LEHTIKUVA
Koskela: Turve on järkevä ilmastoteko
Eduskunnassa käytiin tiistaina keskustelua keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmista. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela linjaa turvetuotannon merkityksestä ja vaatii realismia takaisin turpeesta käytävään keskusteluun.
Edellinen hallitus keskustan johdolla ajoi turvetuotantoa alas. Silloin hallitusohjelmaan kirjattiin turpeen energiakäytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Tämä puolitus tapahtui käytännössä jo vuonna 2021. Turvetuottajilta vietiin näköala tulevaisuudesta, Jari Koskela muistuttaa.
Koskela huomauttaa, että turvetuotannon romahdus ei pysähtynyt energiaturpeeseen.
– Kun energiaturpeen tuotanto ajettiin nopeasti alas, samalla kärsivät kasvuturve ja kuiviketurve. Näille ei ole olemassa yhtä laadukasta ja kotimaista korvaajaa. Kookoskuidun rahtaaminen ulkomailta ei ole järkevä ratkaisu, Koskela huomauttaa.
Korkean jalostusasteen tuotteissa valtava mahdollisuus
Koskela nostaa esiin turpeen jalostamisen tuotteiksi, jotka tukevat puhdasta teknologiaa ja vientiä.
– Turpeesta voidaan tehdä muun muassa aktiivihiiltä ja biostimulantteja. Aktiivihiilellä suodatetaan vedestä ja ilmasta epäpuhtauksia. Monesti vaihtoehtona on tuontiaktiivihiili, joka on fossiilipohjaista tai valmistettu kaukana ja kuljetettu pitkät matkat, Koskela korostaa.
Turpeesta valmistettujen maaperän laatua parantavien biostimulanttien Koskela katsoo tarjoavan suurta hyötyä kuivuudesta kärsivillä alueilla. Hän katsoo, että turpeen TKI-mahdollisuuksien unohtaminen olisi Suomelle suuri virhe.
Päästökauppa ohjaa tuotantoa EU:n ulkopuolelle
Koskela toteaa, että turpeen ja laajemmin teollisuuden kustannuksia nostaa erityisesti EU:n päästökauppa. Hän katsoo, että järjestelmää on tarkasteltava myös kilpailukyvyn kannalta. Samaa keskustelua on käyty Euroopassa laajemminkin.
– Meidän pitää varmistaa, ettei päästökaupan aiheuttama lisäkustannus ohjaa tuotantoa EU:n ulkopuolelle. Päästökauppatuloja on kohdennettava paremmin investointeihin, joilla päästöt vähenevät ja kilpailukyky säilyy.
Koskela korostaa, että turpeen ilmastovaikutusta ei pidä tarkastella pistemäisesti vain noston ja polton aikaisilla päästöillä. Kun kokonaisvaikutus ilmastoon on arvioitavana, pitää huomioida turpeen koko elinkaari ja tuotantoalueiden jälkihoito. Turvetuotantoalueen metsittäminen havupuilla on Koskelan mukaan hiilinielujen kannalta järkevää.
– Turpeesta on tehty syntipukki, vaikka vaikutus syntyy siitä, mihin ja miten sitä käytetään. Tarvitaan nettopositiivista ajattelua. Turvetuotantoalueiden jälkikäytössä voidaan tehdä ilmaston kannalta hyviä ratkaisuja. Turve ei ole ilmastopahis vaan järkevästi toimittuna mitä parhain ilmastoteko, Koskela linjaa.
Suomen Uutiset
