Joka härillä kyntää, se häristä puhuu. Näin sanotaan. Laulaja puolestaa riimittelee: Miksi minä tummana synnyin, miksen syntynyt vaaleana? Kummatkin ovat tavallaan kohtalonsa vankeja. Niin samoin varmaan me kaikki muutkin. Olemme suomalaisia, eurooppalaisia, maailman kansalaisia.
Mutta olemmeko tulleet ajatelleiksi, että me olemme hyvin roskaava kansa. Samanlaisia on tietysti paljon muitakin, mutta on myös erilaisia, ympäristön siisteydestä huolta pitäviä, joko oppimisen kautta tai sitten kovalla pakolla, rangaistuksen uhalla.
Joko keväisestä tienvarsiroskien keräämisurakasta 21 kilometrin matkalta valtatie 21 varrelta tuli tänä iltana täyteen vasta kolmasosa. Kerääjiä on ollut tosin vasta kolme paikalla ja reipas 7 km osuus on nyt puhdistettu, joskaan sekään ei enää ole täysin roskaton. Puhdistetuillekin osuuksille näyttää kertyvän uusia, ajattelemattomien heittämiä kahvimukeja, tupakka-askeja, pulloja. karamellipapereita ja eväspusseja tms.
Väkisinkin mieleen nousee ajatus, miten tämä järjetön ympäristöämme pilaava ja epäviihtyisäksi tekevä meno saataisiin loppumaan. Kaiken pitäisi lähteä tietysti kodeista. Eikö kouluopetuksessa siisteyden tärkeyttä ja roskaamattomuuden luonnollista elämäntapaa voitaisi oikein olan takaa juurittaa nousevaan polveemme? Jokaisen päivämme pitäisi olla ihmisarvomme mukaisesti eletty niin, että voisimme sanoa puhtaalla tunnolla yrittänemme tehdä parhaamme.
Myös varuskuntamme miesten ja miksei nykyään myös naisten kohdalla voisi tähdentää tätä roskaamattoman ympäristömme ihmisarvomme mukaisuutta. Varuskuntapaikkakuntana ja varsinkin varuskuntaan menevän tien roskien korjaajina hyvin tiedämme myös varusmiesten melkoisen osuuden tässä kansamme piittaamattomuusjuhlassa.
Roskat on paljon helpommin ja jopa itseään kunnioittavammin koottavissa omasta autosta kuin mistään piittaamatta auton ikkunasta tienvarsille heitettynä. Kansan yhteiskuntavastuu puuttuu tässäkin, ehkä jostakin kovin pieneltä vaikuttavasssa asiassa. Mutta jokaisen meistä on huolehdittava ensin itsestämme ja ajateltava tässäkin lähimmäissuhteen kultaista sääntöä: kaikki minkä tahdot toisten tekevän sinulle, tee se ensin itse heille.
Olisiko niin, että sydämen kyllyydestä suu puhuu! Auttaisko yli sadan kansanedustajan nimen kerääminen aloitteseen tai peräti kansalaisaloitteen puuhaaminen asian tiimoilta.
