tiistai 3. kesäkuuta 2014

Helluntain tuulet

Olemme saaneet elää varhaisen kevään aikaa, joka on täynnä lupauksia alkaneen kesän ja syksyn sadonkorjuun muassaan tuomista ilon aiheista. Kun ulkona luonnossa talven aikana kaikki näytti kuolleelta, kevään koittaessa talven kahleet murtuivat, luonto virkosi, päivä pitenee ja aurinko lämmittää. Mustassa mullassa ja kasveissa sykkii kiihkeä elämä.

Helluntaiaika  muistuttaa meille myös Taivaallisen Isämme ja Vapahtajamme Jeesuksen antamista lahjoista uskomme asiassa. Ylösnousemisensa jälkeen ennen taivaaseen astumistaan Jeesus lupasi lähettää Puolustajan Pyhän Hengen, joka opettaa meille kaiken tarvittavan. Helluntaina suuren opetuslapsijoukon ollessa koolla tämä lahja vuodatettiin. Ja tämä kuuluu kaikille kansoille, sillä ensimmäisenä helluntaina kansaa oli koolla nykykielellä sanottuna globaalisti: Mesopotamiasta, Juudeasta, Kappadokiasta, Pontoksesta, Aasian maakunnista, Frygiasta, Pamfyliasta, Egyptistä, Libyasta, Kyrenen seudulta, Roomasta.

Näin kristittyinä saamme olla yhtä perhettä koko maailman laajan kristikansan joukossa. Ja juuri Pyhä Henki vetää meitä puoleensa ja opettaa meitä täyttämään tehtäväämme. Martti Lutherin tavoin voimme todeta, ettemme voi omasta järjestämme emmekä voimastamme uskoa Jeesukseen Kristukseen, Herraamme emmekä tulla hänen tykönsä; mutta Pyhä Henki kutsuu meitä evankeliumin kautta. Näin saamme päivittäin uudistua aivan niin kuin luontokin herää uuteen elämään. Me emme saa itse sitä aikaan, mutta Jeesus itse haluaa meitä auttaa Pyhän Henkensä kautta.

"Helluntain tuulien,
sen valon, liekkien
taas tulla suo.
Suveesi saapuvaan
suo havahtua maan.
Sen tuskaan vaikeaan
valkeus tuo.” Virsi 122:3

 

 

 

Ei kommentteja: