Tänään saimme laulaa Maamme-laulun, ei kylläkään Moskovan MM-kisoissa, vaan Euran Israelin Ystävien osaston 20-vuotisjuhlan päätökseksi. Ensin laulettiin Israelin kansallislaulu Hatikva: "Kun Israelin lapset yössä kyynelten, aamua kohden silmät nostavat".
Ystävät olivat Eurassa kirkkoherransa ja osaston puheenjohtajan Jukka Kemppaisen johdolla järjestäneet hienot juhlat. Täytekakkukahvit, kirkkokuoro ja päävieraana messiaaninen juutalainen Michael Yaron Israelin Ystävien toiminnanjohtajan Ilkka Vakkurin toimiessa tulkkina. Sain tuoda järjestön puheenjohtajana tervehdyksen juhlivalle osastolle.
Michael kertoi nyky-Israelin kuulumisia, miten neuvottelut pitkän tauon jälkeen ovat käynnistyneet Länsi-Rannan ja Gazan alueiden arabijohtajien kanssa. Rauha, shalom, on mitä toivottavinta, mutta silti hyvin etäinen haave, vaikka juutalaiset ovatkin neuvotteluita vauhdittaakseen vapauttaneet satoja arabiterroristeina pitämiään vankejaan.
Juutalaisten ja arabien välillä vallitsee syvä ja katkera viha, jota on lietsottu puolin ja toisin. Vain kristityt juutalaiset ja arabit ovat pääseet vihan yli ja vierailevat veljinä ja sisarina toistensa seurakunnissa. Rauhan aikaansaamiseksi tarvittaisiin sydänten muutosta. Toivotaan ja rukoillaan, että rakkaus voisi voittaa nyt ylipääsemättömältä vaikuttavan vihan kuilun ja Lähi-Idän kansat Israelin alueella voisivat yhdessä laulaa Hatikvaa: "Ah, taas tulta syttyy sydämiin, kun tää toivo mielen kirkastaa. Daavidin pyhään kotikaupunkiin viel´ että riemuin saamme vaeltaa!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti