Kajaanista kajahtaa

Terveiset kolmipäiväiseltä Kajaanin matkalta, joka sujui kaikin puolin hyvin. Kotiin pääsin pyhäiltana klo 23, matkaan lähdin perjantaiaamuna klo 7.45, joten kolme täyttä vuorokautta oltiin taas asialla eikä todellakaan mitenkään huonoin mielin. Kaikki suunnitelmat täyttyivät, jopa tämän sunnuntain hellekymppikin tuli kierrettyä radalla ja silti ehdin hyvinkin iltakoneeseen.

Varapuhemiehen ominaisuudessa olin kolmessa eri tilanteessa, juoksumatkoja kertyi kaksi ja 70-vuotiaiden sarjassa oli samat sijoitukset kaikkien kilpailijoiden kesken niin 5 000  kuin 10 000 metrin matkoilla. Kierros kierrokselta molemmilla matkoilla meitä oli yhdessä letkassa kolme pronssimitalin kärkkyjää, mutta aina putosin ensimmäisenä, joten tuloksena oli kaksi viidettä sijaa.

Perussuomalaisten toritilaisuus oli jymymenestys ja täytyy sanoa, ettei Nälkämaan laulu Kainuun maakuntalauluna taidakaan enää pitää paikkaansa, koska täyden kenttäkeittiöllisen eli henesoppatykillisen jaosta ei meinannut loppua tulla, vaikka parin ensimmäisen tunnin ajan jono oli melkoinen. Sainpa tuliaislahjaksikin Kettusen Pentiltä oikein komian kainuulaisen limpun leikkuulautoineen. Meppi-ehdokkaamme Julma-Juhakin hääri paikalla keräten melkoisen nipun uusia ääniä ensi toukokuun EU-vaaleihin. Saimme myös näyttävän, etusivulta alkavan jutun sunnuntain Kainuun Sanomiin. Minustakin taisi olla vähintäin viiden palstan kuva, tosin tuskaisella ilmeellä 5 000 metrin juoksun tuoksinasta.

Kerron lisää huomenissa puheistani niin Kajaanin pääkirkon iltahartaudessa kuin myös tilaisuudesta, jossa sain olla luovuttamassa Kunto Viirulle presidentin allekirjoittaman liikuntaneuvoksen arvonimen sisältäneen kunniakirjan.