Vierailimme kahdenkymmenen edustajan voimin Liikennevirastossa Pasilassa, Eduskunnan Rautatien Ystävät -joukkona saimme kuulimme rautatiesuunnitelmista ja näimme kattavan katsauksen historiaan ja nykypäivään. Rautateiden tavaralikennettä pitäisi kaikin voimin kehittää varsinkin satamissa. Se olisi monin tavoin edullisinta.
Vuonna 1862 kulki ensimmäinen juna Hämeenlinnasta Helsinkiin. Siitä lähtien kehitys on jatkuvasti mennyt eteenpäin. Tuolloin junien maksiminopeus oli 80 km tunnissa, nyt ajetaan Suomessakin uusimmalla, vuonna 2006 valmistuneella rataosuudella Lahti-Kerava 220 km tunnissa, muuten huippunopeus on 200 km/h. Uusin ratahanke on Keravalta Helsinkiin,Vantaan lentoasemalle. Se valmistuu vuonna 2017 ja muutenkin ratarakentaminen keskittyy nyt kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämiseen.
Vanhin asemarakennus, Tikkurilan punatiilinen asema on yhä pystyssä, samoin vanhin puuasema Turengissa, jossa nykyisin toimii hieno ravintola. Aikaisemmin ratavartijan mökkejä oli kahden kilometrin välein, nykyisin tämäkin homma hoidetaan mekaanisesti.
Kotimaassa on valmistunut eniten mallin 042 vetureita, 572 kappaletta, joista kuitenkaan yksikään ei ole kulkenut Suomen radoilla, koska ne valmistettiin sotakorvauksina Neuvostoliittoon.
Suurin kehitettävä asia rautateillä olisi satamien konttiliikenteen saaminen kiskoille. Pisimmällä yhteistyössä ollaan Kokkolassa. Vielä eivät kontit ja rekka-autot juurikaan kansoita tavarajunia niin kuin monissa Keski-Euroopan maissa, tulevaisuudessakin siis riittää kehittämistyötä.
Satakunnassakin olisi tehtävää: suoran nopean junayhteyden saaminen Helsinkiin, uusi yhdysrata Forssan kautta suoraan Helsinkiin, Pori-Haapamäki -radan uudelleenkunnostaminen varsinkin raskaan liikenteen satamayhteyksien parantamiseksi pohjoisesta tulevalle liikenteelle, rantaradastakin Pori-Rauma-Uusikaupunki-Turku on puhuttu.
