Hallitus jarrutti yhdeksisen kuukautta 25 EU-maan välillä tehdyn sopimuksen antamista eduskuntakäsittelyyn, jonne se tuli marraskuun 13. päivänä ja on suuren salin käsittelyssä eduskunnan kiireisimmässä loppuruuhkassa talousarviokäsittelyn ja monien muiden lakiesitysten kanssa. Valtiovarainvaliokunnan lisäksi lausuntonsa antoivat perustuslaki- ja tarkastusvaliokunnat. Kysessä on kohti pankkiunionia ja liittovaltiota vievä sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta. Taidatkos sen selkeämmin sanoa!
Perussuomalaisten mielestä sopimus syventää jäsenmaiden keskinäistä integraatioita ja siinä sidotaan eduskunnan budjettivaltaa niin suuresti, ettei lakia voida käsitellä ilman perustuslain säätämisjärjestystä eli se vaatii 2/3 enemmistön. Olemme myös vaatimassa laajaa julkista keskustelua ja sen jälkeen neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Nythän viedään pienin askelin taloudellista määräysvaltaamme ja näin perustuslakivaliokunta katsoo tätäkin uudistusta niin vähäiseksi, ettei tarvita määräenemmistöpäätöstä.
Täysistunnossa lakia nimitettiin osuvasti talouskuristussopimukseksi. Niinpä olemme sitä mieltä, että mitä enemmän kansallista päätöksentekovaltaa luovutetaan EU:lle, sitä turhemmaksi kansalaiset kokevat edes äänestää. Kansalaistemme selvä enemmistö ei halua lisätä taloudellisia vastuitamme euroalueen kriisimaiden auttamiseksi emmekä liioin halua lisää liittovaltiota euron pelastamiseksi, ennemmin vaikka annettaisiin euroalueen hajota. Niinpä talous- ja rahaliitosta eroamisellä on enemmän kannatusta kuin liittovaltiolla.
Antakaamme siis kansalle mahdollisuuden äänestää liittovaltiokehityksestä, kun sitäei annettu edes euroon siirryttäessä.
