MT:n Ervastin päivän kolumni

Kolumni Pekka Ervasti Olli Rehnin Nato-optio on kuin Jaakko-Tepon vihkikaava Kolumni 06:00 Ukrainan sota on ehdoton ykkösuutinen maailmalla tällä hetkellä, mutta kyllä pienen ja sisukkaan Suomen lähestyvät presidentinvaalit tulee hyväksi kakkoseksi. Nämä kaksi historiallista tapahtumaa kietoutuvat myös yhteen, sillä Venäjän silmitön riehunta Ukrainassa on todennäköisesti pistämässä myös Suomen presidentin valintakriteerit uusiksi. Tässä maailmantilanteessa vaalista ei taida tulla kepeää Idols-kisaa, jossa ehdolle saati valituksi tulisi pelkällä supliikilla ja sujuvilla tv-esiintymisillä. Voin tietysti olla väärässäkin, sillä noilla avuilla varustettu päämies on nyt puikoissa Ukrainassa – ja kunnioitettavasti näyttää suoriutuneen. Jos gallupeita katselee, Venäjä-kortti näyttää jo tehneen ankaraa esikarsintaa. Sberpankkiiri Esko Aho (kesk.) tuskin nousee kepun ehdokkaaksi. Paluu vihonviimeisellä evakuointilennolla Kremlin ruplamaailmasta ei näytä hyvältä CV:ssä, jos pyrkii tulevan Nato-maan johtoon. Saman tyyppisin perustein taitaa myös demarein Uljas Torni, europarlamentaarikko Eero Heinäluoma jäädä kisassa pahasti takamatkalle. Vladimir Putinilta saatu Ystävyyden mitali on painava pallo jalassa, kun pitäisi spurtata kilparadalle. Presidenttiehdokkaat ovat ennenkin kasvaneet korkoa Suomen Pankissa ja nyt ovat Olli Rehnkin (kesk.) prosentit gallupeissa reipasta inflaatiotasoa. Ehdokkuus selvästi houkuttelee Rehnien kotitaloudessa. Tämä tihkuu haastattelujen rivien välistä. Syntymäpäivähaastattelunsa ulkopoliittisessa osioissa Helsingin Sanomissa Rehn hahmotteli Suomelle jonkinlaista Norjan mallin mukaista Naton light-jäsenyyttä. Ei tukikohtia, eikä ydinaseita Suomeen. Kuvio muistuttaa kansantaiteilija Jaakko-Tepon ihanneavioliittojärjestelyä. Siinä vihkiminen suoritetaan niin lyhyellä kaavalla, että sulhanen jää vihkimättä kokonaan. Puolustusvoimien entinen komentaja Gustav Hägglund totesi aikoinaan, että nykyisin Natoon ei oikein voi mennä mukaan diilillä, jossa ydinaseet suljettaisiin pois. Ehkä Rehnillä on kuitenkin asiasta syvempää tietoa ja hän sen varmaankin vaalikampanjan yhteydessä kertoo – jos ehdolle valitaan. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY Siitä päätellen, että Alexander Stubb on alkanut tviittailla myös suomeksi, kokoomuksen entinen puheenjohtaja näyttäisi olevan kiinnostunut myös Suomen presidenttiehdokkuudesta. Stubbin kohdalla toteutuisi eräänlainen riskinoton laajennus, kun koko Suomen kansalle tarjottaisiin mahdollisuutta tehdä yhtä viisas ja menestyksellinen valinta kuin kokoomuksen puoluekokous teki 2014 Lahdessa. Kirjoittaja on politiikan toimittaja.

Päätöksenteon aika rupeaa olemaa

Suomen Uutiset maaliskuu 29, 202212:26 Halla-aho: Suomen on syytä hakea Naton jäse­nyyttä Nato-jäsenyyttä pohdittaessa on aloitettava siitä, onko Venäjä potentiaalinen sotilaallinen uhka Suomelle. Ehdottomasti on. Venäjällä on valmius hyökätä naapurimaihinsa edistääkseen omia tavoitteitaan, mitä ne sitten ovatkin, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho. – Suojaako liittoutumattomuus Suomea Venäjän uhalta? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Liittoutumattomuus ei ole suojannut Georgiaa, Ukrainaa eikä Moldovaa, joissa kaikissa on venäläisiä joukkoja, Jussi Halla-aho muistuttaa Facebookissa. Halla-aho toteaa, että edelliseen liittyy kiinteästi kysymys siitä, onko Venäjän toiminta ainoastaan reaktiota siihen, mitä muut tekevät, vai onko Venäjä aktiivinen toimija, joka määrittelee itse omat intressinsä ja tavoitteensa muiden tekemisistä riippumatta. – Tähänkään ei ole yksiselitteistä vastausta. Itse pidän todennäköisenä, että Venäjällä on omat geostrategiset aikeensa ja suunnitelmansa, jotka eivät riipu siitä, mitä me teemme tai olemme tekemättä. – Hermostuuko Venäjä, jos Suomi hakee Nato-jäsenyyttä? Ehdottomasti, mutta oleellinen kysymys on, kokeeko Venäjä Naton uhkaksi omalle turvallisuudelleen vai esteeksi omien suunnitelmiensa toteuttamiselle. Uskon, että jälkimmäinen on oikea vastaus, Halla-aho toteaa. Jäsenyys muodostaa vahvan pelotteen Puolustaisiko Nato Suomea, jos Suomi jäsenenä joutuisi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi? – Tähän ei löydy empiiristä vastausta, koska yksikään Nato-maa ei ole joutunut Venäjän hyökkäyksen kohteeksi. Kysymys onkin väärä. – Oikea kysymys on, muodostaako Nato-jäsenyys niin vahvan pelotteen, että Venäjä ei lähde kokeilemaan. Vastaus on mitä ilmeisimmin ”kyllä”. Baltia himottaa ja ärsyttää Venäjää vähintään yhtä paljon kuin Ukraina, mutta siellä ei ole ollut toimintaa, Halla-aho kirjoittaa. Voiko Venäjän uhalta suojautua muutoin kuin liittymällä Natoon? – Kyllä voi – armenialaisella tai valkovenäläisellä järjestelyllä. Tunnustamalla Venäjän hegemonian ja mukautumalla siihen. Antamalla Venäjälle ilman sotaa sen, mitä Venäjä nyt hakee sodalla Ukrainassa. – Kysymys kuuluu, haluammeko elää sellaista elämää. Tämä on oikeastaan arvovalinta, eikä kysymykseen ole yhtä ja oikeaa vastausta. Riskit pienempiä kuin vaihtoehto Sisältyykö hakemuksen jättämisen ja jäseneksi pääsemisen väliseen aikaan riskejä? Halla-aho vastaa kyllä. – Venäjä voi helposti järjestää erilaisia konflikteja pelotellakseen suomalaiset perääntymään tai painostaakseen Naton nykyiset jäsenmaat olemaan hyväksymättä Suomea jäseneksi. – Edellinen ei poista kaikkien muiden vaihtoehtojen riskejä. ”Nato-option” jatkaminen on nähdäkseni vielä vaarallisempaa. Se antaa Venäjälle motiivin vaikuttaa Suomeen mutta ei luo pelotetta, joka pidättelisi Venäjää vaikuttamisyrityksiltä, Halla-aho kirjoittaa. Halla-ahon mielestä samoista tosiasioista voi perustellusti tehdä keskenään päinvastaisia johtopäätöksiä. – Uskon, että useimmilla Nato-jäsenyyttä vastustavilla motiivit ovat vilpittömiä ja isänmaallisia. Samalla kuitenkin uskon, että he ovat väärässä. – Oma johtopäätökseni on, että Suomen on syytä hakea Naton jäsenyyttä. Siihen liittyvät riskit ovat mielestäni pienempiä kuin muiden vaihtoehtojen riskit, Halla-aho painottaa. SUOMEN UUTISET

Ei hyvä

Menin lankaan, vastasin hyvän ystävän nimissä lähetettyyn viestiin, jossa hän pyysi välittämään tekstiviestinä lähettämänsä numerosarjan takaisin fb-viestinä, koska hän oli mukana kilpailussa. Lähetettyäni numerot tuli tieto hänen voittaneen kilpailussa ja että hän haluaa antaa minullekin osan voitostaan - vaatimattomasti 14500€. Ei sitten enää olisi tarvinnut muuta kuin lähettää tilinumeroni. Tässä vaiheessa en enää jatkanut, en kyllä huomannut sanoa, että summan voisi lähettää postiosoituksenakin. Ja kun sitten yritin päästä ystäväni fb-sivulle, ei onnistunut eli hänenkin sivunsa oli kaapattu. - Mutta - myös minun sivuni meni lukkoon koko viikonlopuksi, en onnistunut lukon purkamisessa monista koodinumeroistakaan huolimatta, tänään sitten Pasi Junnila avasi lukon! Kiitoksia

Marian päivä

Kirkkovuosikalenteri ‹SUNNUNTAI 27.3.2022› Marian ilmestyspäivä Erityispyhät, jouluun liittyvät erityispyhät Hyvän Paimenen kirkon alttari Liturginen väri: Valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen. Kuusi alttarikynttilää Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Herran palvelijatar Tämän pyhäpäivän aiheena on enkeli Gabrielin ilmestyminen neitsyt Marialle ilmoittamaan Jeesuksen syntymisestä. Tästä tulee myös juhlan nimi eri kielissä. Marian saamassa lupauksessa näkyy Jumalan armon koko rikkaus. Monien Vanhan testamentin henkilöiden tavoin Maria asettuu kokonaan Jumalan käytettäväksi. Hän tekee sen tietoisesti ja ilmaisee oman suostumuksensa: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” Vanhastaan kirkko on viettänyt myös Marian käyntipäivää (2.7.). Silloin on muisteltu Marian vierailua Johannes Kastajan äidin Elisabetin luona (Luuk. 1:36–55). Tämä muistopäivä poistui kalenteristamme v. 1772. Mainittu evankeliumi on otettu Marian ilmestyspäivän 2. ja 3. vuosikerran evankeliumiteksteiksi. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Taivaallinen Isä, sinä valitsit neitsyt Marian Vapahtajamme äidiksi. Täytä meidät armollasi, että mekin hänen laillaan suostuisimme tahtoosi. Lahjoita sydämiimme ilo siitä, että Poikasi Jeesus Kristus syntyi ihmiseksi ja vapautti meidät synnin ja kuoleman vallasta. Ylistämme häntä, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa hallitsee iankaikkisesti. 2 Jumala, taivaallinen Isämme, me emme ole itsemme omat, me kuulumme sinulle. Valmista meidät tekemään Marian tavoin, mitä sinä tahdot, kohtasipa meitä ilo tai suru, olimmepa terveitä tai sairaita. Jätämme sinun haltuusi ajallisen elämämme, kuoleman hetken ja ikuisuutemme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Taivaallinen Isämme. Sinä annoit ainoan Poikasi syntyä ihmiseksi neitsyt Mariasta. Me kiitämme sinua siitä, että olet hänen kauttaan täyttänyt lupauksesi ja antanut meille Pojassasi uuden elämän. Varjele sisintämme, ettei Henkesi valo sammuisi. Auta meitä Marian tavoin suostumaan tahtoosi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Jumala, taivaallinen Isämme. Auta sydäntämme olemaan niin hiljaa, että voimme kuulla, mitä sinä meille sanot. Auta meitä olemaan nöyriä, että voit käyttää meitä palveluksessasi. Auta meitä tulemaan puhdassydämisiksi, että saamme nähdä sinut. Tee meidät niin pieniksi, ettei meidän koskaan tarvitse kääntyä siltä ahtaalta portilta, joka vie valoon ja vapauteen. Muistuta meitä siitä, että kaikki on sinun suurta armoasi. Kiitos, Isä, uskollisuudestasi. Ylistämme sinua Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden. 5 Rakas taivaallinen Isämme. Kiitos, että sinä valitsit Jeesuksen äidiksi juuri Marian. Hän ei ollut rikas, kuuluisa eikä arvostettu. Kuitenkin sinä annoit hänelle suuren tehtävän. Kiitos, että Maria luotti sinuun ja otti tehtävän vastaan. Anna meillekin tehtäviä, joilla voimme palvella sinua. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen tähden.

100-vuotissyntymäpäivillä

Sotainvalidiveljen satavuotissyntymäpäivillä vallitsi voimakas kiitollinen isänmaallinen henki, jota on syystä nostattanut naapurimaamme Venäjän juuri nyt 30 vuorokautta kestänyt hyökkäys Ukrainaa vastaan. Veteraanikuorojen esitykset kuten Veteraanien iltahuuto ja Finlandia olivat todella paikallaan. Samoin Veteraaniemme ensiarvoista panosta sodissa korostaneet puheet ja ennen kaikkea kiitokset pirteälle ja valoisalle päivänsankarille pitkästä 100 vuotta kestäneestä elämäntaipaleesta!

Se oli silloin - viimeistään nyt on toisin Venäjän hyökättyä Ukrainaan

Kova kirjaväite: entisellä presidentin kansliapäälliköllä tiiviit KGB-yhteydet Tohtori Alpo Rusin uutuuskirjassa väitetään Neuvostoliiton tiedustelupalvelu KGB:n ulottaneen lonkeronsa syvälle Suomen valtiojohtoon. Ex-kansliapäällikkö Jaakko Kalela kertoo suhteiden ylläpidon kuuluneen toimenkuvaansa. Alpo Rusi (kuvassa vasemmalla) kirjoittaa, että kansliapäällikkö Jaakko Kalela piti yhteyttä Neuvostoliiton tiedustelupalvelun kanssa.Alpo Rusi (kuvassa vasemmalla) kirjoittaa, että kansliapäällikkö Jaakko Kalela piti yhteyttä Neuvostoliiton tiedustelupalvelun kanssa. Alpo Rusi (kuvassa vasemmalla) kirjoittaa, että kansliapäällikkö Jaakko Kalela piti yhteyttä Neuvostoliiton tiedustelupalvelun kanssa. PASI LIESIMAA Tekijän kuva Jari Hanska jari.hanska@iltalehti.fi Kylmän sodan loppuvuosina Neuvostoliiton tiedustelupalvelu KGB kävi Suomessa kovaa poliittista sotaa. Valtiotieteiden tohtori Alpo Rusin tuoreessa kirjassa Kremlin kortti - KGB:n poliittinen sota Suomessa 1982-1991 (Docendo) paljastetaan itänaapurimme tiedustelupalvelun verkostoja Suomessa. Rusin kirjassa muun muassa väitetään, että Maarianhaminan ja Turun konsulaatit toimivat käytännössä myös KGB:n tiedusteluasemina. Presidentti Mauno Koiviston toiminnasta Rusi nostaa esille, että hän tapasi KGB:n residenttejä eli edustajia jo pääministerinä ollessaan vuosina 1968-70. – Koivisto oli näin ollen presidenttinä oletettavasti [presidentti Urho] Kekkoseen verrattava KGB:n vaikuttaja-agentti. Koivistoa ympäröi myös useita SDP:n toimitsijoita ja poliitikkoja, joilla oli luottamuksellisen yhteistyökontaktin asema KGB:n Helsingin-residenssissä. Heistä merkityksellisimpiä olivat SDP:n puheenjohtaja Kalevi Sorsa ja presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalela. Rusi arvioi kirjassaan, että KGB:n edustajat eivät päässeet missään muussa länsimaassa niin suoraan yhteyteen valtiojohdon kanssa kuin Suomessa. Rusi väittää presidentti Mauno Koiviston sekä pääministeri Kalevi Sorsan toimien näyttäytyvän järkeviltä KGB:n ohjeiden kautta. Koiviston luurangot Rusi työskenteli aikanaan presidentti Martti Ahtisaaren kabinetissa neuvonantajana. Rusi kirjoittaa kirjansa alkusanoissa, että yksi vaikuttava tekijä kirjan taustalla oli halua selvittää, jäikö Ahtisaaren edeltäjältä Koivistolta luurankoja kaappeihin. – Aineistoon oli tietenkin voinut tutustua jo moni muukin alan harrastaja, mutta entisenä tasavallan presidentin neuvonantajana asialla oli minulle myös erityistä merkitystä. Oliko Koivistolla luurankoja, joista tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren ja hänen kabinettinsa olisi tullut saada tietoja, Rusi kirjoittaa. Samalla Rusi nostaa yhdeksi keskeiseksi henkilöksi presidentti Koiviston kansliapäällikkö Jaakko Kalelan, joka jatkoi tehtävässään Ahtisaaren ja Tarja Halosen kausilla. – Kansliapäällikkönä jatkanut Jaakko Kalela oli eräänlainen Koiviston kauden tietopankki, mutta hän ei holviaan avannut Ahtisaaren kabinetille, ellei tipoittain niistä jakanut tietoa Ahtisaarelle. – Kalelasta kehkeytyi jo vuodesta 1973 alkaneen kansliauransa aikana varhain KGB:n ”operatiivinen resurssi”, kuten tutkimuksessa on arvioitu hänen asemaansa KGB:n järjestelmässä. Kalela piti säännöllisesti yhteyttä KGB:n everstiluutnantti Albert Kozloviin, joka oli Suomessa 1972–77, jolloin hänestä oli tehty 55 Supon valvontailmoitusta. Rusi kirjoittaa, että Kalela oli merkitty viimeistään vuonna 1975 KGB:n Helsingin asemalla "operatiiviseksi resurssiksi". Tästä ei tule Rusin mukaan vetää johtopäätöstä, että hän olisi KGB:n värväämä agentti. – Kalelan tapa toimia sekä presidentin kehotuksesta KGB:n kontaktina ja näin saatujen viestien tulkkina että Sorsan tarpeista käsin SDP:n etäispäätteenä presidentin kansliassa selittää myös, miksi Koivisto nimitti hänet ulkopoliittisen erityisavustajan ja kansliapäällikön kaksoisvirkaan seuraavana vuonna; tässä tehtävässä hän pysyi aina vuoteen 2005. Monilla suomalaisilla oli hyvät Kremlin-suhteet, mutta painoarvoltaan Kalela oli ”kovalla työllä” hankkinut poikkeuksellisen luottamukselliset yhteydet tullessaan kansliapäälliköksi. Kansliapäällikkö Jaakko Kalela palveli sekä presidentti Mauno Koiviston että presidentti Urho Kekkosen aikana. Hän jatkoi tehtävässään vuoteen 2005 asti.Kansliapäällikkö Jaakko Kalela palveli sekä presidentti Mauno Koiviston että presidentti Urho Kekkosen aikana. Hän jatkoi tehtävässään vuoteen 2005 asti. Kansliapäällikkö Jaakko Kalela palveli sekä presidentti Mauno Koiviston että presidentti Urho Kekkosen aikana. Hän jatkoi tehtävässään vuoteen 2005 asti. IL-ARKISTO Koivisto ei lämmennyt arkistojen avaamiselle Rusi käy kirjassaan läpi lukuisia tapauksia, joissa Suomea pyrittiin Neuvostoliiton suunnalta pitämään erossa Natosta ja integroitumasta liialti länteen. Rusin mukaan on selvää, että Venäjän federaation ulkomaantiedustelu jatkoi KGB:n työtä ”ilman merkittävää heikentymistä”. Kirjassa kuvataan kuinka Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Venäjän presidentti Boris Jeltsin ehdotti Koivistolle yhteistyötä KGB:n arkistojen avautuessa. Jeltsin oli saanut haltuunsa Neuvostoliiton pääsihteerin arkistot. – Vilkaisin paria niistä ja hiukseni nousivat pystyyn. Ne olivat rikosten mappeja. Entisen NL:n tekemiä. Nyt välittäminen loppuu. Annoin mapit arkistomme johtajalle. Kukaan ei ole avannut näitä mappeja. Ottakaa kopiot. Olemme valmiit aloittamaan yhteistyön Suomen kanssa, Jeltsin ilmoitti Koivistolle. Rusin mukaan Koivisto jätti tarttumatta tarjoukseen. Kesällä 1992 Venäjän perustuslakituomioistuin käsitteli NKP:n arkistoja ja samalla esiin tuli suomalaisia nimiä, joista tunnetuimpana Kalevi Sorsa. –  Tuomioistuimen todistajana toiminut Anatoli Smirnov totesi NL:n yrittäneen sovjetisoida Suomen. Smirnov toimi NKP:n keskuskomitean työntekijänä 1986–1991, jolloin hän pääsi käsiksi Suomea koskeviin arkistoihin, Rusi kirjoittaa. Kalela: kuului toimenkuvaani Iltalehti tavoitti entisen kansliapäällikkö Jaakko Kalelan. Hän ei ole lukenut Rusin kirjaa, mutta kommentoi kirjan pääväitteitä. Kalelan mukaan KGB hoiti Suomessa pitkälti Neuvostoliiton korkeimman johdon kansainväliset suhteet. – Kun tulin presidentin kansliaan, silloin Kozlov otti yhteyttä jossain lähetystön vastaanotolla ja ehdotti tapaamista, jolloin kysyin presidentti Kekkoselta miten tähän pitää suhtautua. Hän (Kekkonen) sanoi, että se kuuluu toimenkuvaani ja meidän pitää olla kuulolla, Kalela sanoo. Kalelan mukaan yhteydenpito jatkui ja hän raportoi siitä. Raportit löytyvät Kekkosen ja Koiviston arkistoista. Näitä raportteja ja muistioita käytetään runsaasti myös Rusin kirjan lähteenä. – Siinä (yhteydenpidossa) ei ole tämän päivän kannalta mitään salaista eikä kummallisempaa. Se ei ollut täysin ongelmatonta, kun tämä mainittu organisaatio (KGB) hoiti erilaisia tehtäviä, mutta yksi näistä oli, että Suomen presidenttien suhteet Neuvostoliiton korkeimpaan johtoon tapahtuivat sen organisaation kautta. Kalela arvelee käytänteen syntyneen jo ennen toista maailmansotaa. Päätös ulkoistaa yhteydenpito KGB:lle on Kalelan mukaan tehty Stalinin aikana. – Sen tähden presidentit seurustelivat näiden lähetystöpeitteellä olevien agenttien kanssa ja sama koski minua, joka olin presidentin kansliassa neuvonantajana, Kalela sanoo. Menettely pysyi voimassa Kalelan mukaan aina Neuvostoliiton hajoamiseen saakka vuoteen 1991. – Silloin Koivisto ilmoitti täältä pois lähtevälle KGB:n residentille, että nyt tämä suhde loppuu, Kalela sanoo. Miten pitkälle Neuvostoliitto pääsi tätä kautta vaikuttamaan Suomen poliittisiin linjavetoihin? – Ei sen kummemmin. Se olisi aivan yhtä hyvin voinut olla suurlähettiläs, joka olisi hoitanut näitä (yhteydenpitoa) tai lähetystön normaalit diplomaatit. Sillä olisi ollut täsmälleen sama vaikutus. Ei tämä organisaatio sellaisenaan tuonut siihen mitään erikoista, Kalela sanoo.

Kovan päivän iltana

Puolilta päivin 2,5 tuntia katselimme ja yritimme tunnistaa Wanhoja valokuvia. AutoLuojuksella laitettiin kuljettajan viereisen ikkunan uusi kumikiinnike irtautuneen ja rikkoutuneen kunitiivisteen tilalle! Klo 17 alkoi Länsi-Suomen OP:n edustajiston vuosikokous, joka samalla oli uuden syksyllä valitun edustajiston ensimmäinen kokous päättyen klo 19 jälkeen. Vielä sitten iltalenkki +4 asteen säässä iltapimeässä Jyränkylästä Niinisalon pyöräilytitä rautatielle ja takaisin tasan 30 minuuttia. Ja sitten A-studiota ja TV-uutisia. Onneksi uutisextra oli uusinta, jonka jo olin nähnyt Tasavallan Presidentin haastatteluinen. Näin pääsi sitten vielä nukkumaankin!