Kollegani viisaita sanoja

Toimi Kankaanniemi, (saatiin samalla kertaa molemmat valtiopäiväneuvosarvonimet) Jos Ranska ja Britannia pitävät kiinni Palestiinan valtion tunnustamiselle asettamistaan ehdoista, ne eivät tunnustusta tee. Israel ja varsinkaan Hamas ei ehtoja tule täyttämään. Suomen eduskunta on asettanut selonteossa samat ehdot, joten asiasta ei kannata riidellä. Sota loppuu joko Hamasin tuhoutumiseen tai sen ottamien panttivankien vapauttamiseen ja terrorismin lopettamiseen.

Honkajoella veteraanimetallilaatta 155 hautakivessä

Tänään näytti alkaneen Kyynärjärvi-Honkajoki-tien toisen asfalttikerroksen vetäminen ja päällystämisosuuden ohi ohjattiin vain toista kaistaa vetovaunun perässä ja näin toisessa päässä joutui odottamaan, mutta liikenneohjaus oli kyllä hyvin järjestetty. Honkajoella sain valmiiksi luettelon hautakivien veteraanimerkeistä, joita on yhteensä 155 kivessä, kirkkohautausmaalla 126 kivessä ja kappelihautausmaalla 29 hautakivessä. Vertailun vuoksi luettelostani löytyy Kankaanpään hautausmailta veteraanimerkkejä 1.052 hautakivestä. Tämä metallinen laatta voi olla Vapaussodan Sotainvalidien, Sotaveteraanien, Rintamaveteraanien tain lottien merkki!

Ma luin rivin, luin kaks, / vereni tunsin kuumemmaks

Luin yli 1.300 sivua yhteensä viidessä kirjassa, jotka ovat olleet hyllyssä, toiset pitemmänkin aikaa, mutta kaksi vain pari vuotta. 80-vuotissyntymäpäivilläni toi juhlajumalanpalveluksen saarnaaja kurssitoverini metropoliitta Ambrosius Paula Tuomikosken kirjoittaman arkkipiispa Paavalin ensimmäisen 40 vuoden elämäkerran Pietarilaispakolaisesta piispaksi. Teologikurssimme 60-vuotiskokoontumisessa sitten saimme Ambrosiuksen ystävien toimittaneen juhlakirjan hänen 60-vuotispäiväkseen. Näiden jatkoksi ja innoittamina luin jo v. 1973 julkaistun Elina Karjalaisen kirjoittaman Paavali, legenda jo eläissään ja lisäksi arkkipiispa Paavalin esipuheella varustetun lakkaamattomaan rukoukseen opastavan Vaeltajan kertomukset vuodelta 1977. Ja kun arkkipiispa Paavali oli nuorempana tolstoilaisuuteen ihastunut, luin suomalaisen tolstoilaisuuden hengenheimolaisen Arvid Järnefeltin Isänmaa vuodelta 1949 (seitsemäs painos) . Kyllä pari muutakin Järnefeltin kirjaa hyllystä löytyisi. Kaiken kaikkiaan tämä sukellus näihin teoksiin todella kannatti ja avasi silmiä ymmärtämään toisen kansankirkkomme ortodoksien sisäistä kilvoituselämää. Vaikkapa vain tämä kehotus "rukoilkaa lakkaamatta", joka viittaa ihmisen sydämessä taukoamatta toimivaan rukoukseen, jonka tavallisin muoto kuuluu: Herran Jeesus Kristus, armahda minua syntistä ihmistä. Tämän rukouksen nimenä on Jeesuksen rukous!

Rakkauden laki

Oltiin kansanlaulukirkossa Honkajoen Santaniemessä klo 15. Ja jo klo 10 katseltiin TV:stä viime kesän sateisten Vaasan herättäjäjuhlien jumalanpalvelusta! ‹Sunnuntai 27.7.2025› 7. sunnuntai helluntaista Rakkauden laki Kristus tuli täyttämään Jumalan tahdon ja käskyt, ei kumoamaan niitä. Siksi myös kristityn on noudatettava rakkauden lakia, vieläpä paremmin kuin lainopettajien ja fariseusten. Pyrkiessään tähän kristitty on valmis luopumaan jopa omista oikeuksistaan lähimmäistensä hyväksi ja osoittamaan rakkautta myös vihamiehilleen. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Matt. 5:20–30 Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 5 Jeesus sanoi: ”Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: ’Älä tapa.’ Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: ’Senkin hölmö’, on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: ’Sinä hullu’, on ansainnut helvetin tulen. Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi. Tarjoa vastapuolellesi sovintoa jo silloin, kun vielä olet hänen kanssaan matkalla oikeuteen. Muuten hän saattaa luovuttaa sinut tuomarille ja tuomari vartijalle, ja niin sinut teljetään vankilaan. Usko minua: sieltä sinä et pääse, ennen kuin olet maksanut kaiken viimeistä kolikkoa myöten. Teille on opetettu tämä käsky: ’Älä tee aviorikosta.’ Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan. Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden osan ruumiistasi, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin. Ja jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden jäsenen, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin.”

Sade ei häirinnyt

Ukkonen jyrähteli lujaa, mutta rankkasadekuuro tuli sopivasti juuri vasta 7 miehen 5 km lenkin päätyttyä! Lenkin alussa tosin vähän piskotteli.

Satoja osanottajia Honkahölkässä

Honkahölkässä ties monenko kerran klo 20 7 km 52.00 hellerajakin vielä rikki v.-24 51.31 v.-23 48.42 v.-22 48.20

Huh hellettä ei tarvi jäniksenkään sanoa pakkasesta

IS Suomalaiset värjöttelivät alkukesän pääosin koleassa ja sateisessa säässä, mutta viime viikkoina kylmyys on ollut kaukainen muisto. Perjantaina Suomessa rikotaan hyvin todennäköisesti yli 50 vuotta vanha sääennätys. Suomessa on 12. heinäkuuta alkaen mitattu 30 astetta joka päivä jossain päin maata. Jos lämpötila nousee perjantaina yli 30 asteen, kyseessä on historiallinen putki. Edellinen ennätys on vuodelta 1972: silloin 30 astetta ylitettiin 13 päivänä peräkkäin. Sääkartoilla helteille – eli yli 25 asteen lukemille – ei näy loppua, vaikka ilma saattaa pian vähän viiletä. Saamme kohta tarpoa pitkään pimeässä ja loskassa, joten helteistä nauttivien ei pidä vaikeroida omantunnon tuskissa. On kuitenkin hyvä pysähtyä välillä miettimään, mitä ympärillä – ja ympäristössä – tapahtuu. Helleputket ja hyvin korkeat lämpötilat ovat sään ääri-ilmiöitä, jotka lisääntyvät ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen myötä. Suomessa lämpötilat ovat kesälläkin yleensä melko siedettäviä, mutta etelässä alkaa olla toisin. Se oli kuin sauna ilman kiuasta. Sauna, josta ei teho loppunut. Kesäkuu oli Länsi-Euroopassa mittaushistorian lämpimin. Esimerkiksi Espanjassa mitattiin paikoin jopa yli 45 asteen lukemia. Kun Ilta-Sanomat vieraili Sevillassa heinäkuun alussa, varjossa oli ”vain” 39 astetta. Suorassa auringonpaisteessa IS:n saunamittari näytti iltapäivän porotuksessa 60 astetta. – Se oli kuin sauna ilman kiuasta. Sauna, josta ei teho loppunut. Autoilu olisi ollut ilman kunnollista ilmastointia täysin mahdotonta, IS:n toimittaja Petri Seppä kuvaili jutussaan. Euroopan tuoretta helleaaltoa on ehditty jo tutkia. Brittitutkimuksen mukaan ilmastonmuutos teki helleaallosta paikoittain jopa neljä astetta kuumemman. Helleaallon arvioidaan aiheuttaneen tutkituissa 12 kaupungissa noin 2 300 kuolemaa kymmenen päivän aikana. Kuolemista noin 1 500 olisi vältetty ilman ilmastonmuutoksen nostamia lämpötiloja, tutkijat arvioivat. Kuolleista 88 prosenttia oli 65 vuotta täyttäneitä. Tutkijat korostivat, että kyseessä on tilannekuva laajemmasta helleaallosta, sillä virallisia lukuja ei ole vielä saatavilla. Suuntaa se kuitenkin antaa. Suomalaisten terveyden kannalta paras lämpötila olisi 14–18 astetta. Kesähelteillä kuolleisuus nousee selvästi. Suurimmassa riskissä ovat ikäihmiset ja perussairauksista kärsivät. Suomen lämpöaalto näkyykin sairaaloissa. IS kertoi viime viikolla, että päivystykseen on hakeutunut helteiden aikana paljon kuumuuden riuduttamia potilaita – erityisesti iäkkäitä. Äärisäissäkin suurimpia kärsijöitä ovat heikot ja hauraat.

Oikealla tiellä ollaan

Politiikka Suomi ykkönen – Orpo: "Oikeasti saavutus, josta voi olla ylpeä" Kesälomalle jäävä Petteri Orpo (kok) kommentoi Antti Häkkäsen (kok) jättihaukea: ”Lähettihän se sen minulle”. Haastattelussa Orpo kommentoi Suomen työttömyyslukuja, Ukrainan aseapua ja kestävän kehityksen edistymistä. Pääministeri Petteri Orpo (kok) YK:n kestävän kehityksen kokouksessa maanantaina 21. heinäkuuta. Lev Radin Mika Koskinen Tänään klo 9:44 Pääministeri Petteri Orpo (kok) oli tyytyväinen Suomen saamaan näkyvyyteen YK:n korkean tason kestävän kehityksen arviointi- ja seurantakokouksessa, joka pidettiin New Yorkissa 21.–22. heinäkuuta. Suomi sijoittui viidennen kerran peräkkäin ykköseksi kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanemisessa. – Se on kyllä aika huikea saavutus, Orpo kommentoi Iltalehdelle myöhään tiistai-iltana New Yorkista. Hänen mukaansa Suomen maaohjelma sai paljon huomiota. – Suomessa käytävästä keskustelusta tulee monesti sellainen olo, että mitään ei tehdä, mutta nyt on meidänkin hallituksen aikana kahtena vuotena oltu ykkösiä, Orpo sanoo. Taustalla pitkä polku Orpon mukaan oleellista on pitkä polku. – Suomessa tämä työ aloitettiin jo 1993. – Mutta mikä on poikkeuksellista, niin siinä on mukana koko yhteiskunta, eli meillä on valtakunnallinen taso, paikallinen taso, yksityinen sektori on vahvasti mukana, tiedeyhteisö ja kansalaisjärjestöt. Tämän takia olemme onnistuneet niin hyvin, Orpo jatkaa. Orpo esitteli Suomen 3. kansallisen maaraportin yhdessä Outokummun toimitusjohtajan Kati ter Horstin kanssa. Outokumpu oli mukana Orpon yritysdelegaatiossa. Raportissa arvioidaan Suomen edistymistä vuonna 2015 sovittujen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. Orpon mukaan Suomen kovimmat valtit ovat vahva demokratia, turvallinen ja vakaa maa, tasa-arvo ja päästöjen vähentäminen. – Ja kyllä meidän koulutuskin on edelleenkin maailman huippuluokkaa. Parannettavaa Suomella on Orpon mukaan erityisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuvassa väkivallassa. – Sille pitää pystyä tekemään selkeästi enemmän. Kestävässä kehityksessä on kolme pilaria: ekologinen eli ympäristö ja ilmasto, sosiaalinen eli yhteiskunnan kestävyys ja kolmantena talous. – Jos ei ole taloudellista kestävyyttä, niin ei pystytä huolehtimaan sosiaalisesta kestävyydestä eikä ympäristöstä. Siksi talous ja yritykset ovat tässä isossa roolissa, Orpo sanoo. Orpo piti maanantaina puheen kokouksen täysistunnossa. Mikä oli pääviestinne? – Että tämä on tehtävissä, Suomi on valmis auttamaan ja että yhdessä näitä tehdään. Kerroin myös sen, mikä on Suomen salaisuus, eli sen, että tässä kaikki ovat kaikki mukana hallituksesta toiseen. Työtä on alusta asti tehty pääministerin alaisuudessa. – Se tuo työhön sen, että tämä otetaan todella vakavasti, Orpo sanoo. Orpo kertoo, että Suomella on kestävän kehityksen johtajana myös tausta-agenda: Suomi pyrkii YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi 2029–2030. – Ykköstila on aivan erinomainen käyntikortti siihen – vaikka emme turvaneuvostosta suoraan puhukaan – erityisesti tuolla kehittyvien maiden joukossa. Orpo on aloittamassa kahden viikon kesälomaansa kokouksen jälkeen. – Haluan sanoa Suomen kesän keskelle, että kyllä meillä on ihan oikeus iloita tästä ykkössijasta. Se on oikeasti saavutus, josta voi olla ihan aidosti ylpeä. Orpo myöntää, että Suomessa riittää ratkottavaa ja että haasteita on. Orpo työmarkkinoista: ”Murheellisia lukuja” Siitä saatiin tuore esimerkki tiistaina, kun Tilastokeskus kertoi työttömyyden kasvun ja työllisyyden laskun jatkumisesta. Lue myösPääkirjoitus: Työttömyys kuristaa Suomea, eikä nopeaa helpotusta näy Miten kommentoitte Suomen työmarkkinoiden kehitystä? – Onhan ne murheellisia lukuja. Niiden sisällä on kuitenkin se valopilkku, että avoimien työpaikkojen määrä on lähtenyt kasvuun. Se enteilee sitä, että käänne on tapahtunut. Taloushan lähti kasvuun jo viime vuoden lopulla, Orpo vastaa. – Uskon vakaasti, että hallitus on tehnyt oikeita asioita työllisyyden parantamiseksi. Nyt vaan tämä maailman epävarmuus, viimeisenä Trumpin käynnistämät kauppaneuvottelut, ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa tuovat niin suuren epävarmuuden, että se jarruttaa tätä kasvun liikkeelle lähtöä, Orpo jatkaa. Orpon mukaan rohkaisevaa on myös se, että Suomeen on kuluvan vuoden aikana sadellut investointiuutisia. Hän mainitsee mm. meriteollisuuden, Fazerin, datakeskukset ja energiatuotannon. – Meillä on kaikki edellytykset. Toivottavasti maailmalla epävarmuus hälvenee. Presidentti Trump ilmoitti viikko sitten, että Yhdysvallat toimittaa Ukrainaan miljardien eurojen arvosta aseita ja laskun maksavat muut Nato-maat kuin Yhdysvallat. Lue myösIL:n tiedot: Trumpin ja Rutten ilmoitus yllätti Suomen valtiojohdon Orpo ilmoitti pian sen jälkeen, että Suomi pidättää oikeuden jättäytyä sivuun. Orpon mukaan tilanne on edelleen kutakuinkin sama kuin viime viikolla. – Odotamme edelleen asiasta enemmän informaatiota. Sehän oli avaus, jolla ei ollut tarkkaa sisältöä eikä mitään esitystä ole, hän sanoo. Orpo kertoo, että Suomi valmistelee parhaillaan 29. aseapupakettiaan Ukrainalle. – Olemme sitoutuneet tekemään suuria tilauksia meidän omalta aseteollisuudeltamme. Niillä tuetaan Ukrainaa. Teemme hyvin paljon Ukrainan kanssa suoraan. Jokaisessa ei tarvitse olla mukana, Orpo sanoo. Ministereiden kalakisa Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) julkisti viime viikonloppuna sosiaalisessa mediassa kuvan uistelemastaan jättihauesta, jonka hän nimesi ”krokotiiliksi.” Viime vuonna kahden ministerin välisen kalakilpailun voitti Häkkänen. Näittekö kuvan? – Olen nähnyt, heh. Lähettihän se sen minulle. Orpo kertoo olleensa koko kesän pääsääntöisesti töissä. Keskiviikkona alkaa parin viikon loma. – Sitten pistetään vieheet veteen ja lähdetään katsomaan, että löytyiskö kisakalaa. Kyllä hauki- ja kuhasaaliit on avattu, mutta ei olla krokotiilikoossa vielä.

Lämmintä riittää

Kankaanpään Veteraanikuoron yhteislaulukonsertti Venesjärven rantalavalla tänään oli jo noin kahdeskymmenes. Sodanajan lauluja saatiin taas laulaa sydämen pohjasta asti. Kahvit ja arpajaiset kuuluivat asiaan.😘 Vielä konsertin jälkeen klo 20.49 Kunnonlähteen pururadan kiersin neljästi ja vielä senkin jälkeen uskalsin ajaa ruohoa yli kello 22, kun naapurikin teki saman tempun edellisiltana. Päivällä kun hellettä riittää 30 asteeseen asti, illalla edes vähän viileämpää!

Loma se kuuluu valtiovarainministerillekin

Kolumni Riikka Purra Avaan laatikon, joka on täynnä kirjoja, lehtiä, papereita. Työnnän p:n niin syvälle kasan alle kuin suinkin onnistuu, päällimmäiseksi ruokalehti, jota en ole edes avannut, laatikko kiinni. Yritän unohtaa, mitä juuri tein. Vapaus. Hermostuttaa vähän. Lähden kävelylle rantaan, meri välkkyy. Siitä tulisi kaunis kuva. Istun kalliolla ja seuraan hattaroita yllä, muurahaisia alla. Mitähän muurahaiset ajattelevat kirvoista? Kaupassa yritän muistella, mitä tarvitsen ja mitä haluan. Unohdan talouspaperin, mutta onhan laatikossa lautasliinoja. Teen ruokaa ja syön. Kävelen huoneesta toiseen katsellen ympärilleni. Onpa ihanan siistiä, vielä juhlien jälkeen. Yläkerran ikkunat voisi pestä. Teenkin sen heti. Olohuoneen lipastolle on kertynyt luettavaksi viisi kirjaa. Sovelluksessa olisi enemmän, mutta siitä en nyt tiedä. Otan päällimmäisen. Se kertoo New Yorkiin 1920-luvulla muuttaneesta ahkerasta suomalaisnaisesta. Luen heti puolet. Venyttelen. Mitäköhän älysormus sanoo, kun näin rentoilen? Yleensä se ehdottaa, että olen ottanut päiväunet, jos katson elokuvaa tai luen kirjaa. Välihetki. Mitä nyt kuuluu tehdä? Kädet hapuilevat jotakin tekemistä. Kävelen taas huoneesta toiseen. Viikkaan vähän vaatteita, kastelen kukkia. Istun nojatuoliin, oikean käden sormet naputtavat käsinojaan. Lähden pyöräilemään. Tavanomaisimman sijaan tarkistan keittiön ikkunasta: +17, tuulista, ota pitkähihainen varuiksi. Pyöräilen järvenrantaan. Vain yksi nainen koirineen kahlaamassa. Minusta on tullut arka uimaan julkisilla rannoilla. Kaikilla on kamera. Nyt kuitenkin pulahdan, ihanan raikasta, endorfiinit suutelevat sisälläni. Tekisi mieleni jakaa hetki pienille kuvapalleroille sovelluksessa, joka sitten sylkee sydämiä. Taivaallisen kaunis ilta. Jään puistoon istumaan. Ajattelen kokonaisia ajatuksia, tunnen kokonaisia tunteita. Voi miten rauhallista ja ihanaa! Tämä on minun hetkeni, minun elämäni. Energia virtaa tässä naisessa vapaasti, varpaista päälaelle. Tuntuu uinnin jälkeen niin hyvältä, että tekisi mieli itkeä. Onko tämä lomahuumaa? Kotona istun takapihalla. Linnunpöntössä on elämää. Siellä täällä kasvaa upeanvärisiä kukkia, joista kaikkia en muista millään edes kenenkään istuttaneen. Oi, siili, pitkästä aikaa! Kyllä siitä pitäisi video saada, mutta maltan. Seuraan suloisen piikkinuuskijan touhuja, kunnes se siirtyy pensaan alta seuraavaan pihaan. Sängyssä luen vielä 1930-luvun New Yorkista. Ennen nukahtamista päätän, että seuraavana päivänä katselen valokuva-albumeja lasten ensimmäisiltä vuosilta. Ja p pysyy laatikossa. Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja.

Pietarin kalansaalis

Apostolien päivä Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Herran palveluksessa Jo varhain keskiajalla on vietetty apostolien Pietarin ja Paavalin päivää heidän marttyyrikuolemansa muistoksi (29.6.). Heidät surmattiin perimätiedon mukaan Roomassa keisari Neron toimeenpanemissa vainoissa vuonna 67. Kun apostolien päivät Ruotsi-Suomessa poistettiin vuonna 1772, myös Pietarin ja Paavalin päivä erillisenä pyhänä lakkasi. Sittemmin sen tekstit on sijoitettu tähän sunnuntaihin. Nykyisin tänä sunnuntaina (6. sunnuntai helluntaista) muistellaan kaikkia apostoleja. Sunnuntain tekstit puhuvat apostolien kutsumisesta ja opetuslapsen tehtävästä laajemminkin. Kristus on katsonut myös meidät arvollisiksi osallistumaan työhönsä. Kuuliaisina Jumalan sanalle olemme osallisia uudesta elämästä Kristuksessa. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 5:1–11 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 5 Kun Jeesus eräänä päivänä seisoi Gennesaretinjärven rannalla ja väkijoukko tungeksi hänen ympärillään kuulemassa Jumalan sanaa, hän näki rannassa kaksi venettä. Kalastajat olivat nousseet niistä ja huuhtoivat verkkojaan. Jeesus astui toiseen veneistä ja pyysi Simonia, jonka vene se oli, soutamaan rannasta vähän ulommaksi. Sitten hän opetti kansaa veneessä istuen. Lopetettuaan puheensa Jeesus sanoi Simonille: ”Souda vene syvään veteen, laskekaa sinne verkkonne.” Tähän Simon vastasi: ”Opettaja, me olemme jo tehneet työtä koko yön emmekä ole saaneet mitään. Mutta lasken vielä verkot, kun sinä niin käsket.” Näin he tekivät ja saivat saarretuksi niin suuren kalaparven, että heidän verkkonsa repeilivät. He viittoivat toisessa veneessä olevia tovereitaan apuun. Nämä tulivat, ja he saivat molemmat veneet niin täyteen kalaa, että ne olivat upota. Tämän nähdessään Simon Pietari lankesi Jeesuksen jalkoihin ja sanoi: ”Mene pois minun luotani, Herra! Minä olen syntinen mies.” Hän ja koko hänen venekuntansa olivat pelon ja hämmennyksen vallassa kalansaaliin tähden, samoin Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, jotka olivat Simonin kalastuskumppaneita. Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Älä pelkää. Tästä lähtien sinä olet ihmisten kalastaja.” He vetivät veneet maihin ja jättäen kaiken lähtivät seuraamaan Jeesusta.

Käsittämätöntä

Tänne blokisivulle pääsy on ollut estettynä, kun sekure on ilmoittanut, että sivusto on epävarma. Mistä tällainen voi johtua, kun tämä bloki-sivusto on ihan omani! Hilkka neuvoi, että eston voi poistaa ja ilmeisesti sen onnistuin tehdä, kun kerran täällä sivustolla olen!

Halla-ahon sihteeristä tehdään yksin syyllistä

Näin puolueetonta on median uutisvälitys. Samaan aikaan kun kirkuvin otsakkein syyllistetään ainoastaan perussuomalaisten edustajaa, vaikka kaikkien puolueiden edustajia kuuluu kyseiseen elimeen, niin sanallakaan puolestaan ei mainita Seinäjoen tangomarkkinoiden hienoa avauspuheenvuoroa, eikä sen pitänyttä Riikka Purraa, joka toi valtioneuvoston tervehdyksen! Tanja Aidanjuuri Olen yrittänyt näin lomalla vältellä somea ja uutisia. Sen kerran, kun uutiset avasin törmäsin artikkeliin missä loistavat omat kasvoni- syytetty otsikon alla. Avaan hieman tätä tapausta: Ensinnäkin lehtikirjoitukset, mitkä koskevat Vantaalla pieleen mennyttä VAV- rakennushankketta voi tulkita suoraan minun maalittamiseksi. Minun nimeni ja kuvani on nostettu ainoana, lehtien kirjoituksesta saa semmoisen kuvan, että olen ollut ainoana päättäjänä hallituksessa ja ainut kenen vastuulla hanke on ollut- näin ei ole, hallituksessa ovat kaikki puolueet edustettuina, myös Vantaan apulaiskaupunginjohtaja on istunut kaikissa kokouksissa, hän on alusta asti kehunut hanketta, hän kuitenkin edustaa omistajaa eli Vantaan Kaupunkia. Jostain syystä tätä ei mainittu lehtijutussa. Ketään muuta ei kuitenkaan nostettu omalla naamalla kanteen, eikä kenenkään muun esimiehelle ole soitettu ja kysytty kommenttia. Vain minun - koska olen perussuomalainen, koska olen kritisoinut rohkeasti Vantaan kaupungin toimintaa ja todella härskejä päätöksiä, mitkä selitetään vain virkamiespäätöksillä. On hyvä, että Vantaalla on vihdoin suhtauduttu vakavasti erilaisiin mahdollisiin väärinkäytöksiin ja asiat tutkitaan, mutta kaupungin syyttävä sormi osoittaa nyt hieman harhaan. Olen ollut kyseisessä VAV-hallituksessa, olen tullut kesken kauden toisen valtuutetun tilalle. Edeltäjäni oli jättänyt tehtävänsä kesken kauden. Ainoana hallituksen jäsenenä en tästä syystä saanut silloin samaa koulutusta hallitustyöstä, kun ne jäsenet, ketkä ovat olleet alusta asti. Kuten en myöskään ole ollut tietoinen edellisistä päätöksistä koskien kyseistä hanketta. Kuten jo edellä olen maininnut, kokeneiden kollegoiden lisäksi, kokouksissa on paikalla aina ollut myös Vantaan kaupungin eli omistajan edustaja ja lakimies. Hankkeen takana oli kaikki tahot niin ARA- kun omistajana Vantaan Kaupunki. Hallitusta on johdettu täysin harhaan, mutta kenen toimesta? Silloisen apulaiskaupunginjohtajan, entisen VAV-toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan? No, median mukaan pääsyyllinen on tietysti perussuomalainen hallitukseen vasta mukaan tullut rivijäsen- vain ja ainoastaan koska olen perussuomalainen ja esimieheni on puhemies Jussi Halla-aho.

Riikka Purran puhe Seinäjoen tangomarkkinoilla, josta Yle vaikeni

Riikka Purra · Tango on maailman suomalaisinta musiikkia. Voimme auliisti myöntää sen syntyneen vierailla mailla, latinalaisen Amerikan kuumassa sykkeessä tai Pariisin kortteliravintoloissa, mutta suomalaisissa käsissä se taipui juuri meille. Se on muovattu Lapin tunturiluonnosta. Se on syntynyt tähdistä meren yllä. Se on syksyn lehtiä, vaaleita kesäöitä, kuutamoita. Tango on noussut suomaasta, kituliaasta kamarastamme kuin ylväs suopursu rahkasammaleesta. Sellaista maanpiiriä ei Suomesta löydy, minne tango ei olisi kiirinyt. Se on soinut tanssilavoilla Somerolta Seinäjoelle ja Suukoskelta Vantaan Paville. Tango ei lähde meistä, vaikka me lähtisimme Suomesta. Se on tuonut lohdun koti-ikäväämme, kun olemme matkanneet työn perässä aavan meren tuolle puolen: talonrakentajiksi Amerikkaan tai Volvon tehtaille Göteborgiin. Ei ole sattumaa, että suomalaisen tangon kulta-aikaa elettiin sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Ilon ja viihteen jano oli syvimmillään. Silloin syntyivät Kärjen, Helismaan ja Monosen klassikot. Edelleen tango tarjoaa pakopaikan. Se on satumaa, jota mikään kriisi ei uhkaa. Ja tietenkään tangosta ei voida puhua mainitsematta Suomen romaniyhteisöä. Taisto Tammi, Markus Allan ja lukemattomat muut heidän jälkeensä tulleet artistit soittavat suomalaisen sielun herkimpiä kieliä. Tango elää myös hetkessä. Täällä Seinäjoella se elää aivan erityisellä vimmalla, kun saamme kruunata omat kuninkaallisemme tähän muutoin hieman tylsään tasavaltaamme. Edellä sanomani on meille yhteistä ja jaettua. Mutta tangossa tärkeintä on sittenkin sen henkilökohtaisuus. Mikä kätkeytyy toisten katseilta ja mitä vain kuu saa todistaa. Sinä nainen täällä voit yhä tuntea, miten kesäleninki hyväili ihoasi, kun kuljit nuorena kotiseutusi tanssilavaa kohden. Tai sinä mies, muistatko vielä, miten huumaavalta kumppanisi uuma tuntui, kun kätesi laskeutui sille ensimmäistä kertaa? Tango on kieltä ilman sanoja. Tapa ilmaista tunteita, joita emme osaa lausua. Kyse on kaikkein tärkeimmästä - kyse on rakkaudesta. Ja nyt täällä, missä lakeus laulaa ja tanssii, juhlimme jotain ainutlaatuista. Hyvät tangofinalistit, antakaa karismanne säteillä, äänenne hurmata, jotta me yleisössä saamme osanne tähtipölystänne. Hyvä yleisö, antakaa tangon viedä. Vaalikaa sitä, mikä on elämässä tärkeintä. Tanssikaa ja rakastakaa. Tangoa, tätä maata – ja ennen kaikkea toisianne.

Halpamaahanmuutto turmiollista

Purra tylyttää ay-liikettä: ”Hillitön mamutus” tuhoaa duunarin oikeudet Riikka Purra Perussuomalainen-lehdessä: ”Yksi tärkeimmistä asioista, jonka suomalaista ay-liikettä pitäisi nykypäivänä kiinnostaa, on halpamaahanmuutto”. Mika Koskinen Ay-liikettä ei kiinnosta suomalaisten työllistäminen. Näin sanoo PS:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra juuri ilmestyneessä Perussuomalainen-lehdessä. Purran mukaan yksi tärkeimmistä asioista, jonka suomalaista ay-liikettä pitäisi nykypäivänä kiinnostaa, on halpamaahanmuutto. – Hillitön mamutus tuhoaa paitsi hyvinvointiyhteiskunnan, se tuhoaa myös duunarin oikeudet. Ei todellakaan paikallinen sopiminen tai se, että sosialistien mielestä surkeaa hallitusta ei saa enää vastustaa lakkoilemalla yhtä kauan kuin ennen! Purra lataa. Purran mukaan PS on ainoa puolue, joka on jo vuosia pyytänyt ay-liikettä puuttumaan voimakkaasti tähän ilmiöön ja tekemään sen yhdessä perussuomalaisten kanssa. – Mutta näin ei ole tapahtunut. Mieluummin järjestöt pitävät hajurakoa hallituksen kakkospuolueen linjoihin kuin etsivät ratkaisuja suomalaisen työntekijän arvonalenemiseen ja nöyryyttämiseen, Purra sanoo. – Sateenkaarimarsseille mennään, Lähi-idän tilanteeseen otetaan kantaa, kehitysapua pitäisi antaa, mutta työmarkkinoitamme eniten muuttavaan ilmiöön ei uskalleta puuttua, koska se on niin persua, Purra arvostelee. Purra toivoo, että ay-liikkeitä kiinnostaisi ensisijaisesti suomalaisten työttömien työllistäminen.

Arvomaailma oikeistolaistuu

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten en Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tutkimuksen keskeinen havainto on, että suomalaisten arvomaailma on muuttunut oikeistolaisemmaksi, eli konservatiivisemmaksi ja markkinamyönteisemmäksi. Siten tutkimus korostaa suomalaisten kasvavaa tukea markkinataloudelle ja yrittäjyydelle. Evan tutkimuksen mukaan puolet (49 prosenttia) suomalaisista sijoittaa itsensä poliittiseen oikeistoon. Oikeistolaisten osuus on korkeampi kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa. Vajaa kolmannes asemoituu vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle. Tutkimuksen mukaan erityisesti kristillisdemokraattien (KD) ja perussuomalaisten kannattajat ovat siirtyneet hivenen oikealle asenneilmastossa. Tämä kehitys näkyy muun muassa suhtautumisessa talouspolitiikkaan, maahanmuuttoon ja yhteiskunnan rakenteisiin. Markkinatalouteen suhtaudutaan nyt myönteisemmin Suomalaisten poliittinen itseymmärrys on tutkimuksen mukaan liikkunut kohti selvemmin määrittyviä aatteellisia identiteettejä. Yhä useampi valitsee puolensa – ja tekee sen entistä vahvemmin. Edellisellä mittauskerralla havaittu asenteiden polarisoituminen on pysynyt voimissaan. Suomalaiset kokevat tulosten valossa tarvetta löytää turvallisia ja jäsentyneitä vastauksia arvojen, identiteetin ja yhteiskuntapolitiikan kysymyksiin. Oikeistolaisuuden kasvaneen suosion taustalla voi vaikuttaa sekin, että yleisesti suomalaisten suhtautuminen markkinatalouteen on muuttunut viimeisten viidentoista vuoden aikana selvästi myönteisemmäksi. Viime aikojen sotilaalliset kriisit ovat palauttaneet kovan turvallisuuden politiikan ytimeen. Lisäksi heikko kasvu sekä julkisen talouden velkaantuminen ovat lisänneet suomalaisten huolta julkisen talouden tilanteesta ja ylivelkaantumisesta. Vasemmistolainen aktivismi etäännyttää Muutosta viime vuosina saattaa selittää myös kulttuurinen vastareaktio. Viime vuosina vihreät, vasemmistoliitto sekä niitä lähellä olevat aktivistiryhmät ovat profiloituneet yhä näkyvämmin ilmastoaktivismin (Elokapina) ja kansainvälisten solidaarisuusliikkeiden – kuten Palestiina-mielenosoitusten – kautta. Vasemmistopuolueiden kannattajat käsittävät esimerkiksi rasismin yhteiskunnallisena ilmiönä paljon muita laajempana ja akuutimpana epäkohtana. Eduskuntavaalien 2023 alla nämä identiteettipoliittiset kysymykset kuitenkin puhuttelivat enää vain harvaa. Osaa oikeistolaistumisesta saattaakin selittää etäisyyden ottaminen vasemmistolaiseen aktivismiin. SUOMEN UUTISET

Armahtakaa

‹Sunnuntai 13.7.2025› Radiokirkko tuli Kokemäeltä karjalaisten kirkkopyhänä 5. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Armahtakaa! Ihmisen asia ei ole tuomita lähimmäistään, sillä tuomiovalta kuuluu yksin Jumalalle. Meitä kehotetaan armahtamaan toisiamme ja edistämään oikeuden ja hyvyyden toteutumista. Kuulumme syntisten seurakuntaan, joka elää Jumalan anteeksiantamuksesta. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 6:36–42 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 6 Jeesus sanoi: ”Olkaa valmiit armahtamaan, niin kuin teidän Isännekin armahtaa. Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää julistako ketään syylliseksi, niin ei teitäkään julisteta syyllisiksi. Päästäkää vapaaksi, niin teidätkin vapautetaan. Antakaa, niin teille annetaan. Runsas mitta, tiiviiksi paineltu, ravisteltu ja kukkurainen, annetaan teidän syliinne. Niin kuin te mittaatte, niin teille mitataan.” Hän puhui heille vielä vertauksin: ”Miten sokea voisi taluttaa sokeaa? Molemmathan siinä putoavat kuoppaan. Ei oppilas ole opettajaansa etevämpi, mutta kyllin oppia saatuaan jokainen on opettajansa veroinen. Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? Kuinka voit sanoa veljellesi: ’Annapa, veli, kun otan roskan silmästäsi’? Ethän sinä näe edes hirttä omassa silmässäsi. Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä.”

Pääkirjoitus Perusuomalaisessa

Miinoista, maanpuolustuksesta ja vasemmistosta OLIHAN se silmitöntä ty peryyttä. Suomi liittyi Otta wan miinakieltosopimukseen 2011 ja hävitti valtavan mää rän jalkaväkimiinojaan. Niitä räjäyteltiin kasoittain taivaan tuuliin Kittilän Hukkakeron vaaran laella. Niitä kuljetet tiin sinne kuusi rekkalastillista joka päivä. Silmitön räjähdys pilvi ahmaisi puolustusväli neet, koska utopistit halusi vat niin. ”Ottawan miinakieltosopimus oli kansalaisjärjestöjen suuri voitto”, hehkutti tuolloinen ul koministeri Erkki Tuomioja. Miinakieltoa innokkaasti edis tänyt presidentti Tarja Halo nen puolestaan harmitteli, kun Suomi ei edennyt miinojensa tuhoamisessa nopeammin. On toki totta, että maamiino ja on käytetty kehitysmaissa sekä summittaisesti että vas tuuttomasti ja tästä on aiheu tunut huomattava määrä sivii liuhreja. Mutta miten se, että afrikkalainen vallankumouk sellinen miinoittaa maassaan lasten leikkipuistoja, voi johtaa siihen, että Suomi tuhoaa omat puolustusvälineensä? Logiikan puute oli uskoma tonta tuolloin, eikä sitä logiik kaa tulipunaisista piireistä löy dy vielä tänäkään päivänä. Vaikka pitkän itärajan puolus tamisen haasteet ovat jo ala koululaistenkin tiedossa, tie dostavin osa vasemmistoa yrittää hätäpäissään keksiä mitä tahansa keinoja, ettei mii nakieltoa purettaisi. Perustuslakipapistoon itse it sensä nimennyt Martin Schei nin väittää Venäjältä ryntää vien turvapaikanhakijoiden ryntäilevän miinoihin. Vihre ät nuoret uskottelevat saman kohtalon koituvan marjanpoi mijoille. Villinä laukkaa mieli kuvitus. Kuka tahansa Suomen puolustusvoimien toimintaa vähänkään tunteva ymmärtää, ettei tällaisilla arvioilla ole pe rusteita. Suomi ei ole siviili en kimppuun käyvä terroristi valtio. Suomi on kansalaisiaan suojeleva oikeusvaltio. Ja ikävä kyllä maailman ti lanne on tällä hetkellä se, että Suomella ei ole jalkaväkimii naa käytössään toisin kuin mahdollisella hyökkääjällä. Siksi mahdollisen hyökkää jän on helpompaa kävellä Suo meen sisään ja täyttää maasto OMILLA miinoillaan. Aseellisten konfliktien luon ne on usein nurinkurinen, suo rastaan paradoksaalinen. Niin nytkin: Varustaudu sotaan - niin et joudu siihen. Hanki miinoja - ettei maatasi toiset miinoittaisi. + + + Utopisti on henkilö, joka vä littää omasta mielikuvitukses taan enemmän kuin todellises ta elämästä. Tarja Halonen on kiistatta tällainen, kuten Erkki Tuomiojakin. Molemmat ovat kiistatta fiksuja, mutta jokin saa molemmat ajattelemaan tavanomaisista asioista kum mallisesti. Kenties syy on yliajattelu tai olettaminen. Aina kun jokin laitavasem mistolle symbolisesti tärkeä asia on uhattuna, se vetoaa en sin kansainvälisiin sopimuk siin ja hetken päästä mars sittaa julkisuuteen joukon puhuvia päitä, jotka kaikki yh teen ääneen vakuuttelevat, et tei kansainvälisiä sopimuksia voi purkaa, koska... niitä ei voi purkaa. Siis häh? Kai nyt pöljempikin ymmär tää, että suomalaisten välitön fyysinen turvallisuus on tär keämpää kuin pitäminen kiin ni paperista, joka on tehty eri aikakaudella, aivan erilaisessa tilanteessa. Kaiketi vasemmistokin sen jollain tasolla ymmärtää. Mut ta homman juju lienee tässä: yksittäinen Ottawan sopimus on heille tärkeä, mutta vielä paljon tärkeämpää on se hei dän valtavalla vaivalla kyhää mänsä sopimuskokonaisuus. Globaali vasemmisto on löytä nyt ylikansallisista sopimuk sista ja instituutioista oikotien, jolla se voi ujuttaa valtioiden kansalliseen lainsäädäntöön omaa todellisuudelle vierasta huttuaan. Jos ja kun sopimushäkkyrän yksittäinen palanen kyseen alaistetaan, vasemmisto pelkää koko rakennelman horjuvan. Ehkä rakennelman pitääkin horjua. Sillä kuka täsmälleen ottaen lienee käskenyt ympätä Istan bulin sopimukseen epämää räistä höpöttelyä kuvitelluista gender-sukupuolista? Ja kuka käski tehdä Pariisin ilmasto sopimuksesta länsimaille ää rimmäisen tiukan ja suursaas tuttaja Kiinalle äärimmäisen löysän? Kuka käski väännel lä Geneven pakolaissopimuksen tunnistamattomaan muotoon, joka mahdollistaa pakolaisjär jestelmän massiivisen väärin käytön? Lainsäädäntöön kirjoitetaan kansakunnan yhteinen tahto. Työ on hidasta, välillä jopa tus kaisen hidasta. Mutta työtä ei voi lopettaa siksi, että itse it sensä viimekätiseksi laintulkit sijoiksi kohottaneet eivät siitä pidä. He eivät omista lainsää däntövaltaa. Perustuslain mu kaan lainsäädäntövalta kuuluu kansalle. Pidetään siitä kiinni. Matias Turkk

Tunninlenkki

T 5 urhoollista kiersi sateen uhasta huolimatta täydessä poudassa normaalin kuntoreitin Anssi Joutsenlahti: Monella meistä oli esteitä, mulle tuli koronatestissä 2 viivaa, kuumetta, yskänpuuskia jne.

HERÄTTÄJÄJUHLAMUISTOJA

Tänä vuonna 2025 Salossa sain olla Herättäjäjuhlilla 60. kerran. Eka juhlat v.1961 Joensuussa ovat ehkä eniten mieleenpainuneet. Silloin oltiin koolla Joensuun kirkon ympärillä ja ehtoollistakin vietettiin vielä kirkossa.Urkuparvelta urkujen äärestä tutustuimme jo silloin monen tuntemaan Reino Porraan kiertävään kirjakauppiaaseen, joka oli myös taitava urkuri. Olimme matkassa Pauli Leppiniemen Pobedalla viisi nuorta Kankaanpäästä, kaikki ensimmäisillä juhlillamme, Salossakin oli meistä vielä kaksi, kaksi on poisnukkunut ja yksi kuunteli juhlia körttiradiosta. Heti seuraavana vuonna 1962 juhlat oli sopivasti meillä Satakunnassa Porissa kuten myös v.1993. Joskun olen tullut juhlille juhlajunassa ja ollut myös yhteismajoituksessa kouluilla kuten myös telttamajoituksessa. Kaikki nämä ovat jo historiaan jääneitä. Herättäjä-Yhdistyksen aluesihteerinä ollessani toimin monilla juhlilla kuuluttajana. Puhujana olen ollut kahdesti, Oulaisissa v.1986 aamuseuroissa ja nyt Salossa lähetysseurojen viimeisenä puhujana. Ties monennenko kerran olen myös saanut pitää esillä myytäväksi kotipaikkakuntani Kankaanpään kenkäteollisuuden kenkiä lähetyksen hyväksi, nyt muuten Salossa taisi jopa tulla ennätys! Juhlat ovat vuosien varrella paljon muuttuneet, oheisohjelmia on tullut mukaan runsaasti, mutta itse perusohjelma perjantain aattoseuroista sunnuntain messun jälkeisiin päätösseuroihin on pysynyt samana. Ja yhä yhtä vaikuttavia ovat lauantain päiväseurojen aluksi juhlakansan seisaaltaan veisaava Jumala ompi linnamme ja päätösseurojen lopuksi polvirukous ja sen jälkeen seisaaltaan veisattava Herraa hyvää kiittäkää. Ja kaikki juhlakentällä avarana taivaan alla Sään haltijan armoilla. Nytkin Salossa saatiin kyllä sadetta, mutta pääasiassa vain väliajoilla! Kun nyt oli puhujan myös Presidentti Sauli Niinistö, pohdimme Presidentti Kyösti Kallion tyttären kanssa, oliko presidentin puhu ensimmäinen kerta juhlilla, mutta päädyimme siihen, että totta kai myös Kyösti Kalliokin tunnettuna herännäismiehenä on ollut puhujana!

Ei uutta EU-yhteisvelkaa

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä” 08.07.2025 Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan. Arvioiden mukaan mukaan EU-komissio aikoo lähiaikoina ehdottaa uutta yhteistä velkainstrumenttia, jolla EU voisi tukea vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita lainarahalla tai avustuksilla. Valtiovarainministeri Riikka Purra edustaa tällä viikolla Suomea EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa Brysselissä. Purra edustaa Suomea myös euroryhmässä, jossa on käyty epävirallista yhteisvelkakeskustelua. Purra sanoo, että komissio olisi innokas edistämään uutta yhteisvelkaa ja myös eräistä, niin sanotuista ”usual suspects” – jäsenmaista löytyy esitykselle vastakaikua. – Siis näistä maista, jotka ovat jo hyötyneet miljardien kaatamisesta omille kotimarkkinoillensa elvytyspaketilla. Uutta siis jo haluttaisiin, vaikka edellisenkään elpymisvälineen maksaminen ei ole vielä edes alkanut. Järkilinjalla olevat EU-maat vastustavat Purra toteaa, että suhtautumisen uuteen yhteisvelkaan tulee olla suora, terävä ja yksiselitteinen. – Yhtä varmasti kuin tietyt maat ja komissio uutta yhteisvelkaa puolustavat, niin yhtä varmasti järkilinjalla olevissa maissa sitä vastustetaan. Purra kertoo jo käyneensä yhteisvelasta useita sekä virallisia että epävirallisia keskusteluja eri maiden kollegojensa kanssa. Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. – Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä. Tämä on syytä ilmaista hyvin selvästi. Purra muistuttaa, että jo hallitusohjelman kanta uusiin yhteisvelkamekanismeihin on yksiselitteisen kielteinen: ei uudelle yhteisvelalle. – Hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan. Hallitusohjelmassa mainitaan myös, että luottomarkkinoilla määräytyvä riskilisä ylläpitää julkisen talouden kurinalaisuutta. Yhteisvelka on ikuisuustaistelua EU:ssa Hallitusohjelmassa linjataan myös, että Suomi ei sitoudu toimiin, jotka muokkaavat Euroopan unionia epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan. Suomen asema ja tilanne suhtautumisessa uuteen yhteisvelkaan on siten varsin selvä, Purra sanoo. – Elpymisväline oli poikkeuksellinen ja kertaluonteinen ratkaisu, eikä siitä voi tehdä pysyvää. Suomi ei hyväksy vastaavan järjestelyn toistamista tai muuttamista pysyväisluonteiseksi. Valtiovarainministeri Purra korostaa pitävänsä tärkeänä tiivistä kanssakäymistä niiden EU-maiden kanssa, jotka ovat Suomen kanssa samoilla linjoilla. – Tämä (yhteisvelkakeskustelu) on EU:ssa hieman kuin ikuisuustaistelu, joka aina välillä nousee esiin. Suomen on nyt oltava hereillä kaikissa pöydissä. SUOMEN UUTISET

Orvokkini tummasilmä

Orvokkini tummasilmä kultasydän pieni. Katsot aina lempeästi, kun käy luokses tieni. Itse hoidin kukkamaani, rikkaruohot kitkin. Vettä kannoin iltasella rantatietä pitkin. Noudan tästä äidilleni orvokin tai kaksi. Kannan kaunokukkaseni äidin armahaksi. Luoja sua siunatkoon, armas äitikulta. Orvokkini tummasilmän kuva tänään FB-sivullani!

Sauli Niinistö puhui Herättäjäjuhlilla

Sauli Niinistö yllätti uskonnollisilla juhlilla Presidentti Sauli Niinistö on ollut tuttu näky muun muassa erilaisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten seminaarien puhujana. Tänään hän kuitenkin piti puheen poikkeuksellisessa tilanteessa. Salon herättäjäjuhlien päiväseuroissa puhuivat apulaisprofessori Anna Lintunen (vas.) Turusta, presidentti Sauli Niinistö Helsingistä, piispa emeritus Kaarlo Kalliala Turusta ja Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Tapani Rantala Tampereelta. Mika Honkanen / Herättäjäjuhlat Johannes Ijäs lauantai 5.7.2025 klo 14:34 Niinistö piti seurapuheen luterilaisen kirkon herätysliikkeen herännäisyyden eli körttiläisyyden kesäjuhlilla, Herättäjäjuhlilla. Körttijuhlat pidetään loppuviikosta Niinistölle varsin tutussa Salon kaupungissa. Niinistö käytti oman vajaan kymmenen minuutin seurapuheensa juhlien päivä- eli pääseuroissa. Puheensa aluksi Niinistö sanoi, että hänelle on ainutkertainen kokemus nähdä niin iso joukko ihmisiä samalla kertaa. Iltalehdelle arvioidaan paikan päältä, että kuulijoita oli silmämääräisesti arvioiden 3 500–4 500. Niinistö määritteli puheensa teemaksi ihmisen tai ihmiset. Hän kuvasi tavanneensa edustavan joukon ihmisiä suurista päättäjistä kadun ihmisiin. Hänen johtopäätöksensä on ollut, että kaikki ovat vain ihmisiä. – Jos ajatellaan luomakunnan kokonaisuutta tai luonnonvoimia, joista nyt viime päivinäkin on saatu kokemuksia, kyllä me loppujen lopuksi olemme kaikki niitä maan hiljaisia, presidentti totesi. ”Ei mitään uutta” Niinistö puntaroi puheessaan monelta kannalta myös, miten ihminen pysyy teknologian kehityksessä mukana ja totesi, että on syntynyt paljon välineitä sekä hyvään että pahaan. Niinistö pohdiskeli, muuttuvatko ihmisetkin sisäisesti samaa tahtia. – Perustuntemuksemme: rakkaus, viha, ilo, suru, myötätunto tai itsekkyys ja niin edelleen. Ne ovat kyllä aikojen yli säilyneet samoina. Nämä tunteet löytyvät presidentin mukaan niin Raamatusta kuin hellenistisestä kulttuurista. Hän tuntui tuovan esiin Raamatun Vanhan testamentin Saarnaajan kirjan mielenmaisemia: – Ei mitään uutta tunteen pohjaa ihmiskunta ole itselleen kehittänyt, Niinistö summasi ja pohti myös, pitäisikö jotain uutta keksiä. Hän arveli, että siihen ihmisillä ei kuitenkaan ole älyllisiä eikä asenteellisia mahdollisuuksia. ”Onnen lähde” Niinistö kyseli, pärjätäänkö näillä tunteilla ja toi esiin kaksi asennetta. Toinen on luottamus, toinen velvollisuus ja vastuu. Hän käsitteli luottamusta monelta kantilta, muun muassa, mitä se tarkoittaa yksinäisten ihmisten kannalta. Presidentti arveli, että muissa ihmisissä voi herättää luottamusta pienillä liikkeillä, vaikkapa tervehtimällä naapuria. Näin ihminen kokee tulleensa huomatuksi ja luottamus muihin voi kasvaa. Myös velvollisuutta Niinistö halusi käsitellä nimenomaan positiivisena asiana. Hän sanoi, että se voi olla myös ”onnen lähde” silloin kun täyttää velvollisuutensa. – Vastuun kantaminen oman mittansa mukaan itsestä ja toisesta on toisten huomioimista mutta myöskin itsensä palkitsemista, Niinistö evästi. Järjen voitto Puheensa päätteeksi Niinistö tuli perinteisemmälle alueelle maailman tilanteeseen ja ja puhui siitä, miten seuraamme uutisia huolestuneensa pohtien mitä kaikkea pahaa on sattunut ja ehkä vielä sattuu. – Minulla on kuitenkin vähän toisenlainen tunne. Minä uskon siihen, että järki kyllä kaikkien päässä viime kädessä voittaa. Niinistö lopetti puheenvuoronsa anekdoottiin, kertomukseen siitä, kun amerikkalaiselle kirjailijalle Mark Twainille esitettiin kerran kysymys, mitä hän pitää Richard Wagnerin musiikista. Twain ei ollut Niinistön mukaan erikoinen musiikkimies. – Twain vastasi, että siitähän voidaan olla kyllä montaa mieltä, mutta yksi asia on varma: kyllä se on parempaa kuin miltä se kuulostaa, Niinistö letkautti ja kertoi itse kääntäneensä tarinan uuteen muotoon. – Vaikka tämän päivän uutiset meitä huolestuttavakin, niin minä olen varma, että tulevaisuus on parempi kuin miltä se näyttää, hän päätti puheensa lohdullisiin tunnelmiin. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä körttiläisyys on erottunut liberaaleilla äänenpainoilla. Kesäjuhlilla on ennenkin kuultu keskeisten yhteiskunnallisten vaikuttajien puheita.

Nyt on vapaus antaa

Salon Herättäjä-juhlien lähetysseurojen puheeni on oheisena. Kuultavissa se on alla olevalla Herättäjäjuhlat-sivulla! Herättäjä-Yhdistys ry PL 21, 62101 Lapua Puh. 0400 805 904 hy@h-y.fi www.h-y.fi www.herattajajuhlat.fi Lentävä lause: “Silloin sakotettiin, nyt on vapaus antaa” liittyy Kalajoen käräjille vuonna 1839, kun herännäispapit keräsivät lähetystyölle varoja laatikoilla, joissa oli teksti: “Kukin sydämensä ehdon jälkeen, ei ylönmielten eikä vaatien, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.” Sakotettujen joukossa oli myös Ukko-Paavo Paavo Ruotsalainen, joka syvästi on kokenut, mistä tämä antamisen mieli ja lähetysrakkaus kumpuaa: “Herra Jumala, minä olen syntinen. Sinä, Herra, kuulut olevan syntisten Vapahtaja ja Armahtaja. Voi, jos Sinä armossa katsoisit minun puoleeni ja tahtoisit auttaa minua elämän tielle. Älä heitä minua itsevaltaisesti vaeltamaan, niin kuin meidän turmeltu luontomme tahtoo. Minulla on lapsen oikeus sinun luonasi. Syntisenä minä tohdin uskossa omistaa Kristuksen auttajakseni.” Ja aivan samalla tavalla näiden Salon herättäjäjuhliemme tunnus meidän kaikkien rohkaisuksi on otettu Siionin virsistä, jonka koko rukouksen sisältävä säkeistö kuuluu: “Kuule, Jeesus, minua, MATKALAISTA TALUTA. Sido armon siteellä, rakkauden ikeellä.” Näin oppi-isämme Martti Lutherkin opettaa, miten Jeesus on ottanut meidän syntimme ja antaa meille vanhurskautensa ja tässä voimassa rakkauden voittaminen saamme kukin olla toteuttamassa Jeesuksen meille uskomaa hänen rakkautensa levittämisen sanomaa: “Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni” ja “Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille.” Lähetystehtävämme on siis Jeesuksen antama ja hän myös takaa työn menestyksen eli sadon. Joskus voi tuntua, että tehtävämme on liian suuri. Mutta meidän ei tarvitsekaan toimia omien kykyjemme varassa, vaan Jumala toimii lähettiläistensä kautta. Näin Jeesuksen lähettiläinä tärkein tehtävämme onkin antautua Jumalan käyttöön, toimia hänen äänenään, käsinään ja jalkoinaan maailmassa. Ja nimenomaan saamme voimaa ja rohkeutta siitä, että Vapahtajamme on luvannut olla kanssamme, seisoa vierellämme ja pitää kädestämme kiinni joka päivä maailman loppuun asti. Näin Hän toimii meidän kanssamme ja kauttamme, jotta Jumalan rakkauden tuoma rauha vallitsisi, sillä myös diakonia ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta vaikuttaminen on aina kuulunut lähetyksen kuvaan. Meillä jokaiselle on oma opetuslapsitiemme ja lähetyskäsky on saanut olla Taluttajani ansiosta matkassani mukana jo siitä lähtien, kun oma äitini toimi seurakunnan vapaaehtoisena lähetyssihteerinä. Teologian opiskelijana sain kuulua Akateemisten vapaaehtoisten lähetysliittoon. Ties monennenko kerran olen taas näillä herättäjäjuhlilla tarjoamassa ostettaviksi Lähetyskenkiä Heränneen kansan lähetysrahaston kartuttamiseksi Herättäjä-Yhdistyksen kansainvälisen työn rahastossa. Ja eritoten kaksi iillä alkavaa lähetystä ovat olleet läheisiä, aiemmin sisarkirkkomme Inkerin työ ystävyysmatkojen kautta ja nykyisin v. 1908 perustetun maamme vanhimman Israel-yhdistyksen Israelin Ystävien hallituksen puheenjohtajana lähetystyötä edistämässä etenkin messiaanisten juutalaisten avustuksella. Ja kuitenkin saan todeta virsirunoilija Simo Korpelan sanojen pitävän paikkansa elämääni tarkastellessani : “Kun matkani muistoja mietiskelen, niin murhe mun mieleni täyttää,/ kun harva mun työni on sellainen, min tohtisin Herralle näyttää/ Ja ehkä on silmissä vanhurskaan sekin väärää, min oikeaks luulen,/ ja ehkä mä siitäkin tuomion saa, mitä ihmisten kiittävän kuulen.” Tänä vuonna kuollut paavi Franciscus oli ottanut nimensä Franciscus Assisilaisen, Köyhyyden ja nöyryyden apostolin, Jumalan kerjäläisen mukaan, joka toteutti Kristuksen seuraamista apostolisessa köyhyydessä, rauhan ja rakkauden sanoman julistajana. Niinpä meillekin sopii mitä parhaiten Franciscus Assisilaisen rukous: Vapahtaja, tee minusta rauhasi välikappale, niin että sinne, missä on vihaa, toisin rakkauden, missä loukkausta, toisin anteeksiannon, missä epäsopua, toisin yksimielisyyden, missä erehdystä, osoittaisin totuuden, missä epäilystä, auttaisin uskoon, missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen, missä pimeyttä, loisin sinun valoasi, missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen. Niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita, hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia, pyytää rakkautta kuin rakastaa muita, SILLÄ ANTAESSAAN SAA, KADOTTAESSAAN LÖYTÄÄ, UNOHTAESSAAN SAA ANTEEKSI, KUOLLESSAAN NOUSEE IANKAIKKISEEN ELÄMÄÄN.

Kaksi Seppo Sisätön kirjaa

KYLLÄ LUKEMINEN KANNATTAA Kesti vuoden ennen kuin luin Seppo Sisätön kirjan Kuulinko oikein ti taaa ti, ja siihenkin pakotti vain tieto kirjan jatko-osan Menetetyn paluu ilmestyttyä tänä keväällä. Mutta kirjan luettua oli myös pakko hankkia jatko-osakin edelleen tekijän omistuskirjoituksin ja nyt ei enää lukeminen viivästynyt eikä kestänytkään kuin pari päivää, siksi jännittävät tapahtumat seuraavat toinen toistaan peilaten myös maamme historiaa ja myös maailman historiaa: viimeinen osa viime sotien ajalta, eka osa sitä edeltävältä aikakaudelta. Ja ennen kaikkea on mielenkiintoista henkilöhistoriaa ja tapahtumia liittyen jopa Seppo Sisätön omaankin kokemukseen ja omaan kotiseutuun Ikaalisten Sisätön kylään. Kaiken kaikkiaan nämä kaksi kirjaa ovat mielenkiintoinen ja avartava lukukokemus.

Gallup lähti nousuun

Näin se vaan menee, Reijo on eduskuntakollegani! Peitossa oleva vasemmisto 9,8 +0,3 Reijo Tossavainen 14 t · Kun perussuomalaiset lähtivät hallitukseen ja valtiovarainministeripuolueena joutuvat tekemään ikäviä päätöksiä, niin ennustin, että kannatus romahtaa. Samalla ennustin, että se lopulta kääntyy nousuun ja eduskuntavaaleissa parin vuoden kuluttua se on yli 15 prosenttia. Ja siltä näyttää... Seuraava hallitus kepu+sdp+kok joutuu tekemään ikäviä leikkauksia vähintään yhtä paljon kuin nykyinen hallitus. Silloin perussuomalaiset suurimpana oppositiopuolueena voi joka päivä muistuttaa, että "kaiken voi tehdä reilummin". Seurauksena on superjytky... Ylen kannatusmittaus, puoluekannatus (%) SDP 225,1(0,0) KOK 20,8(-0,7) KESK 13,9 (-0,2) PS 11,8(+1,0) VAS 9,8(+0,3) VIHR 7,6(-1,1) RKP 4,0(+0,3) KD 4,0(+0,3) Liik (+0,3) MUUT (-0,2)

Saloon

Taas mennään viikonloppuna Herättäjä-Juhlille, tällä kertaa Saloon, jossa puhujana myös Presidentti Sauli Niinistö. Kankaanpääläisiä ym. kenkiä on myös tarjolla😊😘 Sami-Pekka Ylikoski 2. heinäkuu 2022 · Juhlatunnelmissa Joensuun herättäjäjuhlilla Anssi Joutsenlahti ja Hellin kanssa Sami-Pekka Ylikoski Salossa nähdään! On siellä puhujana myös kankaanpääläinen rovasti 😀 11 t Vastaa Anssi Joutsenlahti Sami-Pekka Ylikoski Niinpä ollahan, samoin puhuu Ulla Suontausta Kankaanpäästä!😘 1 min Vastaa 😘

Iltalehden kantaaottava pääkirjkoitus

Pääkirjoitus Pääkirjoitus: Kaksi merkittävää linjausta tuli – Suomi on tehnyt oikeita päätöksiä itärajalla Juha Ristamäki Linjaukset ovat loogisia ja hyvin tarpeellisia niiden ihmisten mielestä, joiden mukaan kansallinen turvallisuus on juuri nyt tärkeysjärjestyksen kärjessä, eivät muut asiat, kirjoittaa Juha Ristamäki. Tänään klo 20:51 Vaalimaalta Pietariin on matkaa reilut 200 kilometriä. Pete Anikari Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuna 15. joulukuuta 2023 lähtien eli jo yli puolitoista vuotta. Valtioneuvosto teki viimeisimmän päätöksen rajanylityspaikkojen kiinni pitämisestä 16. huhtikuuta. Päätös on voimassa toistaiseksi. Raja on kiinni siitä yksinkertaisesta syystä, että sillä pyritään estämään se, että Venäjä päästäisi turvapaikanhakijoita rajalle hallitsemattomasti eli käyttäisi heitä niin sanotussa välineellistetyssä maahantulossa. Luonnollisesti rajan kiinni pitämisellä pyritään estämään maahanpääsy myös henkilöiltä, joilla saattaisi olla tehtävänään suomalaisen yhteiskunnan vahingoittaminen jollain tavalla. Raja pysyy kiinni, koska Suomen viranomaisten mukaan maahan pyrkiminen voisi muuten jälleen käynnistyä jo aiemmin nähdyillä tavoilla. Jos ilmiö alkaisi ja jatkuisi, hallituksen mukaan se ”uhkaisi vakavasti Suomen kansallista turvallisuutta sekä yleistä järjestystä Suomessa”. Euroopan parlamentti on tehnyt päätöksen, jolla se lopetti itärajan avaamista koskevan vetoomuksen käsittelyn. Vetoomuksen takana olivat eräs Suomen kansalainen ja Suomessa asuvien venäjänkielisten Aleksanterinliitto-yhdistys. Lyhykäisyydessään päätös tarkoittaa, että Euroopan parlamentin mukaan Suomella on oikeus sulkea itärajansa. Asiasta uutisoineen Ylen mukaan päätös perustui asiakirjaan, jossa todetaan, että hyökkäyssodan ja Venäjän hybridivaikuttamisen uhkien vuoksi Suomella on Schengenin rajasäännöstön mukaisesti oikeus sulkea tietyt ulkorajan rajanylityspaikat kansallisen turvallisuuden tai yleisen järjestyksen suojelemiseksi. Toinen merkittävä linjaus tuli puolustusliitto Natolta Haagin-huippukokouksesta. Naton alustavien päätösten mukaan rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan tietyin rajoituksin laskea jatkossa mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Nato tunnistaa myös välineellistetyn maahanmuuton uhaksi, jonka torjuminen on tarpeellista paitsi kansalliselle turvallisuudelle mutta myös koko puolustusliiton turvallisuudelle. Edellä mainitut linjaukset ovat varsin loogisia Suomen eduskunnan enemmistön ja kansalaisten mielestä. Ne ovat loogisia ja hyvin tarpeellisia niiden ihmisten mielestä, joiden mukaan kansallinen turvallisuus on juuri nyt tärkeysjärjestyksen kärjessä, eivät muut asiat. Sekä itärajan sulkemisesta että erityisesti niin sanotusta rajalaista on käyty kiihkeät poliittiset väännöt. Rajalain tavoitteena on torjua välineellistetyllä maahantulolla Suomeen kohdistettavaa painostamista, vahvistaa rajaturvallisuutta sekä varautua vakavimpiin tilanteisiin. Hallitus on ajanut asiat läpi kansallisen turvallisuuden perusteella. Vastaan on hangannut kansanedustajia vasemmalta ja vihreistä sekä pitkä liuta oikeusoppineita ja Helsingin Sanomat. Demokratiassa pitää luonnollisesti ottaa vakavasti myös vähemmistöön jäävien kannat, tässä tapauksessa huolet siitä, millä tavalla ihmisoikeudet toteutuvat, jos ja kun itärajalla ei käytännössä voi jättää turvapaikkahakemuksia. Mutta totuus on, että juuri tällä hetkellä kansallinen turvallisuus on poliittisia päätöksiä määrittävä tekijä. Niin sen pitääkin olla. Euroopan parlamentin ja Naton linjaukset alleviivaavat tätä. Mikäli autoritäärisen Venäjän aggressiota ei saada taltutettua, on vaikea nähdä, miten esimerkiksi itärajalla palattaisiin normaaliin turvapaikkakäytäntöön. Se, että Suomelle koituisi päätöksistään kansainvälistä mainehaittaa, on myös aika kaukaa haettua.