Jouluaattona vartiossa sankaripatsaalla sotaveteraanien vuorolla.
Mieleen tuli etsimättä sota-ajan joulut, jossa vartijoilla oli totisemmat ajat, nyt paloi jokaisella sankarihaudalla partiolaisten sytyttämät kynttilät, jotka eivät kyllä korkeiden lumihankien takia näkyneet sankaripatsaan tasanteelle. Leevi Aarniokosken kanssa seisoimme oman vuoromme molemmin puolin sankaripatasasta. Me vapautimme reserviläiset edustajat ja meidän jälkeemme tuli kaksi sinibarettia eli rauhanturvaajaa.
Muuten jouluaatto sujui kaikessa rauhassa joululauluja kuunnellen. Kyllä vanhat jo yli sata vuottakin sitten syntyneet laulut ovat niitä parhaita ajasta aikaan eläviä. Ja onhan niiden tekijöinä suuria mestareitamme kuten Jean Sibelius ja Sakari Topelius. Enkeli taivaan on oikein uskonpuhdistajamme Martti Lutherin käsialaa. Ja maailman kaunein joululaulu Jouluyö, juhlayö Franz Gruberin ja Joseph Mohrin tekemä. Monet kansakoulunopettajat ovat saaneet nimensä lähtemättömästi säilymään joululaulujen tekijöinä kuten Immi Hellen, Helmi Auvinen, Otto Kotilainen, Alpo Noponen ja Martti Korpilahti. Sibeliuksen lisäksi joululaulujen säveltäjjinä monta muutakin tunnettua säveltäjäämme: Leevi Madetoja, Armas Maasalo, Karl Collan, P.J. Hannikainen, Martti Turunen, Uuno Klami.
Onhan tietysti uusiakin suosittuja joululauluja kuten Vexi Salmen sanoittama Sydämeeni joulun teen ja Jaakko Löytyn monet Ilouutisesta ja Seuraa tähteä alkaen.
Kyllä kelpaa kuunnella suomalaisen joululauluperinteen parhaita lauluja ja elää niiden myötä todeksi joululn ihme Jeesuslapsen syntyminen seimenlapsena meidän jokaisen ystäväksi ja pelastajaksi.
