Valtuuston tilinpäätöspuheenvuoroni PS:n puolesta

Arvoisa puheenjohtaja Viime vuoden 2020 tilinpäätös on hyväksyttävänä ja läpikäynyt kaikki tarvittavat instanssit, niin hallituksen, tarkastuslautakunnan kuin tilintarkastuksen, joten meidän tehtävänämme on asiakirjojen hyväksyminen. Mennyt vuosi on toimittu eikä myöskään perussuomalaisilla ole mitään vastaan tilinpäätöksen hyväksymistä. Jo toista vuotta jyllännyt korona on lyönyt voimakkaan vaikutuksensa viime vuoden toimintaan, siksi verotulot jäivät 1,06 milj. alijäämäiseksi, jonka sitten korvasi korkojen kanssa valtionosuuksien nousu 2,70 milj. yli budjetissa arvioidusta. Hallitushan oli näin antelias viime ja tänä vuonna koronan varjolla kunnallisvaalien painaessa päälle ja on tehnyt kymmenien miljardien lisävelat lainkaan miettimättä, miten ne joskus maksettaisiin takaisinkin. Kun Honkajoen kunta liitettiin Kankaanpäähän vuoden alusta honkajokisten omasta tahdosta, tulee liittymisavustusta useamman vuoden aikana yht. 3,5 milj., mutta vaikka Kankaanpäässä viime vuoden aikana pystyttiin edellisten vuosien alijäämiä maksamaan niin, että niitä jäi enää 0,57 milj. niin Honkajoen viime vuodelta jäljellä oleva alijäämä 1,52 milj. aiheutti sen, että nyt katettava alijäämämme on yht. 2,09 milj. Jossa riittää tekemistä semminkin, kun näitä ylimääräisiä valtioapuja ei enää ensi vuonna ole odotettavissa. Ja vaikka kaupungissamme on kehitetty kaupunkistrategia ja talouden tasapainottamisohjelma, niin koronan ansiosta on niidenkin toteutuminen hidastunut ja niiden nykytilanteesta kuulemmekin valtuustokokouksen jälkeisessä iltakoulussa, niin juuri talouden tasapainottamisessa tarvitaan laajaa yhteisymmärrystä eikä kesken vuotta – niin kuin viime aikoina vaalien alla – voida lisäbudjetteihin ottaa uusia ylimääräisiä menoja, kun budjettejakin joudutaan laatimaan tiukan taloudenhoidon merkeissä. Me perussuomalaiset olemme vuosikaudet vaatineet tätä tiukkaa talouskuria, Siitä on hyvänä esimerkkinä vuodet 2015-16, jolloin toimin kaksivuotiskauden kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Sitä ennen oli kolme vuotta alijäämäisiä budjetteja ja sen jälkeen vuodet 2018 ja 19 olivat molemmat alijäämäisiä yli 3 milj. Olemme esim. jatkuvasti esittäneet eri hallinnollisten tehtävien tarkastelua ja tehtävien yhdistämistä eläköitymistilanteiden tullessa ajankohtaisiksi. Ja esimerkkinä vain toinen säästökohde, johon ei ole saatu vuosikausien yrityksistä rotia, on pitkä-aikaistyöttömistä aiheutuvien sakkomaksujen eliminoiminen, joita tänäkin vuonna tulee maksettavaksi 600.00 €, vaikka tätä asiaa on hoitamassa virkamiehiämme ja hyviä tuloksia on saatu joissakin kunnissa. Pitää vain olla yhteistyössä TE-toimiston kanssa, josta viikottaisen virkailijakäynnin avulla saadaan asiakasprosessit joutuisasti hoidettua ja liikkeelle. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat kolmas sektori eli paikalliset yhdistykset, seurakunta, kuntayhtymät sekä yritykset. Kun lain määrittelemät työttömyyspäivärajat täyttyvät, kutsutaan asiakkaat heti suunnitelman tekoon. Ei näinkään välttämättä pystytä heti taikomaan pysyviä työpaikkoja, mutta pystytään katkaisemaan työttömyysjaksot ja tarjoamaan uusia näköaloja työllistymisen suhteen. Ja tämä on entistä tärkeämpää ja velvoittavampaa, kun hallituksen suunnitelmissa on siirtää työllisyystoimien hoitaminen kokonaan kuntien kontolle. Olkoon mottonamme vanha suomalainen sanonta Talous tarkka, vakaa markka eli nyt ainakin toistaiseksi EURO. Eikä tämä suinkaan tarkoita, että tärkeistä ja monipuolisista palveluistamme tulisi tinkiä, päinvastoin tällä turvaamme hyvän palvelutarjontamme jatkuvuuden. Ja vielä haluan korostaa yhteistyö ensiarvoisuutta tulevan valtuustokauden työn onnistumiseksi, mitään ryhmää ei saa jättää sivustakatsojaksi, kaikkien panosta tarvitaan yhteisen kotikuntamme Kankaanpään nostamiseksi yhä kehittyvämmäksi Pohjois-Satakunnan keskukseksi.

Kesä kovaa vauhtia menossa

kovuosikalenteri ‹SUNNUNTAI 6.6.2021› 2. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Alppilan kirkon alttari Liturginen väri: vihreä Kaksi alttarikynttilää Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Katoavat ja katoamattomat aarteet Tämän sunnuntain sisältönä ovat katoamattomat taivaalliset aarteet ja toisaalta katoavat ja petolliset maalliset rikkaudet. Rikkauksien tavoittelu johtaa itsekkyydestä kasvaviin tekoihin, Jumalan rakkaus johtaa hänen tahtonsa mukaiseen palvelevaan elämään. Siinä Kristus on esimerkkimme. Hän oli rikas mutta tuli köyhäksi tehdäkseen meidät rikkaiksi. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Kaikkivaltias Jumala. Ohjaa meitä etsimään taivaallisia aarteita, jotka yksin tyydyttävät sielumme kaipauksen. Kun uskot hoidettavaksemme maallista hyvyyttä, älä salli meidän kiintyä siihen, vaan auta meitä käyttämään sitä lähimmäistemme hyväksi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra, meidän Jumalamme. Sinä et vain osoita rakkautta, sinä olet rakkaus. Ole pitkämielinen meitä rakkaudettomia kohtaan. Lahjoita meille Henkesi, rakkauden Henki, joka uudistaa meidät ja sitoo meidät toinen toiseemme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Armollinen Isä. Näemme rikkaiden yhä rikastuvan ja köyhien köyhtyvän, eivätkä nälkäisten katseetjätä meitä rauhaan. Herra, me huudamme sinua: Armahda maailman kaikkia ihmisiä. Anna meistä jokaiselle armahtava sydän, niin ettemme kieltäisi sisariamme ja veljiämme, vaan tunnustaisimme heidät ja tekisimme kaiken voitavamme heidän hyväkseen. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Jumala, sinä janoat olla lapsillesi kuin hellä äiti, kuin rakastava isä. Sanassasi tähdennät meille tänään rikkauden turhuutta ja rakkauden välttämättömyyttä. Epäluulo, yksinäisyys ja viha ajavat meitä ikävöimään rakkautta, mutta me ahnehdimme rikkautta. Näytä meille tie toistemme luo ja ota meidät rakkautesi lämpöön. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 5 Pyhä Jumala. Sinä tiedät, miten helposti kiinnymme rahaan ja tavaroihin. Auta meitä elämään erilaisten mainosten ja houkutusten keskellä niin, että emme sorru tekemään vääriä valintoja. Opeta meitä näkemään se, mikä on tarpeellista, ja se, mitä ilman voimme tulla toimeen. Kiitos että elämä, jonka sinä annat, on arvokkaampi kuin mikään maallinen omaisuus. Auta meitä elämään rehellisesti ja oikein. Kuule meitä Jeesuksen tähden. 6 Rakas Jumala. Kiitos, että sinä pidät huolta elämämme kaikista asioista. Tee meistä avokätisiä ihmisiä. Tee meistä valmiita antamaan omastamme ja luottamaan siihen, että annat meille juuri sen verran kuin tarvitsemme. Tee meistä niin vapaita, etteivät raha ja tavara saa meitä valtaansa. Kuule meitä Jeesuksen, Vapahtajamme tähden. 7 Jeesus, Vapahtajamme. Kiitos, että sinä voit tarjota meille enemmän kuin kukaan toinen. Sinä olet enemmän kuin mitkään tämän maailman aarteet. Opeta meitä erottamaan aito, todellinen elämä korvikkeesta ja rihkamasta. Opeta meitä pitämään sinun valtakuntaasi niin arvokkaana, että olemme valmiit luopumaan sen tähden kaikesta muusta. Auta meitä rakentamaan kotimme ja elämämme kestävälle perustalle. Kiitos armostasi ja rakkaudestasi.

Vaalityötä riittää

Vaalit on vielä kesken ja työtä riittää. Torstaina Kankaanpään torilla makkaraa ja ilmapalloja, monia ehdokkaitammekin oli paikalla. perjantaina Siikaisissa mittava joukko ehdokkaitamme kaupan edessä jakoivat kahvia, jäätelöä ja lapsille ilmapalloja. Lauantaina taas Kankaanpään torilla makkaratarjoilu. Aioittiin hautausmaalla laittaa muutama sotaveteraanimuistolaatta, mutta koko alueen valotolpista oli sähkö katkaistu ja kuten saimme sitten kuulla, siunauskappelin remonttityömaan johdosta, koska sähköt tulevat sieltä. Sunnuntaina onkin lähellä kappeli uurnan lasku. Kaunista hellesäätä riittää!

PS ykköseksikö

Meillä PS:llä on tunnetusti kova loppukiri ja nyt rajoituksetkin helpottavat, johtavana toripuolueena kaikki on meille mahdollista!Kuntavaaleista tulossa jännitysnäytelmä: Sdp, kokoomus tai perussuomalaiset tulee maaliin ykkösenä. Ohessa Iltalehden kirjoitus: Ensi viikon vaalipöhinä ratkaisee, kuka on kuntavaalien ykkönen ensi viikon sunnuntaina, kirjoittaa politiikan toimittaja Mika Lehto. Mika Lehto YHDEN oikeaan osuvan veikkauksen kuntavaaleista voi esittää: kuntavaaleissa kolme suurinta puoluetta ovat Sdp, kokoomus ja perussuomalaiset. Maalintulojärjestys kolmikon kesken voi olla mikä tahansa. Ensi viikon vaalitenteissä on pelin paikka. Korona-aikana vaalikamppailu on käyty sammutetuin lyhdyin, kuntavaalihuumasta ei ole tietoakaan, mutta vaaliviikon tv-tenteistä ainakin keskustellaan. Vaaleissa ratkaisee se, minkä puolueen ympärillä pyörii hyvä kuhina. Voittajien vankkureihin on aina viime metreillä vetoa. PERUSSUOMALAISET on ollut parhaassa nosteessa pitkään, ja ollut viime ajat kyselyjen kärjessä. Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps) ei tarvitse jännittää omaa esiintymistään ensi viikon tv-tenteissä. Halla-aholla on poikkeuksellisen suuri ja innokas fanikuntansa. Tekee Halla-aho lakoniseen tyyliinsä mitä tahansa, somessa nousee halla-aholaisten suuri rummutus siitä, kuinka mestari taas jauhotti muut ja oli ylivertainen järjen ääni. Jos kyseessä olisi nyt eduskuntavaalit, perussuomalaiset olisi eittämättä ja heittämällä Suomen suurin puolue. Kuntavaalit käydään liki 300 kunnassa, eduskuntavaalit 13 vaalipiirissä - ja perussuomalaisten on vaikeampi kerätä ääniä kuntavaaleissa. Perussuomalaiset saa ällistyttävän vaalivoiton. Olisi yllätys, jos perussuomalaiset ei suurin piirtein kaksinkertaistaisi kannatustaan kuntavaaleista 2017. Tuolloin puolue sai 8,8 prosenttia äänistä. En ole silti nähnyt vielä yhtään meritoitunutta asiantuntijaa, joka olisi povannut perussuomalaisille ykkössijaa kuntavaaleissa. Omat arvaukset itse kullakin osuvat 50 prosentin varmuudella oikeaan. Jussi Halla-aho, Sanna Marin ja Petteri Orpo käyvät tiukkaa ja tasaista kamppailua kuntavaalien ykköspuolueen asemasta. Jussi Halla-aho, Sanna Marin ja Petteri Orpo käyvät tiukkaa ja tasaista kamppailua kuntavaalien ykköspuolueen asemasta. KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA YLEISIN veikkaus on, että vaalien kärkipaikan vie Sdp tai kokoomus. Kokoomuksen oppositiotaivalta ei voi suitsuttaa. Vaaliavaukset eivät ole olleet säkenöiviä tai uusia, puolueen kannatuskäyrä on ollut melko tasaista, syksyllä suunta oli jopa alaspäin. Niin uskomatonta kuin se on, kokoomuksella on realistiset mahdollisuudet olla vaaliykkönen ensi viikon sunnuntaina. Kokoomuksen vaalitulokselle ja loppukirille suuntaa näyttää se, miten puheenjohtaja Petteri Orpo (kok) onnistuu ensi viikon tenteissä. Kokoomuksella on uskolliset äänestäjät. Kun äänestysprosentti kuntavaaleissa jää suhteellisen matalaksi, vaalimatematiikka on kokoomuksen eduksi. Muutamia kuukausia sitten näytti varmalta, että Sdp marssii kuntavaalivoittoon pääministeri Sanna Marinin (sd) johdolla. Marinin tähtipöly on karissut. Sdp:hen ei ole vastaavaa imua kuin viime vuonna. Sdp voittaa tai kaatuu Marinin mukana. Oma lukunsa on viime päivien aamiaiskohu. Kohu tuskin vie yhtään ääntää Marinin tukijoilta, mutta ei se järin uusia äänestäjiä taida demarileiriin tuoda. Marginaalit kärkikolmikon kesken ovat todennäköisesti aika pienet. Tilanne on kutkuttava. Vaalivoittaja on Marin, Halla-aho tai Orpo. KÄRKIKOLMIKON takana suurin mielenkiinto kohdistuu keskustaan. Keskusta on ollut huonossa hapessa eduskuntavaaleista lähtien. Keskustalle tulee varmasti vaalitappio viime kuntavaaleihin verrattuna. Edes kiilusilmäisin keskustalainen ei unelmoi 17,5 prosentin kannatuksesta. Puolueen kannatus on ollut 11 prosentin luokkaa, ja erinomainen torjuntavoitto olisi päästä eduskuntavaalien katastrofaaliseen 13,8 prosentin kannatukseen. Tosin kannatuskyselyt eivät torjuntavoittoa tue, mutta puolueen perinteinen ja vankka asema maakunnissa pitää toivoa yllä. Suuria hurraa-huutoja ei kuulu vihreiltäkään. Nostetta ei ole näkynyt ja viime kuntavaalien rima, 12,5 prosenttia, todennäköisesti putoaa. VIHREÄT panee toivonsa Helsinkiin. Ei ole lainkaan utopiaa, että Helsingissä alkaa vihreän pormestarin Anni Sinnemäen kausi. Vihreät oli kaksi vuotta sitten eduskuntavaaleissa Helsingin suurin puolue. Jos puolue onnistuu kuntavaaleissa uudistamaan tekonsa, Anni Sinnemäestä tulee Helsingin pormestari. Vihreät oli kaksi vuotta sitten eduskuntavaaleissa Helsingin suurin puolue. Jos puolue onnistuu kuntavaaleissa uudistamaan tekonsa, Anni Sinnemäestä tulee Helsingin pormestari. KUVA: ANTTI HÄMÄLÄINEN Kokoomus on ollut vuosikymmenet Helsingin suurin puolue, mutta kaksi vuotta sitten eduskuntavaaleissa vihreät meni ensi kertaa kokoomuksen edelle ja oli suurin puolue Helsingissä. Kyselyt povaavat tasaista kamppailua vihreiden ja kokoomuksen välille Helsingissä, kokoomus on ollut hivenen niskan päällä. Helsinki on puoluekannatuksessa oma maailmansa. Esimerkiksi Jussi Halla-aho voi olla pormestarikisassa vailla pelkoa, että Helsinkiin tulisi perussuomalainen pormestari. Kaksi vuotta sitten eduskuntavaaleissa perussuomalaiset oli äänikuningas Halla-ahon siivittämänä kaupungin neljänneksi suurin puolue. MYÖS toinen asia kuntavaaleissa on varmaa kärkikolmikon lisäksi. Liike Nyt saa juhlia vaalivoittoa, koska viime kuntavaaleissa puoluetta ei vielä ollut olemassa. Jos mannerlaatat eivät liiku, vasemmistoliiton, Rkp:n ja kristillisdemokraattien kannatukset eivät suuresti heitä aiemmista vaaleista. Vaikka kuntavaaleista on puuttunut säpinä lähes tyystin, vaali-illasta tulee jännitysnäytelmä. Missä järjestyksessä Marin, Orpo ja Halla-aho tulevat maaliin? Troikka-lappua ei kannata vielä jättää, vaan katsoa ensi viikon vaalitentit ja yrittää kuulostella, minkä puolueen leirissä ympäri maan on paras hyrinä. LUE LISÄÄ KIRJOITTAJALTA Mika Lehto

Torilla

PS:n teltalla makkarat maistuivat Kankaanpään toripäivillä!🥰😘😍😊 Markku Palomäki Olet kyllä rautainen mies! Muistaakseni tulitikkuaskissa sinulla oli joskus mainos "sitkeä pappi" vai muistanko väärin? nykyään tietysti sitkeä rovasti! · Vastaa · 38 min Anssi Joutsenlahti Markku Palomäki Näin on ja toisella puolella Veikko Vennamon Slougan Rötäsherrat kiinni. Askeja jaoin tänäänkin makkaratorillamme ehkä kuutisenkymmentä, vielä riittää vanhaa varastoa noin sataviisikymmentä askia, sitten loppuvat!😉

Maakuntavero tyrmättävä

Suomen Uutiset kesäkuu 02, 202122:47 Ohisalo väittää, ettei uusi maakun­ta­vero nosta vero­tuksen tasoa – Halla-aholta täys­tyr­mäys: ”Jos tuomme uuden verot­tajan tähän maahan, koko­nais­ve­roaste nousee, vaikka mitä luvat­tai­siin” LEHTIKUVA Politiikka Perussuomalaisten Jussi Halla-aho toteaa, että sote on pelkkä hallintouudistus, joka tulee aiheuttamaan lisää kustannuksia. – Kustannukset tietysti katetaan karsimalla ruohonjuuritasolta perusterveydenhoidon palveluja, joita ihmiset tarvitsevat kaikkein kipeimmin. Tämä johtaa yhteiskunnan kahtiajakoon, eli meillä on rahoitusvaikeuksista kärsivä julkinen terveydenhoito ja yksityinen puoli niille, jotka ovat työterveyden piirissä tai joilla on varaa yksityiseen vakuutukseen, Halla-aho sanoi tänään Iltalehden puheenjohtajatentissä. Hallituksen sote-uudistuksen kylkiäisenä suomalaisten verorasitus uhkaa nousta jälleen, sillä soten kylkiäisenä on tulossa valtionveron ja kunnallisveron rinnalle uusi verotuksen taso eli maakuntavero. Maakuntaverosta on sovittu hallitusohjelmassa. Iltalehden puheenjohtajatentissä tänään vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo pyrki esittämään, että kokonaisverotuksen taso ei kuitenkaan olisi nousemassa. – Se ei tarkoita sitä, että ihmisten pussista menisi enemmän rahaa. Ei tule tarkoittamaan yhtään lisäeuroa, Ohisalo väitti. Uudistus vie kunnilta verotuloja Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi, että jos hallitus todella tuo uuden verottajan tähän maahan, niin tosiasiallinen seuraus on se, että kokonaisveroaste väistämättä nousee. – Näin käy yhtäältä siitä syystä, että osa suunnitelluista hyvinvointialueista tulee olemaan taloudellisesti vaikeassa tilanteessa ja toisaalta siksi, että uudistus itsessään vie kunnilta verotuloja, mikä saattaa suuren osan kunnista uusiin taloudellisiin vaikeuksiin. Se taas nostaa painetta nostaa kunnallisverotusta. Kokonaisveroaste on siis nousemassa, vaikka täällä mitä luvattaisiin. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli samoilla linjoilla todetessaan, että Ohisalon väitteet eivät ole uskottavia. – Jos tulee uusi hallinnon taso ja uusi verotuksen taso, se varmuudella nostaa kokonaisveroastetta, eli ollaan kolmen verottajan mallissa. Pitkä käsi taas hamuaa suomalaisen veronmaksajan kukkarolle. Pääministeri Sanna Marin perusteli lisäverorasitusta sillä, että maakuntavero antaisi maakunnille intressin hoitaa palvelunsa tehokkaasti. Vasemmiston puheenjohtaja Li Andersson edellytti maakuntaveron tarpeellisuutta ja vakuutteli, että se on tulossa. – Kyllä me se verotusoikeus tarvitaan, Andersson sanoi. Sotella ei pitäisi saattaa kuntia talousahdinkoon Perussuomalaiset – ja kaikki muutkin oppositiopuolueet – esittivät tällä viikolla hallitukselle epäluottamusta soten vuoksi. Halla-aho huomautti, että sote on hallintouudistus, joka tulee vain aiheuttamaan lisää kustannuksia. – Kustannukset tietysti katetaan karsimalla ruohonjuuritasolta perusterveydenhoidon palveluja, joita ihmiset tarvitsevat kaikkein kipeimmin. Tämä taas johtaa yhteiskunnan syvenevään kahtiajakoon, eli meillä on suurista rahoitusvaikeuksista kärsivä julkinen terveydenhoito ja yksityinen puoli niille, jotka ovat työterveyden piirissä tai joilla on varaa yksityiseen vakuutukseen. – Hallinnon uudistus ei tuo lisää rahaa järjestelmään, vaan päinvastoin kuluttaa sitä. Lainsäätäjän ei pitäisi soteuudistuksella saattaa kuntia kasvavaan taloudelliseen ahdinkoon, jossa viedään suuri osa verotuloista, mutta jätetään ongelmat, Halla aho sanoi. Politiikan mahdollistettava yritystoiminta maakunnissa Useat Suomen kunnat olivat suurissa talousvaikeuksissa jo ennen koronaa. Halla-aho totesi, että varsinkin maakunnissa kuntien pitää houkutella työssäkäyviä ihmisiä talouskasvun edistämiseksi. – Maakunta-Suomessa keskeistä on, että verotuksellisilla ja muilla politiikan keinoilla mahdollistetaan yritystoiminta, ennen kaikkea teollisuuden toiminta, jonka ympärille rakentuu palveluyrittäjyyttä, alihankintayrittäjyyttä ja muuta. – Suuret työnantajat ovat pienillä paikkakunnilla usein paikallisen talouden selkäranka. Ainoa kestävä tapa saada kuntien talous tasapainoon on saada työikäiset ihmiset pysymään kunnissa. Se onnistuu, jos heille on siellä työpaikkoja. Näin se vaan toimii, Halla-aho sanoi. Pääministeri Marin ajautui varsin kauas aiheesta pohtiessaan työllisyyskeinoja: Marinin mukaan peruskoulut ja kaavoitus tukevat työpaikkojen syntymistä kunnissa. Työllisyyden vahvistamiseksi perussuomalaiset esittää pieni- ja keskituloisten työssäkäyvien palkan sivukulujen karsimista ja yritysverotuksen keventämistä, sillä perussuomalaiset haluaa kasvattaa käteen jäävien työtulojen määrää. Vasemmiston puheenjohtajan Anderssonin mukaan tuloveron alennukset ovat ”tehotonta työllisyyspolitiikkaa”. Vähemmän yllättäen myöskään yhteisöveron alennukset eivät miellytä Anderssonia. Ydintoimintojen ulkopuoliset tehtävät leikkuriin Pääministeri Marinin mukaan yksityistä sektoria ja julkista sektoria ei kannata laittaa vastakkain. Halla-aho totesi, että rahoituksellisesti ne kuitenkin ovat vastakkain. – Suomessa ei ole poliitikkoja, jotka eivät pitäisi julkisia palveluja – kuten kouluja ja terveyspalveluja – välttämättöminä. Realiteetti on kuitenkin se, että julkinen sektori rahoitetaan yksityissektorin työllä, jota verotetaan. Suomessa julkisten menojen osuus bkt:sta on jo nyt EU:n suurimpia. Meidän pitää nyt sekä lisätä ja edistää yksityissektorille syntyvää työllisyyttä ja samalla karsia julkisia menoja. Perussuomalaiset haluaa asettaa julkiset menot tärkeysjärjestykseen. Halla-aho tarkensikin, että julkisten menojen karsiminen ei suinkaan tarkoita sitä, että ensimmäisenä leikataan lasten, sairaiden ja vammaisten palveluista. – Kyse on yksinkertaisesti julkisten menojen priorisoimisesta. Karsitaan siis ensiksi sellaisia toimintoja, jotka eivät kuulu veronmaksajan rahoitettavaksi, eivätkä ne kuulu valtion ja kuntien ydintehtäviin. Perussuomalaiset haluaa pitää koko maan asuttuna Perussuomalaiset haluaa turvata sen, että koko Suomen on oltava asumiskelpoinen. – Maaseudulla ihmiset haluavat tulla toimeen omalla työllään. He eivät näe elinvoiman ensisijaisena lähteenä valtionosuusjärjestelmää. Perussuomalaiset kuitenkin haluavat pitää koko maan asuttuna ja se edellyttää tiettyä perusinfrastruktuuria, koulua, liikenneyhteyksiä ja terveyspalveluja, joita ei voi toteuttaa puhtaan markkinaehtoisesti näin suuressa maassa. – Tarvitaan siis lisäksi myös valtakunnan sisäisiä tulonsiirtoja. Kuitenkin maakuntien elinvoima lähtee siitä, että ihmisillä on realistinen mahdollisuus jäädä asumaan omille kotiseuduilleen, että saatavilla on koulu, terveyspalvelut – ja että seudulle syntyy tuottavia työpaikkoja. Niistä saatavilla verotuloilla myös kuntien talous hyötyy. Vielä toistaiseksi keskusta on Suomen suurimpia kuntapuolueita. Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on kuitenkin jo ensi viikon sunnuntaina. – Kepu hallitsee tällä hetkellä suurta osaa Suomen kunnista ja kepu on myös hallituksessa. Maaseudun asukkaiden kannattaakin katsella ympärilleen ja kysyä, meneekö siellä hyvin, ja onko keskusta ollut tähän mennessä ratkaisu maaseudun elinvoiman ongelmiin, Halla-aho sanoi. SUOMEN UUTISET

Poriinko

Kaarlo Kangasniemi Anssi oletko Poriin tulossa? · Vastaa · 5 t Anssi Joutsenlahti Kiitos kysymästä. Porilaiset hoitaa kuntavaalit, ei meitä kankoonpääläisiä tarvita. Me hoidamme omamme, kaksilla torstaitoripäivillä ja kaksilla lauantaitoreilla tarjoamme makkaraa ja kerran 600 hengelle hernekeiton ja brosyyrien ja PS-lehden jakoa on tehty roppakaupalla. Meillä on 50 ehdokasta, kepulla 35, demareilla 28 sekä vasemmistoliitolla ja kokoomuksella 18, kd 6 ja vihreät 5. On ihme, jos ei tule vaalivoittoa! Porissa seuraavan kerran käyn 9.6. Kirjurinluodossa, jossa eläketeologien kahvilakokous.