Yli 4 000 kyläkoulua on lakkautettu 1960-luvulta lähtien. 70-luvulla oli edellinen lakkautusaalto, joka jälleen on uhkaamassa kuntien talousahdingosta johtuen, kun valtion penkoululisäkin poistettiin v.2006. Ja kieltämätön tosiasia on, että pienessä kyläkoulussa menot oppilasta kohti ovat suuremmat kuin suurissa keskustojen kouluissa. MUTTA, täytyykö pelkän rahan ratkaista ja pitikö valtion vetää tukensa pois, vaikka muuten korvamerkityistä avustuksista onkin luovuttu.
Kyläkoulun olemassaoloa pohdittaessa olisi päinvastoin ratkaistava, mitä arvostamme. Koulu on usein koko kyläkunnan sydän. Yksin rahasta puhuttaessa unohdetaan sosiaaliset ja pedagookiset näkökohdat. Yksistään jo lakkautuksessa syntyvät säästötkin ovat tulkinnanvaraisia, ja kuten usein muissakin juuri sen hetken säästöissä käy, mikä onkaan lopullinen kustannus, kun ajatellaan nykyistenkin nuorten monia ongelmia, jotka voivat johtaa nuoren koko ikänsä kestävään syrjäytymiseen.
Tietysti sillon, kun oppilaita ei yksinkertaisesti ole, joudutaan lakkautuksen eteen, vaikka silloinkin voisi ajatella koulupiirin rajojen muuttamista ja sitä, että koulukyydit kulkevat molempiin suuntiin, myös keskustasta sivukylään päin.
Tärkeintä olisi kuitenkin kokonaisnäkemyksen saaminen. Miten käy kylätoiminnan, jos koulu on ollut monipuolisen toiminnan keskuksena kuten esimerkiksi meillä Kankaanpään Venesjärvellä koululla toimii päiväkerho, iltapäiväkerho, seurakunnan kerhot, kansalaisopisto ja musiikkiopisto. Näin oikean hintalapun laskeminen kyläkoululle ei ole helppoa. Kuoleeko kylä ja kylätoiminta, jos toimintakeskuksena ollut koulu lopetetaan.
Kaikkia näitä asioita pohdittiin kyläkouluseminaarissa Porissa. Hyvä esimerkki saatiin kyläkoulusta, jossa oppilaiden omatoimisuuteen ja käden taitoihin on paneuduttu niin hyvin, että oppilaat ihan odottavat koulun alkamista syksyllä. Koko kyläkunta on samoin innostunut tukemaan koulunsa jatkamista. Kouluihin voidaan kehittää myös uusia palveluita kuten vanhusten kerhoja, terveys- ja kirjastopalveluita. Hyvä mielikuvitus ei tunne rajoja!
Kyläkoulu - taajaman koulu. Molemmat voivat olla hyviä tai huonoja, molemmista saadaan myös kehitettyä hyviä. Ei välttämättä edes kyläkoulujen yhdistelmäluokat ole huono vaihtoehto. Kyläkoulussa päinvastoin voidaan helpommin vaikuttaa, etteivät nykyajan ongelmat kasva liian suuriksi. Nuorten vaikeuksiahan ovat esimerkiksi yhteisöllisyyden puute, koulukiusaaminen, väkivalta, syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat.
Meillä Kankaanpäässä on vuosien saatossa lopetettu 14 kyläkoulua, viimeiset kaksi v.2009. Kyläkouluja on jäljellä kuusi, joista pidetään kiinni, jos vain oppilasluku yltää 25 niin kuin ainakin toistaiseksi näyttää riittävän.
Itse saan olla ylpeäsiitä, että oman valtuustossa oloni aikana ei yhtäkään koulua ole lakkautettu. Suurin lopettamisaalto oli onneksi ohi tuleessani v.1977 valtuutetuksivuoteen 1998 asti, jolloin siirryin Jämijärven kirkkoherraksi. Takaisin valtuustoon valittuna vuodesta 2009 oli taas juuri edellinen valtuusto viimeiseksi hyväksi työkseen lakkauttanut 2 koulua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti