Leo Mechelinin muistomerkillä

Olen tänään juhlapuhujana senaattori Leo Mechelinin - Löyttymäen suuren pojan - muistomerkin paljastustilaisuudessa. Saan viedä eduskunnan tervehdyksen merkittävän elämäntyön Suomen kehittäjänä tehneen senaattori Leo Mechelinin kunniaksi. Tänään on kulunut tasan 105 vuotta 23.5.1907 Suomen ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan kokoontumisesta. Mechelin on syvästi kunnioitettu Löyttymäen kylän kehittäjänä ja koulun perustajana. Samalla muistokiven paljastus on ensimmäinen vaihe sukuseura Mechelinuksen järjestämien 100-vuotistapahtumien ketjussa, sillä Mechelinin kuolemasta tulee kuluneeksi 100 vuotta tammikuussa 2014.

Juuri tämä päivä Leo Mechelinin muistomerkin paljastusjuhlallisuuksiin on valittu siksi, että hän laati täällä Löyttymäen kartanon kamarissa kesällä 1905 täydellisen hallitusmuotoehdotuksen itsenäiselle Suomelle. Tämä ehdotus hyväksyttiin myöhemmin lähes sellaisenaan vuonna 1919 Suomen tasavallan perustuslaiksi. Syystä ei Mecheliniä pidetty etevänä oikeusoppineena, lakitieteen tohtoriksi hän väitteli v.1873.

Vuonna 1905 Leo Mechelin, myös Suomen kruunaamattomaksi kuninkaaksikin sanottu muodosti niin kutsutun Mechelinin senaatin 1905-1908, jota pidetään Suomen ensimmäisenä poliittisena hallituksena. Tämä senaatti istui 1. kerran 5.12.1905 ja  toteutti siihen aikaan nähden hyvin edistyksellisen perustuslain, jossa koko kansa sai täydelliset poliittiset oikeudet. Perustuslain mukaan  kaikki 24 vuotta täyttäneet suomalaiset miehet ja myös naiset saivat ääni- ja vaalioikeuden ensimmäisenä maailmassa. Perustuslakiin sisältyivät paino- ja yhdistymisvapauslait suuriruhtinas jätti kuitenkin vahvistamatta. Yksikamarinen eduskunta aloitti toimintansa 1.10.1906 ja Suomessa siirryttiin kerralla vanhoillisesta nelikamarisesta järjestelmästä Euroopan moderneimpaan kansanedustuslaitokseen.  Keisarilla oli kuitenkin edelleen määräämisvalta asioihin ja sortotoimet jatkuivat. Täydellinen parlamentarismi toteutui vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen. En malta olla mainitsematta tässä yhteydessä, että työhuoneeni seinällä on viimeisen pappissäädyn puhemiehen arkkipiispa Gustaf Johanssonin kookas kultakehyksinen muotokuva, joka oli papiston puhemiehenä vielä 1905 ja vuoden 1906 ylimääräisillä valtiopäivillä.

Keisari Nikolai II:n  nimitettyä venäläisen Nikolai Bobrikovin Suomen kenraalikuvernööriksi v. 1898, aloitti hän heti venäläistämisohjelman ja annettiin helmikuun manifesti heti seur. vuonna. Manifestin mukaan Suomen virallisena kielenä tuli olemaan venäjä. Suomen autonominen asema ja itsemääräämisoikeus joutuivat kovalle koetukselle. Nuorsuomalaiset ja useimmat ruotsalaiset aloittivat Leo Mechelinin johdolla passiivisen vastarinnan kieltäytyen tottelemasta laittomina pitämiään määräyksiä ja kehottivat kansaa samaan. Heti helmi-maaliskuussa kerättiin Leo Mechelinin kirjoittamaan Kagaalin Suureen adressiin 522.931 allekirjoitusta vastustamaan Venäjän sortotoimia. Venäjän keisari Nikolai II ei kuitenkaan ottanut Pietarissa 500 hengen lähetystön viemää adressia vastaan. Bobrikov karkoitti Mechelinin maasta v.1903. Tilanne kuitenkin muuttui nopeasti ja v. 1904 Eugen Schauman ampui Bobrikovin, sekä Suomessa että Venäjällä syntyivät suurlakot ja niin Mechelinkin pääsi takaisin Suomeen saman v. 1904. Hänen palattuaan vaimonsa ja tyttärensä kanssa Löyttymäen kansakoululaiset tekivät kunniakujan tien varteen ja toivottivat kartanon isännän takaisin kotiin.

Leo Mechelin eli täydelliseltä nimeltään Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin eli vv. 1839-1914. Hän avioitui Löyttymäen kartanon tyttären Alexandran kanssa 1865. Puolison isän kuoltua jo v.1862, osallistui vävypoika heti innokkaasti kartanon toimintaan ja perheen raha-asioiden hoitamiseen ja koko perhe oli myös täysin rinnoin kehittämässä koko Löyttymäen kyläyhteisöä.  Niinpä kartanon väellä Leo Mechelinin johdolla on suuri ansio siitä, että Löyttymäen syrjä- ja metsäkulmasta muodostui mallikelpoinen yhteiskunta, joka isäntänsä myötä eli sen ajan politiikan keskiössä.

Janakkalan kolmas kansakoulu alkoi pääosin kartanon kustantamana syksyllä 1878 kartanon omistamassa  meijerirakennuksessa. Uusi koulurakennus valmistui v.1881 kartanon maalle kartanon tuella. Leo Mechelinillä oli tapana usein vierailla koululla ja käydä oppitunneilla seuraamassa opetusta.

Mechelin oli todella monessa mukana. Niinpä hänen elämäntyönsä ja saavutuksensa on mittavat myös monella muullakin alalla kuin valtakunnan politiikassa ja senaatin johtajana. Niinpä voi mainita  hänen ajaneen ponnekkaasti taiteen opetuksen ja museon Ateneumin  perustamista senaatissa ja upea rakennus valmistuikin v. 1887. Edellisenä vuonna Mechelin oli valittu Suomen taideyhdistyksen puheenjohtajaksi. Silloin elettiin myöhemmin Suomen taiteen kultakaudeksi nimettyä ajanjaksoa ja esim. kesällä 1885 kuuluisat naistaidemaalarimme Maria Wiik ja Helene Schjerfbeck maalasivat Löyttymäen talonpoikia ja muita ihmisiä.

Leo Mechelin ajoi myös Suomen kansallismuseon perustamista v.1893 ja oma rakennus, yksi kansallisromanttisenarkkitehtuurimme pääteoksista valmistui 1910.

Leo Mechelin perusti v.1868 Knut Idestamin kanssa Nokia-yhtiön, jonka      toiminta suomalaisen paperiteollisuuden uranuurtajana osoittautui erittäin kannattavaksi. Mecheli toimi yhtiön hallituksen puheenjohtajana kuolemaansa asti.

Mechelin oli myös kansainvälinen vaikuttaja. Perheessä puhuttiin montaa kieltä, mutta alustalaisten kanssa kuitenkin aina suomea. Senaattori Mechelin puhui jo lapsuudenkodistaan alkaen -valtioneuvos Gustaf Mechelinin perheessä - ruotsia, saksaa, ranskaa ja venäjää. Niinpä hän kävi useita henkilökohtaisia keskusteluita niin Ruotsin kuningas Oskar II:n kuin Venäjän keisarinkin kanssa.

Mechelinit luovuttivat Löyttymäen kartanon sukulaisten käsiin vuonna 1907 ja jo parin vuoden päästä Mechelinin puoliso Alexandra kuoli. Itse Mechelinkin sairastui kuollen  26.1.1914. Hänen hautajaisensa olivat valtiomiesmäisen juhlavat, koko Helsingin surujuhla. Kantajina toimivat ylioppilaskuntien kuraattorit, työväenyhdistysten edustajat muodostivat soihtukujan. Hgin torvisoittokunta soitti tätä tilaisuutta varten sävellettyä  surumarssia. Eino Leino kirjoitti jo hänen kuolinpäivänään muistoksi runon Kansalaisseppel: Harmaa on taivas, halla mielihin hiipii, raskaina riippuen itkevät puut sekä pilvet.

Helsingin kantakaupungin läntisen liikenteen tärkein väylä, esplanadi-tyyppinen puistokatu: Mechelinin katu on saanut nimensä valtiomies Leo Mechelinin mukaan v.1917. Mechelinin muistopatsas on Säätytalon edustalla Suomen Pankkia vastapäätä.

Näin täydellä syyllä ja suurta kunnioitusta tuntien olemme nyt juhlimassa suuren suomalaisen itsenäisyys- ja valtiopäivämiehen, suomalaisen kulttuurin puolustajan, pankinjohtajan ja talousmiehen  Leo Mechelinin muistomerkin paljastamista ja nimenomaan täällä hänelle rakkaalla Löttymäen kylällä hänen perustamansa  koulun pihamaalla.