Halpamaahanmuutto turmiollista

Purra tylyttää ay-liikettä: ”Hillitön mamutus” tuhoaa duunarin oikeudet Riikka Purra Perussuomalainen-lehdessä: ”Yksi tärkeimmistä asioista, jonka suomalaista ay-liikettä pitäisi nykypäivänä kiinnostaa, on halpamaahanmuutto”. Mika Koskinen Ay-liikettä ei kiinnosta suomalaisten työllistäminen. Näin sanoo PS:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra juuri ilmestyneessä Perussuomalainen-lehdessä. Purran mukaan yksi tärkeimmistä asioista, jonka suomalaista ay-liikettä pitäisi nykypäivänä kiinnostaa, on halpamaahanmuutto. – Hillitön mamutus tuhoaa paitsi hyvinvointiyhteiskunnan, se tuhoaa myös duunarin oikeudet. Ei todellakaan paikallinen sopiminen tai se, että sosialistien mielestä surkeaa hallitusta ei saa enää vastustaa lakkoilemalla yhtä kauan kuin ennen! Purra lataa. Purran mukaan PS on ainoa puolue, joka on jo vuosia pyytänyt ay-liikettä puuttumaan voimakkaasti tähän ilmiöön ja tekemään sen yhdessä perussuomalaisten kanssa. – Mutta näin ei ole tapahtunut. Mieluummin järjestöt pitävät hajurakoa hallituksen kakkospuolueen linjoihin kuin etsivät ratkaisuja suomalaisen työntekijän arvonalenemiseen ja nöyryyttämiseen, Purra sanoo. – Sateenkaarimarsseille mennään, Lähi-idän tilanteeseen otetaan kantaa, kehitysapua pitäisi antaa, mutta työmarkkinoitamme eniten muuttavaan ilmiöön ei uskalleta puuttua, koska se on niin persua, Purra arvostelee. Purra toivoo, että ay-liikkeitä kiinnostaisi ensisijaisesti suomalaisten työttömien työllistäminen.

Arvomaailma oikeistolaistuu

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten en Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tutkimuksen keskeinen havainto on, että suomalaisten arvomaailma on muuttunut oikeistolaisemmaksi, eli konservatiivisemmaksi ja markkinamyönteisemmäksi. Siten tutkimus korostaa suomalaisten kasvavaa tukea markkinataloudelle ja yrittäjyydelle. Evan tutkimuksen mukaan puolet (49 prosenttia) suomalaisista sijoittaa itsensä poliittiseen oikeistoon. Oikeistolaisten osuus on korkeampi kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa. Vajaa kolmannes asemoituu vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle. Tutkimuksen mukaan erityisesti kristillisdemokraattien (KD) ja perussuomalaisten kannattajat ovat siirtyneet hivenen oikealle asenneilmastossa. Tämä kehitys näkyy muun muassa suhtautumisessa talouspolitiikkaan, maahanmuuttoon ja yhteiskunnan rakenteisiin. Markkinatalouteen suhtaudutaan nyt myönteisemmin Suomalaisten poliittinen itseymmärrys on tutkimuksen mukaan liikkunut kohti selvemmin määrittyviä aatteellisia identiteettejä. Yhä useampi valitsee puolensa – ja tekee sen entistä vahvemmin. Edellisellä mittauskerralla havaittu asenteiden polarisoituminen on pysynyt voimissaan. Suomalaiset kokevat tulosten valossa tarvetta löytää turvallisia ja jäsentyneitä vastauksia arvojen, identiteetin ja yhteiskuntapolitiikan kysymyksiin. Oikeistolaisuuden kasvaneen suosion taustalla voi vaikuttaa sekin, että yleisesti suomalaisten suhtautuminen markkinatalouteen on muuttunut viimeisten viidentoista vuoden aikana selvästi myönteisemmäksi. Viime aikojen sotilaalliset kriisit ovat palauttaneet kovan turvallisuuden politiikan ytimeen. Lisäksi heikko kasvu sekä julkisen talouden velkaantuminen ovat lisänneet suomalaisten huolta julkisen talouden tilanteesta ja ylivelkaantumisesta. Vasemmistolainen aktivismi etäännyttää Muutosta viime vuosina saattaa selittää myös kulttuurinen vastareaktio. Viime vuosina vihreät, vasemmistoliitto sekä niitä lähellä olevat aktivistiryhmät ovat profiloituneet yhä näkyvämmin ilmastoaktivismin (Elokapina) ja kansainvälisten solidaarisuusliikkeiden – kuten Palestiina-mielenosoitusten – kautta. Vasemmistopuolueiden kannattajat käsittävät esimerkiksi rasismin yhteiskunnallisena ilmiönä paljon muita laajempana ja akuutimpana epäkohtana. Eduskuntavaalien 2023 alla nämä identiteettipoliittiset kysymykset kuitenkin puhuttelivat enää vain harvaa. Osaa oikeistolaistumisesta saattaakin selittää etäisyyden ottaminen vasemmistolaiseen aktivismiin. SUOMEN UUTISET

Armahtakaa

‹Sunnuntai 13.7.2025› Radiokirkko tuli Kokemäeltä karjalaisten kirkkopyhänä 5. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Armahtakaa! Ihmisen asia ei ole tuomita lähimmäistään, sillä tuomiovalta kuuluu yksin Jumalalle. Meitä kehotetaan armahtamaan toisiamme ja edistämään oikeuden ja hyvyyden toteutumista. Kuulumme syntisten seurakuntaan, joka elää Jumalan anteeksiantamuksesta. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 6:36–42 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 6 Jeesus sanoi: ”Olkaa valmiit armahtamaan, niin kuin teidän Isännekin armahtaa. Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää julistako ketään syylliseksi, niin ei teitäkään julisteta syyllisiksi. Päästäkää vapaaksi, niin teidätkin vapautetaan. Antakaa, niin teille annetaan. Runsas mitta, tiiviiksi paineltu, ravisteltu ja kukkurainen, annetaan teidän syliinne. Niin kuin te mittaatte, niin teille mitataan.” Hän puhui heille vielä vertauksin: ”Miten sokea voisi taluttaa sokeaa? Molemmathan siinä putoavat kuoppaan. Ei oppilas ole opettajaansa etevämpi, mutta kyllin oppia saatuaan jokainen on opettajansa veroinen. Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? Kuinka voit sanoa veljellesi: ’Annapa, veli, kun otan roskan silmästäsi’? Ethän sinä näe edes hirttä omassa silmässäsi. Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä.”

Pääkirjoitus Perusuomalaisessa

Miinoista, maanpuolustuksesta ja vasemmistosta OLIHAN se silmitöntä ty peryyttä. Suomi liittyi Otta wan miinakieltosopimukseen 2011 ja hävitti valtavan mää rän jalkaväkimiinojaan. Niitä räjäyteltiin kasoittain taivaan tuuliin Kittilän Hukkakeron vaaran laella. Niitä kuljetet tiin sinne kuusi rekkalastillista joka päivä. Silmitön räjähdys pilvi ahmaisi puolustusväli neet, koska utopistit halusi vat niin. ”Ottawan miinakieltosopimus oli kansalaisjärjestöjen suuri voitto”, hehkutti tuolloinen ul koministeri Erkki Tuomioja. Miinakieltoa innokkaasti edis tänyt presidentti Tarja Halo nen puolestaan harmitteli, kun Suomi ei edennyt miinojensa tuhoamisessa nopeammin. On toki totta, että maamiino ja on käytetty kehitysmaissa sekä summittaisesti että vas tuuttomasti ja tästä on aiheu tunut huomattava määrä sivii liuhreja. Mutta miten se, että afrikkalainen vallankumouk sellinen miinoittaa maassaan lasten leikkipuistoja, voi johtaa siihen, että Suomi tuhoaa omat puolustusvälineensä? Logiikan puute oli uskoma tonta tuolloin, eikä sitä logiik kaa tulipunaisista piireistä löy dy vielä tänäkään päivänä. Vaikka pitkän itärajan puolus tamisen haasteet ovat jo ala koululaistenkin tiedossa, tie dostavin osa vasemmistoa yrittää hätäpäissään keksiä mitä tahansa keinoja, ettei mii nakieltoa purettaisi. Perustuslakipapistoon itse it sensä nimennyt Martin Schei nin väittää Venäjältä ryntää vien turvapaikanhakijoiden ryntäilevän miinoihin. Vihre ät nuoret uskottelevat saman kohtalon koituvan marjanpoi mijoille. Villinä laukkaa mieli kuvitus. Kuka tahansa Suomen puolustusvoimien toimintaa vähänkään tunteva ymmärtää, ettei tällaisilla arvioilla ole pe rusteita. Suomi ei ole siviili en kimppuun käyvä terroristi valtio. Suomi on kansalaisiaan suojeleva oikeusvaltio. Ja ikävä kyllä maailman ti lanne on tällä hetkellä se, että Suomella ei ole jalkaväkimii naa käytössään toisin kuin mahdollisella hyökkääjällä. Siksi mahdollisen hyökkää jän on helpompaa kävellä Suo meen sisään ja täyttää maasto OMILLA miinoillaan. Aseellisten konfliktien luon ne on usein nurinkurinen, suo rastaan paradoksaalinen. Niin nytkin: Varustaudu sotaan - niin et joudu siihen. Hanki miinoja - ettei maatasi toiset miinoittaisi. + + + Utopisti on henkilö, joka vä littää omasta mielikuvitukses taan enemmän kuin todellises ta elämästä. Tarja Halonen on kiistatta tällainen, kuten Erkki Tuomiojakin. Molemmat ovat kiistatta fiksuja, mutta jokin saa molemmat ajattelemaan tavanomaisista asioista kum mallisesti. Kenties syy on yliajattelu tai olettaminen. Aina kun jokin laitavasem mistolle symbolisesti tärkeä asia on uhattuna, se vetoaa en sin kansainvälisiin sopimuk siin ja hetken päästä mars sittaa julkisuuteen joukon puhuvia päitä, jotka kaikki yh teen ääneen vakuuttelevat, et tei kansainvälisiä sopimuksia voi purkaa, koska... niitä ei voi purkaa. Siis häh? Kai nyt pöljempikin ymmär tää, että suomalaisten välitön fyysinen turvallisuus on tär keämpää kuin pitäminen kiin ni paperista, joka on tehty eri aikakaudella, aivan erilaisessa tilanteessa. Kaiketi vasemmistokin sen jollain tasolla ymmärtää. Mut ta homman juju lienee tässä: yksittäinen Ottawan sopimus on heille tärkeä, mutta vielä paljon tärkeämpää on se hei dän valtavalla vaivalla kyhää mänsä sopimuskokonaisuus. Globaali vasemmisto on löytä nyt ylikansallisista sopimuk sista ja instituutioista oikotien, jolla se voi ujuttaa valtioiden kansalliseen lainsäädäntöön omaa todellisuudelle vierasta huttuaan. Jos ja kun sopimushäkkyrän yksittäinen palanen kyseen alaistetaan, vasemmisto pelkää koko rakennelman horjuvan. Ehkä rakennelman pitääkin horjua. Sillä kuka täsmälleen ottaen lienee käskenyt ympätä Istan bulin sopimukseen epämää räistä höpöttelyä kuvitelluista gender-sukupuolista? Ja kuka käski tehdä Pariisin ilmasto sopimuksesta länsimaille ää rimmäisen tiukan ja suursaas tuttaja Kiinalle äärimmäisen löysän? Kuka käski väännel lä Geneven pakolaissopimuksen tunnistamattomaan muotoon, joka mahdollistaa pakolaisjär jestelmän massiivisen väärin käytön? Lainsäädäntöön kirjoitetaan kansakunnan yhteinen tahto. Työ on hidasta, välillä jopa tus kaisen hidasta. Mutta työtä ei voi lopettaa siksi, että itse it sensä viimekätiseksi laintulkit sijoiksi kohottaneet eivät siitä pidä. He eivät omista lainsää däntövaltaa. Perustuslain mu kaan lainsäädäntövalta kuuluu kansalle. Pidetään siitä kiinni. Matias Turkk

Tunninlenkki

T 5 urhoollista kiersi sateen uhasta huolimatta täydessä poudassa normaalin kuntoreitin Anssi Joutsenlahti: Monella meistä oli esteitä, mulle tuli koronatestissä 2 viivaa, kuumetta, yskänpuuskia jne.

HERÄTTÄJÄJUHLAMUISTOJA

Tänä vuonna 2025 Salossa sain olla Herättäjäjuhlilla 60. kerran. Eka juhlat v.1961 Joensuussa ovat ehkä eniten mieleenpainuneet. Silloin oltiin koolla Joensuun kirkon ympärillä ja ehtoollistakin vietettiin vielä kirkossa.Urkuparvelta urkujen äärestä tutustuimme jo silloin monen tuntemaan Reino Porraan kiertävään kirjakauppiaaseen, joka oli myös taitava urkuri. Olimme matkassa Pauli Leppiniemen Pobedalla viisi nuorta Kankaanpäästä, kaikki ensimmäisillä juhlillamme, Salossakin oli meistä vielä kaksi, kaksi on poisnukkunut ja yksi kuunteli juhlia körttiradiosta. Heti seuraavana vuonna 1962 juhlat oli sopivasti meillä Satakunnassa Porissa kuten myös v.1993. Joskun olen tullut juhlille juhlajunassa ja ollut myös yhteismajoituksessa kouluilla kuten myös telttamajoituksessa. Kaikki nämä ovat jo historiaan jääneitä. Herättäjä-Yhdistyksen aluesihteerinä ollessani toimin monilla juhlilla kuuluttajana. Puhujana olen ollut kahdesti, Oulaisissa v.1986 aamuseuroissa ja nyt Salossa lähetysseurojen viimeisenä puhujana. Ties monennenko kerran olen myös saanut pitää esillä myytäväksi kotipaikkakuntani Kankaanpään kenkäteollisuuden kenkiä lähetyksen hyväksi, nyt muuten Salossa taisi jopa tulla ennätys! Juhlat ovat vuosien varrella paljon muuttuneet, oheisohjelmia on tullut mukaan runsaasti, mutta itse perusohjelma perjantain aattoseuroista sunnuntain messun jälkeisiin päätösseuroihin on pysynyt samana. Ja yhä yhtä vaikuttavia ovat lauantain päiväseurojen aluksi juhlakansan seisaaltaan veisaava Jumala ompi linnamme ja päätösseurojen lopuksi polvirukous ja sen jälkeen seisaaltaan veisattava Herraa hyvää kiittäkää. Ja kaikki juhlakentällä avarana taivaan alla Sään haltijan armoilla. Nytkin Salossa saatiin kyllä sadetta, mutta pääasiassa vain väliajoilla! Kun nyt oli puhujan myös Presidentti Sauli Niinistö, pohdimme Presidentti Kyösti Kallion tyttären kanssa, oliko presidentin puhu ensimmäinen kerta juhlilla, mutta päädyimme siihen, että totta kai myös Kyösti Kalliokin tunnettuna herännäismiehenä on ollut puhujana!

Ei uutta EU-yhteisvelkaa

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä” 08.07.2025 Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan. Arvioiden mukaan mukaan EU-komissio aikoo lähiaikoina ehdottaa uutta yhteistä velkainstrumenttia, jolla EU voisi tukea vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita lainarahalla tai avustuksilla. Valtiovarainministeri Riikka Purra edustaa tällä viikolla Suomea EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa Brysselissä. Purra edustaa Suomea myös euroryhmässä, jossa on käyty epävirallista yhteisvelkakeskustelua. Purra sanoo, että komissio olisi innokas edistämään uutta yhteisvelkaa ja myös eräistä, niin sanotuista ”usual suspects” – jäsenmaista löytyy esitykselle vastakaikua. – Siis näistä maista, jotka ovat jo hyötyneet miljardien kaatamisesta omille kotimarkkinoillensa elvytyspaketilla. Uutta siis jo haluttaisiin, vaikka edellisenkään elpymisvälineen maksaminen ei ole vielä edes alkanut. Järkilinjalla olevat EU-maat vastustavat Purra toteaa, että suhtautumisen uuteen yhteisvelkaan tulee olla suora, terävä ja yksiselitteinen. – Yhtä varmasti kuin tietyt maat ja komissio uutta yhteisvelkaa puolustavat, niin yhtä varmasti järkilinjalla olevissa maissa sitä vastustetaan. Purra kertoo jo käyneensä yhteisvelasta useita sekä virallisia että epävirallisia keskusteluja eri maiden kollegojensa kanssa. Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. – Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä. Tämä on syytä ilmaista hyvin selvästi. Purra muistuttaa, että jo hallitusohjelman kanta uusiin yhteisvelkamekanismeihin on yksiselitteisen kielteinen: ei uudelle yhteisvelalle. – Hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan. Hallitusohjelmassa mainitaan myös, että luottomarkkinoilla määräytyvä riskilisä ylläpitää julkisen talouden kurinalaisuutta. Yhteisvelka on ikuisuustaistelua EU:ssa Hallitusohjelmassa linjataan myös, että Suomi ei sitoudu toimiin, jotka muokkaavat Euroopan unionia epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan. Suomen asema ja tilanne suhtautumisessa uuteen yhteisvelkaan on siten varsin selvä, Purra sanoo. – Elpymisväline oli poikkeuksellinen ja kertaluonteinen ratkaisu, eikä siitä voi tehdä pysyvää. Suomi ei hyväksy vastaavan järjestelyn toistamista tai muuttamista pysyväisluonteiseksi. Valtiovarainministeri Purra korostaa pitävänsä tärkeänä tiivistä kanssakäymistä niiden EU-maiden kanssa, jotka ovat Suomen kanssa samoilla linjoilla. – Tämä (yhteisvelkakeskustelu) on EU:ssa hieman kuin ikuisuustaistelu, joka aina välillä nousee esiin. Suomen on nyt oltava hereillä kaikissa pöydissä. SUOMEN UUTISET