Energiapolitiikkaa kotimaista suosivammaksi

Uusiutuvan puuenergian, ennen muuta energiapuun lisääminen edellyttää kuitenkin, ainakin toistaiseksi, tukijärjestelmiä. Tätä taustaa vasten on täysin käsittämätöntä, että Kataisen hallitus heikensi vuoden 2013 alusta lukien kotimaisen bioenergian kilpailukykyä. Se johti kivihiilen vyöryyn Suomeen, kauppataseen alijäämän syvenemiseen sadoilla miljoonilla euroilla sekä noin tuhannen suomalaisen työpaikan menetykseen. Virheellinen ratkaisu tulisi korvata ensi tilassa. Näin kirjoittaa Mauri Pekkarinen plokissaan. Ja täysin samaa perussuomalaiset ovat painottaneet jatkuvasti.


Tänään sitten paukahti - edessä olevat vaalit näyttävät pelottavan ja saavan ihmeitä aikaan.
 Pääministeri Alexander Stubb (kok.) kertoi tänään antaessaan pääministerin ilmoituksen energiapolitiikasta täydellisen suunnanmuutoksen ja näin täyttävänsä opposition toiveet:


- Kotimaisen turpeen ja metsähakkeen käyttö kivihiilen sijasta olisi ilmastoystävällisempää, parantaisi kauppatasetta, jättäisi rahat kotimaahan ja olisi satsaus suomalaiseen työhön. Siksi hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi tänään, että turpeen ja metsähakkeen osalta
tulemme tekemään ratkaisuja, jotka varmistavat niiden kilpailukyvyn suhteessa kivihiileen.


Eduskuntakeskustelussa vaan ihmeteltiin, miksi tätä kehitystä on jarrutettu kaksi vuotaa ja onko suunnanmuutoksen syynä vihreiden poistuminen hallitusrivistä. Myös perättiin nopeampia käsittelyjä turvesoiden käyttöön saamiseksi ja pahoiteltiin muutamien kaukolämpölaitosten muuttamista sopiviksi kivihiilen käyttöä varten.


Viikon päästä on sitten varsinainen keskustelu Fennovoiman ydinvoimalaluvan uusimisesta ja ja yhdestä sen suurimmasta osakkaasta venäläisestä Rosatomista.  Loppaus on kovassa vauhdissa, minullekin tuli päivälliskutsu, mutta tyrmäsin sen alkuunsa. Olen alusta lähtien ja vankkumattomasti ollut ja olen kuolemanvaarallisten ydinvoimaloiden vastustaja.

Ahvenia Ahvenanmaalla

Yksitoista ahventa, joista kolme yhdellä kerralla, heittouistimen siimassa oli peräti kolme koukkua.
Vaikka normaalisti olen tyytynyt hankkimaan kalat torilta, ei tämä kalastaminenkaan tuntunut hassummalta mennessämme Ahvenanmaalla veneretkellä Kobban luodolle, jossa on ollut äärimmäinen luotsiasema Ruotisiin mentäessä ja jonka edessä aukeaa pelkkä aava meri ja sen takana sitten Ruotsi. Muuten eivät ahvenanmaalaiset isäntämme tunteneet lainkaan meidän suomalaisten rakastamaa laulua: Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa. Sitä ei ilmeisesti ole lainkaan ruotsinnettu, taitaa olla monta muutakin hyvää biisiämme jäänyt kääntämättä ruotsikielelle.


Niin, todellakin vietimme erittäin antoisan päivän varapuhemies Pekka Ravin kanssa Ahvenanmaalla maakuntapäivien puhemiehen Britt Lundbergin kutsumana Ahvenanmaan kansanedustajan Elisabeth Nauclerin sinnikkäästi painostaessa meitä lähtemään matkaan. Isäntäseurueeseemme kuuluivat heidän lisäkseen varapuhemiehet Viveka Eriksson ja Roger Jansson, maaherra Peter Lindbäck ja sokerina pohjalla yhteinen tuttavamme meidän kummankin aikana kansanedustajana ollut Gunnar Jansson.


Sivumennen mainiten Viveka kertoi olleensa luokkatoveri Cristian Janssonin kanssa, joka puolestaan on naimisissa Kankaanpään kamreerin tyttären Kirsi Saarisen kanssa ja he asuvat Marianhaminassa Cristianin toimiessa tohtorismiehenä sairaalan laboratorion esimiehenä. Kirsi ja Cristian olivat molemmat kovia yleisurrheilijoita ja siten tutustuivat aikanaan toisiinsa. Maailma on siis pieni. Onpa Marianhaminassa teologikurssilaiseni Sirkka-Liisa Enqvistkin, joka on toiminut ensimmäisenä naiskirkkoherrana Ahvenanmaalla ja on tulossa 50-vuotiskurssitapaamiseemme loppuviikolla myös tänne eduskuntaan, jossa toimin kursiimme vierailun isäntänä.


Saimme oivan tietoiskun parast´aikaa valmisteilla olevasta Ahvenanmaan itsehallinnon uudistuksesta, joka on nyt parlamentaarisessa  toimikunnassa ja olisi tarkoituksena saada se valmiiksi itsehallinnon 100-vuotisjuhlaan v. 2021, sillä Kansainliitto myönsi Ahvenanmaalle demilitarisoidun itsehallinnon 1921.  Hyvin toimiva Åland on myös Suomen etu, molemmat tarvitsemme toisiamme ja välillämme vallitsee hyvä yhteistyö ja sitä vain pitää entisestään parantaa.


Vaikka Ahvenanmaalla on vain 29 000 asukasta, on se kaikista saarialista ainoa, jonka väkimäärä on kasvava eli maahanmuuttajia on enemmän kuin poismuuttajia, vaikka molempia on runsaasti. Vilkas matkustajalaivaliikenne on alueen elinehto, näin mahdollistuu edullinen liikkuminen mantereelle eikä näinollen tarvitse ajatella elävänsä eristetyllä alueella. Laivojen paljoudesta saimme hyvän kuvan ollessamme aterialla Kobban luodon luotsimajalla, kun matkustajalaivoja meni molemmin puolin luotoa vähä väliä, niin Turkuun kuin Tukholmaankin.

Raskaan työn raataja

Viikonloppu oli ankaran työn tekemistä. Heti perjantai-iltana Helsingistä tultua Perussuomalaisen jakoa Jämijärvellä. Lauantaina täysi 8-tunnin päivä aurakeppejä pystyyn 10,6 km Sydänmaa-Jämijärvi-välillä ja 7,3 km Mertiörannasta Vihuun eli yhteensä 17,9 km. Jäljellä urakasta on vielä yhden päivn urakka eli 18,5 km. Se vaan siirtyy parin viikon päähän.


On näet muita menoja, kun tavallaan kotiseudun työpäiviä on vain lauantai ja maanantai. Ensi maanantaina olemme varapuhemies Pekka Ravin kanssa Ahvenanmaalla. Seuraava viikonloppu perjantaista sunnuntaihin kuluu teologikurssimme v.1964 aloittaneiden50-vuotiskurssitapaamisessa, jonka aloitamme isännöimälläni eduskuntavierailulla. Ja sitten heti maanantaina on eduskunnassa kutsumanani Satakunnan Sotainvalidien piirihallitus.


Niin ja vielä lauantai-iltana Jämijärven keppipystytysten jälkeen jaoin loput kolmisen sataa Perussuomalaista Jämijärvelle ja kesken loppuivat, eivät lehdet ihan joka paikkaan riittäneet.


Ja viimeinen aurakeppien pystytysrupeama on mahdollista vasta lauantaina 18.10. ja silloin ovat vuorossa Lauttalammin, Ruupanperän, Pitkäniemen  ja Jämin- Varppeen tien varret. Viimeksi mainittu uutena valtion teinä, aiemmin kyllä yksityistiekunnan toimeksiannosta olemme sillekin tielle kepit hoitaneet useana vuotena. Samalle tieosuudellehan olen tehnyt raja-asia-aloitteen päällystämisestä. Lisäksi aina viimeiseksi on jätettävä Jämijärven keskustan kevytväylät tietysti siksi, ettei nuorille tulisi kiusausta  repiä keppejä irti turhan aikaisin


Talkootyö on tietysti vapaaehtoista ja siten antoisaa, mutta kyllä useamman päivän rautakangen heiluttelu olkapäihin ja olkavarsiin ottaa niin, että tuntuu vielä monen päivän päästä, jotta jotain näkyvää on tullut tehdyksi.

Vanha laulu

Pitikö taas käydä niin kuin nyt rankan päivän jälkeen, kun kirjoitin tänne facebookiin pitkät pätkät päivän rasituksista, niin ennen kuin sain sepustuksen tallennetuksi, katosi kaikki bittiavaruuteen.


Äsken ei edes kommentti tallenttunut. Raimo puhuu viisaita ja itsekin sen hyvin tiedän, mutta usein pelkästään mukavuussyistä tulee kirjoitettua ensin tänne facebookiin, kun kuitenkin useimmiten kaikki onnistuu. Monta kertaa vaikka harvempaan teksti sitten katoaa bittiavaruuteen eikä aina jaksa kirjootella uudestaan, ainakaan hetimiten. Palataan oikeaankin asiaani raskaan päivän rasitusten vähän hellitettyä. Hyvvää pyhäpäivää itse kullekin säädyllä vaan!


Näin kommentoin lauantai-iltana, kun pitkän päivän jälkeen kävi näin. Jatketaan maanantai-ilta, kun palailen Ahvenanmaalta ja on vapaampaa aikaa sitten silloin, toivossa on hyvä elellä.

Sampo ja Jussi

Sampo ja Jussi kertoilivat Brysselin ja Strasbourgin kuulumisia aamulla eduskuntaryhmässämme. Ihmeellisiä ovat EU:n toiminnat, kun niistä kertovat oikeat asiantuntijat paikan päältä. Mutta nyt olemme mukana arvovaltaisessa kolmanneksi suurimmassa konservatiiviryhmässä. Meppimme ovat saaneet juuri haluamansa valiokuntapaikat, joissa siis ovat vaikuttamassa. Yhteen kysymykseen he jättivät vastaamatta: ovatko ehdokkaina toukokuun vaaleissa Helsingistä. Hyvin ovat päässeet sisälle EU:n kiemuroihin, sitä auttaa tietysti sekin, että Sampo on jo toista kautta meppinä.


On muuten hienoa, että meillä on nykyisin kaksi meppiä, vastahan viime kaudella saimme ensimmäisen meppimme Timo Soinin ja hänen palattuaan vaalien kautta eduskuntaan loppukaudeksi hänen tilalleen nousi Sampo Teho, joka on osoittautunut erinomaisen kehityskykyiseksi ja pystyvänsä astumaan vaikka kuinka koviin saappaisiin tahansa.

Vieraita taas viisikymmentä

50 henkeä Kankaanpäästä ja Jämijärveltä on vieraanamme eduskunnassa kello 11.45 alkaen. Ryhmähuoneessa kahvien lomassa kävi kaikkiaan seitsemän kansanedustajaamme tuomassa oman viestinsä. Seuraavaksi ryhmä jaettiin kahteen osaan ja oppaiden johdolla oli tutustuminen v.1931 valmistuneeseen arkkitehti J.S. Sirenin suunnittelemaan eduskuntataloon. Kello 14 heillä on ruokalassa lounas, jonka jälkeen he saavat seurata kello 16 alkavaa kyselytuntia. Sitten taas on edessä monen tunnin linja-automatka takaisin kotiin paljon nähneenä ja kokeneena. Yleensä kaikki ovat olleet erittäin tyytyväisiä tähän joka kausi tarjoamaani matkaan tutustumaan itse paikan päälle eduskuntamme toimintaan. Niin tälläkin kertaa!


Ennen kyselytuntia oli D-rakennuksen eli entisen kuntien talon rakennusurakan harjannostajaiset tavanomaisin menoin, puhemiehen tervehdys, rakennuttajan puheenvuoro, kun työmaalla ei ollut luottamusmiestä, rakentajien puheenvuoro jäi pitämättä. Musiikkia ja tavanomainen torstaipäivän menu: hernekeittoa, pannaria. Ja imitaattori muusikko viihdyttämässä, jos se nyt kokoajan viihtyisää olikaan.


Puhetta johtaessani kello 17.45 - 19.15 puhuttiin monesta hyvästä kansanedustajan valiokuntaan lähetettävästä aloitteesta. Katja Hänninen (vas) ehdottaa, että lapsilisä palautettaisiin etuoikeutetuksi tuloksi eikä sitä laskettaisi näinollen verotettaviin tuloihin eikä huomioitaisi toimeentulotukea määrättäessä. Tämä riippumattomuus poistettiin Ahon hallituksen aikana 2004.


Lauri Heikkilä (ps) esittää, että omaishoidon tuki tulisi kokonaan verovapaaksi. Samalla vallitsee laaaja yksimielisyys omaishoidon tuen maksatuksen siirtämisestä Kela:n hoidettavaksi. Arja Juvonen (ps) puolestaan ehdottaa itse käytännön hoitotyötä tehneenä vanhuspalvelulakiin liitettäväksi hoitajien vähimmäismitoitus 0,5 ja raskaampaan hoitoon 0,7 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohti. Timo Heinoselta (kok) oli kolme lakialoitetta terrorismista ja vankien lomaltapalaamattomuuden rangaistavuudesta samoin avovankilasta poistuville.

Venäjä: Uhka vai mahdollisuus

Tänään julkisti pirteästi toimiva perussuomalaisten ajatuspaja Perusta seitsemännen kirjansa, joka tarttuu mitä ajankohtaisimpaan ja meille suomalaisille hyvin tärkeään aiheeseen: Venäjä: Uhka vai mahdollisuus? Avointa keskustelua Suomen Venäjän suhteesta.


Kirjaan on saatu artikkelit kahdeksalta Venäjän tuntijalta. Timo Vihavainen on Venäjän tutkimuksen professori ja kirjoittanut monia kirjoja suhteestamme Venäjään. Samoin monia aihepiiriä koskettelevia kirjoja on kirjoittanut yliopistonlehtori Arto Luukkonen. Timo Koivurova toimii mm. Lapin yliopiston Arktisen osaston johtajana.


Esa Seppänen on tohtori ja toiminut puolustusvoimien palveluksessa ja kirjoittanut myös monia teoksia Neuvostoliitosta ja Venäjästä. Jukka Mallinen on venäläiseen kulttuuriin erikoistunut kääntäjä, toimittaja ja esseisti. Kari Liuhto on Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori.


Oiva Miettinen AMK-insinööri on erikoistunut venäläisten maakauppoihin Suomessa. Maisteri Sakari Linden on kaksi maisterintutkintoa ja tekee suomalais-ugrilaista yhteistyötä erityisesti Karjalan tasavallassa.


Kunnioitettava kirjoittajarivistö ja aiheet ovat toinen toistaa kiinnostavampia. Kannattaa todella tutustua tähän 175-sivuiseen opukseen.