Laskiaissunnuntaina

Laskiaissunnuntai (Esto mihi) Pääsiäisjakso, paastonaikaa edeltävät sunnuntait Jumalan rakkauden uhritie Sunnuntain suomenkielinen nimi tulee paastoon laskeutumisesta. Pian alkaa yksinkertaisten elämäntapojen, itsekieltäymyksen aika. Sunnuntain latinankielinen nimi esto mihi (= ole minulle) on puolestaan saatu päivän vanhan antifonin alkusanoista (Ps. 31:3). Jeesuksen julkinen toiminta saavuttaa käännekohtansa. Vaellus Jerusalemiin, kohti kärsimystä ja kuolemaa, alkaa. Mutta juuri tällä tiellä Ihmisen Poika kirkastetaan. Jumalallinen rakkaus voittaa antaessaan itsensä alttiiksi kuolemaan asti. Tarvitsemme silmiemme avautumista, jotta näkisimme, miten Jeesus kärsii meidän puolestamme ja koko maailman puolesta. Vapahtaja kysyy myös meiltä itsemme alttiiksi antamista Jeesuksen seuraamisessa. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Joh. 12:25–33 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 12 Jeesus sanoi: ”Joka rakastaa elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka tässä maailmassa panee alttiiksi elämänsä, saa osakseen ikuisen elämän. Jos joku tahtoo olla minun palvelijani, seuratkoon minua. Missä minä olen, siellä on oleva myös palvelijani, ja Isä kunnioittaa sitä, joka palvelee minua. Nyt olen järkyttynyt. Mitä sanoisin? Isä, pelasta minut tästä hetkestä! Ei! Juuri tähän on elämäni tähdännyt. Isä, kirkasta nimesi!” Silloin kuului taivaasta ääni: ”Minä olen sen kirkastanut ja kirkastan jälleen.” Paikalla oleva väkijoukko kuuli äänen ja sanoi ukkosen jyrähtäneen. Jotkut kyllä sanoivat: ”Enkeli puhui hänelle.” Silloin Jeesus sanoi: ”Ei tämä ääni puhunut minun tähteni, vaan teidän tähtenne. Nyt tämä maailma on tuomiolla, nyt tämän maailman ruhtinas syöstään vallasta. Ja kun minut korotetaan maasta, minä vedän kaikki luokseni.” Näillä sanoilla Jeesus ilmaisi, millainen tulisi olemaan hänen kuolemansa.

Riikka Purra kankaanpäässä

Valtiovarainministeri Riikka Purraa kokoontui kuulemaan ja tapaamaan väkeä pakkasessakin! Jari Koskela Riikka Purra kävi tänään vierailulla Kankaanpäässä. Pakkasesta huolimatta väkeä riitti. Hyvää ystävänpäivää! Sinikka Aaltonen Kyllä oli mukava päivä 👍💎🇫🇮 Piilota Anssi Joutsenlahti Kankaanpäässä oli makkaratarjoilu torilla ja kahvit PerusPesällä. T E R V E T U L O A 😘 😍 🥰 😊 Ja HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!

Lenkki -18 pakkasessa kahdeksan miehen voimin

Tunnin Lenkki Roktähti Juissi Läskinen Tänään en itse ehtinyt lenkille juontokeikka kiireiden vuoksi mutta ehdin kuitenkin maalialueelle ottamaan kuvan lenkillä olleista kahdeksasta lenkin suorittaneesta "pakkasukosta". Anssi tai Unto varmaankin kertoo matkasta? Ainakin kaikki ovat ehjinä vaikka olikin perjantai 13. Anssi Joutsenlahti Tunnin Lenkiltä palatessa liikuntakeskuksen ulkoseinämittari näytti jo -18 astetta, menimme Rivieran uimarannalta opistolle, nousimme Järventaustaan ja takaisin Veteraanikatua ja Tapalankatua 5,5 km kahdeksalla hengellä kuten kuvastakin näkyy! 😊😘 😍 🥰 😉

Juusolla oli raskas ministerinsalkku

Ministeri Kaisa Juuso eroaa tehtävästään Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on ilmoittanut tänään jättävänsä tehtävänsä. Hän jää sairauslomalle. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kirjoittaa: – Olen jättänyt eroanomuksen ministerin tehtävästä. Työ on ollut todella raskasta ja olemme joutuneet tekemään vaikeita päätöksiä turvataksemme suomalaisille tärkeät palvelut. Katson, että olen tehnyt parhaani, mutta nyt jonkun muun on aika jatkaa. Toivotan paljon voimia seuraajalleni, jota autan parhaani mukaan. – Jään sairauslomalle toistaiseksi enkä kommentoi asiaa enempää. Ministerin oma päätös Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo ministeri Juuson ilmoittaneen asiasta tänään sekä hänelle että pääministerille. – Ennen asian julkituloa hän informoi asiasta myös eduskuntaryhmää. Kyseessä on ministeri Juuson oma päätös. – Kunnioitan hänen tekemäänsä työtä Suomen hyväksi. Kaisalle vilpitön kiitos. Puolue käynnistää välittömät toimenpiteet seuraajan valitsemiseksi. Purra kommentoi asiaa Eduskunnan valtiosalissa tänään.

Eero Hirvoselle yllätysmitali

Milano-Cortinan olympialaiset 2026 Eero Hirvonen heitti jo pyyhkeen kehään Pronssimitalistilla oli sekavat tunnelmat. Hirvonen käy läpi ajatuksiaan tiukan mitalitaiston aikana IOC Santtu Silvennoinen Val di Fiemme – Vähän on vielä prosessoitavaa. Sumuinen päivä tämä on. Niin kokee yhdistetyn normaalimäen tuore olympiapronssimitalisti Eero Hirvonen, 30. Keski-Suomen kasvatti on kuvailtu Suomen joukkueen vihaisimmaksi urheilijaksi, sillä hän on äärimmäisen itsekriittinen mies. Keskiviikkona itsekritiikki oli jälleen tomerasti läsnä, sillä pyyhe oli jo kehässä ennen päivän hiihto-osuutta. Eero Hirvonen ei uskonut mahdollisuuksiinsa ennen hiihto-osuutta. EPA / AOP – En olisi laittanut itseni puolesta rahoja likoon, Hirvonen ilmoitti. Teseron olympiahiihtostadionilla vapaan suksia laitettiin liikkeelle erittäin puuroutuneessa sohjolumessa. – Tällaisessa olosuhteessa en ole ollut maailman paras. Ehkä olen vähän kehittynyt. Pitää unohtaa tekninen puoli hiihtämisestä ja luovia eteenpäin. Kymmeneen hiihdettyyn kilometriin meni puoli tuntia. Se on sangen paljon. – Oli aika helppoa tulla. Tuossa olosuhteessa tiettyä vauhtia pääsee ok, mutta vauhdin kiristäminen on aika vaikeaa. Päätin, etten missään vaiheessa hiihdä ennen viimeistä nousua niin, että olen kuoleman kielissä. Viimeisessä nousussa lappu oli lattiassa ja pronssipaikka tupsahti hiihtohanskoihin. Maalissa itsekriittinen mies tuuletti. Se on harvinaista. Edellisen kerran hän on nostanut käsiä ilmaan vuonna 2018. Silloin hän viimeksi otti yhden kuudesta henkilökohtaisesta mc-pallipaikastaan. – Tunteiden sekamelskaa. Onnellisuutta ja kiitollisuutta. Ei sitä siinä kohtaa käsittänyt, mitä on tapahtunut. Hirvonen ja Suomen valmentajat ovat puhuneet potentiaalista jo vuosia. Entinen päävalmentaja Petter Kukkonen jopa ilmoitti vuonna 2017, että Hirvonen on tuleva olympiavoittaja. – Tiedän potentiaalini, että jos on pöljä päivä ja osuu kaikki kohdalleen, mitalista taisteleminen on mahdollista, Hirvonen kommentoi. – Kiva kerrankin toimittaa sillä tavalla, että puhun pelkkää shaibaa, että potentiaalia olisi, mutta ei vaan lähde. ”Järkyttävää” Viime kausi oli mahalasku. Hirvonen oli maailmancupin hiihtoajoissa vasta 28:s ja cupin kokonaiskilpailussa 38:s. – Viime vuosi oli aika järkyttävää. Viime talvena piti aika paljon miettiä asioita. Hirvonen muutti Lahteen. Siellä asuu maajoukkueen mäkikoutsi Christoph Eugen. – Aika odottavainen olo oli viime talven jälkeen, kun olin kyntänyt ja pääsin aloittamaan puhtaalta pöydältä. Ennen Milano-Cortinaa alla oli maailmancupissa kaksi top-kymppi -sijoitusta . – En sillä tasolla ole kilpaillut, millä olisin halunnut. Vaikka itsekriittinen mies löysi keskiviikon suorituksestaan parannettavaa, hän vaikutti kerrankin hyvin onnelliselta. Ketä haluat kiittää itsesi lisäksi eniten olympiapronssistasi? – Ihmisiä on niin paljon. Kaikista asiantuntijoista, lääkäreistä, vanhemmista ja kavereista lähtien. Kyllä kiitollinen saa olla, että miten on mahdollistettu, kun pystyy tässä tilanteessa olemaan vuosikausia. Vaikka täydellisesti ei ole mennyt, on voinut tehdä kaikki niin hyvin kuin mahdollista, että tällaista voi saavuttaa. FAKTAT Yhdistetyn normaalimäki + 10 km hiihto 1. Jens Oftebro, NOR 2. Johannes Lamparter, AUT, +1,0 3. Eero Hirvonen, FIN, +2,5 4. Stefan Rettenegger, AUT, +17,6 5. Ilkka Herola, FIN, +22,1 6. Kristjan Ilves, EST, +41,1 7. Andreas Skoglund, NOR, +1.05,9 8. Johannes Rydzek, GER, +1.09,4 9. Thomas Rettenegger, AUT, +1.43,3 10. Vinzenz Geiger, GER, +1.52,0 ... 21. Wille Karhumaa, FIN, +4.07,5

Suomalaiset neljänsinä

Kahden nelossijan päivä tänään olympialaisissa. Erinomaiset saavutukset, mitalitila oli kuitenkin saavuttamattomissa. Olli Hiidensalo neljän ampumahiihdossa puhtaalla ammunnalla ja Lauri Vuorinen neljäs sprinttihiihdossa selvittyään jatkoon aina rimaa hipoen! Ja vielä Suomen sekajoukkue mäkihypyssä selvisi kuudenneksi! Ja vielä ampumahiihdosta: Suomelle neljännen sijan lisäksi sijat 11. ja 15.

Eilen oli Kynttilänpäivä

Kynttilänpäivä Kristus, Jumalan kirkkauden säteily Nimitys kynttilänpäivä juontaa siitä keskiaikaisesta tavasta, että tänä sunnuntaina vihittiin vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Juhlan raamatullisena aiheena on Jeesus-lapsen tuominen temppeliin ja jumalallinen kirkkaus, joka hänessä tuli maailmaan ja ilmestyi meille. Siunatessaan lasta ja hänen vanhempiaan vanha Simeon ylistää Jumalaa pelastuksesta, jonka hän on valmistanut kaikille kansoille, ja valosta, jonka hän on antanut loistaa kansalleen Israelille.

Jussi Halla-aho tosi hyvä Ykkösaamussa

Puhemies Halla-aho häirintäkohusta Ykkösaamussa: ”Eduskunta ei ole lastentarha, jossa edustajia pitäisi paimentaa” Perussuomalaisten Jussi Halla-aholla on haluja asettua ehdolle ensi eduskuntavaaleissa. Eduskunnan puhemiehenä jatkava Jussi Halla-aho (ps.) ei näe tarvetta valvoa nykyistä ankarammin kansanedustajien käyttäytymistä. – Väärin ajatella, että eduskunta olisi jokin lastentarha, jossa puhemiehen tai hallintojohtajan tai kenenkään pitäisi paimentaa aikuisia ihmisiä, Halla-aho sanoi lauantaiaamuna Ylen Ykkösaamussa. Halla-ahon kommentit liittyvät eduskuntaa riepotelleeseen häirintäkohuun. Sen keskiössä on ollut SDP:n eduskuntaryhmä, josta on noussut julkisuuteen kokemuksia epäasiallisesta käyttäytymisestä. Puhemies Halla-aho harmittelee sitä, että epäasialliseen käytökseen on vaikea puuttua. Se johtuu hänen mielestään rakenteellisista asioista. – Kansanedustajan ja avustajan välisiin konflikteihin on vaikea puuttua. Kansaedustajien avustajista osa on työsuhteessa kunkin puolueen eduskuntaryhmään. Aikaisemmin avustajien työnantaja on ollut eduskunnan kanslia. Vanha järjestelmä mahdollistaisi esimerkiksi puhemiehen puuttumisen asiaan. Halla-aho ei kuitenkaan kannata avustajien siirtämistä kanslian alaisuuteen. – Se olisi huonosti hätäinen ja huonosti harkittu paniikkiratkaisu. Puhemies huomauttaa, että nykyisellä järjestelyllä on etunsa. Pikkujouluista syntyy mainehaittaa Toimittaja Seija Vaaherkumpu kysyi Ykkösaamussa yleisöltä saamansa häirintään liittyvän kysymyksen. – Pitäisikö pikkujoulut ja toimittajille järjestetyt glögit lopettaa häirintätapausten vuoksi? Puhemies Halla-aho ei ottanut kysymykseen suoraa kantaa. – Pikkujouluista on ollut varsinkin viime vuosina enemmän harmia kuin iloa, Halla-aho vastasi. Samalla puhemies muisteli menneitä aikoja, jolloin pikkujoulujen tapahtumista ei kerrottu julkisesti. – Aikaisempina vuosikymmeninä on ollut ikään kuin sanaton sopimus siitä, että pikkujouluissa puhuttuja tai tapahtuneita asioita ei riepoteltaisi julkisuudessa, mutta tämä kulttuuri on selvästi muuttunut. Halla-aho totesi, että se ei tee hyvää eduskunnan julkikuvalle. Jatko politiikassa kiinnostaa Seuraavat eduskuntavaalit ovat reilun vuoden kuluttua. Perussuomalaisten Jussi Halla-aholla on ilmeisiä haluja asettua ehdolle vaaleihin. – Minulla ei ole mitään tarvetta lyödä tätä asiaa vielä lukkoon, mutta pitäisi sitä varsin todennäköisenä, että olen ehdolla seuraavissa vaaleissa, Halla-aho vastasi toimittaja Seija Vaaherkummun kysymykseen ehdokkuudesta.

Olympialaisten avajaiset

Tänään katsottiin Talviolympialaisten avajaisia. Toivotaan Suomeenkin mitaleja, kun mitalimahdollisuuksia on entistä useammissakin lajeissa. Ja hiihdossa tietenkin ainakin viesteistä, kun Norjalla saa olla vain yksi joukkue 😊😊😘

Näyttää siltä, että ei ole väli mistä puhutaan, kun vain puhutaan

Analyysi: Vaaleihin on runsas vuosi aikaa, ja puolue­kannatusten hurjin vuoristorata voi olla vasta edessä Työväestön huoli työttömyydestä ja taloudesta näyttää olevan SDP:n ja perus­suomalaisten kannatus­muutosten merkittävin syy, kirjoittaa politiikan toimittaja Tulikukka de Fresnes. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vastasi tiistaina eduskunnassa toimittajien kysymyksiin, jotka liittyivät syytöksiin ryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen epäasiallisesta käytöksestä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle Tulikukka de Fresnes. Politiikka on sekä puhetta että tekoja. Yksi väärä sanavalinta voi suistaa puolueen kannatuksen, ja vastaavasti hieno puheenvuoro voi tuoda poliitikolle ison määrän ääniä. Viime aikoina puolueiden kannatusmittauksiin näyttää kuitenkin vaikuttaneen vähemmän se mitä poliitikot puhuvat, ja enemmän se miltä tehty politiikka tuntuu kansalaisten omissa nahoissa. Kuukausi sitten perussuomalaisten kansainvälisen mittaluokan silmienvenyttelyjupakka ei näkynyt Ylen kannatusmittauksessa negatiivisesti, päinvastoin kannatus nousi. Tällä kertaa SDP:n kannatus nousi yli prosenttiyksikön siitä huolimatta, että puolueen eduskuntaryhmän avustajien häirintää ruodittiin julkisesti viikosta toiseen. SDP:n nousu tapahtui nyt pääosin perussuomalaisten kustannuksella. Etenkin työväestö liikahti tammi-helmikuussa perussuomalaisista demarien taakse. Syynä lienee pitkään jatkunut huono taloustilanne, joka osuu nyt konkreettisesti duunareihin. Puoluekannatus helmikuu 2026 SDP +1,1 25,0 Kok. −0,8 18,8 Kesk. +0,8 14,3 PS −1,8 13,3 Vas. +0,4 11,1 Vihr. −0,5 7,9 RKP +0,6 3,8 KD +0,3 3,4 Liik. +0,3 1,0 muut −0,4 1,4 Ajankohta: 12.1.2026–3.2.2026. Otos: 2 402, kantansa ilmoittaneet: 1 830 (76,2 %). Virhemarginaali: maks. ±2,0 %-yksikköä. Lähde: Yle / Taloustutkimus Heikot työttömyysluvut huolestuttavat, lisäksi hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset alkavat tuntua. Ne kohdistuvat etenkin pieni- ja keskituloisen työväestön kukkaroon. Hallitus on laskenut ison osan leikkaustensa tehosta talouskasvun ja työllistymisen varaan. Koska talous ei kasva, tukien menetystä ei voi kompensoida työllä tai paremmalla palkalla. Vaikka huono taloussuhdanne on tosiasia, hallituspuolueille se ei ole ollut poliittisesti kovin toimiva perustelu. SDP taas on hyötynyt siitä. Alkuvuonna se on kertonut, mitä hallituksen päätöksiä se aikoo perua. Listalla on muun muassa aikuiskoulutustuen leikkaus ja yhteisöveron alennus. Kovasta kannatuksestaan SDP voinee kiittää puheita enemmän niitä samoja talouden madonlukuja, jotka ovat vetäneet hallituspuolueita alas. Keskustan ja persujen sylipaini Pääministeripuolue kokoomuksella ja isoimmalla oppositiopuolueella SDP:llä on vuoden ajan ollut kannatusmittausten perusteella vakaat tukijansa. Sen sijaan keskustan ja perussuomalaisten eli kolmosen ja nelosen tilanne on liikkunut mielenkiintoisesti huhtikuusta asti. Kuvasta näkee, että puolueet ovat syyskuun jälkeen olleet vuorotellen kolmos- ja nelossijoilla. Keskustan pitkän linjan kannattajia alkaa ehkä jo tympiä puolueen paikka oppositiossa. Poikkeuksellisen iso osa keskustan vajaan prosenttiyksikön kannatushypystä tulee nimittäin katsomosta eli niiltä keskustan kannattajilta, jotka eivät viime eduskuntavaaleissa äänestäneet ollenkaan. Tulevissa vaaleissa näiden kahden puolueen keskinäinen järjestys riippuu myös muiden porvaripuolueiden kannattajien ratkaisuista. Keskustan taakse on siirtynyt kannatusta paitsi omilta, myös hallituspuolue kokoomukselta ja perussuomalaisilta. Selvästi keskustaa ja perussuomalaisia tiiviimpi yhteys on vasemmistoliiton ja vihreiden kannatuksella: kun toinen nousee, toinen laskee. Tällä hetkellä niskan päällä on vasemmistoliitto poikkeuksellisella, yli 11 prosentin kannatuksellaan. Vuosi vaaleihin Vielä ei yksikään puolueista voi vetää kannatusmittauksesta johtopäätöksiä eduskuntavaalien kannatuksen, eikä edes puolueiden suurusjärjestyksen suhteen. Vilkaisu edellisten vaalivuosien kannatusmittauksiin osoittaa, että hurjin vuoristorata voi olla vasta edessä. Esimerkiksi vaalien 2023 voittajan kokoomuksen kannatus oli vuodessa luisunut 26 prosentista 20,8:aan. Vaalien toinen eli perussuomalaiset kohosi Ylen kannatusmittauksen kakkoseksi vasta saman vuoden tammikuussa, kuukausitolkulla kestäneen kolmossijan jälkeen. SDP:n kannatus pysyi tasaisena, muttei silti riittänyt vaalivoittoon. Edessä on pitkä hermopelin aika. Riittävän epäonninen ulostulo tai osuva onnistuminen voi kääntää vielä ison kuvan toiseksi.

Eduskunnan avajaisissa

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho piti jälleen äärimmäisen hyvän ja realistisen puheen. Pieni ote puheesta tässä: ”– Suomen on syytä tehdä parhaansa maailmassa, ja monesti onnistummekin, mutta silti meidän on syytä olla maltillisia ja kohtuullisia itse itsellemme asettamissamme vaatimuksissa ja ymmärtää, että suurin osa maailman ongelmista ei ole meidän aiheuttamiamme eikä meidän ratkaistavissamme. – Hyvien ja pahojen asioiden tapahtuminen tai tapahtumatta jääminen ei useinkaan ole kiinni siitä, miten kovaa tai nopeasti päättäjämme niitä kommentoivat. Vanhaa rukousta siteeratakseni: meillä pitää olla rohkeutta vaikuttaa niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa; tyyneyttä mukautua niihin asioihin, joihin emme voi vaikuttaa; ja viisautta erottaa nämä toisistaan.”

Jussi Halla-aho jatkaa

Jussi Halla-aho valittiin eduskunnan puhemieheksi – äänimäärä nousi viime vuodesta Perussuomalaisten Jussi Halla-aho on juuri valittu eduskunnan puhemieheksi 116 äänellä. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho valittiin tänään tiistaina jatkokaudelle eduskunnan kevätistuntokauden ensimmäisessä täysistunnossa 116 äänellä. Halla-ahon äänimäärä nousi aiemmilta vuosilta, sillä viime vuonna hän sai puhemiehen vaalissa 105 ääntä. Vuonna 2024 Halla-aho valittiin 91 äänellä. Mäkelä jatkaa eduskuntaryhmän johdossa Jatkokaudelle perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi on valittu Jani Mäkelä. Hän on toiminut ryhmän puheenjohtajana vuodesta 2023. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Jenna Simula. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin jatkamaan kansanedustaja Miko Bergbom.

Pakkasherra pelottelee

ly: inherit;">MÄ: Saisi pakkanen ruveta laskemaan, muuten ei porukka kasva, edelliskerrasta laski kahdella. Silloinkin jo heitteli pakkanen yli 15 astetta!<

Israeli-ilta

 Israel-ilta Kankaanpään seurakuntasalissa maanantaina 9.2. klo 18. Ilkka Vakkuri ja kahvitarjoilu.

102 v. 5 kk ja 11 pvä

 Tänään saimme olla siunaamassa Kankaanpään viimeistä veteraanitunnuksen omannutta rintamalottaa, joka on 102 v. 5 kk ja 11 pvä ikäinen Lahja Pihlajaniemi. Viimeisen kerran laskettiin veteraaniseppel, veteraanikuoro lauloi Mun kanteleeni kauneimmin taivaassa kerran soi ja arkun vieressä oli sekä Suomen että veteraanijärjestöjen liput!

Ansaitsematon armo

 

Liturginen väri: vihreä

 Kaksi alttarikynttilää

 

Ansaitsematon armo

Päivän latinankielinen nimi septuagesima (= seitsemäskymmenes) ilmaisee päivien lukumäärän pääsiäiseen, johon seurakunnan katse nyt kääntyy. Tästä päivästä on vanhastaan alkanut papiston paasto. Seurakuntaa kehotetaan kilvoittelemaan kärsivällisesti Jumalan armoon luottaen.

Päivän evankeliumiteksteissä muistutetaan, että Jumalan armoa ei ansaita. Hänen hyvyytensä on sama kaikkia kohtaan.

  

Matt. 19:27–30

Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 19

Pietari sanoi Jeesukselle: ”Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mitä me siitä saamme?”
    Jeesus sanoi heille:
    ”Totisesti: kun Ihmisen Poika uuden maailman syntyessä istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle, silloin tekin, jotka olette seuranneet minua, saatte istua kahdellatoista valtaistuimella ja hallita Israelin kahtatoista heimoa. Ja jokainen, joka minun nimeni tähden on luopunut talostaan, veljistään tai sisaristaan, isästään, äidistään tai lapsistaan tai pelloistaan, saa satakertaisesti takaisin ja perii iankaikkisen elämän. Mutta monet ensimmäiset tulevat olemaan viimeisiä ja viimeiset ensimmäisiä.”

Purran puhe Paasikiviseurassa

Purra jäsentää Suomen valintoja kolmen valtioviisaan kautta: Mauno Koivisto painotti selviytymistä, J. K. Paasikivi painotti pienvaltiorealismia, Urho Kekkonen painotti malttia.

Suomi elää aikaa, jossa kansainvälinen voimapolitiikka on palannut ja taloudellinen liikkumatila kaventunut. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti tänään pitämässään UKK-Seuran alustuksessa, että pienen maan selviytyminen ja menestys eivät synny haaveajattelusta vaan kyvystä nähdä todellisuus sellaisena kuin se on.

Puheen kärkeen ministeri nosti J. K. Paasikiven perinnön ytimen: paasikiviläinen realismi ei ole alistumista vaan kykyä lukea maailmaa realistisesti. Nato-jäsenyys ja EU eivät poista maantiedettä eivätkä vapauta Suomea vastuusta huolehtia omasta selviytymisestään.

Pienvaltiorealismi tarkoittaa ministerin mukaan kykyä tunnistaa omat rajat ja voimatasapainot. Maailmaa ei voi muuttaa, mutta siinä voi navigoida. Ratkaisuja on etsittävä neuvotellen ja oma kansallinen etu edellä, myös Nato- ja EU-Suomessa.

– Selviytyminen on ollut suomalaisen identiteetin ydin läpi historian. Suomi ei ole rakentanut imperiumeja, vaan jättänyt jokaisen sukupolven jälkeen maan hieman parempaan kuntoon. Nyt kyse ei ole sodasta, vaan ennen kaikkea taloudellisesta selviytymisestä. Uhka ei näyttäydy äkillisenä romahduksena tai radikaalina sokkina vaan hitaana turtumisena, Purra kertoi.

Suomi elää taas selviytymisen vuosia

Kolmas peruspilari on maltti vaurastua. Purra viittaa Urho Kekkosen klassiseen kysymykseen ja kääntää sen tähän päivään: onko Suomella malttia antaa kansalaisten ja yritysten vaurastua?

Puheessa korostui yrittäjien ja yksityisen sektorin ratkaiseva rooli talouskasvussa. Ministerin mukaan valtion tehtävä ei ole tehdä talouskasvua, vaan luoda sille edellytykset. Valtio ei innovoi, ei keksi, ei myy, ei tee talouskasvua, mutta se voi rakentaa toimintakentän, jossa yritykset uskaltavat investoida ja kasvaa.

– Suomen tuleva turvallisuus nojaa yhä vahvemmin taloudelliseen kantokykyyn. Ilman kasvua, investointeja ja työllisyyden paranemista eivät puolustusmenot, Nato-jäsenyys tai EU-tuki yksin riitä. Siksi sääntelyn keventäminen, byrokratian purku ja yrittäjyyden kannustaminen ovat pohjimmiltaan toimivaa ja tervettä turvallisuuspolitiikkaa.

– Kuten 70-luvullakin, Suomi elää selviytymisen vuosia. Taitava toiminta muuttuvassa maailmassa antaa mahdollisuuden jättää tuleville sukupolville maa, josta voi olla ylpeä, Purra totesi puheenvuoronsa lopuksi.

Puhe pidettiin tänään UKK-Seuran alustuksena, ja se on kokonaisuudessaan luettavissa valtiovarainministeriön verkkosivuilla.

Suomen Uutiset

Diakoni Pasi Junnila 60-vuotias

Pasi Junnilan 60v-konsertti varmasti juhlava tilaisuus😘😍🥰😊 

Pasi 60 v-juhlakonsertti ti 3.2. klo 18.00 Kankaanpään seurakuntasali, Keskuskatu 51 b

Esiintyjinä Kapom, Diakonian lauluryhmä, Haviseva, KanuBrass ja Soliseva. 

Ei lahjoja, ei kukkia, mahdollisuus osallistua Yhteisvastuukeräykseen vapaaehtoisen kahvirahan muodossa. Kahvitarjoilu klo 17.15 alkaen. 

Mukana Mika Kyytinen ja diakoniatiimi.

Puola on hyvä kauppakumppani samanlainen Venäjän naapuri Suomen kanssa

Ministeri Tavio tapasi Puolassa Puolan valtiovarainministeri Andrzej Domanskin Suomi ja Puola tiivistävät yhteistyötä – 

Tavio vei yritysdelegaation Varsovaan Perussuomalaisen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion mukana matkusti 20 yrityksen delegaatio kokonaisturvallisuuden ja energian sektoreilta. 

 Delegaatiossa oli mukana myös suomalaisia väestönsuojarakentamisen yrityksiä. Puola jatkaa talouskasvua, ja suomalaisyritysten tarjonnalle on kysyntää. Tilaisuuteen kannattaa tarttua, ministeri Ville Tavio kannustaa. Vierailuun sisältyi yritysohjelmaa, kuten vierailu YIT:n rakennustyömaalla.

 Ministerillä oli tapaamiset muun muassa valtiovarainministeri Andrzej Domanskin ja omistajaohjausministeri Wojciech Balczunin kanssa. Yhteistyö tärkeän liittolaisen kanssa syvenee Puolassa toimii noin 250 suomalaisyritystä. Puola on Suomelle myös merkittävä kauppakumppani, tavaraviennisä seitsemän tärkeimmän joukossa. – Meillä on Puolan kanssa tiivis yhteistyö niin kaupallisissa kysymyksissä kuin puolustuksessa ja uusissa teknologioissa, Tavio sanoo.

 Suomija Puola tekevät läheistä yhteistyötä myös ajankohtaisessa geopoliittisessa tilanteessa, mistä Tavio kävi kahdenkeskisen keskustelun Puolan varaulkoministeri Ignacy Niemczyckin kanssa. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavio ja elinkeinoministeri Sakari Puisto päättivät syksyllä 2025 uudessa Team Finland -strategiassa Puolan olevan yksi Suomen vientiponnistelujen prioriteettimaista.

 Suomen Uutiset

Kiina-riippuvuudesta olisi päästävä irti

Harvinainen ulostulo – Jani Mäkelä antaa palaa kesken Orpon Kiinan matkan Pääministeri Petteri Orpo on valtiovierailulla Kiinassa. Samaan aikaan Suomessa Jani Mäkelä antaa hyvin kriittistä palautetta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä. TIINA SOMERPURO Tekijän kuva Johannes Ijäs Pääministeri Petteri Orpo (kok) on parhaillaan nelipäiväisellä vierailulla Kiinassa. Samaan aikaan Suomessa hallituskumppani perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Jani Mäkelä täräyttää viestipalvelu X:ään hyvin kriittisen kirjoituksen vierailusta. – Pidän ongelmallisena viime aikojen tapaamisia Kiinan johdon kanssa. Totta kai kaikkien kanssa täytyy pystyä puhumaan, mutta samalla on syytä muistaa että Kiina on autoritäärinen ja imperialistinen ihmisoikeuksia kunnioittamaton maa, joka ei ole liittolaisemme tai kumppanimme, Mäkelä päivitti. Iltalehti kysyi Mäkelältä, miksi hän kirjoitti asiasta Orpon vierailun aikana. – Vierailun ajankohta oli juuri se ihmeellisin tässä asiassa, kun nyt juuri on liikkeellä huhuja, että Kiinassa on käynnistynyt jonkinnäköisiä hallinnon puhdistuksia ja Kiinalla on toimenpiteitä käynnissä Taiwanin ympäristössä ja meidän pitäisi päästä eroon Kiina-riippuvuudesta ja Kiinan hybridioperaatiota epäillään meidän lähialueella, Mäkelä vastaa. – Tällä hetkellä kun lännessä uhitellaan USA:n suuntaan ja yritetään lämmitellä välejä Kiinaan [Emmanuel] Macronin toimesta, tämä viitekehys kaikkiaan näyttäytyy varsin kummalliselta tässä yhteydessä, hän jatkaa Iltalehdelle. Puhuessaan hallinnon puhdistuksista Mäkelä viittaa siihen, että Orpon tapaama Kiinan presidentti Xi Jinping on hyllyttänyt maansa armeijan johtajia. Supon mukaan Kiina kohdistaa Suomeen kyberoperaatioita. Pääministeri Petteri Orpo ja Kiinan presidentti Xi Jinping kättelivät Pekingissä. ”Täytyy palata myöhemmin” Oletko sitä mieltä, että Orpon olisi pitänyt jättää koko vierailu väliin? – En lähde pääministeriä ohjeistamaan valtionvierailujen suhteen, mutta tästä herää mielenkiintoisia kysymyksiä, joihin täytyy varmaan palata myöhemmin, mistä tässä on ollut kysymys ja mistä on keskusteltu. Se nyt tuskin on kenenkään uskomuksen mukaan sattumaa, että juuri tällä hetkellä Kiinan kokoinen maa kutsuu Suomen kokoisesta maasta vierailijoita korkealla tasolla käymään. Mistä uskot, että tämä johtuu, että Orpo on nyt kutsuttu sinne? – Sitä minun on vaikea mennä analysoimaan, mutta sen haluaisin kyllä itsekin kuulla. Miten tätä Orpon kanssa käydään läpi? Miten se tapahtuu? – Varmaankin pääministeri eduskunnalle sitten raportoi toiminnastaan, että mikä on ollut tilanne ja kertoo siitä ainakin valiokunnille ja tarvittaessa muillekin tahoille. Onko tavallaan niin, että perussuomalaiset katsoo, että pääministeri ikään kuin olisi puhuteltava tästä vai miten luonnehtisit? – En nyt käy puhumaan perussuomalaisten suulla. Kommentti oli esitetty omissa nimissäni ja puhutteleminen on varsin voimakas sana, mutta tietoa on syytä saada, että mistä tässä on ollut kysymys. Tämä viitekehys on sellaisenaan kysymyksiä herättävä, että emmehän me käy Venäjälläkään juttelemassa. ”USA on ja Kiina ei” Tasavallan presidentti Alexander Stubb teki yhdessä puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa lokakuussa valtiovierailun Kiinaan. Kysyttäessä, olisiko tätäkin vierailua pitänyt harkita, Mäkelä sanoo, ettei muista, liittyikö siihen viitekehystä ”USA:n suuntaan uhittelemisesta”, minkä hän näkee nyt Orpon vierailun läntisenä kontekstina. – Siis ymmärrän sen, että totta kai USA:lle täytyy tehdä selväksi viesti, ettei voi esittää liittolaisille aluevaatimuksia. – Mutta mielestäni se ei ehkä ole järkevä linjaus varsinkaan Suomen kokoiselta maalta tässä geopoliittisessa tilanteessa lähteä Ranskaakin enemmän tekemään Kiinan suuntaan tuttavuutta. On syytä muistaa, ketkä ovat meidän liittolaisiamme ja ketkä eivät ole. Eli USA on ja Kiina ei. ”Ei se käy laatuun” IL:n tietojen mukaan Orpo ja Xi keskustelivat laajasti vierailullaan muun muassa Ukrainasta. Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja Kiinan presidentti Xi Jinping kättelivät Pekingissä. Kokouslähteiden mukaan Orpo nosti kainostelematta esiin asioita jotka huolestuttavat Suomea. Pääministeri Orpo sanoi Iltalehden haastattelussa jo aiemmin maanantaina, että Kiina jos joku kykenee vaikuttamaan Venäjään. – Se, että Kiina tukee Venäjää sodassa on haitaksi Euroopan ja myös Suomen turvallisuudelle ja meidän suhteelle, Orpo näkee. Mäkelä myöntää, että tässä mielessä Orpon vierailu on voinut olla tärkeä. – Tietenkin on selvää, että jos sinne kerran mennään, täytyy puhua Suomelle tärkeistä asioista eli juurikin siitä, että Kiina lopettaisi Venäjän tukemisen Ukrainan sodassa. Toisaalta täytyy myös nostaa esille Kiinan omaa ihmisoikeustilannetta ja omaa toimintaa lähialueilla. Eli ei se käy laatuun, että siellä uhitellaan Taiwanin suuntaan.

Purra Porkkalan opetuksista

Purra muistuttaa Porkkalan opetuksista: ”Koti on puolustamisen arvoinen” Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nosti Porkkalan palautuksen 70-vuotisjuhlassa Kirkkonummella esiin kodin ja kotimaan merkityksen. Hän kuvasi Porkkalan tarinaa kertomukseksi siitä, miten suomalaiset ovat ennenkin toipuneet mahdottomiltakin tuntuvista koettelemuksista. Valtiovarainministeri Riikka Purra aloitti puheensa Porkkalan palautuksen 70-vuotisjuhlapäivän kutsuvierastilaisuudessa Porkkalassa toteamalla, että koti on meille suomalaisille ainutlaatuisen tärkeä paikka. Koti merkitsee vapautta olla oma itsensä ja määrätä omista tekemisistään. Koti on henkinen turvapaikka silloin, kun ympärillä myrskyää. Purran mielestä koti on puolustamisen arvoinen – ja se on taistelemisen arvoinen. – Kun tänään 26. tammikuuta juhlimme Porkkalan palautuksen 70-vuotisjuhlapäivää, on juhlamme aiheena pohjimmiltaan koti – sen kaikkine merkityksineen, Purra kertoi. Neuvostoliiton rauhanehdot kurittivat suomalaisia 70 vuotta sitten Kirkkonummella iloittiin sydämen pohjasta, kun tuhannet ihmiset saivat takaisin sen kotitilan tai asunnon, jonka Neuvostoliitto oli heiltä reilu vuosikymmen aiemmin väkivalloin riistänyt. – Jatkosodan päätteeksi syksyllä 1944 Suomi joutui nielemään ankarat rauhanehdot. Jotta maan itsenäisyys säilyi, piti satojen tuhansien evakoiden jättää kotinsa Karjalassa ja muilla Neuvostoliiton vaatimilla alueilla. Sama kohtalo odotti tuhansia järkyttyneitä ihmisiä Porkkalassa, jonne Neuvostoliitto halusi rakentaa merellisen sotilastukikohdan Suomenlahtea ja silloisen Leningradin turvallisuutta valvomaan. Valtavaan, noin 1 000 neliökilometriä kattaneeseen Porkkalan vuokra-alueeseen kuului nykyisen Kirkkonummen alueiden lisäksi myös naapurikuntien Siuntion, Inkoon ja Espoon maa- ja vesialueita. – Voittajan sanelemat rauhanehdot kohtelivat monia suomalaisia yhtä kaltoin, tulivatpa nämä mistä kansankerroksesta tahansa. Porkkalan alueella kotinsa joutuivat jättämään niin tavalliset maatilalliset kuin tunnetun hissiyhtiösuvun jäsenet. Sellainen ei voinut olla jättämättä jälkiä monen perheen ja suvun myöhempiin vaiheisiin, sanoi Purra. Porkkalan historia ei ole vain katkeruuden historiaa Purra kertoi puhettaan kirjoittaessaan katselleensa Ylen Elävän arkiston dokumenttifilmiä, jossa kaksi rintamasotilasta käy sodassa kuolleen veljensä haudalla. Filmi on kuvattu Kirkkonummella juuri ennen Porkkalan luovutusta Neuvostoliitolle. Purran mukaan kohtaus on riipaiseva. Miehet ovat taistelleet vuosia yrittäessään turvata sen, minkä suurvalta lopulta ottaa vahvemman oikeudella. Kaatuneen veljen hauta piti jättää vieraan vallan haltuun. Voi vain kuvitella, miten pettyneeltä ja katkeralta näiden miesten mielessä on tuolloin tuntunut. – Mutta Porkkalan historia ei ole kuitenkaan vain katkeruuden historiaa. Tarinan riemua herättänyt käänne tuli syksyllä 1955, kun Neuvostoliitto lupasi luovuttaa Porkkalan takaisin Suomelle liki 40 vuotta ennen sovittua määräaikaa. Luovutuspäätös symboloi kylmässä sodassa tuolloin koettua suojaisaa hetkeä ja ehkä osin myös neuvostojohtaja Nikita Hrustsovin uudistusmielisyyttä. Pieniltä valtioilta edellytetään realismia Vaikka aikakauden suomalaisissa dokumenttifilmeissä hehkutettiin palautuksen merkinneen keskinäisen luottamuksen vahvistumista Suomen ja Neuvostoliiton välillä, painoivat taustalla tosiasiassa myös toisenlaiset, sotilaspoliittiset ja taloudelliset syyt. 1950-luvulle tultaessa Porkkalan tukikohdan merkitys oli vähentynyt teknologisen kehityksen myötä. Ohjusten ja sukellusveneiden ansiosta Kaliningradin tukikohta riitti Neuvostoliitolle Baltian valvontaan. Samaan aikaan Porkkalan tukikohdan ylläpito oli muodostunut taloudelliseksi taakaksi. – Vastineeksi Porkkalan takaisin luovuttamisesta Suomi sitoutui jatkamaan YYA-sopimuksena tunnettua ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimusta 20 vuodella vuoteen 1975 asti. Se varmisti Neuvostoliitolle Suomen ulkopoliittisen linjan jatkuvuuden, Purra totesi. – Vaikka Porkkalan palautus oli tällä tavoin hyödyksi Neuvostoliitolle, oli se myös pienen Suomen ja sen silloisen johtajan Juho Kusti Paasikiven diplomaattinen voitto. Se edellytti samanlaista poliittista realismia kuin pieniltä valtioilta on vaadittu aina – myös näinä päivinä, kun kansainvälinen politiikka elää murroksessa. Purralla vahva suhde Kirkkonummeen Purra kertoi myös omasta suhteestaan Kirkkonummeen, joka alkoi vuonna 2008 hänen muutettuaan perheensä kanssa Masalaan. Lapsiperheiden suosima alue tuntui hänestä heti kodilta. Läheltä löytyi metsiä, jonne perheen lapset rakentelivat majoja ja pulkkamäkiä, jotka olivat talvella ahkerassa käytössä. – Vähitellen myös Kirkkonummen historia alkoi avautua muuttajalle. Vihjeitä siitä sai esimerkiksi juoksulenkillä, sillä Masalan ympäristöstä löytyy maahan merkittyjä tunnuksia Porkkalan vuokra-alueen rajoista. Bunkkereita lähistöllä on vaikka kuinka paljon. Sattui myös tapaus, jossa naapuriperheen poika löysi lähimetsästä vanhoja käsikranaatteja – ne olivat arvatenkin Porkkalan miehitysajalta, Purra muisteli. – Yleisemmin ottaen Porkkalan historia tuntuu jääneen silti hieman ohueksi uuden kirkkonummelaisen kokemusmaailmassa. Miksi Kirkkonummi ei hyödynnä sitä laajemmin osana identiteetin ja imagon rakentamista? Naapurikunnissamme Inkoossa ja historiallisessa Hangossa 1940-50-lukujen historiaa on osattu käyttää laajemmin. Kotimaan tarina on vaalimisen arvoinen Purra aloitti puheensa puhumalla kodista ja lopetti sen samaan teemaan. – Kodin merkitys ei muodostu vain aineellisesta ja henkisestä turvasta, vaan se kiteytyy myös tarinoissa, joita kerromme itsestämme. – Minulle tarina Porkkalasta on tarina paitsi yhteisen kodin myös yhteisen kotimaan merkityksestä. Se on tarina siitä, miten kansakunta voi nousta jaloilleen aivan mahdottoman tuntuisistakin tilanteista, mikäli henkinen selkärankamme kestää. – Ja se tarina on vaalimisen arvoinen, aina, Purra päätti puheensa. Suomen Uutiset

Jo kolmas sunnuntai loppiaisesta

3. sunnuntai loppiaisesta Joulujakso, loppiaisaika Jeesus herättää uskon Jeesuksen julkinen toiminta on alkanut. Opettamalla ihmisiä ja parantamalla sairaita Jeesus ilmaisee jumalallisen kirkkautensa. Hänen ihmetekonsa ja niiden ihmisten todistukset, jotka ovat saaneet tuntea hänen voimansa, herättävät kansallisuudesta riippumatta uskon häneen auttajana ja Vapahtajana. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Joh. 4:39–42 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 4 Monet tuon Samarian kaupungin asukkaista uskoivat Jeesukseen kuultuaan naisen todistavan: ”Hän kertoi minulle kaiken mitä olen tehnyt.” Kun samarialaiset tulivat Jeesuksen luo, he pyysivät häntä jäämään kaupunkiin, ja hän jäikin sinne kahdeksi päiväksi. Yhä useammat uskoivat Jeesukseen kuultuaan hänen itsensä puhuvan, ja he sanoivat naiselle: ”Nyt emme enää usko vain sinun puheesi perusteella. Me olemme nyt itse kuulleet häntä ja tiedämme, että hän todella on maailman pelastaja.”

Ampumahiihtoviestissä Suomi voittoon

Suomi voitti ampumahiihtoviestin! Saksa hylättiin Parisekaviesti sai dramaattisen käänteen. Suvi Minkkinen kilpaili Tero Seppälän kanssa. EPA / AOP Tekijän kuva Lassi Kuisma Ampumahiihdon maailmancupissa oli lauantaina vuorossa parisekaviesti Tšekin Nove Mestossa. Suomen Suvi Minkkinen ja Tero Seppälä sijoittuivat toiseksi, kunnes tuloslista meni kisan jälkeen uusiksi. Ykköseksi hiihtänyt Saksa hylättiin, ja Suomi nousi voittoon. Hylkäys johtui aseen varomattomasta käsittelystä ampumapaikalla. Saksan joukkue oli diskauksesta täysin musertunut. Suomi piti kisassa pitkään hallussaan ykköspaikkaa ja lähti kärjessä ladulle myös viimeisen ammunnan jälkeen. Lopulta Saksan Leonhard Pfund kuitenkin tykitti Seppälän ohi hiihdossa. Saksa käytti kisassa neljä varapatruunaa, Suomi kahdeksan ja kolmanneksi sijoittunut Ranska kuusi. Minkkiseltä ja Seppälältä osattiin odottaa palkintopallisijaa, sillä reilu vuosi sitten Saksan Oberhofissa suomalaiset nappasivat voiton. Tulokset Parisekaviesti, Nove Mesto 1. Suomi 34.59,8 2. Ranska +11,3 3. Norja +16,7 4. Sveitsi +35,7 5. Ukraina +35,9 6. Tšekki +1.02,8

Pelastaako Maahanmuutto?

Puolueeton tutkija Vesa Kanniainen, Helsingin yliopiston emeritusprofessori, Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteen tohtori ja Itä-Suomen yliopiston kauppatieteen tohtori on julkaissut kirjan Julkisen talouden vaje: Pelastaako Maahanmuutto? tullen aikaan karuun lopputulokseen: Eurooppa sellaisenaan, kuin sen olemme tunteneet, on tulossa tiensä päähän. Erityisesti humanitaarinen pakolaismaahanmuutto on nykymuodossaan uhka julkisen talouden kestävyydelle. Työperäisen maahanmuuton osalta tilanne on positiivisempi mutta sekin epäselvä. Kanniainen arvioi, että jos nykyinen massamaahanmuutto Eurooppaan jatkuu, kantaväestö jää etniseksi vähemmistöksi omassa maassaan: Ruotsissa vuosina 2035-2045, Britanniassa 2060-luvulla kysyen, onko Euroopan kulttuuri hävitetty muutamassa vuosikymmenessä, jos uusi islamilainen vallankäyttö ei hyväksy demokratiaa. Eli vähemmän sivistynyt kansa alistaa sivistyneemmän valtaansa. Ruotsin esikuva on jo nyt pelottava. Tämä 84-sivuinen tutkimus kannattaa lukea ja on miettimisen arvoinen. Yhtenä esimerkkinä Suomesta: Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta saapuneiden työllisyysaste on miehillä 60% ja naisilla 41%

HS-gallup

HS-gallup: SDP ylivoimainen – Hallituspuolueiden kannatus nousussa Helsingin Sanomien tammikuun gallupissa muutokset ovat pieniä. Suurimmat muutokset tapahtuivat keskustalla ja vasemmistoliitolla. Pääministeri Petteri Orpon kokoomus toipui hieman joulukuun pohjanoteerauksesta. Roosa Bröijer Mikael Kaivanto SDP jatkaa ylivoimaisesti suosituimpana puolueena, käy ilmi Helsingin Sanomien gallupista. Puolueen kannatus on 25 prosenttia. Pääministeri Petteri Orpon kokoomus kävi joulukuussa pohjalukemissa 18 prosentissa. Nyt kannatus on 18,4 prosenttia. Myös hallituspuolue perussuomalaisten kannatus nousi 0,3 prosenttiyksikköä 13,4:ään prosenttiin. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on tällä hetkellä 38,8 prosenttia. Se nousi 0,7 prosenttiyksiköllä joulukuusta. Kokoomuksen ja perussuomalaisten väliin mahtuu keskusta, jonka kannatus laski 0,5 prosenttiyksikköä. Keskusta on kannatuksessa 4,1 prosenttiyksikköä kokoomusta perässä ja 0,9 prosenttiyksikköä perussuomalaisia edellä. Viidenneksi eniten kannatus on vasemmistoliitolla tasan kymmenen prosenttia. Sen kannatus nousi joulukuusta 0,5 prosenttiyksikköä. Ylipäätään koko puoluekentällä muutokset joulukuusta olivat hyvin pieniä ja mahtuvat tutkimuksen 1,5 prosentin virhemarginaaliin suurimpien puolueiden kohdalla. Mielipidetutkimuksen teki HS:n toimeksiannosta Verian. Tutkimukseen vastasi 4 050 henkilöä internetpaneelissa 15.12.2025–19.1.2026. Tutkimuksen otos edustaa Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. HS-gallup SDP 25,0 % (-0,3 %) Kokoomus 18,4 % (+0,4 %) Keskusta 14,3 % (-0,5 %) Perussuomalaiset 13,4 % (+0,3 %) Vasemmistoliitto 10,0 % (+0,5 %) Vihreät 8,3 % (-0,3 %) RKP 4,0 % (+0,0 %) KD 3,0 % (+0,0 %) Muut 2,1 % (+0,1 %) Liike Nyt 1,5 % (-0,2 %)

MM-hallirajan alittajat Hurske ja Keskitalo

Yleisurheilu Reetta Hurske juoksi maailman kärkiajan Reetta Hurske loisti kotikaupungissaan. Reetta Hurske oli hyvässä vauhdissa Tampereen hallikisoissa. Jan Vilén, Topias Mikkonen Pika-aituri Reetta Hurske juoksi 60 metrin aidoissa huippuajan 7,92 Tampereella järjestetyissä hallikisoissa keskiviikkona. Aika on kauden kärkitulos maailmassa ja alittaa MM-hallikisojen tulosrajan 0,1 sekunnilla. Hurskeen sisäratojen ennätys on 7,79. Alkuerässä hän juoksi ajan 8,02. – Kotikisat eivät ole koskaan myöskään kauhean helppoja. En ole täällä koskaan oikeastaan mitään erikoista tuloista saanut kuin treeneissä aikaiseksi, Hurske pohti kisan jälkeen. – Alkuerä oli jo tosi huojentava. Ei ollut taaskaan kauhean helppoa, mutta ei se varmaan 30-vuotiailla enää tule oikein olemaankaan. Hurske kertoi, että vasen takareisi vaivaa erityisesti aitomisessa, mikä on vaikeuttanut harjoittelua. Täysin varmaa tietoa kivun aiheuttajasta ei ole. – Mikään ei ole rikki, mutta eihän se ole kivaa, kun sattuu. – Ei ollut tänään mitään ongelmaa, se oli todella hyvä juttu. Hurske kertoo harjoituskauden olleen joulukuun puolivälissä ilmenneitä takareisivaivoja lukuun ottamatta onnistunut. – Olen saanut tehtyä nousujohteisen treenikauden, ja kaikki on sinällään hyvällä mallilla. Lotta Harala juoksi finaalissa toiseksi ajalla 8,04 ja jäi ennätyksestään 0,07 sekuntia. Saara Keskitalo juoksi 8,08 ja jäi tuoreesta ennätyksestään 0,06 sekuntia. Reetta Hurske (vas.) voitti kotikisassaan.

Riikka Purra alijäämämenettelystä

Kokous. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) osallistui Ecofin-kokoukseen. Arkistokuva. Valtiovarainministeri Purra järjesti tiedotustilaisuuden Brysselissä Ecofin-neuvoston kokouksen jälkeen. Hän kommentoi Donald Trumpin tulliuhkauksia sekä Suomen alijäämämenettelyn tilannetta. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kertoi tiistaina EU-maiden valtiovarainministeristä koostuvan talous- ja raha-asioiden neuvoston (Ecofin) kokouksen tuloksista. Tiedotustilaisuus alkoi kello 13.45 Suomen aikaa. EU-ministerit päättivät tiistaina liiallisen alijäämän menettelyn aloittamisesta Suomen kohdalla sekä suosituksista tilanteen korjaamiseksi. Euroopan komissio esitti marraskuussa Suomen asettamista alijäämämenettelyyn. Kokouksessa esiin nousi myös maanantain euroryhmän kokous, jossa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn hävisi nimityksen Euroopan keskuspankin varapääjohtajaksi. Myös maailmantalouden ja globaalin politiikan asiat puhuttivat ministereitä, Purra kertoi. Trumpin uhkaus Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhannut Suomea, Ruotsia, Norjaa, Tanskaa, Britanniaa, Ranskaa, Saksaa ja Alankomaita kymmenen prosentin tulleilla helmikuun alusta. Kesäkuun alusta tullit nousisivat 25 prosenttiin. Syynä on maiden osoittama tuki Grönlannin kuulumiselle Tanskaan sekä sotilaiden lähettäminen Grönlantiin. Trumpin tariffeista Purra sanoi, että EU-keskusteluissa on korostunut yhteisen linjan pitäminen ja vankkumaton tuki Tanskan sekä Grönlannin kansalaisille. Purran mukaan keskustelu jatkuu ja ongelmia pyritään selvittämään. ”Keskusteluissa kävi myös selväksi, että Euroopalla pitää olla valmius käyttää välineitä, joita sillä on”, valtiovarainministeri sanoi. Purran mukaan tilanteessa pitäisi myös toimia ”kuten aikuiset” eikä uhkailla liittolaisia. EU:n vastatoimeksi kehitetty Anti-Coercion Instrument antaa sille mahdollisuuden rajoittaa esimerkiksi Yhdysvaltojen investointeja, julkisia hankintoja, tekijänoikeuksia ja pääsyä Euroopan markkinoille. Alijäämämenettely alkaa Neuvostossa hyväksyttiin myös päätös liiallisen alijäämän menettelyn käynnistämisestä Suomessa. Komissio julkaisi ehdotuksensa nettomenopolusta joulukuussa. ”Tämä päivä, kun tehtiin vain päätös, ei ole kovin dramaattinen tässä prosessissa”, Purra kuvaili. Vuosi 2028 on Suomelle annettu liiallisen alijäämän korjausvuosi. Jos Suomi noudattaa komission antamaa korjaavaa nettomenopolkua, tällöin alijäämä olisi painettu hyväksyttävälle tasolle. Vuoden 2026 poikkeama alijäämässä voitaneen perustella puolustusmenoista aiheutuvalla poikkeuksella, mutta toistaiseksi on epäselvää, tarvitaanko lisäsopeutuksia vuonna 2027. ”Mikäli komissio meiltä lisätoimia edellyttää, me teemme ne”, Purra sanoi. ”Samaa pitää jatkaa tulevalla hallituskaudella.” Purran mukaan kannattaa katsoa, mitä hallitus on sopeuttamisen osalta tehnyt. ”Suinkaan sen paremmin komission suunnalla kuin täällä kollegojen kesken Suomen toimintaa ei pidetä surkeana”, Purra sanoo. Purran mukaan lisätietoa mahdollisesti tarvittavista säästöistä saadaan keväällä ja silloin, kun komissio arvioi Suomen pysymistä korjaavalla nettomenopolulla. Rehn pääsi viimeiselle kierrokselle Euroryhmässä käsiteltiin maanantaina EKP:n varapääjohtajan valintaa. Valituksi tuli Kroatian keskuspankin pääjohtaja. ”Äänestyskierroksia oli useita ja meidän ehdokkaamme Olli Rehn selvisi viimeiselle kierrokselle, jossa sitten hävisi Kroatian ehdokkaalle”, Purra sanoo. ”Kilpailu oli kova. Ehdokkaita oli kuusi ja kaikki olivat varsin hyviä ja kokeneita. Voittajakandidaatilla on myös hyvin vankka keskuspankkikokemus.” Purran mukaan prosesseissa on kyse myös tulevista valinnoista ja paikoista, mikä vaikutti myös maanantain valintaan. Seuraavaksi asia etenee Eurooppa-neuvoston käsittelyyn. Asiassa kuullaan myös parlamenttia ja neuvostoa. Karut luvut Komissio ennusti Suomelle 4,5 prosentin alijäämää vuodelle 2025. Vuonna 2026 alijäämä laskisi neljään prosenttiin ja vuonna 2027 3,9 prosenttiin. EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen mukaan alijäämä ei saisi ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta. Myös julkisen talouden velka saa olla enintään 60 prosenttia bkt:sta. Suomi rikkoo myös tätä kohtaa, koska komissio ennusti, että velkasuhde kasvaa 88,1 prosenttiin vuonna 2025, 90,9 prosenttiin vuonna 2026 ja edelleen 92,3 prosenttiin vuonna 2027.

Maanantain toimia

Kyllä sitä vaan eläkeläisenkin päivään mahtuu asioita. Ruokailu lohikeittoa Tiilikaaressa. Kukkia 92-vuotta täyttäneelle. Grillimakkaroiden tilaus hyvissä ajoin, kun Perussuomalaisten puheenjohtaja valtiovarainministeri Riikka Purra saapuu kierroksellaan myös Kankaanpäähän lauantaina 14.2. Ilmoittauduin myös Parkanon asemalle tilausajoon eduskunnan avajaispäivänä 4.2. kun sovitin junavuorot tilausajon aikatauluihin sopiviksi! Palautin kirjastoon sieltä juuri lainaamani Seppo Keräsen Vallan leppymättömät, Urho Kekkosen ja Veikko Vennamon taisteluiden vuoden, kun huomasin, että sama kirjahan löytyi myös omasta hyllystäni. Tosi mielenkiintoinen kirja, jota nyt vasta rupesin lukemaan, ja palautti mieliin omaankin muistiini liittyviä 60- ja varsinkin 70- ja 80-luvun alkuvuosien asioita. Olinhan esimerkiksi eka kerran puoluekokouksessa v.1969 Porissa armeijassa ollessani ja muistan hyvin, että olin kokouksessa ainoana sotilaspuvussa! Samalla hain pitkän odotusajan jälkeen saapuneeksi ilmoitetun mielenkiintoisen Vesa Kanniaisen Maahanmuuton kustannukset. Julkisen talouden vaje - pelastaako maahanmuutto. Sitten olikin jo vuorossa tunninlenkki osin hiekoitettujakin katuja pitkin seitsemän miehen voimin. Kaduin kyllä, etten ottanut piikkikenkiä, mutta varovainen täytyi olla, sillä pari kertaa oli luiskahtaminenkin lähellä. ☺️😍🥰😘😊 Ja kaiken kaikkiaan, joitakin asioita jäin vielä tekemättäkin, Kanniaisenkin kirjaa jo ehdin lueskella! Ja luin jopa kahdet Satakunnan Kansatkin, kun sunnuntaina ei lehteä tullut lainkaan ja vaimo tiedotti siitä heti aamulla ja niin vain ennen klo 10 oli postilaatikossa sekä sunnuntain, että maanatain lehdet, oli siellä tietenkin Kankaanpään Seutukin ja Maaseudun Tulevaisuus sekä keskiviikko ilmestyspäiväksi merkitty Lapuan Sanomat, joka tuli siis vasta nyt!

Rukouspäiväjulistus 18.1.2026

Tasavallan presidentti Stubbin antama rukouspäiväjulistus tälle sunnuntaille 18.1.2026 Presidentti Stubb: ”Haastavina aikoina tarvitsemme uskoa ja toivoa” Presidentti Alexander Stubb painottaa kristittyjen ykseyden rukouspäiväjulistuksessa vaikeuksien voittamista, uskon ja toivon merkitystä sekä yhteisöllisyyttä. ”Onneksi tukea on tarjolla niin läheisiltä, seurakunnilta kuin järjestöiltä”, Stubb sanoo. Kristittyjen ykseyden rukouspäivää vietetään 18. tammikuuta, jolloin presidentin rukouspäiväjulistus luetaan kirkoissa ympäri Suomea. Kansainvälinen kristittyjen ykseyden rukousviikko alkaa kristittyjen ykseyden rukouspäivänä, jota vietetään ensi sunnuntaina 18.1. ja rukousviikko jatkuu 25. tammikuuta saakka. Kristittyjen ykseyden rukousviikko on osa kansainvälistä ekumeenista rukousliikettä, jota vietetään noin 120 maassa. Rukousviikko on kutsu ekumeeniseen kristittyjen yhteyteen ja yhteiseen rukoukseen yli kirkkokuntarajojen. Tasavallan presidentin Alexander Stubbin rukouspäiväjulistus vuodelle 2026 luetaan lähes kaikissa kristillisissä seurakunnissa ja rukoushetkissä kristittyjen ykseyden rukouspäivänä 18. tammikuuta. Rukouspäiväjulistus on Suomen hallitsijan vanhimpia virkatehtäviä: kyse on yli 400 vuotta jatkuneesta ainutlaatuisesta perinteestä. ”Haastavina aikoina tarvitsemme uskoa ja toivoa. Onneksi tukea on tarjolla niin läheisiltä, seurakunnilta kuin järjestöiltä. Kun tunnemme olevamme osa jotakin suurempaa, meissä herää voimaa kohdata vaikeudet yhdessä”, Stubb sanoo rukouspäiväjulistuksessaan. Tämän vuoden julistuksessa presidentti painottaa myös yhteisöllisyyden, kuuntelemisen ja vastavuoroisen läsnäolon merkitystä. ”Kun vastakkainasettelut voimistuvat maailmassa, meidän on entistäkin tärkeämpää vaalia kykyämme kuunnella, ymmärtää ja olla läsnä toisillemme. Parhaimmillaan yhteisö antaa meille suunnan, tarjoaa tukea ja luo uskoa tulevaan.” Presidentin julistus tuo esiin, että rauhan, oikeudenmukaisuuden ja yhdessä kulkemisen arvot eivät ole vain teoreettisia käsitteitä, vaan ne ovat arjen rakentavia voimavaroja niin työpaikoilla, kouluissa kuin kodeissakin. Suomessa rukousviikon vietossa käytetään Suomen Ekumeenisen Neuvoston julkaisemaa aineistoa, joka sisältää rukouksia, mietiskelyjä ja raamatuntekstejä kahdeksalle päivälle. Aineisto soveltuu käytettäväksi seurakunnissa myös vuoden ympäri, kun halutaan pohtia Raamatun valossa sitä, mikä kristittyjä yhdistää ja miten rakentaa yhteyksiä yli kirkkokuntarajojen. ”On hienoa, että kristittyjen ykseyden rukousviikkoa vietetään Suomessa aktiivisesti lähes kaikissa kirkkokunnissa ja kristillisissä yhteisöissä. Näinä aikoina eri taustoista tulevien ja eri tavalla ajattelevien kristittyjen ykseyden edistäminen ja vahvistaminen tuntuu erityisen tärkeältä”, sanoo Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Laura Häkli. Rukousviikon 2026 kansainvälinen aineisto perustuu yhden maailman vanhimman kristillisen kirkon, Armenian apostolisen kirkon, rukousperinteisiin ja se kutsuu tutkimaan sitä perintöä, joka yhdistää kristittyjä kaikkialla maailmassa. Viikon teema on ”Yksi ruumis, yksi Henki, yksi toivo” (Ef. 4:1-13).

Ukrainaa auttamaan

Anssi Joutsenlahti Ukraina tarvitsee kaiken apumme, Minäkin laitoin avustussumman! Kari Jokisalo Tule mukaan auttamaan, siitä saa hyvän mielen! Tätä saa jakaa. Haimme Kati Mansikkamäen ja Ilkka Pönkänen kanssa kolmestaan pienkeräysluvan. Kati hoitaa tilin ja kirjanpidon. Kohteena seuraavalla avustuskuormalla on LVIV:n synnytyssairaala. Pienkeräysnumero: RA/2026/43. Keräystili: Kati Mansikkamäki FI5047260010223167 MobilePay: Kati Mansikkamäki +358 50 0932712 Me viemme perille, ei tarvitse pelätä että avustus jää välikäsille. Kommenteissa tarkempaa infoa asiasta. Kari Jokisalo Mietittiin pitkään tätä pienkeräysluvan hakua, onneksi saatiin ammattikirjanpitäjä mukaan; Kati hoitaa tiliasiat ja tekee vaadittavat selvitykset viranomaisille keräysvarojen käytöstä. Jännä nähdä miten tällainen keräys toimii, ainakin alku oli positiivinen sillä saimme tänään lahjoituksena yhden maastoauton toimitettavaksi Ukrainaan. Siitä lisää myöhemmin.

Viimassa, mutta nollakelissä

Anssi Joutsenlahti Nyt ei enää ollut menemistä metsäisille kuntoreiteille, kuten tähän asti, siksi paljon on viime päivinä lunta sadellut. Vaikka viimaa oli, niin melko vähän se osui metsäiselle katureitillemme. Tunnin Lenkki Roktähti Juissi Läskinen Tänään oli ensimmäinen + kelin päivä tänä vuonna, tosin viima oli edelleen kova. Käytiin Niinisalon pyörätien 3 km "paalulla" kääntymässä', kun se oli vähän tuulelta suojaisempi reitti. Tänään mentiin jo vähän "konttausvauhtia" reippaammin ja mukana oli seitsemän kuntoilijaa.

Torstaina

Kotimaa-lehden tilaajat saavat aina uuden kalenterin. Kun kalenteria ei saapunut, otin yhteyttä lehteen ja sieltä kerrottiin, että osalle tilaajista kalenteri on tullut joulukuun lehden mukana, toiselle osalle tammikuun numeron mukana, joka ilmestyi heti eka päivinä. Mutta ei vaan tullut, mutta tänään lopulta se postin mukana tuli. Ei sen puoleen, viime vuoden kalenterissa on myös tämän uuden vuoden kuukaudet päivineen, niin että jokaisella päivällä on yksi rivi. Silläkin on auttavasti tullut toimeen tämän puoli kuukautta, mutta kyllä hyvältä tuntuu, kun nyt sitten saa tehdä muistiinpanot oikeaan vähän tilavampaan kalenteriin! Tänään muuten oli vuoden ensimmäinen Wanhat valokuvat koulukeskuksen kahvitilassa 30 osanottajaa, eilen Hakoniemen miestenpiirissä Hakoniemessä oli samoin 30 miestä ja tiistaina Honkajoen miestenpiiriläisiä oli 22 henkeä. Hakoniemen miestenpiiri alkaa keskiviikkoisin klo 14 ja aiemmin myös jokaviikkoinen Aikamiespoikien jumppa oli samaan aikaan, kunnes syksyllä saimme sen muutettua klo 13 alkavaksi, joten nyt pääsemme mukavasti molempiin, jumpasta meitä käy neljä myös miestenpiirissä!

Presidentti Niinistö MTV:n Asian ytimessä

Presidentti Niinistö MTV:lle: Grönlanti ei saa olla Naton loppu – näin pattitilanteesta voitaisiin yrittää ulos 4:33 Olisiko USA:n valta Grönlannissa huono asia, jos toisella puolella on Venäjä ja Kiina? Katso myös: Olisiko USA:n valta Grönlannissa huono asia, jos toisella puolella on Venäjä ja Kiina? Julkaistu 14.01.2026 21:25 Toimittajan kuva Hanna Vaittinen hanna.vaittinen@mtv.fi Nato on ennennäkemättömässä tilanteessa, mutta sen pitäisi toimia Euroopalle herätyksenä, toteaa presidentti Sauli Niinistö Asian ytimessä -ohjelmassa. Vaikka 12 vuoden presidenttiajan aikana näkee ja kuulee kaikenlaista, Sauli Niinistöstä tuntuu käsittämättömältä mahdollisuus, että toinen Nato-maa voisi käyttää sotilaallista voimaa liittolaistaan vastaan. – Kaikenlaista tietenkin mielikuvitus tuottaa, mutta ihan näin pitkälle ei kukaan osannut arvioida. Tanskan ja Grönlannin ulkoministerit tapasivat keskiviikkona Washingtonissa Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubiota sekä varapresidentti J. D. Vancea. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut, että haluaa Grönlannin tavalla tai toisella. Trump sanoo, että Grönlannin hallitseminen on välttämätöntä Yhdysvalloissa kehitteillä olevan ohjuspuolustusjärjestelmän takia. Niinistö pohtii, kuinka paljon kyse on loppujen lopuksi liikkumavaran luomisesta. Sauli Niinistö ja Jan Andersson Asian ytimessä -ohjelmassa 14. tammikuuta 2026. Mikä on Grönlannin kohtalo, ryhdistäytyykö Eurooppa, mitä tekee Trump? Presidentti Sauli Niinistö arvioi turvallisuustilannetta Asian ytimessä -ohjelmassa – katso koko jakso MTV Katsomosta. – Eli hän antaa kuvan, että aseellinen väliintulo on mahdollinen, välillä ehkä lieventäen sitä ja hakee välimaaston mahdollisuutta edetä. Eräs tällainen oli [ehdotus] ostaa Grönlanti Grönlannin ihmisiltä. – Joku kuvaa sitä bazaaritoiminnaksi: hinta ensin korkealle ja siitä sitten puolittamalla tuntuu halvalta kalliskin hinta. Euroopan tulevaisuus pelissä Grönlannin kohdalla pelissä on kuitenkin pohjolan ja koko Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri. – Mutta miten käy jalkapallojoukkueen, jos hyökkääjät alkavatkin potkia omaan maaliin? Jos Naton vahvin jäsen käy heikomman liittolaisen kimppuun, ollaan täysin ennennäkemättömässä tilanteessa. – Ei se minusta saa tarkoittaa Naton päättymistä. Hyvä, otetaan sitten Nato eurooppalaisiin käsiin. – Tai pyritään jollakin tavalla, mikä voi olla kyllä vähän keinotekoinen ratkaisu, kuluttamaan aikaa siinä toivossa, että Yhdysvalloissa tapahtuu muutos. 3:15 Miten Trump on muuttunut, Sauli Niinistö? Katso myös: Miten Trump on muuttunut toisella presidenttikaudellaan, Sauli Niinistö? Niinistö muistuttaa, että kyse ei ole pelkästään Grönlannista. – Riippumatta miten Grönlannissa käy, Euroopalla on sylissä oma ongelmansa. Se johtuu tuudittautumisesta Yhdysvaltojen täyteen tukeen. – Vuosikymmeniä on Yhdysvalloista kuulunut, hieman kohteliaammin vain, että ottakaa nyt vastuuta itsestännekin. Niinistön mukaan nyt on vakavasti pohdittava Euroopan turvallisuutta. Jos Yhdysvallat hyökkäisi Grönlantiin, olisi koetuksella myös eurooppalainen Lissabon-sopimus. – Silloin meidän EU-jäsenten tulisi auttaa Tanskaa, ja vähän epäilen, ettei siihen tahtoa kovin paljon kuitenkaan olisi. – Tuolloin ongelma kertaantuu myös Euroopan unionin olemassaoloon. Voiko sellainen yhteisö tai unioni vakuuttaa kansalaisia, ellei se vakuuta takaavansa turvan? Mikä on Grönlannin kohtalo, ryhdistäytyykö Eurooppa, mitä tekee Trump? Presidentti Sauli Niinistö arvioi turvallisuustilannetta Asian ytimessä -ohjelmassa – katso koko jakso MTV Katsomosta.

Keskisarjan luento keräsi kuulijoita

Kommunistinen Lanka-verkosto kokoontui Lahden pääkirjaston edustalla Lahdessa 12. tammikuuta samaan aikaan kun historioitsija ja perussuomalaisten kansanedustaja Teemu Keskisarja luennoi kirjastolla. / LEHTIKUVA Kansa kokoontui Keskisarjan luennolle Lahden kaupunginkirjastossa – kommunistien mielenosoitus lässähti | Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajan, kansanedustaja Teemu Keskisarjan jo etukäteen huomiota herättänyt luento Lahden kaupunginkirjastossa maanantaina keräsi paikalle runsaasti yleisöä, pienehkön ryhmän vasemmistolaisia mielenosoittajia ja poliiseja. Kansanedustaja Teemu Keskisarja luennoi eilen maanantaina Lahden pääkirjastossa aiheesta ”Väestönvaihtojen historiaa 8000 eKr.-2025 jKr”. Keskisarja selvensi aihetta tiedotusvälineille ja kyselijöille. Hän kertoi keskittyvänsä luennossaan maahanmuuton yleistymiseen ja kantaväestön vähenemiseen perustuvaan väestönvaihtoon. Keskisarjan mukaan tähän ei liity salaliittoteoriaa, vaan kysymyksessä on ajan ilmiö, josta on olemassa yleistä tietoa. Kommunistit eivät onnistuneet estämään Lahden kaupunginkirjasto tiedotti ennakkoon, että sillä ei ole huomautettavaa luennon tai aiheen osalta, koska tilaisuuden järjestäjä Lahden Perussuomalaiset ry oli ilmoittanut sitoutuneensa kirjaston sääntöjen mukaiseen tilaisuuden järjestämiseen. Poliisit turvasivat Ennen Keskisarjan tilaisuuden alkua, kiinnostunutta yleisöä kertyi jo tuntia ennen Lahden kirjaston aulan täydeltä odottamaan luennon alkua. Tilaisuutta turvasi pihalla kaksi poliisin erikoisyksikön autollista poliiseja. Poliisi eristi LANKA-ryhmän mielenosoittajat nauha-aitaukseen. Punahuivisia mielenilmaisijoita oli aitauksessa kerrallaan hieman toistakymmentä henkilöä. Luentosalissa turvallisuuden takasivat kirjaston vartiointiliike ja perussuomalaisten järjestysryhmä. Saliin voitiin sääntöjen mukaan päästää noin 170 henkilöä. Lisäksi tv-kuvaajat, lehtikuvaajat ja toimittajat saivat omat paikkansa salista. Yleisöä joutui jäämään salin ulkopuolelle lähes saman verran kuin saliin voitiin päästää. Neuvostovalta vaihtoi Viron väestön Ennakkoilmoituksensa mukaisesti Keskisarja käsitteli väestönvaihtojen historiaa aikajaksolla 8000 vuotta eKr. – 2025 jKr. Luento lähti varsin kaukaa liikkeelle, mutta lähestyi myös nykyisiä väestön siirtymiä. Keskisarja otti esimerkin lähihistoriasta. Suomen Karjalasta, Petsamosta, Kuusamossa ja Sallasta yli 420 000 henkilöä joutui lähtemään kotoaan viime sotien aikana, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Keskisarja korosti, että Neuvostoliiton miehittämässä Virossa neuvostovalta vaihtoi Viron väestön niin että lopulta Virossa kolmannes sen asukkaista oli venäläisiä. Moskovan keskusvalta vaihtoi väestöä erinäisillä kieli- ja työvoimapoliittisilla toimenpiteillään. ”Työperäisyys” on sisällöllisesti huono uudissana Teemu Keskisarja mainitsi Suomen ylikansallisesta pakkoenglannista. Hän totesi osan suomalaisista puhuvan ja kirjoittavan toisilleen englanniksi tärkeilyn ja hienostelun tähden. Suomen- ja ruotsinkielen sijasta suomalaisia opastetaan nykyisin englanninkielisillä opasteilla ja nimillä. – En hyväksy uudissanaa ”työperäinen”. Suomalaiset siirtolaiset 1800–1900-luvun Amerikassa ja 1970-luvun Ruotsissa eivät olleet ”työperäisiä”. He vain menivät töihin. ”Työperäisyys” tarkoittaa Suomessa nyt halpatyötä, joka ei riitä elantoon ja asumiseen varsinkaan pääkaupunkiseudulla, Keskisarja sanoi. Suomen Akatemia preferoi englannin kieltä Teemu Keskisarja korosti nettomuuton Suomeen olleen pahimmillaan 50 000 henkilöä vuodessa. Sen verran oli tulokkaita enemmän kuin menokkaita. Suomen-, ruotsin ja saamenkielisiä kuolee 25 000 enemmän vuodessa kuin syntyy. Keskisarja painotti, että tämä ei ole mikään salaliittoteoria, vaan julkista tietoa. Nettomuutto tilastovuonna 2024 oli 47 051 henkilöä. Julkisena yhteisönä Keskisarja mainitsi Suomen Akatemian, joka haluaa suomalaistutkijoilta vain englanninkielisiä hakemuksia. Korkeakoulut pyrkivät kansainvälistymään englanninkieltä korostaen. Teemu Keskisarja totesi tämän vaatimuksen polkevan Suomen kansalliskieliä. Luennon jälkeen yleisö esitti salissa useita luennon aiheeseen liittyneitä kysymyksiä luennoitsijalle. Yleisön poistuessa tilaisuudesta LANKA-ryhmä jatkoi kovaäänisen vahvistamana v-sisältöisiä rytmihuutojaan aitauksessaan lumisella pihalla poliisin vartioimana. LASSE KOSKINEN

Onko pakkanen hellittämässä

Tunnin lenkillä Käyttäjän Roktähti julkaisu · Tänään oli lähdössä 11 osallistujaa joista yksi lähti älyladulle suksien kanssa. Hannukin teki paluun yli vuoden "sairasloman" jälkeen upouuden polvensa kanssa. Lenkkeiltiin edelleen lähes lumettomalla latupohjalla sekä Risen portaatkin mentiin Anssi Joutsenlahti Ja vaikka pakkanenkin oli 10 astetta, niin kaikilla oli liikaa vaatetta niin, että tuli oikein hikikin, kun on totuttu vähän kovempiin pakkaslukemiin, oli todella liikaa päällä, mutta niinkin parempi kuin että olisi liian vähän vaatetta!

Jeesuksen kaste

Kasteen sunnuntai Jeesuksen kasteen mukaisesti. Sain tänään olla kastamassa nuoren perheen esikoispojan Tampereella Takahuhdan seurakuntatalossa sukulaisjoukon keskellä! 🙏 ⛪️ 💖 ✝️ 💝 ♥️ Kasteen lahja Sunnuntain aiheena on Jeesuksen kaste, loppiaisen vanhakirkollinen aihe. Jeesuksen kasteesta näkökulma laajenee kristilliseen kasteeseen yleensä. Kaikki Uuden testamentin tekstit keskittyvät tänä sunnuntaina kasteeseen ja sen merkitykseen kristityn elämässä. Jeesuksen kaste hänen kärsimystiensä alkuna on meidän kasteemme perusta. Kasteessa meidät on liitetty Kristukseen ja hänen kirkkoonsa. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Joh. 1:29–34 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 1 Seuraavana päivänä Johannes näki, että Jeesus oli tulossa hänen luokseen. Johannes sanoi: ”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! Hän on se, josta sanoin: ’Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua.’ Minäkään en tuntenut häntä, mutta juuri sitä varten olen tullut kastamaan vedellä, että Israel saisi tietää, kuka hän on.” Johannes todisti: ”Minä olen nähnyt, kuinka Henki laskeutui taivaasta kyyhkysen tavoin ja jäi hänen päälleen. Minäkään en häntä tuntenut. Mutta hän, joka lähetti minut kastamaan vedellä, sanoi minulle: ’Se, jonka päälle näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, kastaa Pyhällä Hengellä.’ Minä olen sen nähnyt ja todistan, että tämä mies on Jumalan Poika.”

Olimme ainoat viisaat v.2011 eduskunnassa

Suomen irtautuminen Ottawan sopimuksesta tulee voimaan tänään 10.01.2026 Suomi irtautuminen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta tulee voimaan tänään, 10. tammikuuta. Eduskunta hyväksyi irtautumisen viime kesäkuun puolivälissä. Päätöksen myötä jalkaväkimiinojen käyttö sallitaan jälleen Suomen puolustusvoimille. Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka jo alun perin vastusti miinakieltoa. Perussuomalaisten pitkäaikainen vaatimus irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta tulee voimaan tänään. Suomi ilmoitti YK:lle Ottawan sopimuksesta irtautumisesta viime kesänä, heinäkuun 10. päivänä. Sopimuksen artiklan mukaisesti irtisanominen astuu voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomisen, eli tuo päivä on tänään, 10. tammikuuta. Eduskunta hyväksyi irtautumisen Ottawan sopimuksesta viime kesäkuussa äänin 157–18. Miinapäätöstä vastustivat kaikki paikalla olleet vasemmistoliiton kansanedustajat, seitsemän vihreiden edustajaa ja yksi RKP:n kansanedustaja. Suomi liittyi Ottawan sopimukseen virallisesti vuonna 2012. Perussuomalaiset oli ainoa puolue, joka äänesti eduskunnassa jokaisen paikalla olleen kansanedustajan voimin Ottawan sopimusta vastaan vuonna 2011, minä muiden mukana! Jalkaväkimiinat lisää puolustuskyvykkyyttä Tänään voimaan tuleva irtautuminen Ottawan sopimuksesta merkitsee sitä, että Suomen puolustusvoimat voi jälleen käyttää jalkaväkimiinoja. Puolustusvoimien mukaan jalkaväkimiinat ovat tehokas keino hidastaa vihollisen etenemistä ja tuottaa tälle tappioita. Puolustuskyvykkyyden lisääminen on Suomelle tärkeää. Suomen turvallisuusympäristö on heikentynyt sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Venäjä on käyttänyt jalkaväkeä hyökkäyksissä ja alueiden valtaamisessa. Puolustusministeriöstä todettiin kesäkuussa, että jalkaväkimiinat ovat Suomelle tärkeä puolustuksellinen ase ja ne sopivat hyvin Suomen laajan maaston puolustamiseen. SUOMEN UUTISET

Markus Vuorelalle 1.henkilökohtainen SM-kulta

Etusivulle Juuri nyt: Tällainen on Jari Saarion vaarallinen matka PODCAST: Nuorten MM-kisojen jälkipuinti ja herkullinen Q&A-osio IS ExtraKun tunnettu henkilö myi Saanalle rivitaloasunnon Hangosta, hän ei epäillyt mitään ikävää – sitten paljastui jättimäinen virhe Maastohiihto Ennakkosuosikki romahti SM-hiihdoissa Markus Vuorela vei SM-kullan, mutta olympianäytöksi se ei riittäne. Arsi Ruuskanen oli päivän suurin pettymys. Jaa Tallenna Kommentoi Markus Vuorela ansaitsi ensimmäisen henkilökohtaisen SM-kultansa. Markus Vuorela ansaitsi ensimmäisen henkilökohtaisen SM-kultansa. Kuva: Vesa Moilanen / IS Kuuntele juttu Topias Mikkonen 14:20 Markus Vuorela, 29, voitti vihdoin ensimmäisen henkilökohtaisen SM-kultansa lauantaina. Jämin Jänteen mies lykki nopeiten kymmenen kilometrin vapaan hiihtotavan väliaikalähtökilpailussa Kuopiossa. Yksilömestaruus maistui useiden joukkuekultien ja muiden henkilökohtaisten mitalien jälkeen. – Onhan se mahtavaa, että voi sanoa olevansa Suomen mestari. Niitä himmeämpiä mitaleja on aika paljon. Kulta on kiertänyt, Vuorela fiilisteli. Mestaruus tuli Vuorelalle yllätyksenä, sillä olympiakausi ei ole sujunut toivotulla tavalla. Hän on kilpaillut vapaalla hiihtotavalla ainoastaan Scandinavia Cupissa, missä sijoitukset ovat olleet 30. ja 40. – En osannut odottaa tällaista tulosta. Vapaalla ollut vähän vaikeaa, niin kyllä yllätti itsenikin. Jos Vuorela ei uskonut kultamahdollisuuksiinsa, joukkuekaveri Ristomatti Hakola, joka sijoittui kahdeksanneksi, osasi ounastella tykkihiihtoa. Hän saapui maaliin pari minuuttia Vuorelaa myöhemmin ja ryntäsi naama huurussa onnittelemaan mestaria. – Mähän sanoin tänään aamuna hei! Sanoin, että sä ansaitset sen SM-kullan, Hakola kehui. –Niin oli. Tulihan se sieltä, Vuorela vastasi. Lopputulokset, miesten 10 km (v), SM-Kuopio Markus Vuorela Jämin Jänne 21.31,8 Olli-Pekka Laitila Vehkalahden Veikot +7,5 Emil Liekari Vuokatti Ski Team Kainuu +8,2 Juuso Haarala Pohti SkiTeam Pyhäjärvi +8,7 Jalmari Bergqvist Liperin Hiihtoseura +10,0 Veeti Pyykkö Vuokatti Ski Team Kainuu +14,0 Niilo Mäkinen Pujion Hiihtoseura +15,5 Ristomatti Hakola Jämin Jänne +21,6 Eero Rantala Vuokatti Ski Team Kainuu +23,1 Arsi Ruuskanen Kuusamon Erä-Veikot +24,0. Vuorela oli 2,1 kilometrin väliajassa vasta 13:ntena mutta kiristi tasaisesti kierrosten edetessä. Kun hänen jälkeensä lähti vielä monia ennakkosuosikkeja, ei vauhdin riittävyydestä ollut varmaa tietoa. Huoli kuitenkin kaikkosi, kun maajoukkueen päävalmentaja Teemu Pasanen kertoi väliaikoja puolimatkassa. – Ennen kolmatta kierrosta kysyin Pasaselta, tuleeko takaa. Hän sanoi, että ei tule. Vaikka meno on juuri nyt hyvää, Vuorelan näyttö taisi tulla liian myöhään. Olympiapaikoista käydään rajua kamppailua, eikä hänen nimensä ole noussut pohdinnoissa enää viikkoihin. Päävalmentaja Pasanenkin sanoi Ylelle SM-hiihtojen alla, että ”kansainväliset kisat ovat ne tarkkailut, joiden perusteella olympialaisiin valitaan”. – Vähän myöhässä olen isoihin koneisiin. Kyllähän se vaikeaa on, kun ei maailmancupissa enää ole, vaikka tämä nyt olikin olympiamatka, Vuorela pohti Toisen hiihtäjän sairastuminen lienee ainoa tapa, jolla Vuorela saataisiin Val di Fiemmeen kisaamaan. Helmikuu näyttää muutenkin sen verran tyhjältä, että rajavartija viettänee sen töissä. – Menen moottorikelkkailemaan töihin. Katsellaan partiomajalla sitten puhelimesta kisoja. Vuorelan kauden paras maailmancup-hiihto on Rukan 21. sija kymmeneltä kilometriltä perinteisellä. Vuorelan kauden paras maailmancup-hiihto on Rukan 21. sija kymmeneltä kilometriltä perinteisellä. Kuva: Vesa Moilanen / IS Lauantain kilpailun piti olla kansainvälisen tason mittari, kun Puijon Hiihtoseuran Iivo Niskanen ja Kuusamon Erä-Veikkojen Arsi Ruuskanen löytyivät lähtölistalta. Niskanen kuitenkin perui aamulla ilmoittautumisensa, ja Ruuskanen, joka jätti Tour de Skin välistä, sijoittui vasta kymmenenneksi. – Aika sähäkkä kisa oli. Muut meni kovaa tänään, ei mitään ihmeellistä. Muutkin hiihtää kovaa, että pitää onnistua, jos haluaa täälläkin pärjätä, Ruuskanen sanaili. – Liikaa ehti miettimään asioita matkalla. Ei tuntunut tarpeeksi pahalta. Ruuskaseen, 25, oli lupa kohdistaa odotuksia, sillä hän on ollut päivän kisamatkalla liki paras ei-norjalainen maailmancupissa kuluvalla kaudella. Vaikka Ruuskanen jäi kauas tasostaan, hän luottaa kuntonsa kehittymiseen kohti viiden renkaan kisoja. – Oli kuukauden kisatauko, niin en odottanutkaan, että olisi hirmu herkkää. Olen harjoitellut nyt, ja minulla on tavoite siellä kuukauden päässä. Lauantaina ei kulkenut, mutta Arsi Ruuskanen iloitsi, että kotimaisessa kilpailussa joutuu lujille. Lauantaina ei kulkenut, mutta Arsi Ruuskanen iloitsi, että kotimaisessa kilpailussa joutuu lujille. Kuva: Vesa Moilanen / IS Pujion hiihtostadionilla kilpailtiin erittäin talvisissa olosuhteissa, mutta alkukaudesta lunta on ollut tarjolla niukemmin. Siksi SM-kymppi jouduttiin kiertämään helpohkolla 2,5-kilometrisellä ”Iivon lenkillä”, joka ei suosinut Ruuskasta. – Onhan tämä kovavauhtinen ja suht helppo. Ei ole pitkiä työpätkiä. Pitäisi olla todella suorituskykyinen, että tässä pärjää. Latuprofiilin sopikin erityisesti Vehkalahden Veikkojen Olli-Pekka Laitilaa ja Vuokatti Ski Team Kainuun Emil Liekaria, jotka nappasivat hopean ja pronssin, vaikka kilpailu vilisi maajoukkuehiihtäjiä.

Vähän lunta

Kun ei lumen vähyyden vuoksi saa hiihtolatuja päästiin tunninlenkillä tuulensuojaan vielä kuntoreitille ja Risen portaisiin 8 henkeä, 58 min, 5,3 km. Pakkanen 15 astetta. Ei näin vähälumista ole useinkaan ollut vielä näin tammikuussa!

Kuusi Sauli Niinistön kirjaa

FB-sivultani: Hyllystä löytyvät kuusi kirjaa Presidentti Sauli Niinistöstä. Kuvassa ylinnä Niinistön itse tänä vuonna kirjoittama Kaikki tiet turvaan. Seuraavina Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen kirjoittama Sauli Niinistö Mäntyniemen herra v.2018 ja Sauli Niinistön oma kirjoittama Hiljaisten historia v.2007. Sitten Tuomo Yli-Huttulan Presidentti ja porvarivalta v.2018 ja Risto Uimosen kirjat Sauli Niinistö - tasavallan presidentti v.2018 ja Sauli Niinistö - suomalaisten presidentti v.2023

Loppiainen päättää jouluajan

Loppiainen (Epifania) Jeesus, maailman valo Loppiaisen evankeliumi kertoo idän tietäjistä, jotka tulivat osoittamaan kunnioitustaan juuri syntyneelle juutalaisten kuninkaalle. Tietäjät olivat vieraiden kansojen edustajia. Tämä osoittaa, että Kristus on valo kaikille maailman kansoille. Loppiainen muistuttaa kirkon lähetystehtävästä. Joulun sanoma kuuluu kaikille. 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Matt. 2:1–12 (1. vuosikerta) Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 2 Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodeksen aikana, Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä. He kysyivät: ”Missä se juutalaisten kuningas on, joka nyt on syntynyt? Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitustamme.” Kuullessaan tästä kuningas Herodes pelästyi, ja hänen kanssaan koko Jerusalem. Hän kutsui koolle kansan ylipapit ja lainopettajat ja tiedusteli heiltä, missä messiaan oli määrä syntyä. ”Juudean Betlehemissä”, he vastasivat, ”sillä näin on ilmoitettu profeetan kirjassa: - Sinä, Juudan Betlehem, et ole suinkaan vähäisin heimosi valtiaista, sillä sinusta lähtee hallitsija, joka on kaitseva kansaani Israelia.” Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät luokseen ja otti heiltä juurta jaksain selville, milloin tähti oli tullut näkyviin. Sitten hän lähetti heidät Betlehemiin. ”Menkää sinne”, hän sanoi, ”ja ottakaa asiasta tarkka selko. Kun löydätte lapsen, niin ilmoittakaa minulle, jotta minäkin voisin tulla kumartamaan häntä.” Kuninkaan sanat kuultuaan tietäjät lähtivät matkaan, ja tähti, jonka he olivat nähneet nousevan taivaalle, kulki heidän edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen. Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo. He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Unessa Jumala varoitti tietäjiä palaamasta Herodeksen luo, ja niin he menivät toista tietä takaisin omaan maahansa.

Pakkasia pitelee

Vitosten lenkki: klo 5 ip, 5 h, 5 km, 55 min, -15 pakkasta, Tehtaan- ja Rauhankatuja, kotona jo -17 astetta!

Suomelle hiihtovoitto

Jasmi Joensuulla epätodellinen fiilis dominoivasta voitostaan – nauroi olotilalleen Tour de Skin huipentuessa Jasmi Joensuu otti uransa ensimmäisen henkilö­kohtaisen maailmancup-voiton olympia­kenraalissa. Johanna Matintalo täydensi suomalais­panosta viidennellä sijalla. Jasmi Joensuu voitti. Kuva: Getty Images Mika Halonen Se oli täydellinen sprinttipäivä sekä olympiakenraali – Jasmi Joensuu oli täysin ylivoimainen Val di Fiemmen viimeistä edellisellä etapilla perinteisen hiihtotavan sprintissä. Jo karsinnassa Joensuu oli nopein 0,74 sekunnin erolla ennen Sveitsin Nadine Fähndrichiä. Puolivälierässä Joensuu aloitti rauhallisesti, mutta iski radan päänousussa rajusti ja karkasi muilta. Joensuu sai ottaa loppusuoran rauhassa ja lasketella voittajana maaliin. Jasmi Joensuu karkasi aivan ylivoimaiseen voittoon 1. erässä. Ensimmäisessä välierässä Joensuu ja Fähndrich ottivat odotetusta kärkipaikat haltuunsa. Päänousussa Joensuu nousi jälleen kärkeen ja Fähndrich pystyi seuraamaan. Lopulta Fähndrich nousi erävoittoon ja Joensuu nappasi toisen finaalipaikan. Jasmi Joensuu ja Nadine Fähndrich omaa luokkaansa välierässä. Finaalissa Fähndrich ja Joensuu ottivat jälleen kärkipaikat. Joensuu seuraili, mitä Fähndrich teki, ja iski taas päänousussa. Joensuu pystyi pitämään loppusuoralla helpohkosti kärkipaikkansa. Fähndrich otti kakkossijan, ja Johanna Hagström oli kolmas. Johanna Matintalo täydensi loistavan suomalaispanoksen viidennellä sijallaan. Maja Dahlqvist sijoittui neljänneksi ja Anja Weber kuudenneksi. Jasmi Joensuulle uran ensimmäinen maailmancupin voitto! – Tämä tuntuu täydelliseltä, Joensuu hehkutti FIS:n englanninkielisessä haastattelussa. – Erittäin, erittäin coolia. Koko kauden olen tiennyt, että sprinttihiihtoni on hyvää. Tänään todistin itselleni, että voin lyödä maailman parhaita. Jasmi Joensuun englanninkielinen voittohaastattelu. Ylen haastattelussa Joensuu kuvaili fiiliksiään epätodellisiksi. – Tiesin kyllä, että tänään on hyvä päivä. Sanoin jo eilen, että tämä on hyvä ja hieno rata. Tänään oli näihin olosuhteisiin ja tähän paikkaan täydellinen päivä. Edellisen kerran suomalainen naissprintteri on juhlinut maailmancupin henkilökohtaista osakilpailuvoittoa vuonna 2013. Tuolloin Mona-Liisa Malvalehto oli ykkönen Liberecissä. Pirjo Muranen oli ykkönen Rybinskissa 2009 ja Virpi Kuitunen Drammenissa 2007. – No onhan tämä iso juttu. Minulta on odotettu podiumia ja finaalipaikkaa, kun olen sprintticupin hallitseva mestari. Se ei toki yhtään merkkaa, mitä muut sanovat, mutta olen halunnut itselleni näyttää, että minulla on sisälläni tällainen tulos. – Totta kai tänään pitää kiittää myös huoltoamme. Minulla oli alla toissapäivänä vihityt ”mussukat” (sukset). Tämä on koko joukkueen voitto, Joensuu hehkutti ja kiitti erityisesti huoltoporukasta Kuisma Taipaletta. Jasmi Joensuu Ylen voittohaastattelussa. Joensuun edellinen ja ainoa henkilökohtainen top3-sijoitus maailmacupista oli viime kauden Tour de Skiltä, kun hän oli toinen Toblachin sprintissä. Tällä kaudella finaalipaikka oli vielä kiertänyt Joensuuta, kun hän oli ollut kolme kertaa sprintin seitsemäs. Joensuun voitto on ylipäätään Suomen ensimmäinen palkintokorokesija tämän kauden maailmancupissa. Lauantain kisasta puuttui toki kovia nimiä, kun esimerkiksi Norjan sprinttihirmu Kristine Stavås Skistad sairastui. Lisäksi sivussa olivat muun muassa Ruotsin Linn Svahn, Jonna Sundling ja Emma Ribom. Se ei vähennä Joensuun päivän täydellisyyttä. – Oikeastaan koko päivän fiilis oli hyvä. Paljon väsyneempänäkin olen lähtenyt aiemmin finaaliin. Jostain syystä, kun on neljä kisaa takana, niin olo on parempi ja yöpalautumiset ovat parempia kuin koko Tourin aikana. En tiedä sitten, sopiiko tämä kilpahiihtäminen minulle, Joensuu nauroi he Jasmi Joensuu juhlii palkintopallilla maailmancupin osakilpailun voittoa. Olympiarata sopii Joensuu on pitänyt ennenkin Val di Fiemmen sprinttiradasta, vaikka vuosi sitten se saikin monilta hiihtäjiltä rajua kritiikkiä. Siksi sprinttirataa muutettiin tälle kaudelle ja olympialaisia ajatellen. Nyt radalle oli tehty uusi nousu. Sen lisäksi radan legendaarisen Zorzi-nousun jälkeen oli tasamaan työpätkä eikä enää lähdetty mäen päältä suoraan laskuun. Juuri tuossa nousun ja työpätkän yhdistelmässä Joensuu ratkoi lauantaina voittonsa. Karsinnassa Joensuu yllättyi radan pituudesta, mutta osasi jakaa vauhtinsa jo silloin oikein. Joensuu oli karsinnassa matkan puolivälissä 10. nopein, mutta maalissa hän nappasi kärkiajan. – Oli mahtava veto Joensuulta. Aika ja kaikki samaa kuin viime vuonna. Hän osaa tämän radan hiihtää. Hänellä riittää kestävyys hiihtää täällä, hehkutti Ylen asiantuntija Ville Nousiainen. Nousiainen kehui, kuinka Joensuu ei alkanut hätäillä, kun oli piikkipaikalla. – Malttoi rummuttaa isoa tasatyöntöä lopun, vaikka Fähndrich alkoi lähestyä. Uskalsi hiihtää nousua omilla vahvuuksillaan. Hagström ja Fähndrich ovat häntä heikompia kestävyyskunnoltaan. Joensuu syötti tälle kaksikolle myrkkyä. Suomalaisnaisista 4/5 selvitti tiensä karsinnasta jatkoon. Välierissä nähtiin Joensuun ja Matintalon lisäksi Jasmin Kähärä. Hänelle välieräpaikka oli kauden ensimmäinen. Miehissä Joni Mäki oli parhaana suomalaisena seitsemäs. Hän voitti oman puolivälieränsä ja oli välierässään niukasti kolmas. Niilo Moilanen taisteli tiukasti välieräpaikasta, mutta jäi eränsä kolmanneksi. Myöhemmin Moilanen pudotettiin estämisen takia eränsä viimeiseksi. Sprintin tulokset (p) MIEHET: 1. Johannes H. Kläbo NOR 3.21,28 2. Jules Chappaz FRA +3,11 3. Anton Grahn SWE +3,14 4. Ansgar Evensen NOR +3,63 5. Lars Heggen NOR +4,26 6. Jan Stölben GER +11,23 7. Joni Mäki FIN 30. Niilo Moilanen FIN 45. Perttu Hyvärinen FIN 61. Petteri Koivisto FIN NAISET: 1. Jasmi Joensuu FIN 3.45,75 2. Nadine Fähndrich SUI +0,44 3. Johanna Hagström SWE +1,94 4. Maja Dahlqvist SWE +5,03 5. Johanna Matintalo FIN +6,42 6. Anja Weber SUI +13,63 10. Jasmin Kähärä FIN 27. Vilma Nissinen FIN 40. Vilma Ryytty FIN

Oliko rasittumista

Tosiaan lumen peittämä jalkakäytävän reunakivi koitui tällä kertaa kompastuskiveksi jättäen myös jälkiä🤔 😮‍💨😏 😁 😰 Oliskohan se vaikuttanut, että keskipäöivällä kävin jo lenkillä ajatellen, että illalla voi sataa ja tuulla niin paljon, että voi olla parempi, ettein silloin tarvi mennä yhteislenkille. Oli siis täysin poikkeuksellisesti kaksi lenkkiä samana päivänä! Tunnin Lenkki Roktähti Juissi Läskinen Tänään lenkkeiltiin 10 jäsenen voimin - 12 asteen pakkaskelissä. Ps. Tänäänkään ei selvitty ilman kaatumisia, kun nyt "syöksyharjoituksia" teki Anssi.😉

Uusivuosi aloitetaan Jeesuksen nimessä

Uudenvuodenpäivä Jeesuksen nimessä Tammikuun ensimmäinen päivä sai kirkollisen sisältönsä jo ennen kuin sitä vietettiin kalenterivuoden vaihtumisen päivänä. Päivä on ns. joulun oktaavi (kahdeksas päivä, viikon kuluttua vietettävä jälkijuhla). Kuvaus Jeesuksen lapsuudesta on ehtinyt ympärileikkaukseen ja nimenantoon asti, ja siihen liittyen tekstit puhuvat Jeesuksen nimen merkityksestä. Muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei meille ole annettu. Jeesus-nimi merkitsee ’Herra on apu, Herra pelastaa’. Siihen nimeen on turvallista luottaa alkavana vuotena. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Joh. 14:12–14 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 14 Jeesus sanoo: ”Totisesti, totisesti: joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin. Minä menen Isän luo, ja mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa. Mitä te minun nimeeni vedoten pyydätte minulta, sen minä teen.” Kopioi teksti Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Ikuinen Isä, sinä annoit Poikasi syntyä ihmiseksi meidän tähtemme ja annoit hänelle nimen Jeesus. Auta meitä elämään lyhyt elämämme niin, ettemme kieltäisi hänen nimeään, vaan saisimme ikuisen autuuden hänen kauttaan, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 2 Herra Jeesus Kristus. Sinä olet tullut ajalliseen elämäämme antaaksesi meille ikuisen elämän. Tahdomme alkaa uuden vuoden sinun nimessäsi. Vahvista meitä kohtaamaan sen ilot ja vaikeudet. Lisää luottamustamme ja lujita toivoamme. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti.