuore tutkimus tyrmää valtakäsityksen – soiden ennallistaminen pahentaakin ilmastokriisiä Artikkeli 24.2.2025 Tuore tutkimus tyrmää valtakäsityksen – soiden ennallistaminen pahentaakin ilmastokriisiä Ojitettujen soiden ennallistamisen on luvattu viilentävän ilmastoa. Väärin, sanoo Suomen johtavien suontutkijoiden tekemä tutkimus. Tuore tutkimus torjuu näkemyksen ojitettujen soiden ennallistamisen myönteisistä ilmastovaikutuksista. Ei ole yllätys, että Suomen Luonnonsuojeluliiton kotisivuilla hehkutetaan ojitettujen soiden ennallistamisen ilmastohyötyjä, koska järjestö kerää kansalaisilta rahaa tähän tarkoitukseen: ”Ojitetun suon ennallistaminen lopettaa hiilen karkaamisen turpeesta ilmaan. Voimakkaasti muutettujen soiden, kuten rehevien metsäojitettujen soiden ennallistaminen tuottaa suuren ilmastohyödyn jo 20 vuodessa…” Myös Tapion metsänhoitosuosituksien pääviesti on sama: ”Suon ennallistaminen hillitsee ilmastonmuutosta, koska se vähentää turpeen hajoamista ja turvaa siten turpeen hiilivarastojen säilymistä.” Toki suosituksissa todetaan myös: ”Ennallistamisen kokonaisvaikutus on useimmissa tapauksissa lyhyellä aikajänteellä ilmastoa lämmittävä, kun otetaan huomioon sekä maaperän kasvihuonekaasupäästöt että puuston hiilinielu.” Uuden tutkimuksen mukaan ojitetun turvemaametsän ennallistaminen lämmittää ilmastoa vähintään sadan vuoden ajan. Se on enemmän kuin lyhyt aikajänne. Puuston hiilinielu muuttaa pelin Juuri valmistunut, ja piakkoin julkaistava suomalaisten suotutkijoiden ykkösketjun tutkimus ”Rewetting drained boreal peatlands does not mitigate climate warming in the 21. century” ampuu alas lupaukset ennallistamisen ilmastohyödyistä. Tutkimuksen tekijät ovat Luonnonvarakeskukset tutkijat Samuli Launiainen, Anssi Ahtikoski, Janne Rinne, Paavo Ojanen ja Hannu Hökkä. Tutkimuksen nimi kertoo olennaisen: turvemaametsien ennallistaminen ei hidasta ilmaston lämpenemistä tämän vuosisadan aikana. Käsitys turvemaiden ennallistamisen ilmastohyödyistä on perustunut tutkimuksiin, joissa on tarkasteltu vain maaperän kasvihuonekaasujen vaihtoa. Turpeen hajoaminen hidastuu ja samalla hiilidioksidipäästöt ilmakehään vähenevät, kun pohjaveden pintaa nostetaan vanhoja kuivatusojia tukkien. Samalla tosin metaanipäästöt kasvavat. Metaani on ilmastoa lämmittävä kasvihuonekaasu. Kannattaako suometsä uudistaa Ojitetun turvemaan metsä paljastuu hiilinieluksi, kun tarkasteluun otetaan mukaan puuston hiilensidonta ja puusta valmistettuihin pitkäaikaisiin puutuotteisiin varastoituva hiili. Lisäksi ojitetun suometsän metaanitase on ilmaston kannalta huomattavasti luonnontilaista suota edullisempi. Vaikka metsän peittämän turvemaan heijastavuus (albedo) on pienempi kuin ennallistetun avosuon, ei sen vaikutus riitä kumoamaan puuston hiilivaraston merkitystä. Kasvatettavan puuston vaikutusta turvemaametsän hiilinieluun on tarkasteltu Lukessa kehitetyllä Motti-kasvusimulaattorilla. Suomessa on miljoonia hehtaareita piakkoin hakkuukypsyyden saavuttavia ja jo saavuttaneita metsiä, jotka ovat syntyneet 1960- ja 1970-luvuilla ojitetuille soille. Luken ja Helsingin yliopiston tutkijan Paavo Ojasen mukaan tällaiset metsät voidaan lähivuosikymmenien ilmastohyötyjä menettämättä uudistaa ja jatkaa puun tuottamista, jos vaihtoehtona olisi avosuoksi ennallistaminen. ”Käänteisesti tutkimustamme tulkiten metsänkasvatuksen jatkaminen muuttuu tällaisessa tilanteessa haitalliseksi noin sadan vuoden kuluttua. Jos ennallistamisella halutaan saada ilmastohyötyjä lähivuosikymmeninä, puusto on jätettävä ennallistettavalle suolle hiilivarastoksi.” Riekko kiittää ennallistajia Ojasen mukaan ennallistamisella saavutetaan kyllä ekologisia hyötyjä. ”Kun ojat tukitaan, suokasvit yleistyvät kymmenessä vuodessa. Myös oma-aloitteisesti leviävät suolajit, kuten linnut ja hyönteiset ilmaantunvat nopeasti ennallistetulle suolle. Esimerkiksi riekkojen on todettu palanneen avosuoksi ennallistetuille alueille.”

Ukraina on yhteinen asiamme

IS Jussi Halla-aho varoittaa: Tästä meidän täytyy olla huolissamme Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) analysoi Ukrainan sodan kehitystä ja seurauksia. – Jos tavoitteemme on lopettaa tämä sota moraalisesti hyväksyttävällä tavalla ja tavalla, joka ei vaaranna omaa turvallisuuttamme tulevaisuudessa, siinä tapauksessa emme selvästikään tee tarpeeksi, koska sota jatkuu ja venäläiset edistyvät, Jussi Halla-aho sanoo. Iida Hallikainen Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) huomauttaa, että nyt tulisi kantaa huolta siitä, miten riippuvaisia olemme Yhdysvalloista. Halla-aho mainitsee asiasta viestipalvelu X:ssä jakamassaan viestiketjussa. Hän on tiivistänyt ketjuun puheensa diplomaateille Ukrainan sodan muistotilaisuudessa 24. helmikuuta. Puhemiehen mukaan harva osasi odottaa kolme vuotta sitten, että olisimme vielä tässä helmikuussa 2025. Vladimir Putin odotti valloittavansa Kiovan kolmessa päivässä ja asettavansa Ukrainaan nukkehallituksen. Halla-aho sanoo, että rehellisyyden nimissä myös suuri osa lännestä jakoi tämän odotuksen. Se ei kuitenkaan käynyt toteen. – Venäjän tyranni oli yliarvioinut korruptoituneen armeijansa kyvyt ja ukrainalaisten halukkuuden puolustaa maataan, Halla-aho sanoo. Hän lisää, että Putin uskoi myös, että länsi ei uhraisi välittömiä taloudellisia intressejään asettamalla pakotteita Venäjän energialle, josta suuri osa Euroopasta oli tullut riippuvaiseksi. Halla-ahon mukaan tämä oli seurausta vuosien ja vuosikymmenten naiivista, vastuuttomasta ja lyhytnäköisestä politiikasta. Halla-aho sanoo, että lännessä aliarvioitiin Venäjän hallinnon ja yhteiskunnan kyky kestää taloudellisia, aineellisia ja inhimillisiä menetyksiä. Hän huomauttaa, että vaikka Venäjän alkuperäiset suunnitelmat epäonnistuivat, maa uskoo voittavansa kulutussodalla. – Se, onko Putin oikeassa tässä laskelmassa, jää nähtäväksi ja riippuu päätöksistämme. Media kysyy usein meiltä poliitikoilta, tekevätkö Suomi ja muut maat tarpeeksi auttaakseen Ukrainaa. Vastaukseni on ollut, että tämä riippuu siitä, mitä haluamme tapahtuvan. – Jos tavoitteemme on lopettaa tämä sota moraalisesti hyväksyttävällä tavalla ja tavalla, joka ei vaaranna omaa turvallisuuttamme tulevaisuudessa, siinä tapauksessa emme selvästikään tee tarpeeksi, koska sota jatkuu ja venäläiset edistyvät. Viime viikkoina on Halla-ahon mukaan keskitytty paljon tapahtumiin Yhdysvalloissa. On ollut paljon huolta Yhdysvaltojen sitoutumisesta Euroopan turvallisuuteen ja Ukrainan tukeen. Halla-ahon mukaan tämä on asia, josta amerikkalaisten on päätettävä. – Meidän pitäisi olla enemmän huolissamme siitä, miksi olemme niin kertakaikkisen riippuvaisia Yhdysvalloista. Meidän on katsottava peiliin ja tehtävä enemmän. Se on meidän omissa käsissämme. Viimeisten kolmen vuoden aikana on puhuttu paljon ja tehty liian vähän. – Jos Eurooppa haluaa, että se otetaan vakavasti, sen täytyy tehdä itsestään merkityksellinen, kuten presidentti Stubb sanoi. Solidaarisuuden osoittaminen Ukrainalle on Halla-ahon mukaan tärkeää, mutta samalla on ymmärrettävä, että Putin ei välitä julistuksista. Julistukset eivät pysäytä venäläisiä tankkeja, drooneja tai ohjuksia. – Kourallinen Euroopan kansakuntia tekee oman osansa, mutta tarvitsemme kaikkia menestyäksemme. Tämä on viesti, jonka rohkaisen teitä kaikkia viemään päättäjillenne kotiin. Jos Ukraina kaatuu, joku muu on seuraava. Halla-ahon mukaan eduskunta ja koko Suomi seisovat Ukrainan rinnalla nyt ja tulevaisuudessa.

Kolme vuotta Venäjän hyökkäyksestä

Anssi Joutsenlahti jakoi muiston. 12 t · Jaettu seuraaville: Julkinen Venäjän raakalaismainen hyökkäys on kestänyt kolme vuotta😥😓 1 vuosi sitten Katso muistojasi Anssi Joutsenlahti 24. helmikuuta 2024 · YouTube · Jaettu seuraaville: Julkinen SLAVA UKRAINA 🇺🇦 Ukrainan kansallislaulu - "Viel' ei kuollut ole Ukraina" (Suomen teksteillä) Porin Seudun Tykistökilta Mitä enemmän Venäjän sotavoimaa tuhoutuu Ukrainassa sitä vähemmän sitä riittää pitkälle itärajallemme. Tämä totuus koskee tietysti muitakin valtiota, joilla on yhteinen raja Venäjän kanssa. Slava Ukraini! 👍

Sexagesima = kuusikymmentä

a 2. sunnuntai ennen paastonaikaa (Sexagesima) Pääsiäisjakso, paastonaikaa edeltävät sunnuntait Jumalan sanan kylvö Tämän sunnuntain, sexagesiman (= kuudeskymmenes), evankeliumiteksteissä puhutaan Jumalan sanan kylvämisestä. Jeesus on kylväjä, mutta myös hänen opetuslapsensa on lähetetty uskollisesti kylvämään sanaa luottaen siihen, että Jumala antaa aikanaan kasvun. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 8:4–15 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 8 Kun paikalle tuli paljon väkeä ja kaikista kaupungeista virtasi ihmisiä Jeesuksen luo, hän esitti heille vertauksen: ”Mies lähti kylvämään siementä. Kun hän kylvi, osa siemenestä putosi tien laitaan. Siinä jyvät tallautuivat, ja taivaan linnut söivät ne. Osa putosi kalliolle ja lähti kasvuun, mutta oraat kuivettuivat, koska eivät saaneet maasta kosteutta. Osa putosi keskelle ohdakkeita, ja kun oras kasvoi, kasvoivat ohdakkeetkin ja tukahduttivat sen. Mutta osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja tuotti satakertaisen sadon.” Tämän sanottuaan Jeesus huusi: ”Jolla on korvat, se kuulkoon!” Opetuslapset kysyivät Jeesukselta, mitä vertaus tarkoitti. Hän sanoi: ”Te olette saaneet oppia tuntemaan Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille ne esitetään vertauksina, jotta he nähdessäänkään eivät näkisi eivätkä kuullessaankaan ymmärtäisi. Vertaus tarkoittaa tätä: Siemen on Jumalan sana. Tien laitaan pudonnut siemen tarkoittaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan mutta joiden sydämestä Paholainen heti tulee ottamaan sen pois, jotta he eivät uskoisi ja pelastuisi. Kalliolle pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuullessaan ottavat sen iloiten vastaan mutta uskovat vain hetken aikaa. Heillä ei ole juurta, ja niin he koetukseen joutuessaan luopuvat. Ohdakkeisiin pudonnut osa tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan mutta sitten tukahtuvat elämän huoliin, rikkauteen ja nautintoihin. He eivät tuota kypsää satoa. Mutta hyvään maahan pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuultuaan pysyvät siinä puhtain ja ehein sydämin ja kestävinä tuottavat satoa.”

Tusina miehiä mukana, muttei mitään tusinamiehiä

Roktähti Juissi Läskinen Ylläpitäjä Huippuosallistuja · 1 pv · Tänään oli mukana täysi tusina, kun lenkkeiltiin happirikkaassa +1 asteen kelissä. Käytiin Niinisalon pyörätiellä kääntymässä ns "3 km:n paalulla". Susia eikä edes jälkiä nähty tälläkään kertaa vaikka jotkut niitä on siellä useasti tänä talvena bonganneet. Pari moottorikelkkailijaa ja yksi Tuk Tuk nähtiin. Ei tusinamiehet tee 6 km lenkkiä kävellen tunnissa, on vauhti sen verran kovaa!

Slava Ukraina

Eduskunta piti hiljaisen hetken Ukrainalle Eduskunnan täysistunnossa pidettiin tänään hiljainen hetki Ukrainalle. Täysistunnon alussa Eduskunnan puhemies Jussi Halla-Aho aloitti istunnon puheella, missä hän muistutti, että muu maailma on tehnyt enemmän kuin uskallettiin odottaa, mutta vähemmän kuin olis tarpeen saada sota loppumaan. Ukrainan sodan vuosipäivä on 24.2.

Pienituloisemman verotus on keventynyt

Kyselytunnin pääosassa verot ja talouskasvu – Purra: Pieni- ja keskituloisten työn veroja on kevennetty PolitiikkaTalous 20.02.2025 | Torstain kyselytunti tarjosi hallitukselle ja varsinkin sen valtiovarainministerille, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purralle, mainion tilaisuuden ottaa esiin koko ajan paraneva taloustilanne ja sitä tukeva hallituksen veropolitiikka. Varsinkin demarikysyjät yrittivät maalata kovin ankeaa kuvaa. Riikka Purran arvio talouden kuvasta ei ole yhtä pessimistinen kuin demareilla. – Suomen talous kasvaa. Meillä on vientisektorilla näkyvissä selvästi parempaa suuntaa. Jopa asuntokauppa on toipumassa. Kansalaisten ostovoima erityisesti palkansaajien kohdalla paranee selvästi harppauksin. Inflaatio on selvästi hidastunut, ja korot ovat laskussa. Tällä kaikella on positiivinen sysäys paitsi kotitalouksien niin myös yritysten toimintaympäristöön. Ja tietenkin me haluamme tukea, että tällainen parempi suunta jatkuisi. Hallitus on tehnyt paljon erilaisia kasvutoimia, ja tulemme niitä edelleen jatkamaan. Kokonaisveroaste ei viime hallituskaudesta nouse Hallituksen veropolitiikka tukee kasvua, sanoo Purra. – Vaikka hallitus on osana sopeuttamistoimia joutunut tekemään myös veronkiristyksiä, niin kokonaisveroaste tällä hallituskaudella ei nouse siihen nähden, mikä se viime hallituskauden lopussa oli. Ja on hyvä muistaa, että me tosiaan olemme vasta noin puolivälissä tätä hallituskautta ja tilanne on jo tämä. – Meillä on edelleen jo päätettyjä veronalennuksia tulossa niin työn verotukseen kuin liikenteeseenkin. Siihen, mitä tulemme sitten puoliväliriihessä päättämään, meneminen on vielä ennenaikaista. Toiveita paljon tietenkin esitetään eri suunnista, ja olemme myös oppositiopuolueita kuulleet erilaisten kasvutoimien osalta. – Mikäli veroratkaisuihin – siis kevennyksiin – on tilaa, niin pitää tietenkin tarkastella sitä, että ne olisivat mahdollisimman vaikuttavia. – Me nimenomaan tarvitsemme kasvutoimia ja kasvusysäyksiä. Vaikka kasvu nyt menee oikeaan suuntaan ja talous on selvästi kasvamassa, niin tarvitsemme tähän meidän noin 17 vuotta jatkuneeseen hyvin nihkeään ympäristöön edelleen sellaisia toimia, jotka helpottavat yritysten toimintaedellytyksiä – ja totta kai myös aivan tavallisten kansalaisten. Demarit puhuvat palturia Aivan erityisesti nousi tunnilla esille työn verotus. Purran mukaan demarit esittävät disinformaatiota. – Tämä hallitus on tehnyt työn veronalennuksia pieni- ja keskituloisiin kohdistuen. Kokonaisveroaste ei nouse näillä tämän hallituksen tähänkään mennessä tekemillä päätöksillä. Riippuen siitä, minkälaisia muita veroratkaisuja tulemme tekemään – mikäli pääsemme verotusta keventämään – niin se luonnollisesti sitten entisestään laskee kokonaisveroastetta. Oppositio on vastustanut säästöjä ja lisäisi veroja Purra summaa opposition linjaa. – Fakta on se, että te olette oppositiosta sekä vastustaneet lähes kaikkia säästötoimenpiteitämme että esittäneet myös veronkorotuksia kokonaisuudessaan huomattavasti enemmän kuin tämä hallitus on tehnyt. – Oppositiossa on mahdollista olla samaan aikaan huolissaan velkaantumisesta, vastustaa veronkorotuksia, vastustaa leikkauksia ja kritisoida ylipäätänsä hallituksen linjaa. Mutta meillä on edelleen täällä kokonaisuus, jota me joudumme katsomaan. Me seuraamme alijäämää. Me seuraamme velkasuhteen kehittymistä ja teemme näitä toimia sitä silmällä pitäen. Meillä ei ole sellaista mahdollisuutta täällä, että me aina päivästä riippuen tai vaalien edellä esitämme uudenlaisia hyviä asioita ja sen jälkeen peruutamme jostakin muusta. Se on teidän mahdollisuutenne, mutta me emme mene siihen samaan halpaan. Suomen Uutiset

Päätoimittaja Turkkila elokapinasta

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus Elämme kummallisia aikoja. Ennen synkeämielisille lapsille suositeltiin ulkoliikuntaa, nykyään Elokapinaa. Kun median fanittaman sekopääkultin riehuminen on mennyt siihen pisteeseen, että Eduskuntatalon seinät värjätään veri-iskulla ja järjestön sisäisillä keskustelupalstoilla fantasioidaan poliitikkoihin kohdistetuilla joukkomurhilla, on varmaan syytä istahtaa hetkeksi alas ja pohtia, kuka tätä kaaosta oikein rakentaa ja miksi. Lähihistoriaa: Kansainvälinen Exctinction Rebellion -äärijärjestö perustetaan Britanniassa lokakuussa 2018. Marraskuussa Suomessa käynnistetään äärijärjestön paikallinen sivuhaara Elokapina. Järjestö tuputtaa suurelle yleisölle kuvaa spontaanista, itseohjautuvasta kansalaisaktivismista. Mutta toiminta on ammattimaista, hyvin rahoitettua ja taitavasti johdettua. Sen viesti läpäisee toimitusten palomuurit kaikkialla länsimaissa, Suomessakin. Yleisradio ja Helsingin Sanomat suhtautuvat kapinaliikkeeseen suorastaan lapsenomaisen innostuneesti. Ne tekevät kymmeniä ja taas kymmeniä juttuja, joiden tekstit ovat kritiikittömän ylistäviä, oikeastaan puhtaita mainoksia, joissa suitsutetaan liikkeen aktivisteja ja esitellään heitä mahdollisimman edullisessa valossa. Ei ole tavatonta nähdä Ylen toimittajan ottavan tanssiaskelia keskellä katkaistua Mannerheimintietä. Useat Helsingin Sanomien ja Yle Uutisten jutut ylistävät ilmeisen rikollista toimintaa [1, 2, 3, 4, 5]. ”Nyt on pakko”, hoetaan. Toisenlaisiinkin otsikoihin olisi media voinut päätyä. Luonnonsuojeluteeman ohella Elokapinalla ja sen emojärjestöllä on fanaattisille ääriliikkeille tyypillinen eskatologinen kvasiuskonnollinen, lopun aikojen kuvausten puheenparsi. Julistukset eivät jätä epäilystä siitä, minkälaisesta toiminnasta on kyse. Väkivallan uhka on ollut läsnä alusta asti. Nuoria kuulijoita höynäytetään mukaan uhkakuvilla, jotka on kopioitu Ilmestyskirjasta – tulvat, tulimyrskyt, hävitys, sukupuutto, planeetan tuho. Brittiläinen Gail Bradbrook on Elokapinan emojärjestön perustajia. Hän saa ympäristöherätyksen narkattuaan ayahuasca-, iboga– ja kambo-psykedeelejä Costa Ricassa. Guardianin haastattelussa 2018 hän paasaa: ”Olen valmis siihen, että minut pidätetään. Olen valmis siihen, että joudun vankilaan. Olen valmis kuolemaan tämän liikkeen puolesta.” Vuonna 2019 liikkeen pääfilosofi Roger Hallam jyrisee ihmisoikeusjärjestö Amnestyn tilaisuudessa. Hän ennustaa Eurooppaan nälänhätää kolmen vuoden kuluessa ja ihmiskunnan kuolemista sukupuuttoon vuosikymmenessä. Hallam jatkaa: ”Emme tyydy siihen, että lähetämme sähköposteja ja pyydämme lahjoituksia. Pakotamme hallitukset toimimaan. Jos ne eivät tottele, kaadamme ne ja luomme tarkoituksiimme sopivamman, uudenlaisen demokratian. [..] Kyllä, tämän prosessin aikana jotkut saattavat kuolla.” Hallam paasaa samalla tavalla kuten maailmanlopun synkimmät profeetat yleensäkin. Demokratia ei toimi. Sivilisaatio kaatuu, ellei liikkeen vaatimuksia totella ja syyllisiä päästetä päiviltä. Uskokaa tai tuhoutukaa. Ei ole liioittelua puhua kultista. Varsinkaan, kun kultin entisetkin jäsenetkin käyttävät kultti-termiä. Yllättävää ei sinänsä ole se, että sekopäät mölisevät houruisia tuomiopäivän visioitaan. Tällaisia mesoajia on ollut vaivoinamme puhekyvyn keksimisestä lähtien. Kummallista on se, miksi Amnesty antaa fanaatikolle mikrofonin käteen – sekä se, miksi maapallon mediat toistelevat ilmeisen huuruisia fantasioita totena. 2020 Hallam yllyttää jo avoimesti tappamiseen: ”..joku voisi ampua luodin yritysjohtajien päihin – ja todennäköisesti näin käykin”, Hallam paasaa kannattajilleen. Tappamiseen yllyttäminen on harvoin suora tie suuren yleisön sydämiin, joten Elokapinakultti on pakotettu etäännyttämään verenhimoista Hallamia liikkeestään. Kultti vakuuttelee väkivallattomuuttaan, mutta toisaalta se kouluttaa täällä Suomessakin aktiivinsa Hallamin huuruisilla opetusvideoilla, läträä verellä ja marssittaa kaduille veriprikaattinsa. Suomalainen media leikkii tyhmää, eikä ole huomaavinaankaan ilmeistä väkivaltaflirttiä. Niinpä kultti saa myllyttää muutaman vuoden ajan isossa mediassa ilman journalistista haastamista. Yle kuvaa ja uutisoi täysin vailla kritiikkiä sen jokaisen mielenosoituksen. Ylen päätoimittaja Jouko Jokinen tekee itsestään pellen kultin propagandatapahtumassa. Samoin tekee Helsingin Sanomien silloinen päätoimittaja Kaius Niemi. Kun suomalainen media matelee polvillaan, perussuomalainen kansanliike ja Suomen Uutiset paikkailee. Tuskin on liioittelua sanoa, että perussuomalainen mediamme on ollut ylivoimaisesti kriittisin suomalainen media. Kirjoitamme ensimmäisenä Suomessa siitä, miten Elokapinan perustaja Hallam esittää “kuulaa kalloon” länsimaiden johtajille, ja kuinka kansanedustajia ja yritysjohtajia pitäisi tappaa. Ensimmäisinä siitä, miten Elokapinan salaisilla sivuilla fantasiodaan päättäjien joukkomurhalla. Enkä muista koskaan nähneeni yhdessäkään suomalaisessa mediassa kultin päätavoitetta: parlamentaaristen demokratioiden kumoamista ja niiden korvaamista “koulutetuilla neuvostoilla”. Kultti on syystä tai toisesta miljardiyhtiö Koneen säätiön vahvasti suojelema ja rahoittama. Kysynkin siis: Miksi suomalainen oligarkin perustama Koneen säätiö, jonka varallisuudesta suurin osa on edelleen Koneen osakkeissa, rahoittaa järjestöä, joka haluaa tappaa päättäjiä, tahria kansanvallan symbolin verellä ja kaataa nurin kansanedustuslaitosta? Kysyn lisää: Miksi Kone Oyj:n pääomistajien suuromistama Helsingin Sanomat toistaa käytännössä sellaisenaan verenhuuruisen kultin patologiaa ja tuhoaa sitä toistamalla suomalaisen nuorison mielenterveyttä? Edelleen: miksi Suomen valtion omistama Yleisradio tukee tätä sekopäistä kulttia, mutta samanaikaisesti väittää kannattavansa oikeusvaltiota? Miten journalisti voi kirkkain silmin yhtä aikaa kannattaa Suomen hallintomuodon kaatamista ja väittää kannattavansa oikeusvaltiota, joka nimenomaisesti perustuu lain ja oikeuden kunnioittamiselle? Reporadion aikana 1970-luvulla Yleisradio yritti niin ikään nujertaa Suomen haurasta demokratiaa ja siirtää maan Neuvostoliiton hallittavaksi. +++ Median massiivisesta tuesta huolimatta kultin liikevoima ehtyy. Poliisi on oppinut vastaamaan sen taktiikoihin ja korjaa nopeasti aktivistit pois teitä tukkimasta. Mielenosoitusten osallistujamäärät laskevat. Höyrypääpomo Hallam tuomitaan Britanniassa viideksi vuodeksi vankilaan moottoriteiden katkaisemisen takia. Kadunkatkaisijoiden into hiipuu. Kultti roudaa jopa itsensä Greta Thunbergin Suomen Eduskunnan portaille, mutta sekään ei enää auta. Vasemmistoteemojen toistelu ja palestiinalaishuivien heiluttelu ei enää auta. Mikään ei auta. Lähestyvä luonnonkatastrofi ei saapunutkaan. Ihmiskunta ei kuollutkaan sukupuuttoon. Vaikutelmaa saattaa haitata sekin, että teini-ikäistynyt Thunberg paasaa nykyään lähinnä Palestiinasta ja on alkanut kannattaa ydinvoimaa. Mutta kaikkien sitkeimpien kulttilaisten usko on edelleen järkähtämätön. On pakko tehdä jotain. On pakko, koska on pakko. Silloin käy niin kuin aina käy – kultti syyllistyy suunnatomaan ylilyöntiin. Se hyökkää vihollistaan kansanvaltaa vastaan ja sotkee Eduskuntatalon verenpunaiseksi. Se on paha virhe. Kuten Jussi Halla-aho osuvasti totesi, kansa ei ole huligaanien puolella. Aiemmat tukijat kääntävät katseensa häpeillen poispäin. Hurraaminen vaihtuu hiljaisuuteen. Yksikään kansanedustaja ei osoita selkeää tukea teolle. Ainoastaan Satu Hassi -nimeä totteleva kommunismin haamu sopertelee jotain kannustavaa. Ylellä, kuinkas muuten. Kultin peli alkaa olla pelattu. Suomalainen kansalaisyhteiskunta tuijottaa Eduskunnan portaiden verinoroja epäuskoisena ja pohtii, että ”kiitos, nyt riittää”. Kyse ei ole siitä, etteikö Suomi selviäisi vesiväreillä läträävistä myöhäisteineistä. Mutta jos yhdelle osapuolelle annetaan lupa rikkoa tarkoituksella lakeja, on aika vaikeaa perustella, miksi muidenkaan pitäisi niitä noudattaa. Toisekseen, historiassa on liikaa esimerkkejä siitä, minkälaisiin tekoihin nuoret voidaan houkutella mukaan. Historiantuntija, Kansallisarkiston ex-pääjohtaja Jussi Nuorteva varoittaa radikalisoitumisriskistä. Hän rinnastaa Elokapinan 1970-luvun terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan RAF:iin: ”Elokapina katsoo, että hyvä päämäärä oikeuttaa laittomiin keinoihin. Kun niiden teho ei enää tuo tulosta, kovennetaan keinoja. Muistan RAF:n saman logiikan. Se johti väkivaltaan, terroriin ja ryhmän irtautumiseen muusta yhteiskunnasta. Terrori kääntyi lopulta itseään vastaan.” +++ Suomalainen media välttää edelleenkin tosiasioiden tunnustamisesta. Se ei mielellään kutsu Elokapinaa kultiksi tai edes ääriliikkeeksi – vaikka se ilmiselvästi on molempia. Media vaikenee liikkeen räikeän antidemokraattisista elementeistä. Paradoksaalista kyllä, tosiasioiden tunnustamisen sijaan Yle ja HS leimaavat päivästä toiseen perusteetta perussuomalaisia ääriliikkeeksi. Moninkertainen tollous on harvoin kunniaksi suurelle mediayhtiölle. Media toistaa päivät pääksytysten tarinaa Unkarin tiestä, Putinin pussista, äärivoimien noususta ja mitä noita nyt on. Se uskottelee meille vakavalla naamalla, että suuressa osassa eurooppalaisia maita on yhtäkkiä päässyt valtaan äärioikeistolainen puolue. Todennäköisempikin selitys löytyy. Suomessa vieraillut brittiprofessori Matthew Goodwin kiteyttää sen, mikä on väreillyt ilmassa jo pitkään: Kansa ei ole radikalisoitunut. Sen sijaan eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti. Goodwinin mukaan tähän median, politiikan, kulttuurin ja luovien alojen radikalisoituneeseen eliittiluokkaan kuuluu noin 20 % kansasta. Tämä luokka on kääntynyt kulttuurivasemmalle viimeisten 20 vuoden aikana ja samalla ajautunut hyvin kauas keskivertoäänestäjästä. Goodwinin mukaan elämme keskellä voimakkainta eliittiluokan radikalisoitumista sitten 1960-luvun. Kyse ei ole pelkästä ahneudesta ja oman aseman menettämisen pelosta. Osa on liikkeellä hyvässä tarkoituksessa. Osa siksi, koska sen ulkopuolelle jääminen on näinä aikoina pelottavaa. Elämme salamannopeasti leviävien massaliikkeiden aikaa. 2016 alkaen maailma on kokenut lyhyessä ajassa monta shokkia ja vastashokkia: #metoo-ilmiön, Trumpin nousun presidentiksi, George Floydin kuoleman ja siitä seuranneen massiivisen Black Lives Matter -liikehdinnän sekä monia säikäyttäneen IPCC-ilmastoraportin ja koronan. Päälle vielä Wokea, Ukrainaa, Palestiinaa, DEItä, feminismin myöhempiä aaltoja ja gender-kädenvääntöjä. Kulttuurisodissa kansakunta käy itsensä kimppuun. Kirjallisesti lahjakas eliitti tuottaa kiihtyvällä tahdilla todellisuutta muovaavia uuskäsitteitä, jotka pirstovat yhteiskuntaa koossa pitäviä rakenteita. Woke-käsitteistö hyökkää perhesiteiden, identiteettien, äitien, isien, perheiden ja pikkulasten seksuaalisuuden kimppuun. Woken mikä-mikä-maassa miehet muuttuvat setämiehiksi, isät muuttuvat henkilöiksi, äidit vulvallisiksi, perässä tulevat cis-sukupuolisuus, heteronormatiivisuus, transfobia, turvallinen tila, all-male-panel. etuoikeuksien tunnistaminen, intersektionaalisuus, kriittinen rotuteoria, mikroaggressio. Woke pitää luku- ja kirjoitustaidottomia moniosaajina, turvapaikkakusettajia hädänalaisina ja tavallisia suomalaisia ääriajattelijoina. Woke hallitsee maailmaa sanoilla. Jos hyväksyy sen käyttämän puhetavan, hyväksyy sen tyrkyttämän todellisuuden. Jos wokea pelkää, sille alistuu. Elokapina on eliitin suojeluksessa, koska se on eliitin keskuudesta kumpuava lapsenkasvoinen propagandaryhmä. Herlinien valtapiiri hallinnoi sekä Kone Oyj:ta että sen äänitorvea Helsingin Sanomia. Riittävän isot yhtiöt pystyvät vaikuttamaan politiikkaan. Politiikkaan vaikuttaminen ja kansakunnan todellisuuskäsityksen hallitseminen on keino painaa rahaa. Viherhysteriaan langennut Marinin viisikko oli helppo uhri. Kun kansakunta on saatu paniikkiin, astuu suuryritysklusteri ”pelastajana” veronmaksajan kukkarolle tarjoamaan toinen toistaan kalliimpia ”ratkaisuja”. Hätääntynyt kansakunta yrittää valtavin uhrauksin ostaa itselleen mielenrauhaa kriisissä, jonka kauppiaat ovat median välityksellä sen mieliin istuttaneet. Vähän kuin Hullut päivät, jossa ihmiset oikeasti saatetaan hulluuden partaalle ennen kauppojen ovien avaamista. Monopolikapitalisti nauraa matkalla pankkiin. Otettaisiinko jatkossa vähän iisimmin? MATIAS TURKKILA

Seudun jutusta

Kun valtiopäiväneuvos kehottaa, silloin kansanedustaja tekee Perussuomalaiset käynnistelee vaalivankkureitaan Kankaanpäässä. Ritva ”Kike” Elomaa, oikealla, kohtasi Kankaanpään torilla serkkunsa Kaija Kortetmäen. Venesjärveltä kotoisin oleva Elomaan äiti oli Kortetmäen täti. Ritva ”Kike” Elomaa, oikealla, kohtasi Kankaanpään torilla serkkunsa Kaija Kortetmäen. Venesjärveltä kotoisin oleva Elomaan äiti oli Kortetmäen täti. Kuva: Pekka Söderlund Pekka Söderlund ”Kike, nyt on sen verran kylmä, että kannattaisi laittaa pipo päähän”, kehottaa valtiopäiväneuvos ja entinen eduskunnan 2. varapuhemies Anssi Joutsenlahti (ps.) Ritva ”Kike” Elomaalle (ps.) Kankaanpään torilla lauantaina aamupäivällä. Ei siinä sitten auttanut kansanedustajan tehdä muuta kuin palata autolle ja kaivaa myssy päähän. Politiikassa kaiken nähnyt ja kokenut Joutsenlahti on edelleen vahva auktoriteetti kansanedustajien silmissä. Perussuomalaiset tarjosivat kankaanpääläisille lauantaina makkaraa, kahvia, ja vieraita Arkadianmäeltä. Elomaan lisäksi paikalla olivat puolueen 2. varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.) Kankaanpään omaa kansanedustajaa Jari Koskelaa (ps.) unohtamatta. Tapahtuman tarkoitus oli luonnollisesti herättää vielä vaalihorroksessa elävää kansaa siihen, että alue- ja kuntavaalit pidetään alle kahden kuukauden kuluttua. Väkeä oli paikalla maltillinen määrä, lauantaiaamupäivä on ainakin Kankaanpäässä huono ajankohta järjestää tapahtumaa, myös tänä talvena harvinainen kymmenen asteen pakkanen piti satunnaiset kulkijat poissa. Mauri Peltokangas kertoi kuulijoille mitä valtakunnan politiikkaan kuuluu. Kuva: Pekka Söderlund Pohjois-Satakunnassa perussuomalaisilla on hyvä olla. Kankaanpää on yksi maamme perussuomalaisinta aluetta. Sen allekirjoittaa myös Peltokangas, joka vuolaasti kehuu kankaanpääläisten tekemää työtä. ”Pohjois-Satakunta on kuuluisaa siitä, että täällä tehdään paljon niin sanottua jalkatyötä. Ollaan aktiivisia. Kasvupotentiaalia täältä löytyy edelleen, vaikka puolue onkin vahvassa asemassa.” Kankaanpääläiset sukujuuret omaava Elomaa halusi puolestaa nostaa esiin perussuomalaisten roolia koko kansan puolueena, sekä sitä että nykyään ei voida puhua enää mistään äijäpuolueesta. ”Perussuomalaisten naiset ovat tärkeitä puolueelle ja naisten rooli tulee kasvamaan entisestään. Emme ole mikään äijäpuolue, vaikka moni meitä sellaiseksi väittää. Meillä ratkaisee henkilön pätevyys, eivät mitkään kiintiöpaikat”, toteaa Elomaa.

Lenkkiä

Tasan tunnissa tyynessä 5 asteen pakkassäässä 10 h, joista Simo ja Timo hiihtämässä, kierrettiin Pansia lenkki 5,7 km.

Septuagesima

3. sunnuntai ennen paastonaikaa (Septuagesima) Pääsiäisjakso, paastonaikaa edeltävät sunnuntait Ansaitsematon armo Päivän latinankielinen nimi septuagesima (= seitsemäskymmenes) ilmaisee päivien lukumäärän pääsiäiseen, johon seurakunnan katse nyt kääntyy. Tästä päivästä on vanhastaan alkanut papiston paasto. Seurakuntaa kehotetaan kilvoittelemaan kärsivällisesti Jumalan armoon luottaen. Päivän evankeliumiteksteissä muistutetaan, että Jumalan armoa ei ansaita. Hänen hyvyytensä on sama kaikkia kohtaan. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Matt. 20:1–16 Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 20 Jeesus sanoi: ”Taivasten valtakuntaa voi verrata isäntään, joka aamuvarhaisella lähti palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa. Hän sopi miesten kanssa yhden denaarin päiväpalkasta ja lähetti heidät viinitarhaan. Päivän kolmannella tunnilla hän lähti taas ulos ja näki, että torilla seisoi vielä miehiä jouten. ’Menkää tekin viinitarhaan’, hän sanoi heille, ’minä maksan teille sen, mitä kuuluu maksaa.’ Miehet lähtivät. Kuudennen ja yhdeksännen tunnin aikaan isäntä lähti taas ulos ja teki samoin. Kun hän sitten meni ulos yhdennellätoista tunnilla, hän näki vieläkin muutamia joutilaita ja kysyi heiltä: ’Miksi te seisotte täällä kaiken päivää toimettomina?’ ’Kukaan ei ole palkannut meitä’, he vastasivat. Hän sanoi miehille: ’Menkää tekin minun viinitarhaani.’ Kun sitten tuli ilta, viinitarhan omistaja sanoi tilanhoitajalleen: ’Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, viimeksi tulleille ensin ja ensimmäisille vasta sitten.’ Ne, jotka oli palkattu yhdennellätoista tunnilla, tulivat ja saivat kukin denaarinsa. Kun ensiksi palkatut tulivat, he luulivat saavansa enemmän, mutta hekin saivat vain denaarin. Silloin he nostivat metelin ja sanoivat isännälle: ’Nämä viimeksi tulleet tekivät työtä yhden ainoan tunnin, ja silti sinä annat heille saman kuin meille, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen.’ Mutta isäntä sanoi yhdelle miehistä: ’Ystäväni, enhän minä tee sinulle vääryyttä. Emmekö me sopineet denaarista? Ota omasi ja mene. Minä tahdon maksaa tälle viimeksi tulleelle saman kuin sinulle, ja kai minä saan omallani tehdä mitä haluan? Katsotko sinä karsaasti sitä, että minä olen hyvä?’ Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi.”

Kolme PS:n kansanedustajaa vieraili Kankaanpäässä

Kolme PS:n kansanedustajaa vieraili Kankaanpäässä ensin torimakkaroilla ja sitten lämpimämmässä PerusPesässä Kahveilla ja puhetta pitämässä:Kike Elomaa, Mauri Peltokangas, Jari Koskela. vieraili Kankaanpäässä ensin torimakkaroilla noin 6 asteen pakkasessa ja sitten lämpimämmässä PerusPesässä Kahveilla ja puhetta pitämässä:Kike Elomaa, Mauri Peltokangas, Jari Koskela.

Hyvää Ystävänpäivää

Hyvää Ystävänpäivää, oli hyvä tunnin lenkkipäiväkin ja eilen tulleen vuoden ensimmäisen PS-lehden jakoa yhdessä seurakunnan yhteisvastuukeräystiedotteen ja oman kuntavaaliehdokkuustiedotteeni (mikä lyhyt yhdyssana onkaan!) kanssa nyt ensin tänään 17 kerrostalossa, jaettavaa kyllä riittää moneksi päiväksi😘😍🥰😊

Venäläisten kiinteistökaupat kielletään

Jari Koskela: Venäläisten kiinteistökauppojen täyskielto etenee viimein Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jolla käytännössä kielletään Venäjän kansalaisten kiinteistökaupat Suomessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on tyytyväinen lakiesitykseen ja siihen, että Suomessa on viimeisten neljän vuoden aikana laajasti yli puoluerajojen ymmärretty venäläisten kiinteistöostojen huomattavat turvallisuuspoliittiset riskit. – Uudessa laissa lasketaan merkittävästi kynnystä, jolla voidaan puuttua välikäsien kautta tehtyihin eli niin sanottujen bulvaanien tekemiin kiinteistökauppoihin. Tätä ongelmaa nostin esiin viime vaalikaudella. Hallitus valmistelee myös lainsäädäntöä, jolla helpotettaisiin jälkikäteistarkastelua jo toteutuneiden kauppojen osalta, Jari Koskela toteaa. Sinisilmäistä Venäjä-politiikkaa EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten tekemien kiinteistökauppojen rajoittamisesta on keskusteltu eduskunnassa ja mediassa monta kertaa viimeisten 20 vuoden aikana. Koskela toteaa hämmentyneensä tarkasteltuaan eduskunnan pöytäkirjoja vuodelta 2014, jolloin keskusteltiin kiinteistökauppojen rajoittamisesta. – Suomen sinisilmäisestä Venäjä-suhteesta kertoo paljon, että ilmiselviä turvallisuuspoliittisia riskejä ei haluttu huomioida ja ne jopa kiellettiin, kun eduskunta keskusteli vuonna 2014 kiinteistökauppojen rajoittamiseen tähtäävästä lakialoitteesta. Ja tämä siis on tapahtunut niihin aikoihin, kun Venäjä valloitti Krimin niemimaan. Perussuomalaisten puheenvuorot noilta ajoilta ovat olleet tässä asiassa hyvin tarkkanäköisiä, Koskela huomauttaa.

Verotus laskussa koko ajan

Purra: Kokonaisveroaste on laskemassa – ja olemme vasta hallituskauden puolivälissä PolitiikkaTalous Valtiopäivien avauskeskusteluna keskiviikkona oli pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra puolusti hallituksen politiikkaa, erityisesti sen verolinjaa. Veroaste ei nouse tällä hallituskaudella verrattuna viime hallituskauteen, sanoi Riikka Purra. – Tällä hetkellä se on maltillisesti laskemassa, ja olemme vasta hallituskauden puolivälissä. Me olemme kohdistaneet veronalennuksia pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin. – Vuosi sitten jouduimme tekemään eläkeläisten verotukseen kiristystä. Tämä kohdistuu ainoastaan mediaania korkeampaa eläkettä saaviin. Jos katsotaan eläkeläisten ostovoimaa, niin se heikkenee hyvin pienesti kaikkein korkeinta eläkettä saavilla. Ja muutenhan nämä indeksikorotukset kyllä ylittävät tämän maltillisen veronkorotuksen, mitä siihen tulee. Oppositio verottaisi enemmän Purran mukaan oppositio on tosiasiassa hyväksynyt hallituksen tulosopeutukset. – Arvonlisäveron yleisen kannan korotus oli ehdottomasti meidän suurin toimemme, ja sitä on täällä moneen kertaan perusteltu. Ja onneksi oppositiopuolueissakin on ymmärretty tämän kokonaisuuden haastavuus, ja niinpä olen ymmärtänyt, että oppositiossa on laajasti hyväksytty tämäkin veronkorotus. – Mitä opposition vaihtoehtobudjetista ja sen täällä salissa esittämistä vaatimuksista voidaan päätellä, niin miksi se syyttää tätä hallitusta verojen korottamisesta, koska se tekisi sitä itse huomattavasti enemmän! Suomen Uutiset

Hyvässä säässä

Todelle hyvässä säässä helmikuun huomioiden mentiin vauhdikkaasti pidettyämme ensin hiljaisen hetken ja muistorukouksen Taiston perustajajäsenen muistolle! Roktähti Juissi Läskinen Tunnin Lenkki Tänään pidettiin Anssin johdolla ennen lenkkiä pieni muistohetki 1.2.2025 poisnukkuneen alkuperäisjäsenemme Taiston muistoiksi. Sen jälkeen taivallettiin 13 miehen voimin 6 km lenkki mm Kirnukallion ja Kuntsarin maisemissa. Keli oli leppoisa, tuuleton ja lämpötila +/- 0.

Kansanedustajia lauantaina

Kankaanpäässä kansanedustajia lauantaina 15.2.klo 10 torilla makkaraa, PerusPesässä kahvia! Kankaanpään Perussuomalaiset ry Paikalla myös oma kansanedustajamme Jari Koskela! Tarjolla makkaraa ja kahvit PerusPesällä! Torilla tavataan!

Jämin Jänne jälleen suomenmestari

Maastohiihto Mitä ylivoimaa! Miesten viesti ratkesi murskaavalla tavalla Suomen cupissa Vantaalla Vantaalla hiihdettiin miesten perinteisen viesti. Ristomatti Hakola ankkuroi Jämin jänteen voittoon. Henri Nyholm Vantaan hiihtoviikonloppu jatkui sunnuntaina Suomen Cupin viestihiihdoilla. Miesten perinteisellä tyylillä hiihdetyn viestin voitti ennakkosuosikki Jämin jänne joukkueella Lauri Lepistö – Markus Vuorela – Ristomatti Hakola . Jämijärveläiset kiersivät 3 x 7,5 kilometrin lenkin ajassa Kakkossijalle sivakoi Pohti SkiTeam joukkueella Markus Kasanen – Juuso Haarala – Joni Mäki. Kolmanneksi puolestaan sijoittui Imatran urheilijat joukkueella Olli Ahonen – Ville Ahonen – Miro Karppanen. Viesti ratkesi jo avausosuudella, kun Lepistö tiputti pahimmat kilpakumppanit yli puolen minuutin päähän. Näin ollen Vuorela ja Hakola saivat tuoda Jämin maaliin varsin rennoissa tunnelmissa. Kakkossija ratkesi vasta viime metreillä, kun Joni Mäki selätti Miro Karppasen hurjassa loppukirissä. Oikaisu 9.2.2025 klo 15.14: Toisin kuin otsikossa alun perin kerrottiin, kilpailu ei ollut osa SM-sarjaa, vaan osa Suomen cupia. Miesten Suomen Cupin viesti (p, 3 x 7,5km) Jämin jänne 59.08,3 Pohti SkiTeam +1.33,6 Imatran urheilijat +1.33,6 Puijon hiihtoseura +2.01,2 Taivalkosken Metsä-Veikot +2.01,4 ProSki Oulu +2.48,5

Puhemiehen vastaus Presidentin eduskunnan avajaispuheeseen

Puhemies Halla-aho varautumisesta turvallisuusuhkiin: Varautuminen epätodennäköisiinkin uhkiin on helpompaa ja halvempaa kuin jälkien korjaaminen, jos uhat realisoituvat Tasavallan presidentti Alexander Stubb avasi valtiopäivät ensimmäistä kertaa. Eduskunnan puhemiehenä äänin 105 jatkamaan valittu perussuomalaisten Jussi Halla-aho puhui valtiopäivien avajaisissa muun muassa niistä monista Suomen sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen kohdistuvista uhista, joita vastaan maamme on varauduttava. Jo viiden vuoden ajan reagoiminen ulkoisiin, Suomesta riippumattomiin shokkeihin on ollut keskeinen osa eduskunnan työskentelyä. Vuosi 2020 alkoi maailmanlaajuisella pandemialla kaikkine seurauksineen ja heijastusvaikutuksineen, ja kun koronasta alettiin päästä yli, Venäjä käynnisti valloitus- ja hävityssodan Ukrainaa vastaan. – Jokainen vuosi on tuonut mukanaan yllätyksiä, yleensä ikäviä, eikä ole syytä uskoa, että vuosi 2025 olisi tässä suhteessa poikkeus. Synkkyyteen ja fatalismiin ei kuitenkaan ole syytä vajota. Henkisellä ja materiaalisella varautumisella ja ennakoivalla otteella voimme vaikuttaa pieneltä osin maailman suuriin tapahtumiin ja suuressa määrin siihen, miten itse pärjäämme näiden tapahtumien keskellä, totesi puhemies Jussi Halla-aho. – On sanottu, että menneisyyttä ei kannata vatvoa, koska menneisyydessä ei enää tapahdu mitään. Mutta tulevaisuuttakaan ei kannata tyytyä spekuloimaan, koska siellä ei vielä ole tapahtunut mitään. Tulevaisuus on tulosta siitä, mitä teemme ja jätämme tekemättä tänään, joten katse on syytä pitää nykyisyydessä ja omassa tekemisessä. Uusiin uhkiin vastaaminen edellyttää saumatonta yhteistyötä Viimeisten vuosien aikana on puhuttu paljon hybridiuhista, hybridivaikuttamisesta ja hybridioperaatioista. Haasteet ja ongelmat ovat muuttuneet monimutkaisemmiksi, ja päätöksentekojärjestelmien ja -kulttuurin on pystyttävä vastaamaan tähän kehitykseen. Enää ei ole selkeää rajaa sisäisten ja ulkoisten kysymysten, energia-, ympäristö-, maatalous- ja teollisuuskysymysten eikä puolustus- ja EU-kysymysten välillä. – Uusiin uhkiin on mahdotonta vastata yhden hallinnonalan toimenpiteillä tai ainoastaan yhden hallinnonalan näkökulmat huomioiden. Tämä aika edellyttää saumatonta tiedonkulkua, yhteistyötä ja koordinaatiota eri instituutioiden, kuten tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan välillä, mutta myös valiokuntien välillä eduskunnan sisällä. – Suomi on pieni ja egalitaristinen yhteiskunta, jossa päätöksentekijät eivät yleensä vartioi mustasukkaisesti omaa reviiriään, vaan kommunikaatiota, myös epämuodollista, voidaan harrastaa matalalla kynnyksellä yli puolue- ja instituutiorajojen. Haluan tässä yhteydessä kiittää teitä, tasavallan presidentti, siitä, että pian täyteen tulevan ensimmäisen virassaolovuotenne aikana olette aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti viljellyt tällaista avoimen ja suoran vuorovaikutuksen kulttuuria eduskunnan suuntaan. Suomi selvinnyt paremmin kuin useimmat Euroopan maat Silti keskustelua on käyty ja tullaan Halla-ahon mielestä varmasti jatkossakin käymään siitä, tulisiko valtiollisen päätöksenteon rakenteita ja toimintatapoja uudistaa myös muodollisesti niin, että kansanvallan kovimman ytimen eli eduskunnan rooli ja tiedonsaanti turvattaisiin myös siinä hypoteettisessa tilanteessa, että kemiat instituutioiden välillä eivät olisi yhtä hyvällä tolalla kuin ne nykyään ovat. – Suomi on selviytynyt Venäjän hyökkäyksen aiheuttamista myllerryksistä monessa suhteessa paremmin kuin useimmat muut Euroopan maat. Tämä johtuu siitä, että Suomessa on vuosien ja vuosikymmenten aikana tehty kaukonäköisiä ratkaisuja. – Jatkoimme investoimista sotilaalliseen puolustuskykyyn aikana, jolloin se ei ollut muodikasta, vaan monessa muussa maassa päätettiin, että rahoille on parempaakin käyttöä; olivathan perinteiset sotilaalliset uhat menneisyyden asia. Jatkoimme investoimista ydinvoimaan aikana, jolloin moni muu lankesi halvan venäläisen kaasun houkutuksiin. Olihan kaupankäynti ja keskinäisriippuvuus paras keino edistää demokraattista kehitystä Venäjällä. – Varautuminen epätodennäköisiinkin uhkiin on helpompaa ja halvempaa kuin jälkien korjaaminen, jos uhat realisoituvat. Varautumiseen kuitenkin liittyy paradoksi. Jos uhat eivät realisoidu, on helppoa väittää, että varautuminen oli turhaa, vaikka ne ovat saattaneet jäädä realisoitumatta juuri siksi, että niihin on varauduttu, Halla-aho huomautti. Itärajan sulkeminen oli reaktio Venäjän hybridioperaatioon Venäjän-vastaisen rajan viimeinen ylityspaikka suljettiin joulukuussa 2023, ja koko raja on ollut suljettuna henkilöliikenteeltä siitä lähtien. Tähän oli syynä se, että Venäjä käytti kolmansien maiden kansalaisia aseena Suomea vastaan. Tieto siitä, että Venäjä päästää turvapaikanhakijat rajalle ja että Suomi ei oman lainsäädäntönsä puitteissa pysty eväämään maahantuloa keneltäkään, levisi alkuperämaihin ja houkutteli edelleen ihmisiä liikkeelle. – Rajan sulkeminen oli reagointia eteen tulleeseen tilanteeseen. Valtioneuvosto ja eduskunta ryhtyivät kuitenkin myös ennakoiviin ja ennaltaehkäiseviin toimiin, ja kevätistuntokaudella talo käsitteli rajalain, joka antaa tietyissä tilanteissa viranomaisille mahdollisuuden poiketa Suomen yleisistä velvoitteista, mitä tulee kansainväliseen suojeluun ja turvapaikan hakemiseen. – Lakia vastustettiin äänekkäästi julkisuudessa, mutta eduskunta piti paineen alla hermonsa kasassa ja hyväksyi lain ja sen kiireelliseksi julistamisen vahvalla 5/6-enemmistöllä heinäkuussa. Lakia on takautuvastikin arvosteltu siitä, että uhka, jota sillä haluttiin torjua, näyttää kadonneen. On kuitenkin syytä huomioida se mahdollisuus, että maailmassa, jossa tieto kulkee reaaliajassa, uhka on väistynyt juuri siksi, että lain myötä meillä on työkaluja sen torjumiseen, ja tämä tiedetään myös rajojemme ulkopuolella. Siirtolaisaseen käyttö vain yksi esimerkki turvallisuusuhista Siirtolaisvirtojen aseellistaminen on esimerkki siitä maailman monimutkaistumisesta, johon Halla-aho puheensa aluksi viittasi. Suomessa on totuttu käsittelemään maahanmuuttoa vain ihmisoikeus- tai työvoimapoliittisena kysymyksenä, mutta tänä päivänä se on myös sekä sisäistä että ulkoista turvallisuutta, aivan kuten energiakin. – Kuluneelta kaudelta voidaan mainita myös Suomen ja Yhdysvaltain välinen puolustusyhteistyösopimus, joka hyväksyttiin eduskunnassa äänestyksettä ja joka astui voimaan 1. syyskuuta. Nato-jäsenyys itsessään luo jäsenmaille poliittisen velvoitteen auttaa toisiaan, mutta jos 5. artiklan pelote ei riittäisi torjumaan aggressiota, liittolaisilla on oltava myös fyysinen kyky panna tämä velvoite täytäntöön. DCA-sopimus luo tätä kykyä. Se on varautumista, joka vahvistaa pelotetta ja vähentää niiden uhkien todennäköisyyttä, joita sillä halutaan torjua, Halla-aho mainitsi. Vaikea taloustilanne edellyttää vaikeita päätöksiä Valtiontalouden tila on vakava, ja tästä asiasta vallitsee jokseenkin yhteinen näkemys suomalaisessa yhteiskunnassa ja läpi poliittisen kentän. Nousseiden korkojen aikana velanhoitokulut ovat konkreettista rahaa, joka on pois julkisen vallan perustehtävien hoitamisesta, mutta kun siirrytään ongelman toteamisesta sen korjaamiseen, alkavat myös erimielisyydet. – Yleisellä tasolla kaikki voivat allekirjoittaa sen, että alijäämän korjaaminen vaatii julkisten menojen leikkausta ja verotulojen kasvattamista, mutta ei ole oikeastaan mitään yksittäistä menoleikkausta tai veronkorotusta, joka ei herättäisi vastarintaa. – Kun mistä tahansa leikataan tai mitä tahansa veroa korotetaan, se on aina joltakulta pois, ja se joku ei varmasti ole tyytyväinen. Vaalikauden lähestyessä puoliväliä ja seuraavien eduskuntavaalien alkaessa siintää horisontissa tyytymättömyyttä herättävien päätösten tekeminen luonnollisesti muuttuu poliittisesti entistä vaikeammaksi, vaikka ne nähtäisiin välttämättömiksi. – Neljän vuoden vaalisykli ja desimaaleilla ratkaistavat hallituspaikat luovat poliitikoille väriin katsomatta kannustimen suosia sellaisia toimia, jotka tuottavat edes näennäisiä positiivisia tuloksia hyvin nopeasti, kun taas rakenteellisten uudistusten myönteiset vaikutukset tyypillisesti tulevat viiveellä. Valoa tunnelin päässä Halla-aho toivottikin kansanedustajille sekä kylmää päätä että vastuullisuutta ja malttia asettaa tähtäin ja katse seuraavia vaaleja pidemmälle. Suomessa kaikki ovat samassa veneessä, ja monipuoluejärjestelmän ja säännöllisesti pidettävien vaalien ansiosta jokainen saa vuorollaan eteensä yhteisten tekojensa ja tekemättä jättämistensä hedelmät. – Myös valonpilkahduksia näkyy. Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli joulukuussa painunut alle prosenttiin. Vuoden aikana asuntolainojen korot, polttoaineiden hinnat ja jopa ruuan hinta laskivat. Veronmaksajain keskusliiton mukaan palkansaajien nettoansioiden ostovoima kasvaa edelleen vuonna 2025. Kasvu on hieman hitaampaa kuin viime vuonna mutta kuitenkin voimakkaampaa kuin kertaakaan 2010-luvulla. Nämä ovat merkityksellisiä asioita tavallisen suomalaisen elämässä, Halla-aho päätti puheenvuoronsa. Suomen Uutiset

Presidentin eduskunnan avajaispuhe

Stubbilta yllätysavaus presidentin ja eduskunnan työstä Stubb on valmis ”kirjaamaan ylös käytänteet” presidentin yhteyksistä eduskuntaan. Stubb muistutti, että turvallisuusympäristön muutos on johtanut siihen, että Natokin on murrostilassa. Juha Ristamäki kirjoittaja Stubb sanoo, että on omasta puolestaan valmis tukemaan sitä, että presidentin ja eduskunnan epämuodollisen yhteydenpidon hyvät käytänteet kirjataan ylös. Stubb muistutti, että turvallisuusympäristön muutos on johtanut siihen, että Natokin on murrostilassa. Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on Suomelle haaste. Tasavallan presidentti Alexander Stubb pohti valtiopäivien avajaispuheessaan presidentin ja eduskunnan suhdetta. Presidentin, hallituksen ja eduskunnan välinen tasapaino ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisessa nousee aika ajoin esiin. Tälläkin hetkellä valtioneuvostossa on valmisteilla selvitys, jossa pohditaan, millä tavalla eduskunnan tiedonsaantioikeus näissä asioissa toteutuu presidentin suhteen. – Olen parhaani mukaan pyrkinyt ajamaan Suomen etua tilanteessa kuin tilanteessa - aina yhteistoiminnassa valtioneuvoston ja yhteistyössä eduskunnan kanssa. Tänä päivänä se on tärkeämpää kuin kertaakaan kylmän sodan päättymisen jälkeen. Vaikeissa paikoissa meidän suomalaisten tulee pitää yhtä, Stubb sanoi puheensa aluksi. Alexander Stubb puhui eduskunnalle valtiopäivien avajaisissa keskiviikkona. Myöhemmin puheessaan Stubb palasi laajasti aiheeseen. Stubbin mukaan tasavallan presidentistä ja valtioneuvostosta muodostuva ulkopoliittinen johtamisjärjestelmämme vastaa hyvin tämän ajan tarpeisiin. – Perustuslain keskeinen tehtävä on tuoda vakautta ja jatkuvuutta valtiojärjestyksen perusteisiin. Pidän tärkeänä, että kunnioitamme perustuslaissamme säädettyä valtiojohdon toimivallanjakoa. Tasavallan presidentille perustuslaki ei ole mielipide, vaan demokratian ja toimivallan peruskivi. Nykyinen järjestelmämme toimii hyvin, ja suomalaiset ovat siihen tyytyväisiä. Olen sitoutunut perustuslain kunnioittamiseen kaikessa toiminnassani, Stubb sanoi. Presidentti muistutti, että on valtioneuvoston tehtävä antaa eduskunnalle kaikki sen tarvitsema tieto. – Presidentin ja eduskunnan yhteydenpito on tätä täydentävää kanssakäymistä. Käytännössä se on kuitenkin hyvin tärkeää yhteisen tilannekuvan ylläpitämiseksi. Näin rakennamme yhtenäisyyttä ja lisäämme luottamusta. – Virkaanastujaispuheessani lupasin pitää tiivistä yhteyttä eduskuntaan ja sen valiokuntiin. Olen toimikauteni ensimmäisen yhdentoista kuukauden aikana tavannut kaikki eduskuntaryhmät. Olen myös tavannut neljää eri valiokuntaa kymmenen kertaa. Lisäksi olemme kokoontuneet eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa. Läheisintä yhteydenpito on luonnollisesti ollut ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan kanssa. ”Hyvät käytänteet ylös” Stubb sanoi oikeuskanslerin kiinnittäneen huomiota siihen, että eduskunnan tiedonsaanti on kiinni muun muassa kulloinkin vallassa olevista henkilöistä. – Henkilöiden merkitystä ei tietenkään voida kokonaan poistaa. Eikä keskinäistä luottamusta voida yksin millään sääntelyllä pakottaa. Mutta käytänteet, jotka tukevat näitä tavoitteita, on hyvä ottaa toiminnan pohjaksi. Niinpä Stubb tekikin puheessaan avauksen, jonka voi tulkita kädenojennukseksi eduskunnalle. – Olen siksi omalta puoleltani valmis tukemaan sitä, että presidentin ja eduskunnan epämuodollisen yhteydenpidon hyvät käytänteet kirjataan ylös. Presidentti ei voi ohittaa tai korvata valtioneuvostoa, jolle vastuu eduskunnalle tiedottamisesta kuuluu, mutta mielestäni nykyiset hyvät käytänteet voitaisiin silti hyvin vahvistaa presidentin ja eduskunnan välillä, Stubb sanoi. Stubb kuitenkin antoi ymmärtää, oikeuskansleriin viitaten, ettei asiasta liene syytä yksityiskohtaisesti kirjata ylös. – Oikeuskansleri totesi myös, ettei ylimmistä valtioelimistä ole mahdollista tai mielekästä säätää kovin yksityiskohtaisesti. Perustelun hän tiivistää osuvasti: ”Sääntelyn tulee mahdollistaa joustava päätöksenteko ja pienelle valtiolle tarpeellinen hallitusvallan lujuus myrskyisässäkin kansainvälisessä ympäristössä.” – Tällä hetkellä olosuhteet ovat valitettavasti todellakin myrskyisät. Vaikea turvallisuuspoliittinen tilanne korostaa yhtenäisyyden tarvetta. Se edellyttää kykyä luottamuksellisiin keskusteluihin sekä nopeaan ja päättäväiseen reagointiin. Näihin tarpeisiin järjestelmämme vastaa erinomaisesti, Stubb. Analyysi: Kiista kytee kulisseissa – Stubb on tehnyt asioita, joita ei olisi pitänyt Nato ”murrostilassa” Stubb pohti myös puolustusliitto Natoa ja Suomen asemaa siinä. Hän muistutti, että turvallisuusympäristön muutos on johtanut siihen, että Natokin on murrostilassa. – Olemme nopeasti ottaneet paikkamme Natossa. Turvallisuusympäristön muutos vaikuttaa kuitenkin myös liittokuntaan ja sekin on murrostilassa. Stubb puhui lisäpanostuksista Suomen puolustukseen. – Uhkat vaativat uudenlaisia suorituskykyjä ja suorituskyvyt vaativat aiempaa vahvempaa resursointia. Budjettivallan käyttäjänä te olette paljon vartijana. Lisäpanostukset puolustukseen vaativat laajaa yhteisymmärrystä, presidentti sanoi. Stubbin mukaan elämme rauhattomuuden aikakautta ja Suomeenkin on kohdistunut ”laajalti hybridivaikuttamisen kirjoa”. – Maahamme on kohdistettu kyberhyökkäyksiä, maahanmuuton välineellistämistä, informaatiovaikuttamista ja myös fyysistä kriittistä infrastruktuuriamme on vaurioitettu. Kaikissa näissä tilanteissa on tärkeää, että me suomalaiset pidämme pään kylmänä. Varautumisemme ja huoltovarmuutemme ovat ensiluokkaisia, Stubb puhui. Trumpin politiikasta Stubb muistutti, että ulkopolitiikassa tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. – Läheisen liittolaisemme Yhdysvaltojen ulkopolitiikka nojaa tällä hetkellä enemmän transaktioihin kuin monenkeskisyyteen. Se on Suomelle ja Euroopalle haaste. – On selvää, että me pidämme jatkossakin kiinni meille tärkeistä arvoista, kuten demokratiasta, oikeusvaltioperiaatteesta, kansainvälisestä oikeudesta ja instituutioista sekä ihmisoikeuksista. Stubbin mukaan globaalit haasteet kuitenkin edellyttävät, että Eurooppa tekee läheistä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. – Euroopan onkin periaatteistaan tinkimättä tuotava yhteistyömahdollisuuksia yhteiseen pöytään. Stubbin mukaan voimapolitiikka haastaa nyt sääntöpohjaista järjestelmää. – Kahdenvälisyys ja transaktiot ovat tulleet monenkeskisen yhteistyön rinnalle. Liitämme usein varsinkin transaktionaalisuuden Venäjään ja Kiinaan. Mutta samat piirteet koskevat joitakin läntisiäkin valtoja. – Virkaanastujaispuheessani totesin eteemme tulevan asioita, joihin emme ole tottuneet. Kehotin valmistautumaan siihen, että välillä joudumme reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin myös ripeästi. Joudumme kohtaamaan monia periaatteellisesti vaikeita kysymyksiä. Viestiä some-käyttäytymisestä Stubb puhui myös teknolgisesta kehityksestä ja erityisesti sosiaalisesta mediasta. – Edellisinä vuosikymmeninä tapasimme ajatella teknologisen kehityksen tuovan meille rajattomia mahdollisuuksia ja tekevän yksilöistä ja yhteisöistä älykkäämpiä. – Demokratia ei ole vieläkään sopeutunut uuden teknologian aikakauteen. Etenkin kun sosiaalisen median alustat tuntuvat suosivan vastakkainasettelua rakentavan keskustelun sijaan. Stubbin mukaan jokainen päätöksentekijä joutuu pohtimaan, miten he toimivat sosiaalisen median alustoilla. – Käyttävätkö he moninaisia viestintäkanaviamme vihan ja epävarmuuden levittämiseen vai toivon tuottamiseen? – Teillä kansanedustajilla on suuri vastuu. Teidän toimintanne vaikuttaa Suomen keskusteluilmapiiriin, ja toimii esimerkkinä etenkin nuorille. – Demokratiaan kuuluvat erilaiset näkemykset ja mielipiteet. Ja avoin keskustelu. Mustavalkoisen ja henkilöön menevän yhteiskunnallisen keskustelun sijaan toivon kuitenkin näkeväni entistä enemmän toisia kunnioittavaa, rakentavaa debattia, Stubb puhui. Puheensa lopuksi Stubb siteerasi Runebergin Maamme-runoa. – Vaikk onni mikä tulkohon, maa isänmaa se meillä on. Mi maailmass on armaampaa ja mikä kalliimpaa? – Tämän J. L. Runebergin Maamme-runon katkelman myötä haluan kiittää koko eduskuntaa sekä teitä herra puhemies hyvästä yhteistyöstä toimikauteni ensimmäisen vuoden aikana. Me kaikki teemme töitä Suomen eteen, yhdessä, Stubb sanoi eduskunnan edessä.