Korona-ajan suurin epäonnistuminen

Oma kommenttini oheiseen artikkeliin liittyen. Vaalit olisi voitu järjestää ajallaan, onhan ajankohta ollut tiedossa ja valmisteluita on voitu tehdä tietäen koronan toisen aallon olleen tiedossa jo kuukausikaupalla. Onko todella oikeusministeri sössinyt, vain onko tämä kuten Veikko Vennamolla oli tapana sanoa PELIN POLITIIKKAA POLITIIKKA Iltasanomat 6.3. Iiro-Matti Nieminen Tutkija: Tämän takia kuntavaalien siirto avaa nyt tilaa epäilyille poliittisesta motiivista – korona-ajan toistaiseksi suurin epäonnistuminen Suomessa Puolueet eivät olleet yksimielisiä vaalien siirrosta. Johanna Vuorelman mukaan Suomi on tähän saakka pärjännyt koronakriisin hoidossa varsin hyvin vertailussa muihin Euroopan maihin.Johanna Vuorelman mukaan Suomi on tähän saakka pärjännyt koronakriisin hoidossa varsin hyvin vertailussa muihin Euroopan maihin. Puolueet eivät olleet yksimielisiä vaalien siirrosta, mikä avaa tutkijan mukaan tilaa spekulaatioille ja epäilyille siirron poliittisesta motiivista. Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma katsoo, että ajautuminen kuntavaalien siirtoon on korona-ajan tähän asti suurin epäonnistuminen Suomessa. Hänen mukaansa Suomi on tähän saakka pärjännyt koronakriisin hoidossa varsin hyvin vertailussa muihin Euroopan maihin. – Mutta tässä asiassa Suomelle kyllä tuli iso epäonnistuminen, Vuorelma sanoo. Vuorelma nostaa esiin, että Euroopassa korona-aikana tapahtuneet vaalien siirrot painottuvat viime keväälle, mutta sen jälkeen suurin osa vaaleista on järjestetty ajallaan. ” Nyt on ollut vuosi aikaa miettiä, mitä kaikkia terveysturvallisuutta vahvistavia toimia on mahdollista tehdä ja viedä läpi tarvittavat oikeudelliset muutokset. – Viime keväänä ei ollut varautumisaikaa. Nyt on ollut vuosi aikaa miettiä, mitä kaikkia terveysturvallisuutta vahvistavia toimia on mahdollista tehdä ja viedä läpi tarvittavat oikeudelliset muutokset. Se olisi ollut tietenkin mahdollista myös Suomessa, mutta jostain syystä tähän ei ole kuitenkaan ryhdytty. Vuorelma pitää merkittävänä, että oppositiopuolue perussuomalaiset vastusti vaalien siirtoa. Hänen mielestään vaalien siirron kaltaiselle päätökselle pitäisi löytyä yksimielisyys puoluekentältä. – Nyt sitä ei löytynyt, mikä avaa aika paljon tilaa erilaisille spekulaatioille ja epäilyille poliittisesti motivoituneesta siirrosta. – Tässä on mielestäni aidosti riski olemassa, että tällainen tulkinta lähtee laajemmin leviämään ja uskotaan, että tässä ovat muut kuin terveysturvallisuuteen kytkeytyvät syyt taustalla.

Lukijalta Satakunnan Kansassa pe 5.3. Suomi elää metsistä Metsäteollisuus tarvitsee raaka-ainetta ja hakkuut on mahdollista mitoittaa niin, että raaka-ainetta saadaan hiilinielujen kokoa vaarantamatta. Metsäteollisuus tarvitsee raaka-ainetta ja hakkuut on mahdollista mitoittaa niin, että raaka-ainetta saadaan hiilinielujen kokoa vaarantamatta, kirjoittaa Jari Koskela.­KUVA: SAMI KERO Suomi aikoo olla edelläkävijä ilmastotavoitteissa. Tavoitteemme on olla hiilineutraali vuonna 2035. Ruotsissa tavoite on vuonna 2045, EU:ssa vuonna 2050 ja Kiinassa vuonna 2060. Voidaan kysyä, onko aikataulu realistinen ja järkevä? Tavoitteen toteutuminen vaatii muun muassa autoilun kustannusten nousua. Kireissä tavoitteissa on uhkana, että muu maailma käyttää maatamme koelaboratoriona. Näkisin, että meidän pitäisi ennemminkin keskittyä kertomaan, mitä me olemme jo nyt tehneet ja saaneet aikaan. Samalla kun ostamme ulkomaisia tuotteita vaikkapa Kiinasta, lisäämme koko maailman päästöjä. Suomalainen tuote on aina ilmastoteko. Kyse on myös eettisyydestä. TURPEEN nopeutettu alasajo on räikeä esimerkki harkitsemattomasta ilmastotoimesta. Ala ajetaan alas taitamattomien päätösten vuoksi seurauksista välittämättä. Törkeintä on, että asia tapahtuu ilmoitusluonteisesti. Ruotsissa turvetuotantoon suhtaudutaan aivan toisin. Siellä turve kelpuutetaan vihreän sähköntuotannon sertifikaattiin. PELKONA on, että turpeen lisäksi toinen meille kansantaloudellisesti merkittävä ala, metsätalous, saattaa joutua samankaltaisten ”ilmastotoimien” uhriksi. Ministerin suulla olemme kuulleet, että metsäsektori kuuluu kansallisen päätöksenteon piiriin. EU:n direktiivit kuitenkin nakertavat myös tätä alaa ja samalla poliittinen ilmapiiri on epäselvää. 80 miljoonaa hakkuukuutiota ei ole ylimitoitettua. METSÄNOMISTAJAT tekevät kaiken aikaa työtä, joka kasvattaa hiilinieluja. Ministeri Leppä on julkisuudessa ilmoittanut, että metsänomistajan pitää hyötyä tekemästään työstä. Kompensaatio olisi oikeudenmukaista. Ministeri on myös ilmaissut, että Brysselin päässä ei tiedetä, miten metsät meillä hoidetaan ja mitä ne meille merkitsevät niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin. Brysselissä ei tajuta, mitä kaikkea me olemme jo tehneet, ja täällä kotimaassa on samaa ongelmaa. Aina pitää tehdä lisää, vaikka olemme jo saavuttaneet paljon enemmän kuin moni muu maa. Ilmastopolitiikkaa ei käydä kestävillä argumenteilla. METSÄTEOLLISUUS tarvitsee raaka-ainetta ja hakkuut on mahdollista mitoittaa niin, että raaka-ainetta saadaan hiilinielujen kokoa vaarantamatta. Metsäteollisuuden tuotteita tarvitaan joka tapauksessa meillä ja muualla. Jos niitä ei tuoteta täällä, niitä tuotetaan enemmän jossain muualla. Jossain missä metsänhoito ei ole yhtä kestävällä tasolla. EU:ssa LULUCF-asetuksella säädellään jäsenmaiden hiilinielujen tasoa. Se lasketaan vuosien 2000–2009 hakkuumääristä. Tämä asettaa Suomen huonoon asemaan. Tuona aikana hakkuut olivat muun muassa taloudellisen taantuman vuoksi normaalia alhaisemmat. Ruotsissa hakkuumäärät olivat tuolloin suuret, joten Ruotsi hyötyy asetuksesta. METSÄSEKTORI on ollut ja on tulevaisuudessakin Suomen hyvinvoinnin kivijalka. Taitamattomalla päätöksenteolla ja ylimitoitetuilla tavoitteilla metsäteollisuudelle voi vielä käydä samalla tavalla kuin turvetuotannolle. Suomi ei voi näillä yltiöpäisillä tavoitteilla ja toimilla pelastaa maailmaa ja torjua ilmastonmuutosta. Jari Koskela kansanedustaja (ps.)

Ei missään tapauksessa

Iltasanomat uutisoi: Politiikka|Kuntavaalit HS:n tiedot: Oikeusministeriö esittää kuntavaalien pitämistä 13. kesäkuuta – Perussuomalaiset vastustaa tiukasti Eduskuntapuolueiden puoluesihteerit ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) olivat perjantaina koolla monta tuntia keskustelemassa vaalijärjestelyistä. Elina Kervinen HS, Teija Sutinen HS 18:48 | Päivitetty 20:09 EDUSKUNTAPUOLUEIDEN puoluesihteerit ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) olivat perjantaina koolla monta tuntia keskustelemassa vaalijärjestelyistä. Illalla oikeusministeriö lähetti puolueille virkamuistion, jossa esitetään huhtikuun kuntavaalien siirtämistä ja uudeksi vaalipäiväksi kesäkuun 13. päivää. Puolueiden päätös tästä siirtyy lauantaille. Vaalien mahdollisesta siirtämisestä uutisoi ensimmäisenä Iltalehti. Puolueet pyrkivät vaaleja koskevissa päätöksissä yksimielisyyteen. Puolueet ovat nyt kuitenkin vielä jakautuneita. Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos sanoo HS:lle, että perussuomalaiset eivät näe syytä siirrolle. HS:n tietojen mukaan kokouksessa on ollut esillä kolme vaihtoehtoa: vaalien pitäminen ajallaan, niiden siirtäminen hiukan eteenpäin tai sitten vaalien siirtäminen syksyyn. Vaalien kesäkuulle siirtoa vaikuttavat kannattavan Sdp ja Rkp, syksyyn siirtämistä vasemmistoliitto ja nyt-liike. Kokoomus, vihreät ja kristillisdemokraatit eivät ole vielä esittäneet kantaansa. Perussuomalaiset ovat selkeimmin vaalien siirtämistä vastaan. Verkkouutisten mukaan kokoomuksen puoluehallitus on kutsuttu lauantaiaamuksi kello 9 koolle, koska se päättää puolueen kannan vaalien siirtoon. Kokoomusnuoret ja kokoomusopiskelijat ehtivät jo perjantaina julkistaa kannanotot, joiden mukaan vaaleja ei tule siirtää. Vaalit on ollut tarkoitus pitää 18. huhtikuuta ja ennakkoäänestys 7.–13. huhtikuuta. Kuntavaalien ehdokashakemusten jättöpäivä on ensi viikon tiistaina 9. maaliskuuta, eli siihen mennessä puolueilla täytyy olla ehdokkaat värvättyinä. Ehdokasasettelu vahvistetaan 18. maaliskuuta. PERUSTEENA siirrolle olisi se, että koronavirustartuntojen päivittäiset määrät saattavat juuri huhtikuussa olla erittäin korkeita. Hallituksen tuoreen muistion mukaan pelkästään Husin sairaaloissa olisi 300–400 covid-19-potilasta vuodeosastoilla pääsiäisen alla eli maalis–huhtikuun vaihteessa. Ennen vaaleja voimassa on kolmen viikon ajan aina 28. maaliskuuta asti aiempaa tiukempia rajoituksia. Muun muassa ravintolat ovat kokonaan kiinni. On kuitenkin vielä epäselvää, miten hyvin tämä ehtii vaikuttaa, kun liikkeellä on aiempaa tarttuvampi virusmuunnos. Uhkakuvana on myös se, että tilanne pahenee joillakin alueilla niin paljon, että käyttöön tulee liikkumisen rajoituksia. Hallitus on kertonut valmistelevansa liikkumisrajoituksia kaiken varalta. KOTIÄÄNESTYKSET ovat olleet yksi huoli turvallisten vaalien järjestämisessä. Hallitus linjasi aiemmin tällä viikolla, että kuntavaalien kotiäänestystä toimittavat vaalitoimitsijat pyritään rokottamaan hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista. Tätä varten muutetaan valtioneuvoston asetuksella annettua rokotejärjestystä. Hallitus on myös esittänyt 1,3 miljoonan euron lisämäärärahaa kuntavaalien turvalliseen toimittamiseen koronaviruspandemian aikana. Perusteluna on ollut muun muassa se, että niin ennakkoäänestyksessä, vaalipäivän äänestyksessä kuin kotiäänestyksessäkin tarvitaan koronavirustilanteen vuoksi enemmän vaalivirkailijoita. Lisäksi tarvitaan uusia tilaratkaisuja sekä suojavälinehankintoja.

Gallup lupaa PS:lle 10% nousua kuntavaaleissa

Ylen kuntavaalimittaus: Kisa kärjessä kiristyy – SDP:n kannatus tipahti alle 20 prosentin, vasemmistoliitto pomppasi Suurimmat puolueet ovat menettäneet suosiotaan ja SDP:n etumatka perussuomalaisiin ja kokoomukseen on kaventunut. Puolueiden Kannatus 4.3. 06:00 Helmikuun 2021 Puoluekannatusmittaus. SDP on kannatuin puolue. Ilkka Kemppinen / Yle Kuntavaaleihin on aikaa puolitoista kuukautta ja kolme suurinta puoluetta lähtee vaalitaistelun loppusuoralle jännittävistä asetelmista. Ylen toisessa kuntavaalimittauksessa kolmen suurimman puolueen kannatus on hieman pudonnut. Eniten kannatustaan on menettänyt pääministeripuolue SDP ja parhaiten asemansa on säilyttänyt oppositiopuolue perussuomalaiset. Kärkikaksikon takana toinen oppositiopuolue kokoomus kadotti vähän suosiotaan, mutta samalla ero demareihin kaventui. Näin Ylen kuntavaalimittaus tehtiin Taloustutkimus haastatteli 2 958 ihmistä. Haastattelut tehtiin 3.2–2.3.2021. Puoluekantansa kertoi 1824 haastateltua. Mittauksen virhemarginaali on 2 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kokoomus kärkkyy kuntavaalien kärkipaikkaa Kokoomus on ollut kuntavaaleissa suurin puolue kolme kertaa peräkkäin vuosina 2008, 2012 ja 2017 eikä kärkipaikka ole uusien kannatuslukujen valossa mahdoton ajatus tulevissa huhtikuun vaaleissakaan. Kokoomuksen kuntavaalivoitot ovat perustuneet puolueen vahvaan asemaan suurissa kaupungeissa. Kokoomus on saanut suurimmissa kaupungeissa vahvat ehdokaslistat ja kokoomuksen kannattajat ovat olleet hyvin liikkeellä kuntavaaleissa, joissa äänestysinto on ollut yleisesti laiskempaa kuin eduskuntavaaleissa. Kokoomus vaikeuksissa Uudellamaalla ja Helsingissä Taloustutkimuksen Ylelle tekemän kuntavaalimittauksen viimeiset haastattelut tehtiin tämän viikon alussa, kun kokoomus oli joutunut vaikeuksiin Helsingissä. Pääkaupunki on ollut kokoomuksen kuntamahdin kruununjalokivi. Kokoomuksen Kirsi Piha valokuvattiin Kirjailijanpuistossa Töölössä helmikuun 2021 alussa. Kirsi Pihan luopuminen pormestariehdokkuuudesta nosti esille kokoomuksen sisäisen eripuran. Helmikuun alussa Piha valokuvattiin Helsingissä Kirjailijanpuistossa.Silja Viitala / Yle Kokoomus menetti ehdokasasettelun loppumetreillä Helsingissä pormestariehdokkaansa Kirsi Pihan ja Pihan luopuminen aiheutti kiivasta keskustelua kokoomuksen sisäisestä eripurasta. Pormestariehdokkaaksi tarjoutunut kansanedustaja Juhana Vartiainen yrittää nyt pelastaa Helsingin kokoomuksen kasvot. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja kertoo, että Helsingin kokoomuksen tuore kriisi ei tässä mittauksessa vielä näy. Turjan mukaan kokoomus näyttäisi kuitenkin menettäneen kannatustaan Helsingissä ja Uudellamaalla. – Viikonlopun tapahtumat eivät tässä mittauksessa näy. Saa nähdä, näkyykö seuraavassa, mutta jossain määrin kokoomuksen kannatus on laskusuunnassa täällä ruuhka-Suomessa, Turja tulkitsee kuntavaalimittauksen tausta-aineistoa. SDP:n suosion kasvu taittumassa Kärjessä SDP:n kuntavaalikannatus tipahti nyt alle 20 prosentin. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on onnistunut nostamaan demareiden kannatusta, mutta suurin huuma näyttää hiipuvan juuri kuntavaalien kynnyksellä. Tutkimusjohtaja Turjan mukaan sosiaalidemokraatit ovat menettäneet erityisesti naisten ja työikäisten äänestäjien kannatusta. – Pohjois- ja Itä-Suomi sekä maalaiskunnat ovat alueita, missä SDP kannatus on hieman laskenut, Turja kertoo. Vasemmistoliitto on tukkinut vuodot Hallituspuolueista vasemmistoliitto on onnistunut nostamaan kannatustaan merkittävästi. Vsemmistoliiton toimisto Porissa. Vasemmistoliitto on nostanut kannatustaan kuntavaalien kynnyksellä.Mari Kahila / Yle Tutkimusjohtaja Turja sanoo, että vasemmistoliitto on onnistunut pysäyttämään puolueen kannatusta vaivanneet vuodot muihin puolueisiin. – Vasemmistoliitto on perinteisesti menettänyt kannatustaan SDP:lle ja vihreille, mutta nyt tämä tilanne on tasaantunut. Vasemmistoliitto on aiemmin menettänyt kannatustaan myös perussuomalaisille, ja nyt vuoto perussuomalaisiin näyttäisi pysähtyneen, Turja selittää vasemmistoliiton harppausta. Perussuomalaiset haastaa keskustan tukialueita Perussuomalaiset on onnistunut säilyttämään vahvan kannatuksensa myös Ylen kuntavaalimittauksessa. – Perussuomalaiset on etenemässä kaikilla alueilla, mutta erityisesti pienissä kaupungeissa ja maalaiskunnissa, Turja toteaa. Perussuomalaisten äänisaalis jäi viime kuntavaaleissa alle yhdeksän prosentin, joten suurin oppositiopuolue on menossa kohti kuntavaalijytkyä. Keskustan kannatus näyttää juuttuneen vajaan kolmentoista prosentin lukemiin. – Vaikka keskustan kannatus junnaa nyt paikallaan, niin pienissä maalaiskunnissa keskustan kannatus näyttäisi olevan hieman nousussa, Turja kuvailee keskustan tilannetta. Pienistä hallituspuolueista RKP menetti hieman kannatustaan, opposition kristillisdemokraatit nousi keskitalven kannatuskuopastaan ja nyt-liikkeen asemat säilyivät lähes ennallaan.

Pekka Ervasti Onko kokoomuksen korkein päämäärä omien asioidensa totaalinen sotkeminen? Kolumni Maaseudun Tulevaisuudessa Koska arvelen, että asialla edelleenkin laajasti spekuloidaan, haluan ampua suoralta kädeltä alas ajatuksen, että suostuisin kokoomuksen pormestariehdokkaaksi Helsingin kuntavaaleissa. Päätökseni on peruuttamaton, enkä aio vastata luopumistani koskeviin jatkokysymyksiin! Pienen, teknisen esteen ehdokkuudelleni asettaa tosiseikka, että en ole minkään puolueen, saati kokoomuksen, jäsen. Tärkein syy on kuitenkin, että en tunne nykykokoomuksen arvomaailmaa omakseni. Minun on vaikea samaistua puolueeseen, joka näyttää asettaneen korkeimmaksi päämääräkseen omien asioiden totaalisen sotkemisen. Olen järjestyksen mies ja pidän siitä, että haarukka ja veitsi ovat samalla tasolla lautasen vastakkaisilla puolilla ja ruokajuoma kello yhdessä. Nyt kun sekä minä että Kirsi Piha olemme luopuneet, se ei tarkoita, että kokoomuksen tulevaisuushorisontti olisi toivoton. Esille voi kaikesta huolimatta nousta kohtuullisen laadukasta biomassaa maamme pääkaupungin ykköspaikalle. Varsinkin, kun näyttää, että etsintätoimet on ulotettu perikokoomusta laajemmalle. Kukkeimman nuoruutensa sosiaalidemokraattisessa viitekehyksessä viettänyt kansanedustaja ja talousasiantuntija Juhana Vartiainen täyttää passelin ehdokkaan tunnusmerkistön. Vääränvärinen kasvattajaseura ei ole este, sillä numerot ovat universaaleja, samanlaisia sekä kokoomuksessa että demareissa – varsinkin nollat. Numeroista tehtävät johtopäätökset tosin vaihtelevat, mutta nyt ei ole johtopäätösten aika. Nyt tarvitaan pormestariehdokas! Myös Vartiainen on jämäkkä järjestyksen mies ja häkellyttävän avoin. Vartiaisen myötä kokoomuksella ei enää ole luurankoja kaapissa, vaan mediatietojen perusteella keski-ikäinen, alaston ekonomisti olohuoneessa. Talouspoliittisilla järkevyyskriteereillä punniten paikalle sopisi myös kansanedustaja Elina Lepomäki. Hän on kyllä ehtinyt jo kertaalleen kieltäytyä pormestariehdokkuudesta, mutta samoin hän kieltäytyi alun perin kuntavaaleistakin. ”Elävässä elämässä on harvoin varaa sellaiseen ylellisyyteen kuin muuttumattomiin periaatteisiin”, totesi aikanaan ex-pääministeri Harri Holkeri, kokoomuslaisia hänkin. Eri asia on, miltä kokoomuksen jäsentenvälinen sähellys näyttäytyy tavalliselle helsinkiläiselle äänestäjälle. Voi käydä niinkin, että näillä näytöillä hän päättää löytää oman arvoliberaalin tai änkyräkonservatiivisen ehdokkaansa kokonaan kokoomuksen hiekkalaatikon ulkopuolelta. Kirjoittaja on politiikan toimittaja. Aiheet Pekan pystä Pekka Ervasti kokoomuksen pormestarikisassy

Seitsemäntenä

Eilen ei valtuustosaliin saanut mennä kuin kuusi henkeä, mutta päivällä Poris Liisankadun ravintolassa sai meitä Satakunnan sotainvalidien piirihallituksessa olla toistakymmentä henkeä kabinetissa ja ravintolasalin puolella vielä paljon enemmän. Ei tunnu nämä nykymääräykset kovin johdonmukaisilta, kuten ei muuten koko hallituksen sekoilu tässä vakavan koronaviruksen hoidossa. Sain sitten kaupunginjohtajan erityisluvalla mennä paikanpäälle Kankaanpää-saliin seitsemäntenä henkilönä ja hukata samalla kännykän. Valtuustossa nähtiin laaja Geoparkin vetäjän Terttu Hermanssonin esitys niistä monista toimista ja kehitysmahdollisuuksista, jotka tämä Geopark-status alueellemme on tuomassa, kunhan vaan osaamme kaikkea hyödyntää. Saatiinpa maanantaina peräti kolme uutta ehdokastakin kuntavaaleihin, joten ehdokkaita on nyt 42. Mukaan mahtuu vielä 11. Täysi lista olisi melkoinen näyttö nousevasta vaikutusvallastamme tällä laajentuneessa Kankoonpäässä.

Tietääkö enää kukaan, missä mennään

Iltasanomien Pääkirjoitus: Koronapandemia ei odota lakipykäliä – hallituksen soutaminen ja huopaaminen onnetonta touhua Suomalainen lainsäädäntö, poliittinen päätöksenteko ja virkakoneisto sopivat huonosti pandemian torjuntaan yhdessä. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen helmasynti on vaillinainen lainvalmistelu. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen helmasynti on vaillinainen lainvalmistelu.­KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA KORONAVIRUSTILANNE pahenee päivä päivältä. Hallituksen mukaan nyt tarvitaan kovempia rajoituksia: pääministeri Sanna Marin (sd) on väläyttänyt jopa ulkonaliikkumiskieltoa. Kovia puheita kansalaisten korvissa. Hallitus päätti uuden tartuntalain perusteella sulkea kuntosalit määräajaksi pääkaupunkiseudulla. Päätöksen toimeenpano sysättiin alueille, kunnille ja aluehallintovirastoille (avi). Päätös koskee useampia kuntia, silloin määräyksen antaja ja valvoja on aluehallintovirasto. Aveilla oli asiasta toisenlainen näkemys: laki ei anna mahdollisuutta täyssulkemiseen, mutta väkimäärän rajoittamiseen kymmeneen henkilöön kyllä. Kyse on elinkeinovapauden rajoittamisesta, ja silloin avi joutuu punnitsemaan päätöksen oikeasuhteisuutta. Moni kuntosali ehti perjantaina kertoa asiakkailleen toiminnan sulkemisesta, viikonloppuna tuli uusi viesti, että toiminta jatkuukin – väkimäärää kontrolloiden. STM:N ja aluehallintoviranomaisten kanssa käytiin läpi viikonlopun kipakkaa keskustelua tartuntalain tulkinnasta. Lopputuloksena pääministeri Marin pyysi sotkua anteeksi. Nyt ministeriö ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto etsivät yhteistä laintulkintaa. Joku voisi esittää perustellun kysymyksen, miksi yhteistä tulkintaa etsitään vasta nyt. Olisihan tässä ollut vuosi aikaa hioa toimivaltasuhteita ja yhteistä näkemystä. Politiikka menee eri raiteella nopeammin kuin lakipykälät antavat myöten. Tästä seuraa hätäistä lainvalmistelua, vaillinaisia ohjeita ja jälkikäteistä korjailua. Päätetään ja peruutellaan. Soutamista ja huopaamista. Maanantai oli tästä oiva esimerkki. Valmiuslakipykälien valmistelusta otettiin aikalisä oikeusoppineiden kritiikin takia. Eikö oikeudellinen selvitys olisi pitänyt tehdä ensin? Lue lisää: Hallitus peruutti kiistellyistä valmiuslain pykälistä – Marin: ”Selvitetään oikeudellisesti vielä kertaalleen” Tästä kaikesta kärsii koronapandemian keskellä elävä kansa, joita enemmän tai vähemmän sekavat ohjeet loppujen lopuksi koskevat. PANDEMIAN hoidossa on tärkeää oikea-aikaisuus, päätösten selkeys sekä niiden mitoitus. Mikään näistä ei juuri nyt toimi. Monesta Euroopan maasta poiketen Suomi elää pahenevaa koronakriisiä. Oliko vatulointi tartuntalain kanssa asia, joka päästi viruksen karkuun. Kateellisena täytyy katsoa vaikkapa Ruotsia, joka vaatii negatiivisen koronatestituloksen maahan saapuvilta. Päätös tehtiin muutamassa päivässä, kun meillä ajauduttiin loputtomaan väittelyyn siitä, kenelle homma kuuluu. Pandemian torjunta vaatii suoraviivaisuutta, selkeyttä, eikä pykälien liiallista viilailua liian myöhään ja – tyhjää puhetta. AIHEESEEN LIITTYVÄÄ Hallitus totesi Suomeen poikkeus­olot – Marin: Jos tilanne pahenee, myös ulkona­liikkumis­kielto mahdollinen