Vanhimpia tietoja myös Jämijärvestä kerrotaan Jämijärvellä pappina toimineen Wilhelm Carlssonin v.1871 julkaisemassa historiankirjassa Entinen Ikaalinen. Muusta runsaasta Jämijärveä esittelevästä kirjallisuudesta on kiittäminen Sipilän taloon tullutta vävyä kotiseutuneuvos Olavi Heikkilää, jonka kynästä on päivänvalon nähnyt kymmenkunta Jämijärvestä kertovaa kirjaa.
Itselleni läheisin on tietysti Jämijärven seurakunnan historia 1855-2000, joka ilmestyi seurakunnan kirkon 140-vuotisjuhlaan. Julkistamisjuhlassa oli mukana myös emerituspiispa Paavo Kortekangas. Toimin Jämijärven kirkkoherraana 1998-2002 ja sain olla pyytämässä Olavi Heikkilää ryhtymään seurakunnan historian kirjoittajaksi, johan tehtävään hän sitten mieluusti suostuikin, olihan hän jo siihen mennessä tehnyt useita teoksia Jämijärvestä. Näin saatiin yksien kansien väliin seurakunnan monipuolista toimintaa 145 vuoden ajalta ja näin tieto säilyy jälkipolvillekin.
Olavi Heikkilä aloitti Jämijärvi-kirjojen tekemisen kokoamalla jämijärveläisiä kaskuja yhdeksi kirjaksi nimeltä Jämijärveläistä tilannehuumoria vuosikymmenien varrelta. Samalla linjalla jatkoi sitten teos Tilannehuumoria kolmen kunnan Jämijärven, Ikaalisten ja Kankaanpään alueelta. Molempien huumorikirjojen kuvittajana on jämijärveläissyntyinen Kankaanpään taidekoulun ensimmäisiin oppilaisiin lukeutuva Pasi Penkki.
Jämijärven historian tutkimisen Olavi Heikkilä aloitti kokoamalla tietoja kirjaan Jämijärvi vuosisatojen varrella vuodelta 1992. Samalla linjalla hän jatkoi julkaisemalla 2001 Jämijärveltä kerrottua tallettaen näin jämijärveläistä tietoa ja asumista edellisiltä vuosisadoilta.
Hänen kirjoittamiaan erikoisalojen tietokirjoja ovat Torpasta Tohtoriksi (1998), joka on Jämijärven kouluhistoria sekä v.2004 ilmestynyt Vuosisata urheilua Jämijärvellä. Koulukirja sai ansaitusti nimensä Sakari Leväsestä, joka jo 1850-luvulta lähtien sinnitteli itsensä köyhästä torpan pojasta opintielle ja korkeaan oppiarvoon, teologian tohtoriksi. Tietokirjaksi voi myös lukea Koirikuonosta Kauraharjuun (1995), joka kertoo Kankaanpään kruununmaiden historian 1860-1920.
Puhtaasti kuanokirjallisia kirjoja puolestaan ovat vuodelta 1996 Jokimutkan Kruunupää ja Vuosi metsänvartijan torpassa (1999).
Myös pienempiä parikymmensivuisia historiikkejä Olavi Heikkilä on laatinut ainakin Jämijärven vesiosuuskunta 50 vuotta 1998, Aidosti lähellä Jämijärven osuuspankki 1985-2000, joka oli jatkoa aiempaan pankin julkaisemaan 70-vuotishistoriikkiin vuodelta 1985. Vuonna 2002 Olavi Heikkilä laati runsain kuvin varustetun Jämijärvi Pohjois-Satakunnan helmi, omaa päätäntävaltaa 150 vuotta.
Näin Olavi Heikkilä on ansainnut monin kerroin koriseutuneuvoksen arvonsa jo yksin kirjallisen työnsä johdosta muista ansioista puhumattakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti