Vaikka Perussuomalaisten eduskuntaryhmä lausui toivomuksenaan kansalaisaloitteiden käsittelystä, että ne aina valiokuntakäsittelyn ja mietinnön laatimisen jälkeen tuotaisiin takaisin täysistuntoon päätettäviksi, niin kaiken kaikkiaan kansalaisaloitteilla on avattu sellainen Pandoran lipas, etteivät ne välttämättä olisi kenenkään hallittavissa, siksi suuria toiveita tämä uusi mahdollisuus on kansalaisissa herättänyt.
Ja kuitenkin, asia ei olekaan niin yksinkertainen, kuin puusta katsoen näyttäisi. Uuden lain laatiminen ei ole niin helppoa, koska pitää kuunnella laajasti asiaan vihkiytyneitä asiantuntijoita, on saatava myöskin asiaa koskevan ministeriö kannanotto, samoin hallituksen, jonka lakiesitysten mukaan eduskunnassa pääasiallisesti toimitaan, koska hallituksella on takanaan kansanedustajien enemmistö.
Niinpä eduskuntatyötä johtava puhemiesneuvosto voi antaa vain suosituksia kansalaisaloitteiden käsittelystä. Ensinnäkin puhemiehen vallassa on lähettääkö hän aloitteen eduskuntakäsittelyyn lähetekeskustelun kautta kyseessä olevaan valiokuntaan. Hänen on ensin ratkaistava perustuslain mukaisesti, onko aloite perus- ja ihmisoikeussopimusten vastaisena jätettävä antamatta eduskunnalle. Puhemiehen menettely voidaan sitten jättää perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi.
Nykyisen työjärjestyksen mukaisesti valiokunnalla on itsenäinen päätösvalta siinä, miten se menettelee sinne lähetettyjen aloitteiden osalta. Hallituksen esityksillä on käsittelyjärjestyksessä etusija. Ei edes yli sadan kansanedustajan aloitteilla ole käsittelypakkoa. Jos valiokunta päättää ottaa kansalaisaloitteen käsiteltäväkseen, se arvioi, mihin selvityksiin eli keiden asiantuntijoiden kuulemiseen se ryhtyy. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta voi tulla siihen käsitykseen, ettei aloitteella ole valiokunnan tukea ja niin sen enemmästä käsittelystä voidaan luopua. Asia voidaan ottaa koska tahansa niin haluttaessa uudelleen käsiteltäväksi ja vasta vaalikauden päättyessä se raukeaa.
Jos aloitteella on poliittista työntöä, valiokunta voi laatia mietinnön ja sen jälkeen palauttaa sen täysistuntoon päätettäväksi. Suosituksena kuitenkin on, että valiokunta kuulisi asiantuntijoita ja että aloitteen tekijöitä myös kuultaisiin. Valiokunnan on ilmoitettava kuuden kuukauden kuluessa sen jättämisestä, mihin toimenpiteisiin valiokunta ryhtyy asiassa ja se voi myös arvioida, onko syytä järjestää kuulemisia julkisessa tilaisuudessa.
Kaiken kaikkiaan kansalaisaloite on uusi kansalaisten vaikutusmahdollisuus valtiollisella tasolla tarjoten tilaisuuden vaikuttaa suoraan poliittiseen päätöksentekoon ja saada aloitteensa eduskunnan käsiteltäväksi.
Ensimmäisenä kansalaisaloitteena eduskunnan lähetekeskusteluun tulee ensi viikolla turkistarhauksen kieltämistä ehdottava aloite, joka lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jossa on vain yksi eli vihreiden edustaja, joka kannattaa aloitetta.
