Iltalehden kantaaottava pääkirjkoitus

Pääkirjoitus Pääkirjoitus: Kaksi merkittävää linjausta tuli – Suomi on tehnyt oikeita päätöksiä itärajalla Juha Ristamäki Linjaukset ovat loogisia ja hyvin tarpeellisia niiden ihmisten mielestä, joiden mukaan kansallinen turvallisuus on juuri nyt tärkeysjärjestyksen kärjessä, eivät muut asiat, kirjoittaa Juha Ristamäki. Tänään klo 20:51 Vaalimaalta Pietariin on matkaa reilut 200 kilometriä. Pete Anikari Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuna 15. joulukuuta 2023 lähtien eli jo yli puolitoista vuotta. Valtioneuvosto teki viimeisimmän päätöksen rajanylityspaikkojen kiinni pitämisestä 16. huhtikuuta. Päätös on voimassa toistaiseksi. Raja on kiinni siitä yksinkertaisesta syystä, että sillä pyritään estämään se, että Venäjä päästäisi turvapaikanhakijoita rajalle hallitsemattomasti eli käyttäisi heitä niin sanotussa välineellistetyssä maahantulossa. Luonnollisesti rajan kiinni pitämisellä pyritään estämään maahanpääsy myös henkilöiltä, joilla saattaisi olla tehtävänään suomalaisen yhteiskunnan vahingoittaminen jollain tavalla. Raja pysyy kiinni, koska Suomen viranomaisten mukaan maahan pyrkiminen voisi muuten jälleen käynnistyä jo aiemmin nähdyillä tavoilla. Jos ilmiö alkaisi ja jatkuisi, hallituksen mukaan se ”uhkaisi vakavasti Suomen kansallista turvallisuutta sekä yleistä järjestystä Suomessa”. Euroopan parlamentti on tehnyt päätöksen, jolla se lopetti itärajan avaamista koskevan vetoomuksen käsittelyn. Vetoomuksen takana olivat eräs Suomen kansalainen ja Suomessa asuvien venäjänkielisten Aleksanterinliitto-yhdistys. Lyhykäisyydessään päätös tarkoittaa, että Euroopan parlamentin mukaan Suomella on oikeus sulkea itärajansa. Asiasta uutisoineen Ylen mukaan päätös perustui asiakirjaan, jossa todetaan, että hyökkäyssodan ja Venäjän hybridivaikuttamisen uhkien vuoksi Suomella on Schengenin rajasäännöstön mukaisesti oikeus sulkea tietyt ulkorajan rajanylityspaikat kansallisen turvallisuuden tai yleisen järjestyksen suojelemiseksi. Toinen merkittävä linjaus tuli puolustusliitto Natolta Haagin-huippukokouksesta. Naton alustavien päätösten mukaan rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan tietyin rajoituksin laskea jatkossa mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Nato tunnistaa myös välineellistetyn maahanmuuton uhaksi, jonka torjuminen on tarpeellista paitsi kansalliselle turvallisuudelle mutta myös koko puolustusliiton turvallisuudelle. Edellä mainitut linjaukset ovat varsin loogisia Suomen eduskunnan enemmistön ja kansalaisten mielestä. Ne ovat loogisia ja hyvin tarpeellisia niiden ihmisten mielestä, joiden mukaan kansallinen turvallisuus on juuri nyt tärkeysjärjestyksen kärjessä, eivät muut asiat. Sekä itärajan sulkemisesta että erityisesti niin sanotusta rajalaista on käyty kiihkeät poliittiset väännöt. Rajalain tavoitteena on torjua välineellistetyllä maahantulolla Suomeen kohdistettavaa painostamista, vahvistaa rajaturvallisuutta sekä varautua vakavimpiin tilanteisiin. Hallitus on ajanut asiat läpi kansallisen turvallisuuden perusteella. Vastaan on hangannut kansanedustajia vasemmalta ja vihreistä sekä pitkä liuta oikeusoppineita ja Helsingin Sanomat. Demokratiassa pitää luonnollisesti ottaa vakavasti myös vähemmistöön jäävien kannat, tässä tapauksessa huolet siitä, millä tavalla ihmisoikeudet toteutuvat, jos ja kun itärajalla ei käytännössä voi jättää turvapaikkahakemuksia. Mutta totuus on, että juuri tällä hetkellä kansallinen turvallisuus on poliittisia päätöksiä määrittävä tekijä. Niin sen pitääkin olla. Euroopan parlamentin ja Naton linjaukset alleviivaavat tätä. Mikäli autoritäärisen Venäjän aggressiota ei saada taltutettua, on vaikea nähdä, miten esimerkiksi itärajalla palattaisiin normaaliin turvapaikkakäytäntöön. Se, että Suomelle koituisi päätöksistään kansainvälistä mainehaittaa, on myös aika kaukaa haettua.