torstai 14. joulukuuta 2023

Eduskunnassa jokavuotinen joulujuhla

Jari Koskela on henkilön Vilhelm Junnila ja piispa opiskelutoverinsa Teemu Laajasalon seurassa. Kuva fb-sivullani. Valtiosalissa tänään eduskunnan väen joululaulutilaisuus. Piispa Laajasalo kävi myös pitämässä puheen ja Vilhelm luki jouluevankeliumin. Myös Lucia-neito ja kulkueineen lauloi jouluisia lauluja.

keskiviikko 13. joulukuuta 2023

Jari piti perussuomalaisten budjettipuheen

Eduskunta käsitteli vuoden 2024 talousarviota keskiviikkona 13.12. Käsittelyn pohjana oli valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö, joka valmistui tiistaina. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron piti kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Jari Koskela. Kansanedustaja Jari Koskela painotti puheessaan Suomen julkisen talouden tulojen ja menojen kroonista epäsuhtaa. – Elämme jatkuvasti yli varojemme. Joka kahdeksas euro valtion menoista on otettu velaksi. Suomen velkasuhde on erkaantunut merkittävästi muista Pohjoismaista. Takana on yli viisitoista vuotta nollakasvua. Työnantajayritysten määrä laski viime vuonna yli kymmenellä prosentilla. Syntyvyytemmekin on alimmillaan sitten nälkävuosien. Tämä on se tilannekuva, jossa nykyinen hallitus on työnsä aloittanut. Tasapaino kahdessa vaalikaudessa Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden tasapainottamiseen tarvitaan kaksi vaalikautta. Koskisen mukaan tämä hallitus on sitoutunut sopeuttamaan taloutta tällä vaalikaudella kuudella miljardilla eurolla. – Näistä neljä miljardia on suoria menoleikkauksia, ja kaksi miljardia tulee työllisyyden noususta. Käsittelyssä oleva talousarvio on ensimmäinen askel tiellä kohti tasapainoisempaa julkista taloutta. Hallitus on sitoutunut tarkastelemaan hallitusohjelman toimia uudelleen, jos nykyinen keinovalikoima ei riitä tavoitteiden täyttymiseen. Suomi on pettänyt nuorensa Pahimpana ongelmana Koskinen pitää sitä, miten Suomi on pettänyt nuorensa. – Me ja edeltävät sukupolvet olemme rakentaneet Suomeen pohjoismaisen hyvinvointivaltion, mutta meillä ei ole pohjoismaista työllisyysastetta. Tämä yhtälö ei toimi. Yhteiskuntamme on pettänyt nuorimmat ikäluokkamme, sillä harjoitettu koulutuspolitiikka ei ole tuonut nuorille aitoja mahdollisuuksia työllistyä ja pärjätä elämässä. Liian moni pääsee peruskoulusta vailla lukutaitoa ja eväitä elämään. Perusopetuksen oppilaista jopa joka neljäs saa tehostettua tai erityistä tukea. – Viime viikolla julkaistut uudet Pisa-tulokset eivät ole yllätys, ja ne kertovat karua kieltään. Emme enää ole koulutuksen huippumaa. Siksi hallituksen panostukset peruskouluun ja perustaitoihin ovat välttämättömiä. Panostukset ylemmillä koulutusasteilla valuvat hukkaan, ellei perusosaaminen ole kunnossa. Oppositiosta ei apua Talousvaliokunnan lausunnon mukaan budjettialijäämän kattaminen verotuksella on haastavaa ilman, että talouden kasvu ja kilpailukyky heikkenevät. Talouskasvua ja kilpailukykyä meillä ei ole varaa heikentää, huomauttaa Koskinen. – Taloutta tasapainottaessa joudutaan tietysti tekemään vaikeitakin toimenpiteitä. Tilanteessa, jossa emme voi tinkiä turvallisuudesta, koulutuksesta emmekä TKI-menojen kasvattamisesta, on vaikea sopeuttaa ilman, että joudutaan tarkastelemaan myös sosiaaliturvaa. Ketään ei kuitenkaan jätetä tyhjän päälle. Näitä toimia tehdään, jotta hyvinvointivaltiolla olisi tulevaisuus. Hallitus säästää kautensa aikana tietysti myös kehitysavusta, maahanmuutosta ja vääränlaisista ilmastotoimista. – Vaihtoehtobudjettien perusteella oppositio ei ole eri mieltä sopeutustarpeesta. Erimielisyyttä aiheuttavat aikataulut ja keinovalikoima. Opposition vaihtoehdot nojaavat pitkälti veronkorotuksiin ja vähäisempiin menosäästöihin. Kokonaisuudessaan opposition politiikka ei ratkaise maamme ongelmia, vaan jatkaisi sellaisen menotason ylläpitoa, johon meillä ei ole varaa. Tämä ei ole kestävä eikä oikea tie. Koskinen kuitenkin toivoo, että opposition kanssa onnistuttaisiin löytämään nykyistä enemmän yhteistä näkemystä tulevien haasteiden edessä. Työ on hyväksi elämänhallinnalle Hallituksen tärkein tavoite ja myös paras keino talouden kuntoon saattamiseen on parantaa työllisyyttä, kertoo Koskinen. – Pelkästään ensi vuonna tehtävillä toimilla arvioidaan saavutettavan keskipitkällä aikavälillä 60 000—65 000 uutta työllistä. Haluamme madaltaa pienyrittäjän kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Haluamme myös tarjota mahdollisimman monelle työttömälle mahdollisuuden päästä kiinni työelämään ja pois tukien varasta. Työ on hyväksi elämänhallinnalle ja mielenterveydelle.

tiistai 12. joulukuuta 2023

Hallituspuolueet nousussa

Politiikka| HS-gallup Kokoomus nousi suosituimmaksi, perussuomalaisten kannatus kääntyi kasvuun Kokoomus nousi suosituimmaksi puolueeksi HS:n puoluekannatusmittauksessa. Sdp:n kannatuksessa oli laskua. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. Hilla Körkkö PÄÄMINISTERIPUOLUE kokoomus on noussut suosituimmaksi puolueeksi, selviää Helsingin Sanomien tuoreimmasta puoluekannatuskyselystä. Myös perussuomalaisten kannatus kääntyi kasvuun ensi kertaa vaalien jälkeen. Tähän asti se on laskenut varsin tasaisesti kesästä alkaen. Kokoomuksen kannatus on nyt 21,4 prosenttia. Kannatuksen kasvu on 0,8 prosenttiyksikköä verrattuna HS:n loka–marraskuussa tekemään puoluekannatusgallupiin. Toiseksi suosituin puolue on oppositiossa oleva Sdp, jonka kannatus putosi 20,8 prosenttiin. Laskua oli kuukauden takaiseen verrattuna 0,7 prosenttiyksikköä. Vielä kuukausi sitten Sdp oli suosituin puolue. Kokoomus ja Sdp ovat kilvoitelleet suosituimman puolueen paikasta koko vaalien jälkeisen ajan. Perussuomalaiset sijoittui HS:n mittauksessa kolmanneksi. Sitä äänestäisi nyt 17,9 prosenttia. Puolueen kannatus kasvoi 0,7 prosenttiyksikköä edelliseen mittaukseen verrattuna. Keskustan kannatus oli uusimmassa mittauksessa 9,9 prosenttia. Loka–marraskuun mittauksessa puolueen kannatus oli 10,2 prosenttia. HALLITUSPUOLUEIDEN yhteenlaskettu kannatus koheni hieman. Se on tällä hetkellä 47,4 prosenttia. Viime kuussa vastaava luku oli 45,8 prosenttia ja kaksi kuukautta sitten 47,2 prosenttia. Muiden eduskuntapuolueiden kannatuksissa oli vain vähäisiä muutoksia. Mittauksen virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla. Kannastaan epävarmojen tai niin kutsuttujen ”nukkuvien” äänestäjien osuus oli kyselyssä 26 prosenttia.

maanantai 11. joulukuuta 2023

Jussi Halla-ahon haastattelu on Iltalehdessä

KIRJAUDU POLITIIKKA Huomasitko? Jussi Halla-ahon rinnassa oli Linnan juhlissa poikkeuksellinen kunniamerkki Jussi Halla-aho sai syyskuussa Ukrainan presidentiltä Zelenskyilta korkean tason kunniamerkin. Jussi Halla-ahon rinnassa oleva pienoismerkki on Ukrainan presidentti Zelenskyin myöntämä. Helmi Henell Perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho saapui itsenäisyyspäivänä Linnan juhliin rinnassaan poikkeuksellinen kunniamerkki. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi myönsi Halla-aholle syyskuussa Jaroslav Viisaan 2. luokan kunniamerkin. Kyseessä on Ukrainan kolmanneksi korkein ulkomaalaisille myönnettävä kunniamerkki. Eduskunta tiedotti tuolloin, että Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova kiitti Halla-ahoa ”erityisesti henkilökohtaisesta johtajuudesta ja panoksesta kansallisen ja kansainvälisen yhtenäisyyden ylläpitämisessä Ukrainan kansan tukemiseksi.” Halla-aho vahvistaa Iltalehdelle, että itsenäisyyspäivän vastaanotolla nähty pienoismerkki hänen rinnassaan oli kyseinen Zelenskyin myöntämä kunniamerkki. – Arvostin elettä suuresti, Halla-aho sanoo kunniamerkistään. Toinen kunniamerkki, joka Halla-aholla oli, oli kansanedustajille tietyn virkaiän jälkeen myönnettävä Valkoisen Ruusun kunniamerkki. Itsenäisyyspäivän vastaanoton pukukoodiin kuuluu juhlapuku, jonka kanssa käytetään kunniamerkkejä. Kunniamerkkejä pidetään vasemmassa rinnassa. Ulkoministeriön ohjeistuksessa kerrotaan, että ulkomaiset kunniamerkit kannetaan kotimaisten kunniamerkkien jälkeen.

sunnuntai 10. joulukuuta 2023

JOULU lähenee nepein askelin

2. adventtisunnuntai Joulujakso, adventtiaika ää Kuninkaasi tulee kunniassa Evankelisessa kristikunnassa tämän päivän aiheena on Kristuksen tuleminen kunniassaan aikojen lopulla. Tämän ilmaisee myös nimitys adventus glorificationis, jonka Eerik Sorolainen Postillassaan (1621) suomensi sanoilla Christuxen cunnialisesta tulemisesta. Seurakunnan tulee kärsivällisesti kilvoitellen odottaa Kristuksen tuloa. Keskelle hätää ja syyllisyyttä seurakunta on saanut lupauksen pelastuksen ajasta. Tämä lupaus täyttää sen toivolla ja ilolla. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Herramme ja Jumalamme. Herätä meidät valmistamaan tietä Pojallesi. Raivaa hänelle tie jokaiseen päiväämme ja auta meitä taistelemaan kestävinä valtakuntasi tulemiseksi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herramme Jeesus Kristus. Sytytä sydämiimme ilo siitä, että tulet pian kirkkaudessasi. Anna tämän tietoisuuden rohkaista meitä silloinkin, kun kaikki on pimeää emmekä löydä tietä. Tule pimeyteemme ja tuo sinne paluusi kirkkauden häikäisevä valo. Sinun on kunnia, valta ja voima ikuisesti. 3 Jeesus Kristus, Herramme ja Vapahtajamme, läpi pimeyden kaikuu viesti sinun tulostasi. Anna meille rohkeutta ja kestävyyttä elää luottaen sinuun ja siihen todellisuuteen, mikä ei vielä näy. Auta meitä pysymään valveilla ja rukoilemaan, niin että olemme valmiina, kun tulet kirkkaudessasi. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Herra, olet luvannut tulla pian. Älä viivyttele, älä anna meidän väsyä odotuksessamme ja vajota toivottomuuteen. Vahvista uupuneet kätemme ja jalkamme ja virkistä huolten rasittamat mielemme. Anna voimaa nousta ja lähteä liikkeelle vastaanottamaan sinua. Vielä vähän aikaa, vain vähän aikaa ja kohtaamme sinut, auttajamme ja pelastajamme. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.

lauantai 9. joulukuuta 2023

Jämin Joulukylään

Vielä sunnuntaina ehtii Jämin Joulukylään klo 11-16. Herättäjä-Yhdistyksen pöydässä myyn 1€ pika-arpoja, jokainen arpa voittaa, Talvikynttilät-joululehteä, körttipastelleja, 50€ kotimaisia nahkakenkiä ym. TERETULEMASTA😘😍🥰😊

perjantai 8. joulukuuta 2023

Viisi urhoollista

Viisi urhoollista kiersimme Pansian lenkin -7 asteen viimaisessa säässä 6 km keskustellen Itsenäisyyspäivän vastaanotosta: kansanedustaja asiankokeneena! Linnan juhlista oli siis kertomassa itse paikanpäältä tulleena kansanedustaja Jari jalkavaivoja poteneena eka kertaa mukana monen kerran jälkeen!😊