Länsi-Suomen OP:n edustajistoon

Tällaisen sähköpostin sain viime viikolla, tänään pankki julkaisi tulokset. Kiitos kaikille äänestäjille, tulos oli mitä parhain, meidänkin alueella oli 29 ehdokasta: Hei! Onneksi olkoon, sinut on valittu Länsi-Suomen Osuuspankin edustajistoon! Edustajistoomme valittiin 40 edustajaa ja yhteensä ehdolla omistaja-asiakkaita oli 207. Osuuspankissamme äänestysprosentti oli 11. Vaalien tulos julkistetaan virallisesti 30.11. klo 12 mennessä pankkimme op.fi-sivuilla, ja siihen asti tieto on luottamuksellista. Nelivuotiskaudeksi valittiin seuraavat edustajat (äänimäärä): Vaalipiiri: Kankaanpään konttori ja Merikarvian konttori Heikintalo Anne (101) Joutsenlahti Anssi (146) Mäkelä Pekka (105) Nurmi Jenni (102) Uusitalo Mikko (159) Vaalipiiri: BEPOPin konttori ja Ulvilan konttori Ahlqvist Esa (224) Ala-Järvenpää Niina (63) Alenius Sinikka (200) Haikkonen Aila (65) Heinikangas Marketta (73) Heino Mirva (67) Heinonen Jukka (76) Huhtanen Tapio (138) Huru Petri (79) Jokinen-Anttila Leena (131) Joutsenlahti Juha (88) Kataja Sampsa (205) Kivelä Antero (130) Koskela Matti (70) Kruus Tuija (74) Pajukoski Jari (94) Pitkänen Nelly (75) Pyydönniemi Kaarina (114) Sävelä Jussi (118) Tanttinen Markku (198) Tenho Juha (94) Walli Timo (127) Vaalipiiri: Kauppakadun konttori ja Eurajoen konttori Akkanen Jari-Pekka (82) Alho Marja-Leena (159) Heikkilä Jan (67) Kiikola Saku (172) Numminen Seppo (68) Rauvola Merja (172) Ruponen Susanna (82) Selkämö Hanna (106) Sjöman Ilona (146) Vastavirta Åke (74) Virtanen Kari (104) Ylijoki Mirja (91) Yli-Karro Miika (97) Lisäksi edustajistoon on valittu Länsi-Suomen Osuuspankin ja Kiikoisten Osuuspankin sulautumisen yhteydessä Kiikoisten Osuuspankin osuuskuntakokouksen päätöksellä Laura Mäkitalo ja varajäseneksi Ilkka Mäkelä.

Kyläkoulujakin tarvitaan

Jari Koskela kolumni päivän Satakunnan Kansassa 7:00 Suomen viimeinen kyläkoulu lakkautetaan vuonna 2032, jos nykyinen trendi jatkuu. Viimeisen 30 vuoden aikana 55 prosenttia peruskouluverkostamme on lakkautettu. Tällä hetkellä maaseudun kouluista jopa 80 prosenttia on korkean lakkautusuhan alla. Onneksi tämä kehitys on mahdollista kääntää ja viime ajat antavat useita merkkejä paremmasta. TUOREEN tutkimuksen mukaan kyläkoulun lakkauttaminen kiihdyttää väestön poismuuttoa. Koulut ovat alueilleen muutakin kuin vain lapsille paikka oppia. Ne ovat yhteisön sydän ja niillä on merkittävää muutakin kuin kasvatuksellista arvoa. Koulun lakkauttamisen jälkeen katoavat vähitellen muutkin palvelut. Kyläkoulujen lakkautusten vaikutuksia on tutkittu huonosti. Lakkautuksia perustellaan usein lähinnä säästyvillä kiinteillä kustannuksilla. Vaikutuksia oppimistuloksiin sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin ei ole riittävästi tehty. Se tiedetään, että kyläkouluja pystyssä pitäneen pienkoululisän lakkauttamisen jälkeen Suomen PISA-tulokset ovat laskeneet ja erityisesti lukutaito on romahtanut. Mielenterveysongelmiakin on jatkuvasti enemmän. Pienten koulujen kuihtuminen saattaa olla osasyy ongelmiin. KYLÄKOULUILLA on omanlaistaan arvoa. Kyläkoulu on turvallinen ja kodinomainen yhteisö, jossa luokat pysyvät pieninä ja opettajat tuntevat oppilaansa paremmin kuin suurissa ja keskitetyissä yksiköissä. Oireilevat nuoret on helpompi havaita, ja ongelmiin voidaan näin puuttua ajoissa. Pahoinvointia ja mielenterveysongelmia on helpointa ehkäistä tässä varhaisessa vaiheessa. Kyläkoulu ei ole vain maaseudun ilmiö. Kyläkoulunomaisia luokkia voi olla myös kaupunkien reuna-alueilla. Kaupunginosakoulussa opetusta voidaan järjestää todellisena lähiopetuksena. Kyläkouluissa on monia käytäntöjä, joista kannattaa ottaa mallia. Laaja kouluverkko mahdollisti asemamme koulutuksen suurvaltana. Ehkä historiasta kannattaisi ottaa oppia. KOULUVERKKOA ja kyläkouluja pitäisi ajatella nettopositiivisesti. On syytä huomioida pienten yksiköiden monet hyödyt opetukseen ja samalla myös koulujen epäsuorat, elinvoimaa tuovat vaikutukset omille alueilleen. Virta on vienyt ihmisiä maaseudulta suuriin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin, mutta tätä virtaa ei pidä ehdoin tahdoin kiihdyttää harkitsemattomilla ja lyhytnäköisillä lakkautuspäätöksillä. Viimeisten lukujen mukaan 170 kuntaa on saanut nettomuuttovoittoa. Korona-aika sekä etätyö ovat mahdollistaneet asumisen kaupunkien ulkopuolella. Moni on tähän mahdollisuuteen tarttunut. Tämä kehitys saattaa jatkua. Turvallinen koulu keskustaajamien ulkopuolella on monelle merkittävä vetovoimatekijä. Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.) Kankaanpäästä.

Hoosiannasunnuntai

1. adventtisunnuntai Joulujakso, adventtiaika Kuninkaasi tulee nöyränä Uskonpuhdistuksen kirkoissa päivän päätekstinä on keskiajan perinteen mukaisesti kertomus Jeesuksen ratsastuksesta Jerusalemiin. Jeesus ei tullut Jerusalemiin maallisten valtiaiden tavoin, vaan nöyränä, aasilla ratsastaen. Näin hän liittyi Sakarjan kirjan profetiaan rauhan kuninkaan tulemisesta. Tähän viittaa myös päivän nimitys nöyrtymisen adventti (adventus humiliationis). Kirkkovuoden ensimmäinen sunnuntai julistaa, että Jumala ei ole kaukana meistä. Hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan. Hoosiannaa laulaen tervehdimme Jeesusta Kuninkaanamme ja iloitsemme siitä, että hän on tullut ja vapauttanut meidät yhteyteen Jumalan ja toistemme kanssa. Päivän evankeliumit liittävät adventin ja joulun palmusunnuntaihin ja pääsiäisen tapahtumiin. Näin kirkkovuoden pääsiäiskeskeisyys tulee esille alusta lähtien. Joulu saa merkityksensä vain yhteydessä Kristuksen kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Nouse, Herra, osoita voimasi! Riennä avuksemme ja anna armosi. Pelasta meidät synnistä, pelasta kaikesta, mikä tuhoaa elämää. Sinua, kuningastamme, tervehdimme tänään riemuiten. Sinun valtakuntasi tulemisesta iloitsemme. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 2 Herra Jeesus, Vapahtaja, nöyränä ja hiljaisena sinä viet valtakuntasi voittoon ja kukistat pahan vallan. Me odotamme armoasi ja rauhaasi. Anna sanan ja sakramenttien vahvistaa meitä toivossamme uuden kirkkovuoden aikana. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 3 Jeesus, Vapahtajamme. Tänään, ensimmäisen adventtikynttilän sytyttämisen päivänä, mielemme täyttyy iloisesta odotuksesta. Sinä, Herramme Jeesus, saavuit kerran kansasi luo nöyränä ja hiljaisena. Kiitos, että tahdot tänäänkin tulla jokaiseen kotiin ja sytyttää valosi talven pimeyteen. Tahdomme liittyä iloitsevaan joukkoon ja toivottaa sinut tervetulleeksi. Tule, rakas Jeesus. 4 Sinä, kuninkaamme Jeesus Kristus, tulet joka päivä luoksemme vallan merkeistä riisuttuna, köyhistä köyhimpänä. Kumarru kurjuuteemme, hoida haavoille lyötyjä, kuuluta maailmalle armo ja rauha. Hiljainen kuninkaamme, havahduta meidät iloosi ja viritä sydämemme laulamaan sinulle. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 5 Jeesus, meidän Herramme. Sinä saavuit kerran aasilla ratsastaen Jerusalemiin ja riemuitsevat kansanjoukot tervehtivät sinua palmunlehviä ja oksia heiluttaen. Tänään mekin tahdomme toivottaa sinut tervetulleeksi koteihimme ja sydämiimme. Tule, Jeesus, luoksemme. Valmista meissä tilaa juhlan odotukselle ja joulun ilolle. Sinua me ylistämme.

Liikkeellä

Porin diakissa eli diakonialaitoksen sotaveteraanien osastolla kävin katsomassa siellä olevaa kahta kankaanpääläistä veteraania, toinen ensi helmikuussa 102 vuotta ja toinen ensi huhtikuussa 99 vuotta, jos JUmala suo niin kuin on tapana sanoa. Veteraanimme eivät odellakaan enää ole mitään poikasia. Kunnia heille! Ei heitä enää liikaa olekaan, pitäkäämme heistä hyvää huolta. Diakissa niin tehdään suurella sydämellä! Ja sitten Noormarkussa vaikuttavassa Noormarkun Nopsan 80-vuotisjuhlassa!

Tunnin lenkki eka kertaa pakkassäässä

Kuuden asteen pakkasessa ihan kelpo säässä pelkästään katuja pitkin hautausmaan reunuspuistoa Kappelikatua Laviantien ali Ilmarisenkatua Vuohiniitynojan vartta käärmeen ohi aina ojan loppuun niin että taas saatiin alittaa Laviantie ja Asemakatua sekä Tehtaankatu takaisin liikuntakeskukseen sopivaa vauhtia niin, että tunti tuli hyvin täyteen. Ja sitten seitsemästä mukanaolijasta viisi suuntasi Hannun saunotukseen. Markun autonavaimesta tosin oli patteri sanonut yhteistyön irti, joten käytiin hakemassa vara-avain Myllymäestä, jotta kaikin pääsimme lopulta saunan lämpimiin. Kiitos Hannulle ja Teemulla, joka kyllä jätti lenkin väliin!

Päivän kulkua

Sauna kruunasi eilisen päivän, kun laitoimme yksitoista sotien veteraanien hautakivimerkkiä sekä jaoin yhdeksääntoista kerrostaloon ja lisäksi Myllymäen ja Järventaustan katujen postilaatikkoihin PS-lehteä. 😊😘

Ervasti hävittäjähankinnoista

Kolumni Pekka Ervasti Jos hävittäjäehdokkaat pannaan samaan kasaan ja kääntelipä nippua miten päin vain, aina on F-35 päällimmäisenä Pekka Ervasti: Juju ei olekaan hinnassa, vaan siinä mitä sillä saa. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY Suuryrityksen huippupalkkainen toimari katsoi ällistyneenä käteeni hajonnutta monitoimityökalua. ”Herranjestas, onko sulla varaa käydä ostoksilla halpahallissa?”. Heti kun Leatherman-kopiota olisi eräreissulla tarvittu, se hajosi päreiksi kesken työsuorituksen. Ostin, kun halvalla sain. Tämä olkoon opetuksenna niille, jotka lähiviikkoina valitsevat Suomelle uuden taisteluhävittäjän. Puhe hinnasta on sikäli jälkijättöistä, että se tiedetään jo: 10 miljardia. Se on ykkönen, jonka perässä on yhdeksän nollaa. Nyt en tarkoita päätöksen tekeviä tahoja vaan euroja. Juju ei olekaan hinnassa, vaan siinä mitä sillä saa. Hävittäjällä on pitkä laahus muuta roipetta, jota kauppaan liittyy: aseet, softa, koulutus lentäjille ja mekaanikoille, solmioneulat päättäjille ym. Hyvä olla tässäkin tarkkana, ettei pakettia avatessa käy kuten usein jouluaattona: paristot eivät kuulu hintaan. Teknisistä ominaisuuksista voidaan kinastella loputtomasti, mutta kalkkiviivoilla kaupan kuitenkin ratkaisee ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Tämän takia kilpailussa eivät ole mukana venäläinen tai kiinalainen hävittäjä, vaikka sielläkin osataan lentäviä tappokoneita valmistaa. Osaa niistäkin on kokeiltu ihan oikeissa taisteluolosuhteissa ja hommansa ovat hoitaneet. Naton kumppanina sekä Ruotsin ja Yhdysvaltojen liittolaisena Suomen on tietysti valittava hävittäjä, joka pystyy soittamaan osana samaa sotilaallista orkesteria. Kun Hornetit ostettiin, Suomi sinkosi oikein katapultilla itsensä läntiseen sotilaalliseen leiriin, ellei peräti suoraan Yhdysvaltojen syliin. Sen jälkeen on sotilasyhteistyö koko ajan syventynyt ja amerikkalaisia sotilaista vilissyt suomalaisessakin metsässä ja taivaalla tavan takaa. Hävittäjäkalustoa uusitaan muuallakin Naton piirissä. Amerikkalainen F-35 -hävittäjä näyttää olevan useimpien valinta. Suomen kilpailussa mukana olevat brittiläinen Eurofighter, ranskalainen Rafale ja jenkkien Superhornet eivät ole uushankintojen kärkimuodostelmassa – ruotsalaisesta Gripenistä puhumattakaan. F-35 nähdään ehkä tämän hetken moderneimpana hävittäjänä. Se on myös sikakallis – niin tyyris, että jopa joissakin Yhdysvaltojen aselajihaaroissa on nikoteltu hinnan kanssa. Korroosio-ongelmiakin – maallikon sanoin ruostetta – on kuulemma ilmennyt. Outo pulma härvelissä, jonka pitäisi pelata säällä kuin säällä. Kaiken kaikkiaan taitaa kuitenkin olla niin, että jos kaikki hävittäjäehdokkaat pannaan samaan nippuun ja kääntelipä kasaa miten päin vain, aina on F-35 päällimmäisenä.