Hyvä saavutus on 5. sijakin MM-kisoissa

Silja Kosonen taisteli kyyneliä vastaan Ylellä – kertoi kilpa­kumppanien lohduttavista sanoista IS seuraa yleisurheilun MM-kisoja hetki hetkeltä. Silja Kosonen oli moukarifinaalin viides. IS YLEISURHEILUN MM-kisat ovat ylittäneet jo puolivälin. Torstai-illan suomalainen huipennus oli naisten moukarifinaali, jossa Silja Kosonen sijoittui viidenneksi. Kosonen tunteikkaana Ylen haastattelussa Kosonen tunteikkaana Ylen haastattelussa Silja Kosonen taisteli kyyneliä vastaan Ylen haastattelussa. Viidenneksi heittänyt suomalainen oli selvästi todella pettynyt. "Lähdin hakemaan parempaa sijoitusta ja tulosta. Olisi se voinut paremminkin mennä. Eilinen lupasi hyvää ja heitto tuntui tänään hyvältä. Pientä teknistä virhettä vain, tuli turhan paljon rastia", Kosonen nieleskeli Ylellä, Kosonen jäi pronssille heittäneestä USA:n DeAnna Pricestä vajaat puolitoista metriä. "Ei se mitali olisi ihan hullusti vaatinut, vaikka enkkaa olisi pitänyt jonkin verran parantaa. Olen silti ylpeä viidennestä sijasta". Kosonen sanoi tarvitsevansa lisää toistoja kovista heitoista. Treeniheitot kulkevat mutta täyden latauksen kisakiskaisuissa tekniikka lahoaa, hän harmitteli "Muut koetti lohduttaa, että olen vasta 20, ja viides sija näyttää ihan kivalta tuolla listalla. Kyllä mulla on vielä aikaa", Kosonen lohduttautui ylellä. Tatu Myllykoski

Vilma Murolle MM-mitali

Wilma Murrolle MM-pronssia! Tunnelmoi Ylellä: ”Pikkutytön unelmat käyvät toteen” IS seuraa yleisurheilun MM-kisapäivää tässä artikkelissa. Wilma Murto hyppää seiväsfinaalissa.. IS SUOMEN kahdeksan vuoden mitaliton putki yleisurheilun MM-tasolla päättyi keskiviikkoiltana, kun Wilma Murto hyppäsi pronssia seiväshypyssä tuloksella 480. MM-kullan jakoivat tuloksella 490 Australian Nina Kennedy ja USA:n Katie Moon. Silja Kosonen heitti naisten moukarifinaaliin karsinnan kolmanneksi parhaalla tuloksella 74,19, joka on myös Kososen ennätys. Krista Tervo ja Suvi Koskinen jäivät moukarikarsintaan. Myös Kristiina Mäkelä ja Senni Salminen karsiutuivat loppukilpailusta naisten kolmiloikassa. Samoin Camilla Richardsson 5000 metrillä. Reetta Hurske puolestaan juoksi 100 metrin aitojen välierissä ajan 13,05, jolla hän oli lopputuloksissa 21:s. Finaalipaikka jäi haaveeksi.

PS:n kansanedustajat kesäkokouksessa

Perussuomalaiset kansanedustajan viettävät kesäkokoustaan Kokkolassa. Suomen Uutiset lähettää suoraa livekuvaa kokouspaikalta tiistaina. Lähetys alkaa kello 14 kaupunginjohtaja Stina Mattilan tervehdyksellä. Tämän jälkeen kuullaan eduskuntaryhmyri Jani Mäkelän sekä puheenjohtaja Riikka Purran puheet. Tämän jälkeen on vuorossa tiedotustilaisuus, jossa PS-johto vastaa paikalla olevien toimittajien kysymyksiin. äLähetykseen pääset myös fb-sivultani!

Mikä kotiolot voittaisi

Tänään ei suurempia kiireitä, sateinenkin päivä ollut. Tosin sade taukosi taas kerran tunnin lenkille lähdettäessä. Sain käydä Painopalvelussa vielä viimeisiä kuvatekstejä selventämässä ennen kirjan painettavaksi menemistä ja syntymäpäiväkseni 17.9. valmistumista. On tavallaan kolmas kirja edellisten - 2009-2011 Matka takaisin Arkadianmäelle ja 2011-2012 Politiikan ytimessä - jälkeen, nyt 2013-2023 Vierivä kivi ei sammaloidu. Vaihdettiin myös takkuileva sähköpostiosoite anssi.joutsenlahti@dnainternet.net osoitteeksi anssi.joutsenlahti@gmail.com Pasi Junnilan avustuksella. Soitin Tornion seurakuntaan, kun viikonvaihteessa kävin myös Tornion hautausmaalla enkä enää löytänyt isoisäni veljen Frans Joutsenlahden hautaa, vaikka vielä viime vuoteen asti maksoin haudanhoitomaksun. Tänä vuonna ei enää maksulappua tullutkaan. Se herätti ihmetystä, mutta ei tullut kuitenkaan tiedusteltua asian perään. Lähetin myös Rovaniemen seurakunnan tiedotukselle pyydetyn saarnani päätteeksi lukemani rukouksen:Oi jos voisin hengessä kiittää Jumalaani, publikaanin vieressä huutaa auttajaani. Oi jos voisin valvoa Sanaa viljellessä, kuulla Herran tahtoa aina nöyryydessä. Saada Hengen voimia, uutta palavuutta, välttää väärää oppia, ulkokuullaisuutta. Rukoilemaan, valvomaan, soisin oppivani, Herran sanan uskomaan koko sielustani. Siihen auta minua rakas Jeesukseni, kysy voinko nukkua kesken taistojeni. Amen. Ja sitten ilta myöhään asti MM-yleisurheilukisoja katsellessa. Vilma Murto selvitti tiensä loppukilpailuun ja Viivi Lehikoinen välieriin ja Suomen kummipoika Daniel Ståhl räväytti viimeisellä kiekon kiskaisullaan kultamitalin!

IY:n kesäkonferenssissa

Rovaniemen kirkon Lennart Segerstrålen maalaama mahtava alttaritaulu. Tänään IsraelinYstävien kesäkonferenssiin liittyen olin saarnaajana messussa ja myös päivien päätösjuhla on kirkossa. Muut tilaisuudet eilen ja ruokailut puolestaan viereisessä seurakuntatalossa. Aiheena YLITSE KAIKKIEN RAJOJEN.

Liikettä töppösissä

Viikon ohjelma ollut ja on taas tiivis: Maanantai ja tiistai Turuus ja Kaarinassa veteraanikansanedustajien kokkouksissa, keskiviikkona yksilöasianjaostoa johtamassa Poris, torstaina Kankaanpään sotaveteraanien ehtoolliskirkkohetkessä ja hallituksen viimeisessä kokouksessa Hakoniemessä ja nyt perjantaiaamuna lähtö Rovaniemelle, jossa viikonlopun aikana Israel Konferenssi, saarnaan Rovaniemen kirkossa sunnuntaimessussa!

Riikka maanantain MT:ssa

Riikka Purra: Veronmaksajalla on liian vähän ystäviä Veronmaksajan edusta huolehtiminen tarkoittaa tässä taloudellisessa tilanteessa enemmän vyön kiristämistä, suuta säkkiä myöten, nöyryyttä ja tarkkuutta. Se tarkoittaa tärkeimpiin asioihin keskittymistä ja abstraktista näpertelystä maanpinnalle palaamista, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) linjaa. Katse talouteen. Perinteinen poliittinen liturgia on yleensä täynnä erilaisia lupauksia, jotka kustannetaan, milläpä muulla kuin veronmaksajan rahalla, valtiovarainministeri Riikka Purra pohtii. Katse talouteen. Perinteinen poliittinen liturgia on yleensä täynnä erilaisia lupauksia, jotka kustannetaan, milläpä muulla kuin veronmaksajan rahalla, valtiovarainministeri Riikka Purra pohtii. Kuva: Carolina Husu Mielipide|Talous14.8.202307:01 Riikka Purra Hallitus aikoo korjata valtiontaloutta, jotta meillä olisi tulevaisuudessakin hyvää, jota jakaa. Muutos budjettitalouden lisäksi vaaditaan talouspoliittiseen ajatteluun. En puhu ekonomisteista vaan joka jampan talouspolitiikasta – sen ymmärtämisestä, mistä raha tulee, mihin se menee ja mitä tarkoittaa, kun velka kasvaa. Perinteinen poliittinen liturgia on yleensä täynnä erilaisia lupauksia, jotka kustannetaan, milläpä muulla kuin veronmaksajan rahalla. Palvelut, tulonsiirrot, jopa tietyt arvot, joita pitää edistää – ja jotka ilmeisesti eivät edistyisi ilman veronmaksajan rahaa. Poliitikot lupaavat, kansa haluaa tai ainakin luulee haluavansa. Veronmaksajalla on liian vähän ystäviä. Veronmaksajan edusta ja tämän rahojen järkevästä käytöstä huolehtimaan vaaditaan fiskaalikonservatiivisuutta. Valtion tulee hoitaa päätehtävänsä, mutta sellaisesta, joka ei ole pakollista, tulee ennemminkin pidättäytyä kuin sinne siirtää lisää veronmaksajan rahaa. Fiskaalikonservatiivisuuden vastakohta on sosialistinen ajattelu. Käytännön politiikassa se tarkoittaa halua paisuttaa valtiota holhoamaan ja kantamaan vastuuta terveelle ja toimintakykyiselle yksilölle kuuluvista tehtävistä. Julkinen sektori kasvaa yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä heikentäen, ja valtiolle keksitään jatkuvasti uusia tehtäviä ja kansalaisille ja muille asukkaille uusia verorahoitteisia oikeuksia. Sosialistinen talousajattelu on myös voimakkaan moralistista. Veronmaksajan rahaa käytetään tiettyjen ylhäältä alas tarjoiltujen oikeassa olemisen tapojen korostamiseen, sen sijaan, että yksilön uskottaisiin osaavan käyttää vapauttaan. Lisää aiheesta:Orpo: Edessä on velkavaalit – kokoomus on valmis yhteistyöhön niiden puolueiden kanssa, jotka ymmärtävät tilanteen vakavuuden Veronmaksajan edusta huolehtiminen tarkoittaa tässä taloudellisessa tilanteessa enemmän vyön kiristämistä, suuta säkkiä myöten, nöyryyttä ja tarkkuutta. Se tarkoittaa tärkeimpiin asioihin keskittymistä ja abstraktista näpertelystä maanpinnalle palaamista. Ei jatkuvaa uusien ongelmien keksimistä vaan vanhojen ratkaisua. Ei valtion apuun huutamista vaan kansalaiseen luottamista. Suomi on maailman huippuja, ainakin ollut. Koulutus on korkeaa, ihmiset fiksuja ja rehellisiä. Miksi valtio ympärillä sitten voi olla paisunut tällaiseksi, liian suureksi ja siksi halvaantuneeksi? Miksi kansa on niin köyhää verrattuna moneen muuhun maahan, samalla kun julkista rahaa lapetaan joka suuntaan? Miksi yrittäjä laittaa puljun kiinni pyhäksi tai jättää työpaikat luomatta, vaikka tarvetta ja kysyntää olisi? Siksi, että metsään on menty ja pahasti. Nokian kulta-aikaan Suomi ylpistyi ja kuvitteli olevansa kokoaan suurempi. Loisto lähti, mutta ylpeys ja menot jäivät. Nyt on velkaa ja paljon. Politiikassa on aina olemassa kiusaus siitä, että ääniä aletaan kalastella lupaamalla lisää rahaa. Tämä on vasemmistolle ominaista, mutta eivät siihen muutkaan syyttömiä ole. Ylivelkaantuminen on varastamista tulevilta sukupolvilta eikä siitä pitäisi palkita. Kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja.