Kyllä sitä tuntee itsensä etuoikeutetuksi, kun jo yli viisikymmentä kertaa on saanut olla mukana Herättäjä-juhlilla aina Jumalan avaran taivaan alla, milloin jopa sateessakin, tänään taas helteisessä auringonpaisteessa, mutta aina yhtä koskettavassa menossa. Varsinkin juhlien päätöksen tunnelatausta koko juhlakansan polvirukousta ja sen päälle Herraa Hyvää kiittäkää seisaaltaan körttisävelellä veisattuna ei voi sanoin kuvata.
Mutta muutenkin Siionia veisatessa monet sanat saavat herkistymään. Yli satavuotinen juhlaperinne on arvokas, sukupolvi toisensa jälkeen on saanut kokoontua juhlille, monen matkasauva on jo kirvonnut, mutta me saamme olla omalta osaltamme jatkamassa tätä ketjua. Siitä saa olla kiitollinen.
Monia ystäviä eri puolilta maatamme saa tavata ja paiskata kättä ehkä aina vain tämän kerran vuodessa, vaihtaa kuulumisia ja vaikkapa vain todeta, että taas saamme olla täällä - juhlilla - elossa ja terveinäkin. Ja nähdä myös paljon nuorisoa ja runsaasti kaikenikäisiä lapsiakin. Jatkuvuus on näin myös taattu.
Näin myös juhlariemu täyttää sydämen semminkin kun ne suuremmat juhlat ovat odottamassa edessäpäin - sitten kerran!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti