Sateen keskeltä Raumalle

Hauskat vaalivankkurit

Vaalitilaisuudet ovat usein kovin vakavia ja paneelitkin ikäviä ja pitkästyttäviä. Näin ei ollut Satakunnan Kansan vaalivankkurien avajaistilaisuudessa Kankaanpään koulukeskuksen auditoriossa kuitenkaan asian laita, päinvastoin tilaisuudessa oikein viihtyi ja sai jopa nauraa useamman kerran. Politiikka voi siis olla mielenkiintoistakin ja jopa hauskaa. Oliko yhtenä syynä leppeään ilmapiiriin ensinnäkin salin täyteinen väkimäärä 280 innokkaasti illan kulkua seurannutta kuulijaa kuin ennen kaikkea illan vetotehtävissä olleet Kankaanpään Seudun päätoimittaja Antero Karppinen ja leipätyökseen politiikasta ja ennen kaikkea politiikoista Satakunnan Kansassa kirjoittava Juha Ståhle. Ehkä aivan osattomia emme olleet mekään kuusi panelistia, jotka saimme kertoa näkemyksiämme ja käydä kahdenkeskiset väittelytkin. Yleisö pääsi vastaamaan moniin kysymyksiin joko puolesta tai vastaan ja sai myös esittää kysymyksiä. Yksi illan parhaista anneista oli tietenkin itse puolustusministerin Jyrki Häkämiehen mukanaan tulo Satakunnan varuskuntakierroksilta Säkylän Huovinrinteestä ja Niinisalon varuskunnasta, ja ennen kaikkea hänen haastattelunsa. Puolustusvoimia uhkaa sama määrärahojen supistaminen kuin muitakin hallinnonaloja. Varuskuntien uhkakuva on lisäksi asevelvollisten määrän väheneminen. Molemmista Satakunnan varuskunnasta pidämme kuitenkin lujasti kiinni ja molemmilla on myös omat vahvuustekijänsä. Ja on myös huomioitava ikäluokkien jo tiedossa oleva kasvaminenkin, joskin varusmiesikään tulemiseen menee vielä vuosia. Olisi myös uudelleen innostettava myös naisia ryhtymään alkuinnostuksen laannuttua uudelleen varusmiespalvelukseen. Satakunnan Kansan vaalipaneeleiden aloitus sujui siis jouheasti. Sopii vaan toivoa yhtä hyvää jatkoa muihinkin vaalivankkuritilaisuuksiin, joita neljä vuotta sitten sain käydä aika monet puolueen lähes ykkösehdokkaana, nyt meillä on täysi lista ja joka paneeliin osallistuu eri henkilö, varaa on valita hyvästä joukosta.

Armoitettu Jaska Löytty

Kahden maan kansalainen ja Viimeisen laulun vielä laulan ovat suosituimpia Jaakko Löytyn virsiä, jotka molemmat on otettu myös Siionin virsien lisävihkoon ja veisattiin Jaskan voimakkaalla johdolla molemmissa viikon vaihteessa pidetyissä seuroissa, joissa sain olla Jaskan kanssa. Jaakko on tavallaan seuraajanani Herättäjä-Yhdistyksen Länsi-Suomen aluesihteerin tehtävässä ja kiertää siis matkamiehenä Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen aluetta. Aiemmin Kiikoisten Jaarankylän lakkautetulla koululla asuneena hän nykyisin on muuttanut Ylöjärven Siivikkalaan. Saimme pitää siioninvirsiseurat Pomarkun Tuunajärven kylätalolla ja Kankaanpään seurakuntatalolla hyvällä kotoisella yli kolmenkymmenen hengen seurajoukolla. Jaakko johtaa tunnetulla matkaveisaajan taidollaan ilman säestystä laulettavaa veisuuta, johon on helppo yhtyä. Varsinkin Tuunajärvellä on kovia veisaajia ja niin oli Kankaanpäänkin seuroissa. Juuri väkevä mukaansatempaava veisaaminen on seurojen huippu ja helmi. Ei tarvita mitään soittopelin säestystä, veisuu puhuu omalla painollaan ja puhuttelee syvällisesti myös kristityn syvimpiä tuntoja koskettavilla sanoillaan, jotka samalla ovat myös rukousta sydämen syvyydestä. Paastonajan puolivälissä on leipien sunnuntai. Siksi veisattiin myös Jaakon vaimon Kaijan sanoittama virsi ”Maan, taivaan Herra, Luoja. Isämme, Jumala, vuotuisen kasvuntuoja, ravitse peltoja. Puhuttiin myös tästä ajallisesta leivästä, mutta ennen kaikkea Elämän leivästä, Jeesuksesta. Tietenkin. Kanarian saarilta harjoitusmatkalta palannut Jari Koskela toi terveisiä kokemuksistaan sikäläisissä oloissa. Näin saimme uutta ravintoa jatkaa uusin voimin taas palan matkaa kristityn matkaamme kulkien kohden päämääräämme.

Median kiinnostus jatkuu herpaantumattomana

Median kiinnostus jatkuu herpaantumatta Viikonvaihteen tienoilla lehdistön politiikkakirjoittelu edelleen lisääntyi vaalien lähestyessä aina vaan. Alkaahan ennakkoäänestys jo keskiviikkona 6.4. ja varsinaiseen vaalipäiväänkin on vain kaksi viikkoa. Kirjoittelu on yleispätevää koskien koko politiikan kenttää, mutta Perussuomalaiset ovat kyllä hyvin näyttävästi esillä. Suomen Kuvalehdessä on jopa noussut viikon luetuimmaksi nettijutuksi: ”Ovatko perussuomalaisten kannattajat huono-osaisia ja syrjäytyneitä?” Lehdessä viitataan myös Timo Harakan kirjoitukseen, jossa tämä puolestaan ruoskii Risto E.J. Penttilää, Vilho Harlea ja Matti Apusta, kun he syyttävät ns. sivistyneistöä ylimielisyydestä Timo Soinia kohtaan. Kokonaan oma lukunsa on lehden humoristipakinoitsijan Jukka Ukkolan kynästä lähtenyt Monisalkku, jossa tarjoillaan Timo Soinia monisalkkuministeriksi, jotta saataisiin säästöä ministerien palkoissa, kun Timo kyllä pystyisi hoitamaan useampaakin ministeriötä yht´aikaakin. Hesari on päättämässä vaalipiirikohtaista tarkasteluaan Helsinkiin ja Uudellemaalle, joissa molemmissa PerusÄssät jylläävat, Uusimaa seitsemän ja Helsinki kaksi kansanedustajaa. Yksin Uudeltamaalta tulisi Timo Soinin vanavedessä enemmän edustajia kuin tällä hetkellä on koko eduskuntaryhmässä. Vahvimmilla ovat Seppo Huhta, Jussi Niinistö ja istuvat kansanedustajat Pietari Jääskeläinen ja Pirkko Ruohonen-Lerner. Seuraaviin paikkoihin kurkottaa tasavahvasti kymmenen eri ehdokasta. Apu-lehden politiikan erityistoimittaja Yrjö Rautio on ollut vaiti pari viikkoa. Niinpä lehti on tyytynyt laatimaan puoluejohtajista horoskooppeja ja tekemään pari pientä juttua. Hesari kirjoittaa myös kaikista 8 eduskuntapuolueesta lyhyehköt luonnehdinnat. Sen mukaan PS on tuonut säpinää vaaleihin ja nostanee kaikkien puolueiden kannattajien äänestysaktiivisuutta. Unto Hämäläinen vertailee Jutta Urpilaisen ja Timo Soinin kirjojen välittämiä henkilökuvia: Urpilainen on saanut kaiken valmiina, Timo on joutunut pitkän uransa aikana tappelemaan kaikista mahdollisista asioista. Siksi PerusSuomalaisten kannatus on kolmessa vuodessa moninkertaistunut. Nähtäväksi jää näiden kahden puolueen keskinäinen järjestys vaali-iltana.

Timo vetää

Saimme Satakuntaan vielä toisenkin Timo Soinin vierailupäivän taannoisen Raumalla käynnin lisäksi. Nyt puhepaikkoina olivat strategisesti tärkeä Pori ja eteläosaa hallitseva Huittinen. Vaikka sää ei vieläkään ollut keväinen, ei se tahtia haitannut, kun ei kuitenkaan sadellut eikä lämpötilakaan ollut juuri pakkasen puolellakaan. Porin Eetun aukiolla oli melkoinen sähinä. Väenpaljouden näkee Satakunnan Kansan verkkosivun uutiskuvastakin. Kateellisten vähättelyt jäävät omaan arvoonsa. Kyllä kansa tietää ja näki omin silmin. Paikalla oli myös vuoden 1968 Mexikon olympialaisten kultamitalimies Kaarlo Kangasniemikin, joka antaa haastattelulausunnon joka kotiin jaetussa vaalilehdessämmekin. Kallella oli oikein asiaakin, jota sisäministeri Holmlund ei ole saanut hoidettua eli Kallen vaimon kansalaisoikeutta. Sekin jää meidän PerusSuomalaisten huoleksi ensi eduskuntavaalikaudella. Neljästätoista kansanedustajaehdokkaastamme paikalla oli valtaosa ja loputkin olivat sitten mukana Huittisissa Härkäpakarin pihamaalla, jossa Timo Porin jälkeen piti puheen ennen matkansa jatkumista Vammalaan. Härkäpakarin johtajan sanoin voi todeta siellä olleen enemmän väkeä kuin koskaan ennemmin, joten johtajallakin oli syytä tyytyväisyyteen, kun kaikille mukanaolijoille jaettiin munkkikahvilippu baariin. Kansalaiset saivat siis omin silmin nähdä Timon elävänä. Monella oli myös asiaa, henkilökohtaisia murheita, mutta myös yleisempiä epäkohtien korjauksia vaativia aloitteita. Kansalta tulevien vikkien avulla myös voidaan paljolti toimia ja tehdä tarvittavia parannuksia ja ehdotuksia. Näin kansan käsi on karttuisa ja juuri sitä vartenhan kansanedustajat ovat, että kuuntelevat kansalaisia. Monen vankkumaton mielipide oli paitsi omasta myös tuttujen ja ystäviensä kanssa keskusteluista, että muutosta tarvitaan maamme asioiden hoitamiseen ja nyt laitetaan PerusSuomalaiset asialle.

Neljän suuren vaalikeskustelu

Kolme yhtä vastaan käytiin Ylen neljän suurimman puolueen puheenjohtajatenttiä. Tämäkin asetelma sataa vain PerusSuomalaisten pussiin. Ei edes Jutta Urpilainen malttanut irrottautua hallituspuolueiden rintamasta, ilmankos kolmasosa kansasta pitää demareita hallituspuolueena. Hesarikin uutisoi: Muut puoluejohtajat keskittyivät gallupkomeettaan Soini huomion keskipisteessä. Timo Soini jäi yksin vastustaessaan uusia EU:n vakausrahastojen tukia, vaikka Jyrki-boykin oikein yritti vedota Timoa tukien kannattajaksi. Nythän Suomelle on pysyvään vakausrahastoon sovittu jo 1,4 miljardin suora osuus ja 11,1 miljardin vastuut. Väliaikaisen vakausvälineen lainoja Suomi on sitoutunut takaamaan 8 miljardin edestä ja odotettavissa on vastuiden määrän kaksinkertaistuminen. Timo laittaakin toivonsa vaaleihin kansanäänestyksen tapaan, jotta enemmistö kansanedustajista tulisi EU-vakuuksien vastustajista. Omasta mielestäni Timo onnistui keskustelussa hyvin. Ei puhunut liian pitkään, ei toisten päälle ja sain heitettyä aina jonkin tärkeän asian keskustelunalaisten asioiden joukkoon. Alma Median lehdissä myös saatiin Timo Soini eri puolia kommentoitaessa aina plussien puolelle, niin esiintymisessä, säästöjen luettelemisessa kuin voittajien joukossakin, toki ketään on luettu hävinneisiin. Joka tapauksessa ei vieläkään alkanut monen niin hartaasti odottama PerusSuomalaisten alamäki. Ja kyllä Timo vie kotiin tämän viimeisen kaksi viikkoakin, niin vaalipaneelit kuin kentän ahkeran kiertämisen käyden joka vaalipiirissä tervehtimässä äänestäjiä.

Hieno toripäivä - viisisataa annosta rokkaa

Kevään kaunein päivä, Kankaanpään toripäivät ja eduskuntavaalien läheisyys. Voisiko olla herkullisempaa yhtäläisyyttä. Ja sen huomasi torilla, väkeä oli kuin konsanaan parhailla kesätoreilla tungokseen asti. Hyvä kun sekaan mahtui. Paikalla oli myös monenlaisia vaalitarjouksia. Meidän hernerokan lisäksi toinenkin hernekeittotarjoilu, oli Koivumäen tavanomaiset makkarat, keskusta tarjosi ilmeisesti paistettuja muikkuja . Vasemmistoliitolla oli jonkin aikaa kahvetta. En tiedä tarkkaan, kun omalla paikalla oli niin tungosta ja kiirettä, ettei oikein ehtinyt muualle edes vilkaista. Perussuomalaisten isänmaan sinivakoisia kasseja Kannamme vastuun jaoin ehtimiseen ja niiden loputtua ”Rötösherrat kuriin”-tulitikkulaatikoita ja vaaliveikkauskortteja, joita jo torilla palautui nelisenkymmentä, monet tosin melko vähällä asiantuntemuksella täytettyinä. Ihmisvilinän keskellä oli meitä ehdokkaita runsaasti. Yksistään perussuomalaisista ehdokkaista naapurikuntien Lavian Taru Kankkonen, Lavian Tommi Laitila, Raumalta Pasi Mäenranta ja Porista Ari Jalonen. Mutta kaiken kaikkiaan vaalitohina oli kovaa, ihmiset liikkeellä ja kiinnostuneita. PerusSuomalaisten sanoma kiinnostaa kansalaisia ennennäkemättömällä tavalla ja kaikki merkit viittaavat myös todella käänteentekeviin vaaleihin. Ja mikä parasta, sama kaiku on askelten joka taholla, missä kahvittamassa olemme liikkuneet eri puolilla Satakuntaa. Gallupin antama maakunnan kannatus 21,5% tuntuu oikeanlaiselta, pikemminkin liian pieneltä kuin suurelta kansalaisten myönteisiin asenteisiin verrattuna.